PISA-tutkimuksen jälkeen romahdus

 

Suomalaisnuorten lukutaito, matematiikan osaaminen sekä luonnontieteiden osaaminen on ollut PISA  -tutkimusten mukaan yleisen kiittelyn ja hymistelyn ansaitsevaa huipputasoa. Lukutaidossa suomalaisoppilaiden keskiarvo oli vuoden 2009 tutkimuksessa kolmanneksi paras OECD:n ulkopuolisen Shanghain sekä Korean jälkeen. Matematiikan osaamisessa Suomen keskiarvotulos oli OECD-maista toiseksi paras ja kaikista osallistujista kuudenneksi paras.Luonnontieteiden osaamisessa suomalaisnuorten tulos oli Shanghain jälkeen toiseksi paras.

 Suomalaisnuorten osaaminen ei todellisuudessa taida olla kuin korkeaa Itä-Eurooppalaista tasoa. Helsingin yliopiston tutkimus paljasti karusti, että yhdeksäsluokkalaisten oppiminen ja oppimismotivaatio ovat pudonneet  OECD- maiden  vertailussa keskitason alapuolelle. Tulokset ovat laskeneet selvästi kymmenen vuoden aikana. Ylhäältä on tultu alas.

 

FT Heta Tuominen-Soinin kasvatustieteiden alan väitöskirja tarkastelee hyvinvoinnin ja opiskelumotivaation yhteyttä yhdeksäsluokkalaisilla ja lukiolaisilla. Tutkimuksen laajasta ja pitkäaikaisesta aineistosta havaittiin, että nuoret voidaan jakaa oppimis- ja suoriutumisorientaatioidensa mukaan toisistaan selkeästi poikkeaviin ryhmiin. Väitöskirja osoittaa, että nuorten opiskelumotivaatiota tutkittaessa on tärkeätä kiinnittää huomiota myös heidän sosio-emotionaaliseen hyvinvointiinsa. Opiskelumotivaatiolla on selvä yhteys sosio- emotionaaliseen  hyvinvointiin. 

Sittemmin suomalaiseen  koululaitokseen  on  kohdistettu isot säästöt, joilla on varmasti vaikutusta tuleviin tuloksiin. Niistä saamme tietoja  seuraavissa tutkimuksissa.
Suomen tulevaisuutta on pyritty rakentamaan koulutuksen varaan. Onko se ollut väärä valinta? Onko se ollut kurottamista kuseen, mutta kapsahtamista katajaan?
Tytöt näyttävät edelleen pärjäävän peruskoulussa poikia paremmin. Kuitenkin  tyttöjen ja poikien motivaatio koulunkäyntiin on laskenut tasaista tahtia.  Koulutus ei enää tarjoa  innostavia näköaloja sosiaalisesta noususta ja yhteiskunnallisesta menestyksestä.
Koulu on yhä useammalle  koululaiselle samantekevää ajan täytettä. Päivähoitopaikka tulevaisuuden toivoille ja yhteiskunnan tarpeettomille.
Ehkä tarvisimme kiireesti keskustelun koulun tulevaisuudesta.

Mikko Lund