Kunnissa  hyviä valmiuksia toteuttaa vanhuspalveluksia

 

THL eli Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on selvittänyt kunnille suunnatulla kyselyllä vanhuspalveluiden tilannetta juuri ennen  vanhuspalvelulain voimaantuloa. Kuntien välillä on suuret erot palvelujen määrässä ja laadussa. Perusasiat ovat kunnossa, mutta seuranta paljastaa puutteita ja kehittämistarpeita. Vanhusneuvostot on jo asetettu suurimpaan osaan kunnista. Kotona asumista tukevan moniammatillisen yhteistyön perusrakenteet on luotu ja tarve nimetä asiakaskohtainen  vastuuhenkilö on tunnistettu. Uusi vanhuspalvelulaki tuli voimaan heinäkuussa 2013. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira) seuraavat lain toimeenpanoa kyselyin sekä ennen lain voimaan tuloa että sen jälkeen. Kunnat ja kuntayhtymät vastasivat kiitettävästi kyselyyn. Vastausprosentti oli yli 85.

Vastaajista jo yli puolet (58 %) oli osana kunnan strategista suunnittelua laatinut suunnitelman ikääntyneen väestön tukemiseksi. Niihin oli useimmiten kirjattu tavoitteet ja toimenpiteet, mutta voimavarat ja vastuut vain puolessa vastanneista. Tämä osoittaa, miten muodollista kuntapolitiikka usein  on . Hyväksytään strategia tai ohjelma, mutta ei välitetä sisällöstä.

Vanhuspalvelulaissa on korostettu vanhusneuvoston roolia ikääntyneen väestön vaikuttamismahdollisuuksien tukijana. Jo 91 prosenttia kunnista ilmoittaa, että vanhusneuvosto on asetettu. Neuvostot näyttävät toimivan aktiivisesti, mutta niiden tosiasiallista mahdollisuutta vaikuttaa kuntien ikääntymispolitiikkaan on vielä parannettava. Neuvostojen puutteena voidaan pitää myös niiden päätösvallan rajallisuutta.

Ikäihmisten palveluiden suunnat ja haasteet

 

Säännöllisten palveluiden tarjonnassa pyritään ympärivuorokautisesta laitoshoidosta kohti kotihoitopainotteisia ratkaisuja. Yli puolet kunnista arvioi, että tehostettua palveluasumista, vanhainkotihoitoa ja terveyskeskusten pitkäaikaista vuodeosastohoitoa on saatavissa melko riittävästi. Toisaalta vajaa viidennes kunnista arvioi tehostettua palveluasumista olevan riittämättömästi, Etelä- ja Pohjois-Suomen alueilla joka neljäs. Haasteena kunnissa näyttää olevan erityisesti ikääntyneelle väestölle suunnattujen päihdepalvelujen (60 %) ja mielenterveyspalvelujen (55 %) riittämättömyys.

Vanhuspalvelulain tavoite on siirtää palvelujen painopistettä ihmisten toimintakykyä tukevaan toimintaan. Tulokset osoittavatkin, että jo 80 % kunnista järjestää ikääntyneille neuvontapalveluja ja terveystarkastuksia tai kotikäyntejä järjestää 87 % kunnista. Näitä hyvinvointia edistäviä palveluita tarjottiin erityisesti riskiryhmille, mm. muistisairaille, omaishoitajille ja vanhimmille ikäluokille.

Monet asiat kehittyneet hyvään suuntaan

 

 

Monet asiat ovat kunnissa kehittyneet hyvään suuntaan. Sosiaalineuvos Hanna Ahosen mukaan ”palvelutarpeen arvioinnin ja palvelujen saatavuuden seurannassa kunnissa on kuitenkin vielä puutteita”. Vanhuspalvelulaki edellyttää, että kunnat julkaisevat eri palvelujen odotusajat vähintään puolivuosittain. Tähän pääseminen edellyttää, että kunnat kehittävät pikaisesti tieto- ja seurantajärjestelmiään.

Palvelutarve on sosiaalihuoltolain mukaan arvioitava seitsemässä arkipäivässä. Tämä määräaika ylittyi monissa kunnissa, eikä asiakkaalle läheskään aina anneta kirjallista päätöstä.  Se tarvitaan jotta asiakas voi halutessaan valittaa päätöksestä hallinto-oikeuteen.  Monissa kunnissa asiakkaalle tehdään päätös vain asiakasmaksusta, mutta ei palvellun sisällöstä. Valvira ja aluehallintovirastot käynnistävät jatkoselvitykset niissä kunnissa, joissa näitä puutteita havaittiin. 

Kyselytulokset ovat kaikkien vapaasti katsottavissa ja käytettävissä. Ne palvelevat kuntalaisia, henkilöstöä ja mediaa sekä myös valvonnan tarpeita. Omaa kuntaa koskeviin tuloksiin voi käydä tutustumassa osoitteessa: www.thl.fi/vanhuspalvelulainseuranta
Vanhusneuvostoja voidaan pitää hyvänä apuelimenä vanhuspolitiikan kehittämisessä. Neuvostoille tulisi vain osoittaa todellista  päätösvaltaa. Välttämätöntä on, että vanhuspalveluissa toimintaa suunnataan ennaltaehkäisyyn ja laitoshoidon vähentämiseen.

Mikko Lund