Riihimäen päätöksentekoa kuvaa epäjohdonmukaisuus ja periaatteettomuus

Riihimäen  päätöksentekoa  kuvaa 

epäjohdonmukaisuus ja periaatteettomuus

 

 

 

Riihimäen kaupunki on hyväksynyt tammikuun valtuustossa  Riihimäen ympäristöpolitiikan. Tavoiteohjelma käsittelee hyviä asioita kaupunkirakenteen tiivistämiseksi   ja ekotehokkaan kaupunkirakenteen luomiseksi. Riihimäen kaupunki edistää metsien, virkistysalueiden ja muiden luontokohteiden monimuotoisuutta. Kaupunki turvaa viheralueiden ja ekologisten yhteyksien säilymisen ja huolehtii kaupunkiluonnon elinvoimaisuuden ja viherverkon toimivuudesta. Hyvä tavoite. Samaa on ajanut valtuuston keväällä 2013 hyväksymä  Riihimäkistrategia, jossa  tavoitteena on viihtyisän asuinympäristön luominen. Hyvä asuinympäristö on  tärkeä ja tavoiteltava asiantila, jota suurin osa kaupunkilaisista  kannattaa. Mutta pitääkö  kaupunginvaltuusto  ohjelmista ja strategioista sekä aiemmista päätöksistään todellisuudessa huolta, niin että näitä ympäristöasioita edistetään Riihimäen päätöksenteossa?

 

 

Puistot ja metsät  ovat kaupungissa tärkeitä lapsille, nuorille ja aikuisille. Uusin tutkimustieto kertoo, että   metsät hoitavat ihmisten mieltä ja hyvinvointia. Sen takia kaupungin keskustan lähiviheralueista  on pidettävä huolta.   Mutta tähän asti  kaupunginvaltuusto on surutta tuhonnut kaupunkiluontoa  Otsolanmäessä, Kumelassa ja Hirsimäessä. Puistoja ja viheralueita on laitettu maan tasalle. Riihimäen kaupunginvaltuuston enemmistö ei ole arvostanut luontoa. Enemmistö  on  ollut  betonivaltuutettuja ja  teknokraatteja.He ovat unohtaneet aikaisemmin hyväksytyt periaatepäätökset, ohjelmat ja strategiat.  Voisi tehdä johtopäätöksen, ettei periaatepäätöksillä ole mitään merkitystä.

 

 

Kaupunkilaiset ovat heränneet puolustamaan luontoarvoja. Kaupunkilaiset vastustavat puistojen, alkuperäisen luonnon ja viherikköjen massiivista tuhoamisvimmaa. Professori Pertti Rannikko arvioi, että uusi ja entistä tietoisempi luontosuhde ja kansalaisten aktiivisuus tulee haastamaan kuntien hallinnon, kuten se on jo haastanut teollisuudenkin.

 

 

Erityisesti jälleen kerran huomio on kohdistettava virkamiesvalmisteluun, joka näyttää vievän valtuutettuja kuin kuoriämpäriä konsanaan. Eikö ohjelmat ja strategia sido virkamiehiä? Pitäisi ainakin. Virkamiehiä varten  me olemme ohjelmat hyväksyneet . Mutta jos virkamiehet eivät niistä perusta, ja valtuusto ei valvo, lopputulos on  pelätyn mukainen. Valtuutettuja kusetetaan päin kasvoja!  Silti valtuutetut sallivat  tämän.

 

 

Nyt kaupunginvaltuuston listalla on  Räätykänmäki 1. ja Koppelintien pohjoispäässä oleva  1,3 hehtaarin alue, johon tulee 6 omakotitaloa, mikäli kaupunginvaltuusto tulee hyväksymään kaavoituksen. Muutoksessa tuhotaan puistometsää, vaikka alkuperäisestä suunnitelmasta  kaavoitusta on kevennetty ja asukkaiden toiveita on hieman otettu huomioon.

  

Kysymys pelkistyy kolmeksi vaihtoehdoksi: Joko kaavoitus hyväksytään tai hylätään tai palautetaan ratkaistavaksi uuden yleiskaavan yhteydessä?

 

Parasta olisi palauttaa kaava uuteen valmisteluun ja odottaa yleiskaavan valmistumista.  Ei ole järkevää jatkaa postimerkkikaavojen valmistelua, vaan voimavarat tulee keskittää uuden yleiskaavan tekemiseen. Palauttaminen olisi perusteltua ympäristölautakunnan edellyttämän pohjavesitutkimuksen kannalta. Mielenkiintoista on, minkä kannan valtuusto ottaa asiaan.

 

 

Kriittisin kysymys liittyy juuri pohjaveteen. Alue kuuluu Herajoen pohjavesialueeseen. Ympäristölautakunta katsoi, ettei rakentaminen saa aiheuttaa pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Kaavoituksen kuluessa ei ole tehty pohjavesiselvitystä eikä riskiarviointia. Tämä osoittaa  välinpitämättömyyttä  puhtaan pohjaveden vaalimisen suhteen. Ympäristölautakunta katsoikin, että pohjaveden suojelun kannalta kaavamuutosta ei voida pitää hyväksyttävänä. Ympäristölautakunta  ei pitänyt  alueen osoittamista asuinrakentamiseen luonnonsuojelun ja virkistyskäytön kannalta  hyväksyttävänä.

 

 

 

 

Mikko Lund