Riihimäen ajastaan jälkeen jäänyt yleiskaava on
kriisiyttänyt
johtamisen, päätöksenteon ja
kaavoittamisen
Riihimäen yleiskaava on vuodelta 1997. Se on selvästi jäänyt
ajastaan jälkeen. Siksi se on päätetty uudistaa. Hyvä näin, mutta paljon asiasta
on pitänyt puhua ja kirjoittaa, ennen kuin yleiskaavaa lähdettiin uudistamaan.
Yleiskaava on tärkein johtamisen ja kaupungin kehittämisen asiakirja.
Kaupungin yleiskaava kriisiyityi jo 2000- luvun alkupuolella.
Yleiskaava ei antanut suoraa vastausta siihen, mihin asuntotuotanto jatkossa
olisi suunnattava. Yleiskaavan jälkeenjääneisyyttä paikattiin
kasvusuuntavertailulla. Konsulttiyhtiön tehtäväksi annettiin selvittää, mihin
asuntotuotanto suunnataan tulevina vuosina. Selvityksessä tarkasteltiin kolmen
alueen Kalmun, Riutan ja Arolammin omakotirakentamisen mahdollisuuksia.
Kaupunki sivuutti asiassa kaupunkilaiset. Asiakirjasta ei tiedotettu
kaupunkilaisille eikä siitä kuultu tarvittavia tahoja. Kaupunginhallitus
valitsi kasvusuunnaksi Kalmun, johon päätettiin tehdä
osayleiskaava.
Kaupunki ei järjestänyt kasvusuuntavertailusta maanomistajien ja
kaupunkilaisten kuulemista. Kaupunki käynnisti osayleiskaavan laatimisen
Kalmuun, vaikka yleiskaava oli vanhentunut ja kaipasi kipeästi uudistamista.
Hämeenlinnan hallinto- oikeus myönsi, että
kasvusuuntavertailu on kaavoitukseen liittyvää selvittämistä. Hallinto- oikeuden
mukaan siihen ei erikseen sovelleta kaavoitusmenettelyä koskevia
vuorovaikutussäännöksiä. Hallinto- oikeus ei perustellut asiaa mitenkään. Kasvusuuntavertailu on
ratkaissut kaavoituksen suuntaamisen vanhentuneen yleiskaava-alueen
laajentamiseen ja suuntaamiseen yhdyskuntarakenteen ulkopuolelle, Kalmuun.
Kaavoituksen vuorovaikutussäädöksiä olisi pitänyt noudattaa maankäyttö- ja
rakennuslain mukaisesti. Hallinto- oikeuden lähtökohta perustelemattomana
loukkaa kansalaisten osallisuutta koskevia
perusoikeuksia.
Riihimäen
kaupunginvaltuusto hyväksyi Kalmun osayleiskaavan 16.1.2012. Osayleiskaavasta on
valitettu Korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
Kalmun
kaavoituksen viivästymiseen liittyen Riihimäen kaupunginhallitus on suunnannut
kaavoitusta yhdyskuntarakenteen tiivistämiseen.Tiivistäminen olisi pitänyt
osata tehdä jo ennen Kalmun kaavoitusta ja luopua Kalmusta. Kalmun kaavoitus
merkitsee Riihimäen tiiviin yhdyskuntarakenteen hajauttamista.
Sen jälkeen
kaavaosasto ja teknillinen lautakunta ovat kaupunginhallituksen erityisessä
suojelussa kohdistaneet kaavoituksellisia toimenpiteitä puistoihin.
Suunnitelmissa on tällaisia hankkeita. Viimeisin päätös oli Räätykänmäki ja
Koppelintien puisto. Vain viisi
valtuutettua nousi tätä menoa vastaan kaupunginvaltuustossa, kolme demaria ja
vihreitten ryhmä äänesti puiston säilyttämisen puolesta.
Kaupungissa ei ole pulaa asuntorakentamiseen kaavoitettavasta maasta.
Koppelintien
itäpuolella on kaksi tietä Paalukatu ja Pennitie. Yhteensä kaksi kilometriä
tietä, joiden varteen mahtuu melkoinen määrä omakoti- tai rivitaloja.
Lisäksi Herajoen kylässä on
47 ha rakentamatonta maata, josta suurimman osan omistaa kaupunki. Lisäksi
varuskunta- alue ja raviradan alue. Toistaiseksi valtuutetut, jotka näitä ovat
vastustaneet, ovat olleet kovin tyhjänpäiväisillä perusteilla
vastaan.
Entinen Riihimäen yli 30- vuoden valtuustokokemuksen ansioilla Marja
Lukkaroinen (sd) esitti avoimen kysymyksen (Aamuposti 6.3.)
demarivaltuutetuille Nummela, Mattila ja Tolvanen ( jotka valtuustossa
puolustivat puistoon kaavoitusta asutuksen tiivistämisen varjolla ) Lukkaroinen
kysyi, pidättekö todella järkevämpänä siirtää asutusta Kalmuun kuin kaupungin
rakentamattomille keskusta-alueille. Onko teillä vain kaksi vaihtoehtoa Kalmu
tai kaupungin puistot?
Hyvä kysymys
demariryhmälle ja muillekin päättäjille, jotka eivät ole selvittäneet, mitä
Kalmun rakentaminen tulee maksamaan. Noin 50 miljoonan investointivelka
entisen velan päälle ajaa Riihimäen kriisikunnaksi. Millä poliittisella
valtuustoryhmällä on varaa tähän?
SDP:n valtuustoryhmä
on tehnyt valtuustoaloitteen maan pakkolunastuksen käynnistämisestä Kalmussa.
Päätös kohdistuisi yksityisiin maanomistajiin. Kaupunginvaltuustoa ei ole
kiinnostanut suurmaanomistajien, kuten Paloheimo OY.n, Ahlström Oy:n ja Sokos
Oy:n maiden lunastaminen, vaikka se olisi ollut erityisen perusteltu.
Ajantasaisen
yleiskaavan puute heijastuu johtamiseen, päätöksentekoon ja
kaavoitukseen.
Mikko Lund
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti