Riihimäen ajastaan jälkeen jäänyt yleiskaava on kriisiyttänyt johtamisen, päätöksenteon ja kaavoittamisen

Riihimäen  ajastaan jälkeen jäänyt yleiskaava on kriisiyttänyt 

johtamisen, päätöksenteon ja kaavoittamisen

 

 

 

Riihimäen yleiskaava on vuodelta 1997. Se on selvästi jäänyt ajastaan jälkeen. Siksi se on päätetty uudistaa. Hyvä näin, mutta paljon asiasta on pitänyt  puhua ja kirjoittaa, ennen kuin  yleiskaavaa lähdettiin uudistamaan. Yleiskaava on tärkein johtamisen ja kaupungin kehittämisen asiakirja.

 

Kaupungin yleiskaava kriisiyityi jo 2000- luvun alkupuolella. Yleiskaava ei antanut suoraa vastausta siihen, mihin asuntotuotanto jatkossa olisi suunnattava. Yleiskaavan jälkeenjääneisyyttä paikattiin kasvusuuntavertailulla. Konsulttiyhtiön tehtäväksi annettiin selvittää, mihin asuntotuotanto suunnataan tulevina vuosina. Selvityksessä tarkasteltiin kolmen alueen  Kalmun, Riutan ja Arolammin omakotirakentamisen mahdollisuuksia. Kaupunki sivuutti asiassa kaupunkilaiset. Asiakirjasta ei tiedotettu kaupunkilaisille eikä siitä kuultu tarvittavia tahoja. Kaupunginhallitus valitsi  kasvusuunnaksi Kalmun, johon päätettiin tehdä osayleiskaava.

 

 

Kaupunki ei järjestänyt kasvusuuntavertailusta maanomistajien ja kaupunkilaisten kuulemista. Kaupunki käynnisti osayleiskaavan laatimisen Kalmuun, vaikka yleiskaava oli vanhentunut ja kaipasi kipeästi uudistamista.

 

Hämeenlinnan hallinto- oikeus myönsi, että kasvusuuntavertailu on kaavoitukseen liittyvää selvittämistä. Hallinto- oikeuden mukaan siihen  ei erikseen sovelleta kaavoitusmenettelyä koskevia vuorovaikutussäännöksiä. Hallinto- oikeus ei perustellut asiaa mitenkään. Kasvusuuntavertailu on ratkaissut  kaavoituksen suuntaamisen vanhentuneen yleiskaava-alueen  laajentamiseen ja suuntaamiseen yhdyskuntarakenteen ulkopuolelle,  Kalmuun. Kaavoituksen vuorovaikutussäädöksiä  olisi pitänyt noudattaa maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti. Hallinto- oikeuden lähtökohta perustelemattomana  loukkaa kansalaisten osallisuutta koskevia  perusoikeuksia. 

 

Riihimäen kaupunginvaltuusto hyväksyi Kalmun osayleiskaavan 16.1.2012. Osayleiskaavasta on valitettu Korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

 

Kalmun kaavoituksen viivästymiseen liittyen Riihimäen kaupunginhallitus  on suunnannut kaavoitusta yhdyskuntarakenteen tiivistämiseen.Tiivistäminen  olisi pitänyt osata tehdä jo ennen Kalmun kaavoitusta ja luopua Kalmusta.  Kalmun kaavoitus merkitsee Riihimäen tiiviin yhdyskuntarakenteen  hajauttamista.

 

 

Sen jälkeen kaavaosasto ja teknillinen lautakunta ovat kaupunginhallituksen erityisessä suojelussa kohdistaneet kaavoituksellisia toimenpiteitä puistoihin. Suunnitelmissa on tällaisia hankkeita. Viimeisin päätös oli Räätykänmäki ja Koppelintien puisto.  Vain viisi valtuutettua nousi tätä menoa vastaan kaupunginvaltuustossa, kolme demaria ja vihreitten ryhmä äänesti puiston säilyttämisen puolesta.

 

Kaupungissa ei ole  pulaa asuntorakentamiseen kaavoitettavasta maasta. Koppelintien itäpuolella on kaksi tietä Paalukatu ja Pennitie. Yhteensä kaksi kilometriä tietä, joiden varteen mahtuu  melkoinen määrä omakoti- tai rivitaloja. Lisäksi Herajoen kylässä on 47 ha rakentamatonta maata, josta suurimman osan omistaa kaupunki. Lisäksi  varuskunta- alue  ja  raviradan alue. Toistaiseksi valtuutetut, jotka näitä ovat vastustaneet, ovat olleet kovin  tyhjänpäiväisillä perusteilla  vastaan.

Entinen Riihimäen yli 30- vuoden valtuustokokemuksen ansioilla  Marja Lukkaroinen  (sd) esitti avoimen kysymyksen (Aamuposti 6.3.)  demarivaltuutetuille Nummela, Mattila ja Tolvanen ( jotka valtuustossa puolustivat  puistoon kaavoitusta asutuksen tiivistämisen varjolla ) Lukkaroinen kysyi, pidättekö todella  järkevämpänä siirtää asutusta Kalmuun kuin kaupungin rakentamattomille keskusta-alueille. Onko teillä vain kaksi vaihtoehtoa Kalmu tai kaupungin puistot?

Hyvä kysymys  demariryhmälle ja muillekin päättäjille,   jotka eivät ole selvittäneet, mitä Kalmun rakentaminen tulee maksamaan. Noin 50 miljoonan investointivelka   entisen velan päälle ajaa Riihimäen kriisikunnaksi. Millä poliittisella valtuustoryhmällä  on varaa tähän?

SDP:n valtuustoryhmä on tehnyt valtuustoaloitteen  maan pakkolunastuksen käynnistämisestä Kalmussa. Päätös kohdistuisi yksityisiin maanomistajiin.  Kaupunginvaltuustoa ei ole kiinnostanut   suurmaanomistajien, kuten Paloheimo OY.n, Ahlström Oy:n ja Sokos Oy:n maiden lunastaminen, vaikka se olisi ollut erityisen perusteltu.

Ajantasaisen yleiskaavan puute heijastuu johtamiseen, päätöksentekoon ja kaavoitukseen.

Mikko Lund