Todennäköisintä on viiden kunnan liitos

Todennäköisintä on viiden kunnan liitos

 

 

 

Nurmijärven kunnanhallituksen puheenjohtaja, kansanedustaja  Outi Mäkelä (kok.) arvioi  Aamupostissa 5.3.2014, että todennäköisempää kuin kahdeksan keskiuusimaalaisen kunnan liitos  on pienempien liittoutumien syntyminen. Mäkelä visioi yhdeksi vaihtoehdoksi Hyvinkään, Riihimäen ja Nurmijärven liittouman. Hänestä tämä ”kolmostien käytävä” olisi yhdenlainen toiminnallinen alue. Riihimäen kaupunginjohtajan Seppo Keskiruokasen mielestä näin ei ole. Keskiruokasella ei  ole kykyä ja tahtoa katsoa  Riihimäen seudun etua. Meidän muiden  on analysoitava ja  haettava ennakkoluulottomasti Riihimäen etua.

Mäkelän visiointi  palvelee  myös Riihimäen etua. Se olisi myös Hyvinkään etu.Näiden kolmen kunnan lisäksi lisäisin  siihen vielä Hausjärven ja  Lopen. Näin muodostettavalla uudella kunnalla pääsisimme jo lähes 100 000 asukkaan elinvoimaiseen kuntaan. Lisäksi kaikki kunnat olisivat lähellä toisiaan ja pääkeskukset Hyvinkää ja Riihimäki ihan kylki kyljessä. Tällaisella uudella kunnalla olisi vetovoimaa. Se merkitsisi uutta  sykettä elinkeinojen ja työllisyyden edistämisessä.

Kuntarakennelain mukaan kuntauudistuksessa on tavoiteltava elinvoimaisia ja taloudeltaan kestäviä kuntia.

Uusi viiden kunnan suurkunta  sijaitsisi  Helsinki – Tampere akselilla.  Alue on metropoliseudun liepeellä valtakunnan voimakkaammalla kasvukäytävällä.Alueella on historiallistakin identiteettiä.  Nurmijärvi on eteläistä Hämettä, kuten Aleksis Kivi asiaa kuvaa.  Suurlohja ja vahva viiden kunnan kaupunki purkaisi metropolin ruuhkautumista ja tukisi sen elinkeinoelämää luonnollisella tavalla lähiliikenneyhteyksien päässä.

Tunnettua on. että Riihimäki virheellisesti  tavoittelee kolmen kunnan liitosta.Perusteena tätä vastaan voidaan esittää seuraavaa:

Tällä Riihimäen, Hausjärven ja Lopen  liitoksella  ei  muodostu elinvoimaista, alueellisesti eheää ja yhdyskuntarakenteeltaan toimivaa kuntarakennetta, joka vahvistaisi kunnan asukkaiden itsehallinnon edellytyksiä.

 

Sen sijaan viiden kunnan kesken (ts. lisättynä  Hyvinkäällä ja Nurmijärvellä) em. tavoitteet voitaisiin pitkälle saavuttaa. Sen takaisi suurempi kilpailukyky metropolialueen väestö-, elinkeino- ja erityisesti tulokehityksestä.  Lisäksi näiden kuntien kesken voitaisiin muodostaa myös yhtenäinen sote- alue.

 

Alue on ollut pitkään myös  yhteistä Riihimäki- Hyvinkää työssäkäyntialuetta.

 

Lisäksi on varsin  todennäköistä, että kuntaministeriö ei hyväksy kolmen kunnan liitosta, jossa ei saavuteta uudistuksen ja lain tavoitteita.

 

 

Hyvinkään kahdeksan kunnan hanke tuntuu sekavalta ja  vähintäänkin kivikkoiselta. Sen toteutuminen on enemmän kuin epätodennäköistä monestakin  syystä.

 

 

Todennäköisesti uudistuksessa palataan lähtöruutuun.  Silloin on tilausta  Outi Mäkelän ja muiden tulevaisuuteen katsovilla puheenvuoroilla.  Riihimäen  kaupunginjohtaja Seppo Keskiruokanen ei ole oppinut  yhteistyöhön ja arvioimaan alueen kehitysedellytyksiä. Hän ei ole nähnyt Riihimäen etua. Keskiruokasen ei- puheenvuorot toimivat   Riihimäkeä vastaan. Siksi  Riihimäellä tarvitaan poliittista  johtajuutta, jossa lähdetään laajasti  Hyvinkään- Riihimäen alueen ennakkoluulottomasta yhteistyöstä ja tulevaisuuden halttuun otosta.

 

 

Mikko Lund