Miten käy hallituksen velkaantumisen taittamistavoitteen?

Valtiovarainministeriö arvioi vielä joulukuussa, että Suomen talous kasvaisi vuonna 2014  0,8 prosenttia. Talouden näkymä on synkentynyt. Yle Uutisten tietojen mukaan tuorein ennuste kuluvan vuoden kasvuksi olisi noin 0,5 prosenttia. Hallitus varautuu tekemään aikomaansa suuremmat leikkaukset ja veronkorotukset ensi viikon kehysriihessä. Pääministeri  Jyrki Katainen arvioi, että  kolmen neljän miljardin väliin varmasti se velantaittamistavoite asettuu. Aiemmin hallitus arvioi valtiovarainministeriön laskelmien perusteella, että sopeutustarve olisi seuraavien kolmen vuoden aikana kolme miljardia euroa. Talouden kasvun hiipuminen  nostaa leikkaustarvetta noin miljardilla eurolla.

Hallitusohjelman keskeinen tavoite on valtion velkaantumistahdin taittaminen. Valtiovarainministeriön aiemman  suhdannekatsauksen mukaan tavoitteeseen pääsy tarkoittaisi yhteensä kolmen miljardin euron veronkorotuksia tai leikkauksia. Hallitusohjelmassa veronkorotuksille ja leikkauksille on asetettu  tasajako. Leikkauksien vaikutuksista varoitellaan. Väärin ajoitettuina ja kohdennettuina leikkaukset ovat tuhoisia. Veronkorotukset  syövät puolestaan eväitä  kasvulta.

Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä kunnostautuu esittämällä leikkaustarpeeksi 8 miljardia euroa. Veroja ei hänen vaihtoehdossaan saa korottaa, mutta muuta ei hänen vaihtoehdossaan sitten olekaan. Hän ei toisin sanoin esitä, mistä 8 miljardia revitään. Se on niin iso summa, että vertailun vuoksi  perusterveydenhuollon alasajo "sopeuttaisi" taloutta neljällä miljardilla, lastenhoidosta saisi  2,7 miljardia ja ammatillisesta koulutuksesta 1,5 miljardia. Oppositiosta on hyvä huudella  ilman mitään vastuuta.

Asiantuntijoiden

 näkemykset taloustoimien suhteen eroavat suuresti. Siksi ei ole ihme, että hallituksen sisältä löytyy myös näkemysero. Hallituksen pääpuolueista kokoomuksessa on leikkaushaluja ja sosiaalidemokraatit pitävät joka tilanteessa kiinni leikkausten suuruisista veronkorotuksista. Kiista, joka voi jopa kaataa hallituksen. Muitakin eroja  löytyy.

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) on talven aikana muuttanut suuntaa. Velkasuhdetavoitetta ei olekaan niin suuri kiire tavoitella. Hallituskumppani kokoomus älähti. Velkakehitys on käännettävä laskuun hallitusohjelman mukaisesti, oli kokoomuksen yksipuolinen  julistus.

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) uskoo, että valtion talouden sopeutustarve on enimmillään kolme miljardia euroa. Hän ei kuitenkaan halua arvioida tarkkoja lukuja.
– Kyllä se varmasti on maksimissaan kolme, mutta voi olla jopa sen alle, hän sanoi Ylen aamu-tv:ssä torstaina.
Urpilainen sanoo, että täsmällisiä lukuja lasketaan koko ajan valtiovarainministeriössä, ja ne ovat käytössä alkuviikosta, kun hallitus tekee päätöksiä. Hallitus päättää verojen kiristyksistä ja menojen karsimisesta ensi viikon kehysriihessä.
– Mutta sen sanon, että näyttää siltä, että ensi vuoden osalta tarvitaan noin puolentoista miljardin sopeutustoimet. Se on varmaan lähtökohta valmistelulle ja päätöksenteolle ensi viikolle.
Hänen mukaansa tätä tarkoitusta varten tarvitaan sekä veronkorotuksia että menosäästöjä.

Pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) on vedettävä johtopäätöksensä. Joko kokoomus ja sosialidemokraatit sopivat  velkasuhteesta. Tai sitten edessä on hallituksen hajoamien ja uudet vaalit.

Keskusta haistaa  tilanteen. Keskustan eduskuntaryhmän kokouksessa puheenjohtaja Juha Sipilää tuurannut eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kimmo Tiilikainen kehotti puolueettaan valmistautumaan ennenaikaisiin vaaleihin. Tulevat eduskuntavaalit sitten ajallaan tai ennenaikaisesti, yksikään puolue ei voi luvata aikojen pikaista paranemista. Maan talouden ja rakenteiden korjaaminen  tulee kestämään useamman eduskuntakauden.

Kehysriihessä on muitakin kiviä, jotka voivat kaataa hallituslaivan.  Yksi on kuntatalous. Tarkoitus on, että hallitus asettaa  kuntataloudelle tasapainotavoitteen. Tavoite tulee kuntasektorille kokonaisuudessaan, mutta se ei rajoita yksittäisen kunnan päätöksentekoa. Samalla otetaan käyttöön menorajoite, joka hillitsee valtion toimista kunnille aiheutuvia kustannuksia. Uudistus perustuu valtioneuvoston asetukseen julkisen talouden suunnitelmasta. Uutta ohjausjärjestelmää esitellään valtiovarainministeriön työryhmän raportissa.

Hallitus hyväksyi kuntatalouden kokonaisohjauksen kehittämisen päälinjat päättäessään rakennepoliittisesta ohjelmasta 29. marraskuuta 2013. Valtiovarainministeriön työryhmä on valmistellut raportin kuntatalouden ohjauksesta hallituksen linjausten mukaisesti.
Julkisen talouden uudessa ohjausmallissa nykyinen valtiontalouden kehyspäätös laajennetaan julkisen talouden suunnitelmaksi. Kuntatalouden ohjaus sovitetaan osaksi tätä julkisen talouden kokonaisohjausta. Kokonaisuudessaan uuteen ohjausmalliin siirrytään vuoden 2015 alussa.
Näillä toimin kuntataloutta ei saada tasapainoon. Edelleen yksittäinen kunta  mm. Riihimäen kaupunki joutuu valtiovarainministeriön ohjaukseen ja holhoukseen. Säädökset olisi pitänyt tehdä kriisikuntien pelastamista ajatellen siten, että tiettyjen kriteerien jälkeen valtion tehostetut ohjaus- ja tasapainotustoimet käynnistyisivät  yksityiseen  kuntaan. Niillä pitäisi sivuuttaa  kriisiin ajautuneen kunnan päätöksenteko.

Yle Uutisten mukaan hallituksen sopeutuskeinoiksi ovat nousemassa ruoan arvonlisäveron korottaminen ja sosiaaliturvan indeksin jäädyttäminen.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki sanoi tiistaina Yle Uutisille, että indeksien jäädyttäminen on puolueelle hallituskysymys.
– Uskon, että indeksien jäädyttämiseen ei mennä. Me esimerkiksi ollaan lähdetty siitä, että me olemme vain hallituksessa joka kaventaa tuloeroja ja parantaa perusturvan varassa olevien ihmisten asemaa. Ja indeksien jäädytys heikentää sitä, Arhinmäki sanoi.
Ruoan ja lääkkeiden arvonlisäveron korottaminen taas pitäisi Arhinmäen mukaan kompensoida jotenkin, mikä vaatisi ”ihan älytöntä paikkaamista jossain muualla verotuksessa”.

Mikko Lund