Kuntien huoltosuhteen heikkenemisestä
tulossa kova lasku
kuntalaisille
Rehellisyys
talouslukujen selityksessä on selviytymisen
perusehto.
Pidelkäähän nyt lujasti kiinni
tuoleistanne! Tulette saamaan vielä ison laskun siitä, kun kuntapäättäjät eivät
ole ymmärtäneet varautua kuntien ikärakenteen ja huoltosuhteen tuomaan menojen
kasviin. Siihen olisi ollut mahdollista varautua menneinä hyvinä aikoina, mutta
se hukattiin investointeihin ja velkaantumiseen.
Eero Laesterä osoittaa Kuntalehdessä
2/2014, että huoltosuhde tulee heikkenemään voimakkaasti huoltosuhteeltaan
heikoimmissa kunnissa. Maksurasitus tulee nousemaan erityisesti 2020 ja 2030-
luvuilla. Selvityksen selkeä johtopäätös on, että huoltosuhde ei parane
yhdessäkään Suomen kunnassa tulevaisuudessa. Riihimäen kaupunginvaltuustonkin tietoon on saatettu
Laesterän ja Meklinin käsitys Riihimäen kaupungin talouden suunnasta. Suuntaa
ei tarjotun asiantuntijatiedon varassa reivattu. Talouden kriisiytymiseen
vaikuttaa nykytalouden velkavetoisuus ja huoltosuhteen muutos tulevaisuudessa.
Kriisikuntakriteerit ovat täyttymässä. Ja vieläkin kaunistellaan ja nyt
suunnitellaan yksityisrahoitusmalleja (Meijerin liittymä), kun kaupungin
investointien rahoitus on käynyt mahdottomaksi. Sekään ei merkitse
kustannuspaineen alenemista, vain siirtymistä pitkäkestoiseksi rasitukseksi
käyttötalouden rahoituksessa. Suo siellä vetelä täällä eikä näistä
rahoitusmalleista ole kaupungin talouden kokonaistilan
selvittäjäksi!
Laesterän mukaan vuonna 2020 Suomessa on 31
kuntaa ja vuonna 2030 yli 100 kuntaa, joilla huoltosuhde nousee yli 100:n eli
lapsia ja vanhuksia on enemmän kuin työikäisiä. Vuoteen 2020 mennessä
työikäisten määrä tulee vähenemään 120 000:lla. Lasten määrä tulee kasvamaan 50
000:lla ja vanhusten kasvaa 300 000:lla. Huoltosuhteen mediaani on tällöin
65,5.
Samassa Kuntalehdessä
valtiovarainministeriön ylijohtaja Päivi Laajala
kertoo ministeriön painelaskelmista. jonka mukaan korkeimmat tuloveroprosentit
voivat nousta jopa 30 prosenttiin, kun tällä hetkellä matalinta verotusta 16,50
prosentilla toteuttaa Kauniainen. Näin käy jos menojen kasvu rahoitetaan
verojen korotuksilla, ilman rakenteellisia tai toiminnallisia uudistuksia.
Näihin seikkoihin perustuen Kataisen hallitus haluaa toteuttaa kunta- ja
soteuudistukset.
Kunnallistalouden
emeritusprofessori Pentti Meklin sanoo kuntatalouden ajelehtivan harhapolulla.
Kunnat joutuvat jatkuvasti ottamaan lisää velkaa, kun kuntien vuosikate ja
ylijäämät eivät riitä investointeihin. Meklinin mukaan ”alimitoitetut poistot
kumuloituvat tuloslaskelmissa huomattavina kirjanpidollisina ylijääminä”, mutta
kaupungit investoivat velaksi. Meklin ennakoi jo
Riihimäen kaupungin talouden velkaantumisen ja kriisiytymisen selvittäessään
neljän kunnan liitosta.
Laesterä varoittaa kuntapäättäjiä Kuntalehdessä 3 /2014
investointien jatkuvasta kasvuvauhdista. Jos kuntien investointihalukkuus jatkuu
ja kasvuvauhti on 5,5 prosenttia vuodessa, silloin on rehellistä luvata kuntien
velkaantumisen jatkuvan. Laesterä kysyykin, olisikohan jo aika puhua
totta?
Riihimäen talouden
rahoitustasapainoa horjuttaa vakavasti kaupungin velkasalkku ja rästissä
olevat maksamatta olevat kuntayhtymien maksuosuudet sekä tilinpäätöksissä
vuodesta 2010 noudatettu poistopolitiikka.
Lainakanta on tämän vuoden
alussa 120,7 miljoonaa ja vuoden
lopussa 122,7 miljoonaa eli 4131 euroa
/asukas. Tällä menolla lainakanta
on jo vuonna 2016 133,4 miljoonaa. Lisäksi kuormaa lisää
kaupungin osuus kuntayhtymien alijäämistä.
Ongelmaksi nousee
velkasalkun hoito entistä hitaamman tai jopa pysähtyvän talouskasvun madaltaman
tulokertymän oloissa.
Uhka velkasalkun
kasvamisesta on todellinen vaara. Taloudesta vastuullisten
luottamushenkilöiden ja kaupunginjohtajan julkinen informaatio kaupungin
talouden tilasta on ollut kaunistelevaa. Esimerkiksi julkinen keskustelu
talouden kestävyysvajeesta on liikkunut kovin vaatimattomissa
luvuissa.
Vastuullisten
talouskeskustelua kuvaa Riihimäellä epäselvyys kestävyysvajeen suuruudesta.
Henkilökohtaisesti käsitän sen kaksinumeroisena ja luen kestävyysvajeeseen
mukaan lainasalkun kiertoajan mukaiset velkojen lyhennykset ja väestörakenteen
mukanaan tuoman nykyisen palveluverkon ylläpitämisen lisäkustannukset.
Päivän selvää on, että edessä oleva väestön voimakas
ikääntyminen tulee lähivuosina lisäämään kaupungin menoja.
Valtiovarainministeriössä on arvioitu ikääntymisen vaikutukseksi 7
veroprosenttiyksikköä kuntatalouteen.
Riihimäellä lisäksi on
otettava huomioon muitakin yllättäviä
menoja mm. maanalaisen putkiston, vesi
– ja viemäriputkiston kunnon vaatimat investointimiljoonat ja tulvien
torjunta. Miten niistä selvitään?
Ihmetystäni onkin
herättänyt se, miten kaupunginjohtaja ja kaupunginhallitus niin innostuneesti
ja samalla edesvastuuttomasti jatkavat kaupungin kriisiytymisen tiellä.
Se on “ karkkiloitumisen
tie” eikä kolmen kunnan liitos siltä pelasta. Vastuulliset eivät ole
ryhtyneet toimiin kehityksen kääntämiseksi. Veroprosentin korotus ei tuo
pelastusta, kun menot, kustannukset ja investoinnit jatkavat hallitsematonta
kehitystä. Näihin pitäisi puuttua lujalla kädellä. Missä vain on se käsi, kun
kaupunginhallituksesta ei näytä siihen
olevan?
Juuri nyt Riihimäellä ei
olisi varaa väärään politiikkaan. Ihan julkisesti on ihmeteltävä, miten
Riihimäki pystyy kustantamaan tulevaisuudessa peruspalvelut ja huolehtimaan taloudestaan. Tavattoman
vaikealta ellei ihan mahdottomalta näyttää myös velkaantumisen kääntäminen
laskuun. Siksi olen vaatinut, että kaupungin velkaantumiseen
pitää tarttua erillisellä tavoiteohjelmalla tavoitteena kuntien keskimääräisen
velkatason saavuttaminen. Ehdotin Riihimäen kaupunginvaltuustossa 9.12.2013 ,
että kaupunginhallitus laatii tällaisen ohjelman valtuustolle tämän vuoden
syksyyn mennessä, ennen kuin vuoden 2015 veroprosentti hyväksytään.
Katson, että ohjelma
tarvitaan rehellisyyden vuoksi. Politiikan onnistumista ei voida arvioida, jos
ei ole tavoitteita.
Mikko
Lund
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti