maanantai 17. maaliskuuta 2014

Kuntien huoltosuhteen heikkenemisestä kova lasku kuntalaisille

Kuntien huoltosuhteen heikkenemisestä 
tulossa kova lasku kuntalaisille
 
Rehellisyys talouslukujen selityksessä on selviytymisen perusehto.
 
 
 
Pidelkäähän nyt lujasti kiinni tuoleistanne! Tulette saamaan vielä ison laskun  siitä, kun kuntapäättäjät eivät ole ymmärtäneet varautua  kuntien ikärakenteen ja huoltosuhteen tuomaan menojen kasviin. Siihen olisi ollut mahdollista varautua menneinä hyvinä aikoina, mutta  se hukattiin investointeihin ja velkaantumiseen.
 
Eero Laesterä osoittaa Kuntalehdessä  2/2014, että huoltosuhde tulee heikkenemään voimakkaasti huoltosuhteeltaan heikoimmissa kunnissa. Maksurasitus  tulee nousemaan erityisesti 2020 ja 2030- luvuilla. Selvityksen selkeä johtopäätös  on, että huoltosuhde ei parane yhdessäkään Suomen  kunnassa  tulevaisuudessa. Riihimäen kaupunginvaltuustonkin tietoon on saatettu  Laesterän ja Meklinin  käsitys  Riihimäen kaupungin talouden suunnasta. Suuntaa ei tarjotun asiantuntijatiedon varassa reivattu. Talouden kriisiytymiseen vaikuttaa nykytalouden  velkavetoisuus ja huoltosuhteen muutos tulevaisuudessa.  Kriisikuntakriteerit ovat täyttymässä. Ja vieläkin kaunistellaan ja nyt suunnitellaan yksityisrahoitusmalleja (Meijerin liittymä), kun kaupungin investointien rahoitus on käynyt mahdottomaksi. Sekään ei merkitse kustannuspaineen alenemista, vain siirtymistä pitkäkestoiseksi rasitukseksi käyttötalouden rahoituksessa. Suo siellä vetelä täällä eikä näistä rahoitusmalleista ole kaupungin talouden kokonaistilan selvittäjäksi!
 
Laesterän mukaan vuonna 2020  Suomessa  on  31 kuntaa ja vuonna 2030  yli 100 kuntaa, joilla huoltosuhde nousee yli 100:n eli lapsia ja vanhuksia on enemmän kuin työikäisiä.  Vuoteen 2020 mennessä työikäisten määrä tulee vähenemään 120 000:lla. Lasten määrä tulee kasvamaan 50 000:lla  ja vanhusten  kasvaa 300 000:lla. Huoltosuhteen mediaani on tällöin 65,5.
 
Samassa Kuntalehdessä valtiovarainministeriön  ylijohtaja Päivi Laajala  kertoo ministeriön painelaskelmista. jonka mukaan korkeimmat tuloveroprosentit voivat nousta jopa 30 prosenttiin, kun tällä hetkellä matalinta verotusta 16,50 prosentilla  toteuttaa Kauniainen. Näin käy jos menojen kasvu rahoitetaan verojen korotuksilla, ilman rakenteellisia tai toiminnallisia uudistuksia.  Näihin seikkoihin perustuen  Kataisen hallitus haluaa toteuttaa  kunta- ja soteuudistukset.
 
 
 
Kunnallistalouden emeritusprofessori  Pentti Meklin sanoo kuntatalouden ajelehtivan harhapolulla. Kunnat joutuvat jatkuvasti ottamaan lisää velkaa, kun kuntien vuosikate ja  ylijäämät eivät riitä investointeihin. Meklinin mukaan ”alimitoitetut poistot kumuloituvat tuloslaskelmissa  huomattavina kirjanpidollisina ylijääminä”, mutta kaupungit investoivat velaksi. Meklin ennakoi  jo  Riihimäen kaupungin talouden velkaantumisen ja kriisiytymisen  selvittäessään neljän kunnan liitosta.
 
Laesterä  varoittaa kuntapäättäjiä Kuntalehdessä 3 /2014  investointien jatkuvasta kasvuvauhdista. Jos kuntien investointihalukkuus jatkuu ja kasvuvauhti on 5,5 prosenttia vuodessa, silloin on rehellistä luvata kuntien velkaantumisen jatkuvan. Laesterä  kysyykin, olisikohan jo aika puhua totta?
 
 
Riihimäen talouden  rahoitustasapainoa horjuttaa vakavasti  kaupungin  velkasalkku ja rästissä olevat maksamatta olevat kuntayhtymien maksuosuudet   sekä tilinpäätöksissä  vuodesta 2010  noudatettu poistopolitiikka.
 
Lainakanta on tämän  vuoden alussa  120,7 miljoonaa ja vuoden lopussa  122,7 miljoonaa eli 4131 euroa /asukas. Tällä menolla lainakanta  on  jo vuonna  2016  133,4 miljoonaa. Lisäksi kuormaa lisää kaupungin osuus kuntayhtymien alijäämistä.
 
Ongelmaksi nousee velkasalkun hoito  entistä hitaamman tai jopa pysähtyvän talouskasvun madaltaman tulokertymän oloissa.
 
Uhka velkasalkun kasvamisesta  on todellinen vaara. Taloudesta vastuullisten luottamushenkilöiden ja kaupunginjohtajan julkinen informaatio kaupungin talouden tilasta on ollut kaunistelevaa. Esimerkiksi julkinen keskustelu talouden kestävyysvajeesta on liikkunut kovin vaatimattomissa luvuissa.
 
 
Vastuullisten talouskeskustelua kuvaa Riihimäellä  epäselvyys kestävyysvajeen suuruudesta. Henkilökohtaisesti  käsitän sen kaksinumeroisena ja luen kestävyysvajeeseen mukaan lainasalkun kiertoajan mukaiset velkojen lyhennykset ja väestörakenteen mukanaan tuoman nykyisen  palveluverkon ylläpitämisen lisäkustannukset. Päivän selvää on, että edessä oleva väestön voimakas ikääntyminen tulee lähivuosina lisäämään kaupungin menoja. Valtiovarainministeriössä on arvioitu  ikääntymisen vaikutukseksi   7 veroprosenttiyksikköä   kuntatalouteen.
 
Riihimäellä lisäksi on otettava huomioon  muitakin yllättäviä menoja   mm. maanalaisen putkiston, vesi – ja viemäriputkiston kunnon vaatimat  investointimiljoonat ja tulvien torjunta.  Miten niistä selvitään?
 
 
Ihmetystäni onkin herättänyt se, miten kaupunginjohtaja ja kaupunginhallitus niin innostuneesti ja  samalla edesvastuuttomasti  jatkavat kaupungin  kriisiytymisen tiellä. Se on  “ karkkiloitumisen tie” eikä kolmen kunnan liitos siltä pelasta. Vastuulliset eivät ole ryhtyneet toimiin kehityksen kääntämiseksi. Veroprosentin korotus ei tuo pelastusta, kun menot, kustannukset ja investoinnit jatkavat hallitsematonta kehitystä. Näihin pitäisi puuttua lujalla kädellä. Missä vain on se käsi, kun kaupunginhallituksesta ei näytä siihen olevan?
 
 
Juuri nyt Riihimäellä ei olisi  varaa väärään politiikkaan. Ihan julkisesti on ihmeteltävä, miten  Riihimäki  pystyy kustantamaan  tulevaisuudessa peruspalvelut  ja huolehtimaan taloudestaan. Tavattoman vaikealta ellei ihan mahdottomalta näyttää myös velkaantumisen kääntäminen laskuun.  Siksi olen vaatinut, että  kaupungin velkaantumiseen pitää tarttua erillisellä  tavoiteohjelmalla tavoitteena kuntien keskimääräisen velkatason saavuttaminen. Ehdotin  Riihimäen kaupunginvaltuustossa 9.12.2013 , että kaupunginhallitus laatii tällaisen ohjelman valtuustolle tämän vuoden syksyyn mennessä, ennen kuin vuoden 2015 veroprosentti hyväksytään. 
 
Katson, että ohjelma   tarvitaan  rehellisyyden vuoksi. Politiikan onnistumista  ei voida arvioida, jos ei ole tavoitteita. 
 
 
 
Mikko Lund
 
 
 
 

Ei kommentteja: