Selvittämätön velkahelvetti tuleville sukupolville

Vuosien investointisuma ja alenevat poistot  Riihimäellä

 

Selvittämätön velkahelvetti tuleville sukupolville!

 

 

 

Riihimäen kaupunki on vuosia kouristellut syvenevässä velkaantumiskierteessä. Lainakanta oli vuoden 2010 lopussa 102,3 miljoonaa euroa ja 3554 euroa asukasta kohti. Olen pitänyt velkaantumisen pysäyttämistä erittäin tärkeänä asiana. Velkaantumista ei ole saatu pysäytetyksi, mutta jatkuvilla investoinneilla on taattu jatkuva velkaantuminen. Vuonna 2013 velka oli jo 115,7  miljoonaa euroa, 3945 euroa asukas,  ja velkaantuminen jatkuu edelleen. Velkaantumisen pysäyttämiseen ei ole pystytty.  Kaupunginjohtajan vastuuttomalla ja ajelehtimiseen perustuneelta kuntapolitiikalla käännettä ei ole edes vakavasti  yritetty.

 

 

Tilikikkailu, poistot ja tasejärjestelyt  ovat olleet kaupunginjohdon ase velkaantumiskierteeseen, mutta se on johtanut  jatkuvaan velkaantumiseen, suoranaiseen velkahelvettiin.  Vuosikate  oli 2010 tilinpäätöksessä 10.1 miljoonaa  ja suunnitelman mukaiset poistot 7.7 miljoonaa euroa. Vuosikate oli 2012 tilinpäätöksessä 3.2 miljoonaa ja poistot 5.5 miljoonaa euroa.

 

Riihimäen kaupungin rahoitusasema on ollut jo vuodesta 2010 lukien heikko ja taseen tulos vuosittain alijäämäinen tai lievästi ylijäämäinen ja kuntalain kriisikuntakriteereistä kuudesta viisi  on jo täyttynyt. Motiivi  alijäämäisen tuloksen välttämiseen on kaupunginjohdolla syntynyt kuntalain alijäämän kattamisvelvollisuutta koskevista säädöksistä. Tietysti ei voi asiallisesti sivuuttaa sitäkään, että onhan se nyt  ihan häpeäkin, että alle 70 kilometriä Helsingistä kaupunki ajetaan konkurssiin.

 

 

Luvut jo sinänsä osoittavat, että kaupunkijohdolla on hätä  ja se on pyrkinyt  estämään kriisikunnaksi ajelehtimisen mm. tilinpäätösten kaunistelulla ja alentamalla poistojen määrää. Riihimäen kaupunginjohto on pyrkinyt vuodesta 2010 alkaen lainvastaisesti alentamaan poistojen määrää. KHO kumosi   Riihimäen poistosuunnitelman   (17.1.2012/32  KHO:2012:2) .

 

 

Lisäksi kaupunginvaltuusto siirsi  suunnitelmapoistoista päättämisen kaupunginhallitukselle, vaikka kuntalain mukaan asiasta päättäminen kuuluu kaupunginvaltuustolle.  Valtuusto päättää kuntalain 13 §:n  2 momentin ja 3 kohdan mukaan talouden, rahoituksen ja sijoitustoiminnan perusteista. Kuntalain 14 §:n mukaan valtuusto ei saa siirtää asiaa, josta valtuuston on tässä tai muussa laissa olevan nimenomaisen säännöksen  mukaan päätettävä. Asiasta on valitettu KHO:hon, joka antaa asiasta lopulta ratkaisevan ennakkopäätöksen. Kaupunginjohto on tällä järjestelyllä pyrkinyt kritiikittömään poistojen järjestelyyn.

 

 

Kaupunginjohto ja kaupunginvaltuusto  

on pyrkinyt  tilinpäätösten kaunisteluun myös  tase- ja maakaupoilla.

Esimerkiksi kaupunginvaltuusto päätti  syksyllä maakaupasta, jossa kaupunki myi maata Etelä- Mattilan teollisuusalueelta 2,5 miljoonalla eurolla  omistamalleen Riihimäen Tilat ja Kehitys  Oy:lle.  Kaupungin puolesta myyjänä oli kaupunginjohtaja ja ostajana oli sama kaupunginjohtaja  nyt  Riihimäen  Tilat ja Kehitys Oy:n hallituksen puheenjohtajana. Valitin päätöksestä ja katsoin kaupunginjohtajan toimineen esteellisenä  ja  pidin kaupunginvaltuuston em.  päätöstä harkintavallan väärinkäyttönä ja  hallintolain vastaisena.  Sen verran  kaupungin virkamiehet  ja kaupunginhallitus pelästyivät, että he eivät uskaltaneet laittaa päätöstä täytäntöön eikä 2, 5 miljoonan euron  kauppahintaa saatu kirjatuksi vuoden 2013 tuloksi.

 

 

Tulevat  vuodet ovat vaikeat niin valtion kuin  kuntien taloudessa.  Tulot eivät riitä menojen ja velanhoidon rahoittamiseen.

Kataisen hallitus  tulee päättämään maalisriihessään  kolmen miljardin leikkauksista ja mahdollisista verojen korotuksista.   Leikkauksia  tulee kohdistumaan mm. kuntien valtionosuuksiin. Kuntien ahdinko syvenee.  Kunnat joutuvat tosissaan hakemaan taloutensa tasapainotusta. Riihimäellä velkakuorma  tulee sitomaan kaiken huomion ainakin kaksi valtuustokautta ja rasitus kohdistuu raskaana tuleviin sukupolviin. Leikkauksiltakaan ei säästytä!

 

 

 

Mikko Lund