Nuorisotakuu ei toteudu

Nuorisotakuu ei toteudu

 

 

Kataisen hallitus on suhteellisen vahvasti hehkuttanut nuorisotakuun puolesta. Hankkeesta on odotettu jyviä,  hyviä ja onnistuneita tuloksia. Ennakkotiedot kertovat, että mihinkään hurraahuutoihin ei ole asiassa  aihetta. Hankkeeseen on käytetty noin miljoona euroa. Nuorisotyöttömyyttä ei ole saatu kuriin. Vuoden lopulla nuorisotyöttömiä alle 30- vuotiaita  oli 6 500 enemmän kuin  vuoden alussa. Työttömyyden kesto on myös pidentynyt. Joka vuosi osa nuorisoikäluokasta jää edelleen   koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle. Missä se nuorisotakuu oikein piileskelee? Miksi maan hallitus ei ole huolehtinut  riittävästä hankkeen resurssoinnista? Siihen minäkin  kiinnitin huomiota jo hakkeen käynnistämisessä.

 

 

Nuorten työttömyys ja syrjäytymisen uhka ovat olleet jo ikuisuusaihe.  Se on kulkenut  useamman hallituksen huolena. Jotakin on aina tehty, mutta ei tarpeeksi. Tämä oli nykyisenkin hallituksen synti. Ollaan asialla, käytetään nyt vähän rahaa, mutta suuremmat panostukset jäävät odottamaan. Sisään kirjoitettuna on olettamus, kyllä nuoret selviävät itse. Näin valtaosin tapahtuukin. Nuorten työttömyys on yleensä  lyhytaikaista.

 

Yhteiskuntatakuun tavoite on järjestää koulutus-, harjoittelu-, työpaja-, kuntoutus- tai työpaikka alle 25-vuotiaille kolmen kuukauden kuluessa työttömyyden alkamisesta. Sama luvattiin 25 – 30-vuotiaille, joilla on alle vuosi valmistumisesta. Tavoite on ilman muuta oikea.  Nuorten  syrjäytyminen on kansallinen  huoli.

Tilastot eivät nuoria mairittele. Suomessa on jopa ihan hukassa yli 30 000 nuorta. He ovat  yhteiskunnan   ulkopuolella. He ovat niin syrjäytyneitä, etteivät he näy missään tilastossakaan. Kokonaan ilman peruskoulun päättötodistusta jää vuosittain noin 200 nuorta.
Nuoriso jakaantuu yhä selvemmin kahtia. Enemmistöllä nuorista   menee  hyvin, mutta vähemmistöllä menee yhä huonommin. Taustalla on yhteiskunnan eriarvoistuminen ja luokkayhteiskunnan  paluu.  Elämän edellytyksiin ja menestykseen  yhteiskunnassa vaikuttaa yhä enemmin vanhempien sosiaalinen asema.Ylhäältä mennään ylös ja alhaalta  alas. Siinä luokkayhteiskunnan sosiaalisen ja koulutuksellisen periytymisen laki.

Ikävä ongelma koulutusviranomaisille on ollut jo pitkään koulutuksen keskeytyminen. Nuori keskeyttää  opiskelunsa, seuraukset voivat olla   kohtalokkaat nuorelle. Koulutusvalinta on todella tärkeä. Siitä on kiinni työllistämismahdollisuudet  tulevaisuudessa. Oma juttunsa on jatkuva koulun alisuorittaminen. Mieli on koulun ja koulutehtävien ulkopuolella.Koulussa ei viihdytä.Kouluarvosanat ovat alakanttiin todellisiin kykyihin nähden. Kouluhenkilöstö ei kykene ja osaa innostaa tällaista passiivinuorta. Käsien pystyyn nostaminen ei auta nuorta.

 

Kriittisiä kohtia ovat  lukion,  peruskoulun  ja ammattikoulun päättäminen. Näissä aina osa nuorista katoaa  yhteiskunnan turvaverkkojen ulkopuolelle. Työ kaipaa kehittämistä  ja monet huonommista lähtökohdista lähteneet nuoret  kaipaavat yksilöllisempään tukea ja ohjausta.

 

Maan hallitus ei ole syytön  vallitsevaan tilanteeseen.Yhteiskuntatakuun velvoitteista huolimatta on vähennetty nuorison suosimia koulutuspaikkoja, eikä työttömien nuorten kuntoutukseen ole riittäviä mahdollisuuksia. Tähän kaikkeen olisi tarvittu enemmän rahaa. Yhteiskuntatakuun tavoite  - huolehditaan kaikista nuorista – on  sinänsä oikea. Tarvitaan myös parempaa yhteistyötä! Yhtäkään nuorta ei ole varaa menettää!

 

 

Mikko Lund