Nuorisotakuu ei
toteudu
Kataisen hallitus on suhteellisen
vahvasti hehkuttanut nuorisotakuun puolesta. Hankkeesta on odotettu jyviä,
hyviä ja onnistuneita tuloksia. Ennakkotiedot kertovat, että mihinkään
hurraahuutoihin ei ole asiassa aihetta. Hankkeeseen on käytetty noin miljoona
euroa. Nuorisotyöttömyyttä ei ole saatu kuriin. Vuoden lopulla nuorisotyöttömiä
alle 30- vuotiaita oli 6 500 enemmän kuin vuoden alussa. Työttömyyden kesto on
myös pidentynyt. Joka vuosi osa nuorisoikäluokasta jää edelleen
koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle. Missä se nuorisotakuu
oikein piileskelee? Miksi maan hallitus ei ole huolehtinut riittävästä hankkeen
resurssoinnista? Siihen minäkin kiinnitin huomiota jo hakkeen
käynnistämisessä.
Nuorten työttömyys ja syrjäytymisen uhka ovat
olleet jo ikuisuusaihe. Se on kulkenut useamman hallituksen huolena. Jotakin
on aina tehty, mutta ei tarpeeksi. Tämä oli nykyisenkin hallituksen synti.
Ollaan asialla, käytetään nyt vähän rahaa, mutta suuremmat panostukset jäävät
odottamaan. Sisään kirjoitettuna on olettamus, kyllä nuoret selviävät itse. Näin
valtaosin tapahtuukin. Nuorten työttömyys on yleensä
lyhytaikaista.
Tilastot eivät nuoria mairittele. Suomessa on jopa ihan hukassa yli 30 000 nuorta. He ovat yhteiskunnan ulkopuolella. He ovat niin syrjäytyneitä, etteivät he näy missään tilastossakaan. Kokonaan ilman peruskoulun päättötodistusta jää vuosittain noin 200 nuorta.
Nuoriso jakaantuu yhä selvemmin kahtia. Enemmistöllä nuorista menee hyvin, mutta vähemmistöllä menee yhä huonommin. Taustalla on yhteiskunnan eriarvoistuminen ja luokkayhteiskunnan paluu. Elämän edellytyksiin ja menestykseen yhteiskunnassa vaikuttaa yhä enemmin vanhempien sosiaalinen asema.Ylhäältä mennään ylös ja alhaalta alas. Siinä luokkayhteiskunnan sosiaalisen ja koulutuksellisen periytymisen laki.
Ikävä ongelma koulutusviranomaisille on ollut jo
pitkään koulutuksen keskeytyminen. Nuori keskeyttää opiskelunsa, seuraukset
voivat olla kohtalokkaat nuorelle. Koulutusvalinta on todella tärkeä. Siitä on
kiinni työllistämismahdollisuudet tulevaisuudessa. Oma juttunsa on jatkuva
koulun alisuorittaminen. Mieli on koulun ja koulutehtävien ulkopuolella.Koulussa
ei viihdytä.Kouluarvosanat ovat alakanttiin todellisiin kykyihin nähden.
Kouluhenkilöstö ei kykene ja osaa innostaa tällaista passiivinuorta. Käsien
pystyyn nostaminen ei auta nuorta.
Kriittisiä kohtia ovat lukion, peruskoulun ja
ammattikoulun päättäminen. Näissä aina osa nuorista katoaa yhteiskunnan
turvaverkkojen ulkopuolelle. Työ kaipaa kehittämistä ja monet huonommista
lähtökohdista lähteneet nuoret kaipaavat yksilöllisempään tukea ja ohjausta.
Maan hallitus ei ole syytön vallitsevaan
tilanteeseen.Yhteiskuntatakuun velvoitteista huolimatta on vähennetty nuorison
suosimia koulutuspaikkoja, eikä työttömien nuorten kuntoutukseen ole riittäviä
mahdollisuuksia. Tähän kaikkeen olisi tarvittu enemmän rahaa. Yhteiskuntatakuun
tavoite - huolehditaan kaikista nuorista – on sinänsä oikea. Tarvitaan myös
parempaa yhteistyötä! Yhtäkään nuorta ei ole varaa menettää!
Mikko Lund
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti