Kenellä olisi kykyä lopettaa SDP:n
tappiokierre?
Puolueen puheenjohtaja Jutta Urpilainen on tähän asti
hävinnyt kaikki vaalit. Hänen valintansa edelleen puheenjohtajaksi olisi suuri
riski. Jutta on ihailtavan itsepäinen ja ilmoittaa halukkuutensa jatkoon. Eikö
paikallaan olisi luopuminen vapaaehtoisesti? Miksi kiusata itseä ja puolueväkeä
turhilla kysymyksillä? Puolueen tammikuun kannatusluvut rämpivät
katastrofaalisen alhaalla, vain 15 prosentin seutuvilla. Edessä ei ole nousun
mahdollisuuksia. Mikäli Urpilainen tekisi “kiviniemet” , hän pelastaisi
puolueen ja kasvonsa. Näinhän teki Mari Kiviniemi, jonka viimeiset sanat
keskustan puheenjohtajana olivat: “ Kun ei tällä naamalla ei enempää irtoa, niin
se on sitten siinä.”
Urpilainen ei ole kyennyt lunastamaan SDP:n peruskannattajien
luottamusta. SDP: stä on käynyt muuttovirta perussuomalaisiin. mutta muuttoa on
ollut muihinkin puolueisiin. Kysymys on ollut pääasiassa pienipalkkaisista,
työttömistä ja myös kohtuullisesti tienaavista ay- liikkeen puurtajista, joita
ei enää sytytä tyhjät lupaukset. Toivo paremmasta liitetään suorasanaiseen
populistiin, Timo Soiniin. Urpilaisen ongelma on ollut päämäärätön ajelehtiminen
aatteettomuuden suossa ja hallituspolitiikassa alistuminen kokoomuksen
niskalenkkiin. Urpilaisen politiikan rinnalla Paavo Lipponenkin on maistunut
vasemmistolaiselta.
Silti Urpilaista on kohtuutonta yksin syyttää vaalikannatuksen
kadosta. Paljon suurempaa äänikatoa on merkinnyt kaupunkien SDP:n aatteeton
kunnallispolitiikka, jota on tehty vuosikymmeniä kokoomuksen hyvä veli-
veljien kanssa. Huolimatta asemista ay- liikkeessä työelämän jyrkkää
huonontumista, lomautuksia ja jatkuvia irtisanomisia ei ole kyetty vastustamaan.
Teollisuuden työpaikat ovat kadonneet vauhdilla sekä puolue ja ay- liike ovat
suoranaisesti antautuneet työnantajan yksinomaisen johtovallan edessä.
Passiivisesti on ajelehdittu muutoksessa, mutta sosialidemokraateista ei ole
ollut aatteellisestikaan kapinaan ja muutoksen valtaamiseen. Murros ja muutos
on ollut raju. SDP:n kannatus on tullut ryminällä alas. Monella
kaupunkiseudulla SDP.n valtuustopaikat ovat puolittuneet 1970- luvulta.
Yhteiskunnan rakennemuutoksen ohella alamäkeä ovat vauhdittaneet puolue- elämän
yksisilmäisyys ja vallankäyttö.
SDP:n puheenjohtajuus on katkolla toukokuun puoluekokouksessa.
STTK- laisen Pron puheenjohtaja Antti Rinne haastaa Urpilaisen. Rinne arvioi
suorasanaisesti SDP:n menoa. “Luottamus on mennyt , kun “yhtenä hetkenä ollaan
elvyttämässä ja saman tien leikkaamassa”. Rinne puhuu ay- liikkeen äänellä
asiaa. Varmaa on, että Rinteen otteella pako perussuomalaisiin saataisiin
tukituksi ja kannatuksen aleneminen pysähtyisi.
Onko Rinteellä mahdollisuus kukistaa Urpilainen? Se on
mahdollista! Ylen kyselyssä vain kaksi piiriä ilmoitti tukensa Urpilaiselle.
Otos paljasti, että Urpilaisen tukijat ovat harvassa. Vain ministeri Lauri
Ihalainen ja kansanedustaja Jouni Backman ilmoittivat tukensa Urpilaiselle. Tämä
kertoo lahjomattomasti, että muutosta kaivataan.
Puheenjohtajavaali on kannatukselle tärkeä. Vähintään yhtä
tärkeä seikka on kysymys puolueen toiminnasta hallituksessa, eduskunnassa, ay-
liikkeessä ja kunnanvaltuustoissa. Siinäkin tarvitaan idea, tarkoitus ja
tavoite. Nämä ovat näyttäneet olevan hukassa. Ministereistä ja puolueesta
kaikilla tasoilla ei ole ollut hoitamaan eteen tulevia haasteita. Haasteisiin
vastaaminen on ollut pahemmanlaatuista takkuamista ja varovaisuutta. Puolue on
taapertanut selkä edellä tulevaisuuteen. Tällä otteella ei tulevaisuutta
voiteta eikä sitä saada edes hallintaan.
Puolueen kannatusluvut eivät käänny nousuun, ellei puolue-
elämää kyetä uudistamaan ja virkistämään.Puolueen vanhoilla toimintatavoilla,
kokouksilla ja menettelytavoilla erityisesti nuoret karkotetaan toiminnasta.
Käytännöt ja toimintatavat ovat syntyneet menneellä vuosituhannella, jolloin
kaikki jäsenet eivät osanneet edes lukea ja kirjoittaa. Haaste on tavoittaa ja
innostaa edes jäsenet vaikka netin mahdollisuuksien kautta suuntaamaan ja
vaikuttamaan SDP:n politiikkaan, mitä ihmiselle tapahtuu synnytyslaitoksen ja
krematorion välillä. Haaste on tavattoman suuri. En usko suuriin voittoihin,
mutta torjuntavoitot ovat mahdollisia lähitulevaisuudessa.
Mikko Lund
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti