Miksi emme kuuntelisi Ruotsin neuvoja?

Ruotsin entisen  porvarihallituksen valtiovarainministeri Anders Borg on lupautunut tekemään Suomen talouspolitiikan lähivuosien linjauksia suuntaavan raportin. Valtiovarainministeri Antti Rinne (sd) on  ehtinyt moittia pääministeri Alexander Stubbin (kok) esikunnan tilausta.  Närkästystä on kuulunut erityisesti  suomalaisilta talousoppineilta.  

 

Moitteisiin ja närkästykseen ei ole aihetta. Ruotsilla menee lujaa. Ruotsi on hyvinvointivaltio. Ruotsin kokemuksesta voitaisiin ottaa  oppia tännekin.

 

Jotenkin tähän liittyy johtaminenkin. Se on osattu  ruotsalaisilla työpaikoilla ja virastoissa. Tuottavuus on parempaa kuin Suomessa.

 

Kun  entinen pääministeri ja SDP:n puheenjohtaja Paavo Lipposen julkisti  muistelmiensa kakkososan, Suomessa virisi keskustelu johtamisesta  ja johtajuudesta. Viimeksi aiheen nosti näkyvästi esiin työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikkö Erkki Virtanen. Virtanen muisteli  Paavo Lipposen ykköshallitusta, joka uskalsi laman pahimman vaiheen jo mentyä ohi tehdä julkiseen talouteen 20 miljardin markan leikkaukset. Piiloviestinä siis oli, ettei tämä nykyinen uskalla eikä seuraavastakaan hallituksesta ole varmuutta.

Johtajuutta on kaivattu maan hallitukselta. Tyhjästä on paha nyhjästä.  Kansalaisissa tuntuu heränneen vahvan johtajan kaipuu. Jotakin uutta Kekkosta kaivataan. Hallituksen ministereiltä  tai puolueiden puheenjohtajilta ei oikein suju johtajuus.

Yksi asia on varsin selvä. Ennen päättäjät olivat päämäärätietoisempia kuin nykyään. Suomi johdettiin Euroopan unionin jäseneksi ja tavoitteena oli kuulua Unionin ytimiin. Tavoitteena oli  olla mukana vaikuttamassa kaikkiin mahdollisiin päätöksiin. Talouden puolella vientivetoisella strategialla maa vedettiin ulos lamasta.  Pankkikriisi hoidettiin mittavin omistusjärjestelyin ja roskapankin avulla. Valtiontalous tasapainotettiin  tiukalla  menokurilla.


Nyt  kaivataan johtajuutta. Mitä se on?  Se on näkemystä ja päämääriä  Suomen tulevaisuudesta. Nyt puolueet ovat tavattoman erimielisiä tavoitteista, esimerkiksi ulko- ja turvallisuuspolitiikasta.  Teeppä siinä sitten yhteistyötä ja tavoittele taivaan rantaa, jos joka asiasta ollaan eri mieltä ja niistä pitää kiistellä!

 

Mikko Lund

 

 

 

 

 

 

 

Mihin sotealueeseen on asukkaiden kannalta paras kuulua?

MIHIN SOTEALUEESEEN ON ASUKKAIDEN KANNALTA PARAS KUULUA?

 

 

Minua on painostettu ja uhkailtu, mutta se ei estä minua esittämästä  Riihimäen vastuullisille päättäjille tärkeätä  kysymystä: Kuinka kauan Riihimäki  roikkuu Hämeenlinnan kaupungin ja Kanta- Hämeen maakunnan talutusnuorassa ja  niskalenkissä?  Hämeenlinnan keskussairaalan hallituksen varapuheenjohtaja  Kari Kaistinen  kertonee myös julkisesti näkemyksensä heimoaatteen siunauksellisuudesta soteratkaisussa Riihimäen kaupunkiseudulla.

 

 

 

1. Kanta- Hämeen sairaanhoitopiirin alijäämät ovat 26 miljoonaa euroa. Sairaanhoitopiirissä eivät maakunnan kuntien edustajat ole ymmärtäneet kestävän  taloudenpidon perusteita.  Keskussairaalaa on alirahoitettu pitkään. Velkaa on tehty suruttomasti. Edelleenkään  velkojen kuoletukseen ei panosteta.  Sen sijaan uusia investointeja Ahveniston mäelle on tulossa. Lähellä ylivelkaisten kuntien kriisirajaa kitkuttelevat mm. Forssa ja Riihimäki. Ne uskovat kolmen peruspalvelujen tuotantoalueen syntyyn maakunnassa ja luottavat Hämeenlinnan hyväntahtoisuuteen  keskussairaalan erityissairaanhoidon palvelusten hajauttamisessa.

 

2. Sote- uudistuksen alla, mitä suuremman epävarmuuden tilassa, sairaanhoitopiirin päättäjät ovat laajentamassa sairaalaa. Investointi nielaisee 15 miljoonaa euroa. Se todennäköisesti syventää sairaanhoitopiirin velkaisuutta tai  alijäämää ehkä  hallitsemattomaksi. Mihin hankkeella oikein tähdätään? Tuskin muuhun kuin Hämeenlinnan palvelujen maksimointiin ja varautumiseen siihen, että maakunnasta tulee vain yksi peruspalvelujen tuotantoalue. 

 

3. Kanta- Hämeen keskussairaala on rankattu potilasvahingoissa  sairaaloista huonoimmaksi. Ylilääkärin kootut selitykset julkisuudessa  ovat tuoneet esiin eräänä syynä kuntien kitsaan rahoituksen. Maakunnan kuntien rahoitusasema on sekin maan kehnoimmasta päästä. Tämän heikkouden korjaamiseen ei näytä olevan suuria toiveita.

 

Onko Riihimäen valtuustossa minun ohella muita kuin Jorma Katila, joka on ollut huolissaan ja kysynyt sote- uudistuksesta? Palveleeko Riihimäen  seudun asukkaita paremmin kuuluminen  Tampereen sote- alueeseen?Asia oli äsken ajankohtainen annettaessa lausuntoa sotelakiluonnoksesta.  Edellä mainittuja tosiasioita ei lausunnossa käsitelty. Valtuutetuille ei jaettu edes lakiluonnosta. 

Riihimäen valtuusto uskoo kuin joulupukkiin, Hämeenlinnan laupeuteen ja hämäläiseen heimoaatteeseen. Politiikassa puhdas toivo on heikko ja huono työkalu. Kaupunkiseudun palvelujen tuotantoalue ja Ryksin kehittäminen on harhainen toiveuni, joka tuskin ajaa seutukunnan asukkaiden parasta.

 

 

Nyt olisi vielä mahdollisuus ottaa järki avuksi  tosiasioiden erittelemiseksi.Sen avulla voisi kylmän rauhallisesti arvioida , mistä suunnasta  erikoissairaanhoitopalvelut  olisi parasta hankkia.  MIHIN sote- alueeseen olisi viisasta  kuulua tulevaisuudessa.  Esimerkiksi Lahden kaupunki haluaa HUS- alueeseen.

Yhä selvempää  on, että  Hämeenlinna tarjoaa vain huonot kortit. Hyvinkään ja Hyksin palvelutarjonta merkitsee tutkitusti  parasta laatua maassa kohtuuhintaan. Toivon, että vain tosiasioilla yritetään osoittaa minun olevan väärässä.   Heimoaatteella, pienmaakuntauskolla  ja puolueiden piirijärjestöjen leikeillä ei pitäisi olla  mitään tekemistä  kansalaisen parhaaseen tähtäävässä sote- uudistuksessa.

 

 

Mikko Lund

 

 

Kansalaiskapina kytee vahvasti Riihimäellä

Kansalaiskapina kytee vahvasti  Riihimäellä

 

 

Kuuleeko  Riihimäen liikuntatoimen  päättäjät?  Liikuntatoimen  valmistelemat  liikuntapaikkojen käyttömaksut vuodelle 2015   ovat  pahasti pielessä ja synnyttämässä sovittamattoman konfliktin. Syy  on kohtuuttoman korkeissa  uimahallin käyttömaksujen korotuksissa. Miten voidaan kuvitella, että maksuja korotetaan Riihimäen Uimaseuran uintiryhmissä  esimerkiksi  (MPX 1  lisämaksu  1849 euroa, yhteensä 2799 euroa: Masters lisämaksu 1388 euroa, yhteensä 1523 euroa; MPX 2  lisämaksu  576 euroa, yhteensä  1467  euroa. Korotukset kohdistuvat kaikkiin uintiryhmiin.  Korotukset ovat täysin kohtuuttomat.  En voi  hyväksyä  tällaista  yhdenvertaisuuden ja oikeudenmukaisuuden loukkausta!

 

 

Korotuksia on valmistellut  Kulttuuri- ja vapaa- aikajaoston työryhmä. Kränää aiheutti jo se, että  työryhmää ei oltu tasapuolisesti koottu eri yhdistyksistä. Esitykset painottuivat ja suosivat  jäsenten mukaan mm. jäähallin käyttäjiä  niin että käyttäjien asema ei ollut  yhdenvertainen jäähallissa ja uimahallissa. Jäähallissa seurakäyttö on yli 90 prosenttia ja  uimahallissa noin 17 prosenttia.  Esityksessä ei ole huomioitu tätä lähtökohtaa. Tämän takia esitys menee pahasti pieleen. Kaupungin tarkoitus on saada  sekä  jäähallista että uimahallista seuroilta , kummastakin 117 000 euroa.

 

Riihimäen Uimaseura  on jo ilmoittanut, että jos korotuksia  ei kohtuullisteta, se tulee  irtisanomaan kaikki Masters -käyttövuoronsa  viimeistään 1.1.2015 alkaen. Se on kova ja kipeä toimenpide  Riihimäen liikuntatoimea vastaan, joka on tähän asti torjunut  kaikki ystävälliset  huomautukset ja toivomukset  korotusten suhteen. Tällainen kovakorvaisuus ei ole hyväksyttävää virkatoimintaa ja  asiakaspalvelua. Sen takia liikuntatoimea on virallisesti ojennettava. Uimaseuran maksun sijaan ehdotan  uimahallin lipunhinnan korottamista yhdellä tai useammallakin  eurolla.

 

 

Mikko Lund

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Typerysten kanssa on taisteltava vaikka ikuisuuteen saakka

Typerysten kanssa  on  taisteltava vaikka ikuisuuteen saakka

 

 

 

Riihimäen päättäjät haluavat vanhan linja-autoaseman hävittämistä. Se halutaan totaalisesti pois silmistä. Viereen tulisi kerrostaloja  asumistarkoitukseen. Museovirasto katsoi lausunnossaan, että arkkitehti  Martti Jaatisen suunnittelema  linja- autoasema on suojeltava.  Hämeen ELY- keskus  suositteli myös linja-autoaseman säilyttämistä.  Kaupunginvaltuusto hyväksyi tammikuussa 2011  asemakaavamuutoksen, jossa suojelumerkintää ei ollut.  Minä, muutama valtuutettu  ja kaupunkilaisten kansanliike  halusivat säilyttää aseman ja valittivat  kaupungin kaavamuutoksesta, jolla linja-autoasema olisi  purettu. Hallinto- oikeus kumosi vuonna 2012  valtuuston päätöksen. Kaupunki valitti  KHO:hon, joka hylkäsi valituksen ja  piti voimassa  hallinto- oikeuden päätöksen.

 

Tekninen lautakunta päätti  lokakuun 13.päivän kokouksessa ehdottaa asemakaavamuutoksen linja-autoaseman suojelumerkinnän poistamista. Lautakunnan mukaan kaupungilla ei ole tarvetta rakennukselle eikä rahaa kunnostustöihin.

 

Rakennuksen purkajat ovat jaksaneet  hioa työkalujaan vuodesta toiseen linja-autoaseman purkamiseksi. Tällainen  uutteruus ei ole viisautta, kun vastassa on KHO, Museovirasto. ELY- keskus ja  kansanliike.

 

Tekninen lautakunta sivuuttaa  asiantuntemuksen  ja vahvan yleisen mielipiteen. Tämä paljastaa itse asiassa teknisen lautakunnan asiantuntemuksen puutteen. Se luottaa ja uskoo itseensä  kulttuuriympäristön arvosta ja  suojelusta  välittämättä.

 

Kaupunginjohtaja Seppo Keskiruokanen  ilmoittaa  (Hämeen Sanomat  15.10.) , että hän käyttää otto-oikeutta ja vie asian kaupunginhallitukseen.  Kaupunginjohtaja on oikealla asialla. Asemakaavamuutokseen on palautettava suojelumerkintä.

 

Kaupunginhallitus tulee lähiaikoina käsittelemään asiaa. Minkä kannan kaupunginhallitus ottaa asiassa?  Onko kaupunginhallituksella parempi asiantuntemus kuin teknisellä lautakunnalla? 

 

 

Koko asia paljastaa sen, että Riihimäen kaupungin ollessa kyseessä, kaikki on mahdollista. Yhdistyksillä ja kaupunkilaisilla on ollut kaupungissa huutava tilantarve, mutta tekninen lautakunta ei näe tiloille tarvetta.  Kaupunkilaisten on syytä  seurata tarkkaan ja  valppaana, mitä tulee tapahtumaan.

 

 

Mikko Lund

Suomessa tehty liian vähän ja laadusta tinkien

Suomessa on tehty liian vähän ja laadusta tinkien

 

 

 

Hallituksen keskeiset hankkeet ovat  kesken.  Niitä on jahkattu vaalikausi  eikä mikään ole valmistunut. Erityisesti  huomion kohteena on kuntauudistus ja soteratkaisu. Paljon puhetta, mutta se ei ole tyydyttänyt  kansainvälisiä luotonantajia. Luottoluokittaja Standard & Poor’s on pudottanut Suomen luottoluokituksen parhaasta AAA-luokasta seuraavaksi korkeimpaan AA+-luokkaan. Suomi on nyt alemmassa luokassa kuin Ruotsi, Norja ja Tanska.  On siinä pääministerillä, valtiovarainministerillä ja hallituksen muilla ministereillä selittämistä. Ja selittelyksihän se meni, sillä selitykset eivät onttouttaan muuta perustunnetta: Nolo  juttu  kerta kaikkiaan!

 

Ministerit ja muut hallituksen lakeijat  ovat kuorossa selittäneet, että  luottoluokituksen muutos on vähäpätöinen, pieni muutos. Lopullinen vaikutus on myöhemmin ehkä korkomuutoksin  satoja miljoonia euroa.  Jyrki Kataisen hallituksen hyvin keskeinen tavoite oli säilyttää luottoluokitus entisellä tasolla. Tavoitteen pitkin olla Stubbin hallituksen asialistalla korkealla, mutta on selvää että toteutus on muuttunut  haaksirikoksi. Kerskailu kolmella aalla ei  kantanut. Unelmahöttö  muuttui mahalaskuksi.

 

Oppositio on pyrkinyt  hyödyntämään hallituksen epäonnistumisen. Sen verran vaikea  tilanne on, että hallitus  yritti  sammuttaa opposition melskaamisen.  Keskusta  tyytyi yhteiseen kuoroon hallituksen kanssa, kun isänmaa on vaarassa. Kaikilta puolueilta perätään vastuullisuutta, kun niiden kykyä päätöksentekoon selvästi epäillään.

 

Pääministeri Alexander Stubbin (kok.) mukaan Suomen tulee jatkaa rakenneuudistusten tiellä. Hänen mukaansa tähän mennessä päätetyt sopeutustoimet riittävät tässä vaiheessa. Valtiontaloutta on päätetty sopeuttaa 6,5 miljardilla eurolla vuoteen 2018 mennessä. Valtiovarainministeri Antti Rinne (sd.) myöntää tilanteen vakavuuden.

 

Puolueiden tulisi nyt yhdessä   suuntautua  rakentamaan Suomen tulevaisuutta. Kilpailukyky, työllisyys  ja rakenneuudistukset  muodostavat kokonaisuuden, joiden onnistumista seuraavat  niin kansainväliset   luotonantajat ja – luokittelijat kuin suomalaiset  äänestäjät. Viimeaikojen huonot  yritysten uutiset  on käännettävä työksi ja menestykseksi. Siinä tarvitaan viisaita päätöksiä mm. yrittäjyyden ja yritystoiminnan edistämiseksi.

 

Puolueiden tulisi ratkaista hallituksen noin vuosi sitten esittämä rakennepaketti ja toteuttaa sosiaali- ja terveydenhoitopalvelujen uudistus, joka toisi myös taloudellista säästöä.

 

Stubb on esittänyt oppositiolle kutsun tulla mukaan talousneuvoston kokoukseen. Keskustalla  ei ollut  periaatteellista estettä osallistua kokoukseen, mutta perussuomalaiset ilmoittivat kieltäytyvänsä keskustelusta hallituksen kanssa.  Perussuomalaiset tekevät välikysymyksen. Se on perussuomalaisten suun soittoa, kun voimat tulisi vastuullisesti yhdistää  kansakunnan kokoamiseen. Hallituksella on tarkka paikka,sillä lopputuloksena voi olla mitä hyvänsä.

 

Kuntatalous vastaa kahtakolmasosaa julkisesta taloudesta.  Kokoomuksella ja sosialidemokraateilla on ollut yhteinen idea vahvasta kunnasta. Toteutus on ollut amatöörimaista  kompastelua vaiheesta toiseen. Pohjanoteeraus oli Urpilaisen  vaatimus kuntien kuulemisesta. Se jo osoitti, että uudistus ei ole hallituksen hanskassa.

 

Kunnallistieteellisen aikakauskirjan numerossa 3/2014 oli Hovila-Isotalo-Hovila artikkeli kuntarakenneuudistuksen valmisteluprosessin ja selvitysvelvollisuuden arvioinnista. .Analyysi on kauhistuttavaa luettavaa siitä, mihin suomalainen hyvä hallinto on vajonnut. Vuonna 2011 alkaneella hallituskaudella on viety eteenpäin merkittäviä uudistuksia, joiden osalta on sivuutettu ideologisten pyrkimysten varjolla kaikki hyvän hallinnon periaatteet. Syntilista on todella karua luettavaa:

- Hallitusohjelman kirjaus on sellaisenaan hyväksytty vaihtoehdottomaksi pohjaolettamukseksi, ilman perusteellista analyysiä kuntakentän tosiasiallisten ongelmien tehokkaimmista ratkaisumalleista

- Hallitusohjelmaan on kirjattu lopputulos, kun olisi pitänyt sitoutua ongelmien ratkaisuun parhailla mahdollisilla menetelmillä ja tehokkaimmin. Ongelmien kattava hahmottaminen puuttui kokonaan

- On sitouduttu teknisiin malleihin ongelmien ratkaisun sijaan

- Muutosten lähtökohdiksi on otettu perustuslaillisiin ongelmiin kaatuneita pohjaratkaisuja kuten vastuukuntamalli, mitkä hyvän valmistelun kautta olisi voitu todeta kestämättömiksi jo alkuvaiheessa

- Kuulemisia on pyydetty valmiiksi sidotuista ja huonoista perusratkaisuista, joihin lausunnoissa ei ole voinut ottaa kantaa; kunnille lähetetty lausuntopyyntö ja siihen liitetty kyselylomake olivat huomattavan rajattuja

- Huono lakien pohjavalmistelu on johtanut epätarkoituksenmukaiseen kuulemiskierrokseen, missä sadat lausunnonantajat on laitettu kiinnittämään samalla tavalla huomiota esivalmistelun puutteellisuuteen, lausuntoja on jouduttu pyytämään uusien kierrosten kautta tai valmistelu on jouduttu aloittamaan alusta.

 

On selvää, että  tällä hallitus- ja eduskuntakaudella   kuntakenttä ei astu uuteen asentoon. Seuraavan hallituksen keskeinen hanke on kuntauudistuksen  jatkaminen. Kuntauudistus on niin tärkeä asia, että sitä ei tule sälyttää yksin kuntien harteille. Hallituksen on otettava johto  ja määrättävä maahan järkevät  kuntarajat, jotka huomioivat  työssäkäynti- ja sotealueet . Soteratkaisua ei voida  toteuttaa  niin, että  noin 60 prosenttia kunnan resursseista ja  tehtävistä siirrettäisiin ulos  poliittisen  kontrollin ulottumattomiin.

 

Puolueilla on edessään vain vaikeita päätöksiä. Poliittinen uskottavuus, kansalaisten luottamus  ja kansakunnan tulevaisuus edellyttävät nyt jos koskaan rehellisyyttä ja  rohkeutta  sekä  uusia ajatuksia. Muuten hukka  uhkaa perinnällään!

 

 

 

Mikko Lund

 

 

 

Kaupunginjohtajan luottamus aiheellista kyseenalaistaa?

Kaupunginjohtajan luottamus aiheellista kyseenalaistaa?

 

 

 

Riihimäellä kansalaisten tyytymättömyys kohdistuu kaupunginjohtajaan. Kaupunkilaiset vaihtaisivat mielellään pomoa, sillä viran nykyiseltä haltijalta homma ei oikein luista.Hän on ajanut kaupungin ylivelkaiseksi ja jo lähes kriisikunnaksi. Hänen esittelemänsä  talouden tasapainotustoimet  eivät tuo pelastusta. Veroprosentin nosto ei ole korjannut taloutta. Edessä on verotulojen kasvuvauhdin hiipuminen, velkaantumisen kasvu ja kriisikuntakriteerien täyttyminen. Kaupunginjohtajalta ei ole sujunut yhteistyö henkilöstön kanssa, mistä on kertonut kärhämä hallintopäällikön kanssa.

 

Kuntalaiset kokevat epäluottamusta kuntalaitokseen varsin selvästi  lähes kaikissa kunnissa. Epäluottamus on jatkunut pitkään vahvana.

Mm. Marianne Pekola – Sjöblom kirjoittaa raportissaan jo (2008), että tutkimuskunnista vain neljänneksessä yleinen suhtautuminen kunnan päätöksentekoon on ennemminkin luottavaista kuin kriittistä ja peräti seitsemässä kymmenestä kunnasta kuntalaiset tuntevat ennemmin epäluottamusta kuin luottamusta.

 

 

Kuntalaiset  ovat poliitikkoja vähintäänkin askeleen edellä. Poliitikot ja paikalliset puolueet kulkevat  jälkijunassa. Poliittinen kulttuuri ei suosi näköalojen metsästystä. Se katsoo lähelle ja  hakee helppoja pisteitä. Helppo on luottaa ja toivoa parasta. Valtuustoryhmien puheenjohtajisto on useamman kerran keskustellut kaupunginjohtajakysymyksestä. Luottamusta ei ole ryhdytty kyseenalaistamaan. Keskustelun käyminen kertoo jostakin. Jatketaan ja toivotaan parasta.

 

Kaupunginjohtajan  tehtävä ei ole helppo. Kaupunginjohtajalta vaaditaan hyviä esimies- ja johtamistaitoja, organisointikykyä, viestintätaitoja ja hyviä yhteistoimintataitoja  niin paikallispolitiikkoihin kuin kaupungin asukkaisiin. . Liian usein kaupunginjohtaja ei täytä näitä vaatimuksia. Liian usein kaupunginjohtaja  saa niin paljon negatiivista palautetta, että  asiasta kirjoittanut kaupunginjohtaja vertasi virkaa kusitolpaksi.

 

Tämänkö takia kunnanjohtajan tehtävään ei ole ryntäystä? Kuntaliiton mukaan kiinnostus kunnanjohtajan paikkoihin on vähentynyt tuntuvasti. Esimerkiksi  20 vuotta sitten hakemuksia kunnanjohtajan tehtävään oli keskimäärin yli 20, kun hakemuksia tulee enää 13. Saadaanko silloin tehtävään parhaita mahdollisia hakijoita?

 

Epäluottamuksen ajatus sikiää Riihimäellä. Sitä on tullut esille kaduilla, kapakoissa ja kahviloissa. Siellä missä ihmiset kokoontuvat.

 

Kaupunkilaisten suora epäluottamus etsii toteutustaan. Riihimäki ansaitsee epäilemättä  paremman johtajan. Aika olisi nostaa epäluottamus tutkintaan valtuustossa. Kaupunkilaiset eivät voi erottaa kaupunginjohtajaa, vaikka haluja olisikin. Kaupunginvaltuusto voi sen tehdä, jos on tahtoa. Kansalaisten keskustelut voivat kasvattaa tarvittavaa poliittista tahtoa. Ehkä  valtuustoryhmien puheenjohtajilla on seuraavalla kerralla kokoontumisessaan  asiaa.

 

 

Mikko Lund

 

 

 

 

Riihimäen kaupunginhallitus oikealla asialla - kansalaismielipide vaikuttaa luottamushenkilöihin!

Riihimäen kaupunginhallitus oikealla asialla –   kansalaismielipide vaikuttaa luottamushenkilöihin

 

 

 

Olen aikaisemmissakin yhteyksissä kirjoittanut ja puhunut ristiriidasta  kaupunkilaisten ja luottamushenkilöiden ja virkamiesten kesken. Uusi kaupunkilaisten ns. radikaali luontosuhde on yhä enemmän haastamassa kaupunkisuunnittelua, kaavoitusta ja rakentamista. Kaupunkilaiset eivät hyväksy keskustojen puistojen  ja virkistysalueiden kaavoittamista rakentamiseen. Kriittinen kansalaismielipide on  yhä vahvemmin haastamassa ja muuttamassa luottamushenkilöiden mielipidettä. Näin on tapahtumassa Riihimäelläkin.

 

 

Maanantain kaupunginhallituksessa käsiteltiin ns. Tiehaaran alueen kaavoitusta asuinkäyttöön. Jo teknisessä lautakunnassa  valtuutettu Petri Mattila( sd)   oli valtuutettu  Jarmo Leväsen (sd)  kannattamana vaatinut alueen kaavoittamisen keskeyttämistä asuinkäyttöön ja alueen säilyttämistä virkistyskäyttöön. Kaupunginhallitus asettui samalle kannalle. Tätä edelsi  tiukka kansalaismielipide, joka ei antanut ymmärrystä virkamiesten interventiolle puistoihin.

 

 

Edellä oleva käy esimerkiksi siitäkin, miten luottamushenkilöelin ei  aina ole kumileimasin, joka hyväksyy kaiken, mitä sille tarjotaan.

Riihimäen katuparlamentti ei ole sulattanut  kaupungintalon uuden osan suunniteltua ja saneeraamista. Kaupunkilaiset  ovat asiasta ihmetelleet, kuinka paljon virkamiehet tarvitsevat tilaa, kun alueella suunnitellaan ja puuhataan kuntaliitoksiakin. Eikö kuntaliitokset pitäisi toteuttaa ensin ja sitten kriittisesti katsastaa, mitä tarvitaan?

 

 

Kansalaismielipide on tarttunut  poliitikkoihin. Teknisessä  lautakunnassa  valtuutettu Mirja Lammi (kesk) ja lautakunnan enemmistö ihmettelivät  rakentamistyön kustannuksia  (lähes 4 miljoonaa)  sekä kuntaliitosselvityksen vaikutuksia hankkeeseen. Asia jätettiin kaupunginhallituksessa  pöydälle.

 

 

Kaupunginhallitukselta olisi kaivattu kriittistä suhtautumista useamminkin. Hyvä, että nyt on herätty!  Liian usein valtuustoon on tullut huonosti valmisteluja, keskeneräisiä asioita. Kaupunginhallitus voisi jättää asioita pöydälle ja edellyttää parempaa valmistelua.

 

 

Kriittisen kansalaismielipiteen kehittymistä  pidän toiveita herättävänä.  Se on myös yksi edellytys  politiikan muutokseen.

 

 

Mikko Lund

 

 

Riihimäen valtuusto kumileimasimena

Riihimäen valtuusto  kumileimasimena

 

 

 

Aika ajoin esiintyy julkisuudessa mielipiteitä, jonka mukaan valtuustoilla ja muilla luottamushenkilöelimillä ei ole kunnissa valtaa. Harvoin asiassa kuitenkaan esitetään konkreettisia todisteita. Todisteita antaa  Riihimäen viime valtuusto, joka  söi täysin esittelevän  virkamiehen  kädestä. Kaupunginjohtaja  vei valtuustoa kuin lastua laineilla. Eikä siitä paljoa vikinääkään kuulunut.  Pilkkuakaan muuttamatta  valtuusto päätti ja hyväksyi  esittelijän  heikon keitoksen,  niin että Riihimäen valtuustoa voidaan syystä kutsua  kumileimasimeksi.

 

 

Valtuustossa oli esillä kuntaliitosselvityksen jatkaminen. Tilintarkastusyhteisö FCG   oli selvittänyt kolmen kunnan liitosta. Selvitys ei ollut  ammattimiesten tekemä, Se ei vastannut  kuntaliitoksen olennaisiin kysymyksiin. Paperia oli tuotettu, mutta  selvitys oli tilatunmakuinen eikä siitä saatu vastauksia.

 

Kolmen kunnan vaihtoehto ei ole palvelujen turvaamisessa uskottava tulevaisuuden vaihtoehto. Riihimäestä, Hausjärvestä ja Lopesta ei saa elinvoimaista kuntaa. Kuntien velkaantuminen jatkuu ja liitos aiheuttaa mm. kestämättömän paineen veroprosenttiin.

 

Selvitys ei vastaa olennaisiin kysymyksiin  tai ne jätetään jatkotyön varaan. Talouden tehostaminen, päällekkäisten investointien karsiminen, palvelusten uudistaminen, soteintegraation jatkaminen, seudun elinvoimaisuuden  ja uuden kunnan vetovoimaisuuden varmistaminen sekä kuntalaisten osallisuuden ja lähidemokratian kehittäminen kaipaavat konkreettisia ideoita ja  vastauksia. Nyt niitä ei käsitelty.

 

 

Selvää on kysyä, mikä on palvelujen saatavuus.  Uudenmaan sairaanhoitopiirin ja HYKS alueella on maan parhaat  sosiaali- ja terveydenhoidon palvelut. Miksi palvelua ei valittaisi  sieltä?

 

Kummassakin päätöksessä ( niin kunta- kuin soteratkaisussa) tulee ministeriöiden suosituksesta kuulla asukkaiden mielipidettä. Selvitystä ei ole kaupungin toimesta pantu vireille. Taitaa virkamiehet ja kaupunginhallitus  pelätä kaupunkilaisia. Pyöristyttävää oli, että valtuuston piti antaa järjestämislaista  lausunto, mutta lakia ei ollut jaettu valtuustolle.  Olisin mielelläni jättänyt  tämän takia asiat pöydälle, mutta se ei valtuustolle sopinut. Se olisi aiheuttanut liikaa  työtä ja ehkä turvattomuutta, jos valtuusto olisi joutunut perehtymään lakitekstiin ja kenties poikkeamaan virkamiesten esityksestä. Tämä on samaan verrattava kuin valtuusto olisi päättänyt talousarviosta näkemättä talousarviota.

 

Palvelujen saatavuus muodostunee asukkaiden kannalta tärkeimmäksi kysymykseksi. Jo käydystä kansalaiskeskustelusta on pääteltävissä, että suuntautuminen Uudenmaan sairaanhoitopiirin ja Hyvinkään sairaalan tarjoamiin mahdollisuuksiin on varteenotettava vaihtoehto kansalaismielipiteessä. Sillä on merkittävä vaikutus seudun tulevaan kuntarakenteeseen ja liitosvaihtoehtoihin.

 

Käsillä olevassa selvityksessä ei ole mitenkään huomioitu sotelain tuomia uusia näköaloja mm. rahoitukseen eikä kansalaismielipiteeseen. Ennen kolmen kunnan liitokseen tähtäävää perusratkaisua selvityksen jatkamiseksi ja neuvottelujen aloittamiseksi kaupungin tulee järjestää asukkaiden kuuleminen ja julkistaa sitä varten tämä selvitys ja muu oleellinen tosiasiatieto soteasioissa.

 

Tulen tekemään työtä kansalaiskuulemisessa suuntautumiseksi HYKS alueelle Tampereen  sijasta. Se takaa parhaimmat mahdollisuudet järjestää sotepalvelut seutukunnalla. Sote- alueen määrittely ratkaisee lopullisesti  kantani kuntaliitosvaihtoehtoihin, joita on selvitettävä syvällisemmin kuin vain kolmen liitoksena.

 

 

Mikko Lund

 

 

 

 

Mistä valitset sosiaali- ja terveyspalvelut?

Mistä valitset  sosiaali- ja terveyspalvelut?

 

Helsingistä vai Tampereelta?

 

 

Yllättävä kysymys. Mutta siitä on  lopulta kysymys, että  Riihimäen  johtavat virkamiehet  ja luottamushenkilöt   pimittävät tosiasiat  kaupunkilaisilta. Ja siitä, että kysymys on väärästä päätöksestä. Menneiltä vuosikymmeniltä   lähtöisin olevan sairaanhoitopiirijaon mukaisesti   päättäjät ovat kaatamassa  kaupunkilaisten tuskan palveluista  mahdollisimman etäälle   - Tampereelle saakka. Siellä kaupunkilaisten tai heidän edustajien vaikutusvalta on tosi olematon.  Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain lausuntoa antaessaan  Riihimäen kaupunginvaltuustossa ainoastaan  minun lisäksi kaksi muuta  valtuutettua    -  Mirja Lammi ja  Jorma Katila  - halusivat todeta  Helsingin tavoiteltavana  vaihtoehtona. Enemmistö  oli valitsemassa palvelut  Hämeenlinnasta   ja  Tampereelta. Siis joukko ei ymmärrä, että soteuudistus haastaa historiallisia alueellisia hallintorakenteita eikä kansalaisten edut suosi maakunnalliseen heimoromantiikkaan perustuvaa palvelujen järjestämistä. Kyllä Riihimäen päättäjät  ovat väärässä tässäkin asiassa!

 

 

Lähtevätkö  riihimäkeläiset iloisena Tampereelle  saakka hakemaan erikoissairaanhoidon palveluksia? En usko. Uskovatko sotealueen kykyyn järjestää ja turvata tämän alueen perusteveydenhuollon sekä sosiaalitoimen lähipalvelujen saatavuus? Siitä valtuuston viime kokouksessa oli kysymys, kun se jätti ottamatta kantaa sotealueen muutokseen lausuntossaan sotelaista.

 

Joka ymmärtää poliitikkojen ylimielisyyden ja kaikkivoipaisuuden tulee vihaiseksi. Jopa niin, että saattaa lähteä  turuille ja toreille vaatimaan perusoikeuksiaan. Kaupunginvaltuusto  on tylysti sivuuttanut asukkaiden kuulemisen ja monella tavalla ilmitulleen kaupunkilaisten halun järjestää palvelut mahdollisimman läheltä ja laadukkaina.

 

Vastareaktioon on omiaan provosoimaan kaupunginvaltuuston asenne. Se vähät välitti siitä, että STM lausuntopyynnössään oli edellyttänyt asukkaiden mielipiteiden kuulemista. Juuri suuntautumiskysymykseen vaikuttaminen olisi ollut kansalaisdemokratian nimissä heitä palveleva asia. Ihmisten huoli palveluiden saatavuuden turvaamisesta radikaalissa hallinnonuudistuksessa on ihan ymmärrettävä. Ja siihen heitä palvelevien poliitikkojenkin luulisi suhtautuvan kaikella vakavuudella. Heidän muistista oli kadonnut sekin, että pari vuotta sitten yli 4000 nimen kansalaisadressissa vaadittiin kaupungilta avointa ja tiedottavaa suhtautumista aluesairaalan alasajon hankkeisiin. Sekään toivomus ei aikanaan mennyt perille, vaikka vaaleissakin jaettiin tuomio kaupungin edustajalle Hämeenlinnan keskussairaalassa. Hän puolusti sen vahvistamisen strategiaa kaupunkilaisten palvelujen kustannuksella.

 

Ennen kuulumatonta  oli asian valmistelu myös   Riihimäen kaupunginvaltuustossa. Valtuutetuille ei  jaettu  edes lakiluonnosta, josta kaupunginhallitus ja  nyt valtuusto antoivat lausunnon. Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeistuksesta huolimatta  valtuusto ei halunnut kuulla ja selvittää, mistä kaupunkilaiset haluavat  terveyspalvelunsa.

 

Esitin  sosialidemokraattisessa valtuustoryhmässä  asian jättämistä pöydälle  siihen asti, kun kaupunkilaisten mielipide on selvitetty. Se ei sopinut ryhmälle   eikä kaupunginvaltuustolle.  Valtuutetut  puolueeseen katsomatta  kuvittelivat tietävänsä, mikä on riihimäkeläisille parasta.

 

Minä en halua palveluja Tampereelta, vaan  läheltä  Hyvinkäältä ja Helsingistä. Onneksi on ainakin toistaiseksi voimassa kansalaisten vapaa oikeus valita hoitopaikkansa! Jos ei tähän valintaan kykene, voi kaiken varalta varmistaa terveydenhuollon lähipalvelun tatuoimalla kämmenselkään viestin ambulanssille - viekää HUS -piirin hoitoon. Tällaista oma-aloitteisuutta näyttää valtuutettujen enemmistö kaupunkilaisilta vaativan.

 

 

Mikko Lund