Maan tapa ei pyhitä laitonta menoa

Maan tapa ei pyhitä laitonta menoa

 

Keskustan vaalirahajutun toistuva käsite on ollut maan tapa. Tekijät eivät mielestään ole tehneet mitään laitonta. He ovat toimineet niin kuin on ennenkin näissä yhteyksissä toimittu.

Vuoden ja kuuden kuukauden ehdollisen vankeustuomion törkeästä lahjuksen ottamisesta ja virkavelvollisuuden rikkomisesta saanut keskustan entinen kansanedustaja Jukka Vihriälä huomautti prosessin aikana, että ”kaikki järjestöt” antoivat menneinä vuosina rahaa. Hänen mielestään tätä käytäntöä yritetään kriminalisoida taannehtivasti.

Viiden kuukauden ehdolliseen vankeustuomion luottamusaseman väärinkäytöstä saanut keskustan kansanedustaja Antti Kaikkonen viittasi niin ikään takavuosiin: ”Se, mikä viime vuosikymmenellä oli tavallinen käytäntö, ei ole enää yhtä hyväksyttävää.”

 

Vaalirahakeskustelu alkoi toukokuussa 2008, kun keskustan silloinen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Timo Kalli kertoi tv-haastattelussa rikkoneensa vaalirahoituslakia. Kalli sanoi Ylen A-studion haastattelussa, ettei ollut ilmoittanut vaalirahojensa lähteitä lain vaatimalla tavalla, koska lain noudattamatta jättämisestä ei saa rangaistusta.

Kesän 2008 alussa julkisuuteen nousi myös Kehittyvien maakuntien Suomi -yhdistys. Se oli tukenut suurten puolueiden ehdokkaita vuoden 2007 eduskuntavaaleissa lähes puolella miljoonalla eurolla.

Jupakassa Suomen maine maailman vähiten korruptoituneena maana kärsi pahan kolauksen.

Keväällä 2009 vaalirahoituslaki uusittiin. Muun muassa ilmoitusvelvollisuutta tiukennettiin, ja lain rikkomisesta seuraa myös uhkasakko.

Keskustalaisille ja kaikille muillekin puolueille on huomautettava hyvin painokkaasti: Maan tapa ei kuitenkaan pyhitä laitonta menettelyä. Ehdolliseen vankeustuomioon johtaneet teot ovat ajalta, kun Vihriälä toimi Raha-automaattiyhdistyksessä. Vaalirahoitussotkut toivat miehelle lähtöpassit RAY:n hallituksen puheenjohtajan paikalta vuonna 2009. Nyt Helsingin käräjäoikeus langetti 1,5 vuoden ehdollisen vankeustuomion törkeästä lahjuksen ottamisesta. Nuorisosäätiön entinen asiamies Heikkinen tuomittiin törkeästä lahjuksen antamisesta vuoden ehdolliseen.

"Käräjäoikeus on todennut, että Nuorisosäätiön asiamies Jorma Heikkinen on vuosina 2001 - 2007 antanut RAY:n hallituksen puheenjohtajana toimineelle Vihriälälle yhteensä noin 35.000 euron lahjat, jotka ovat olleet omiaan vaikuttamaan Vihriälän toimintaan RAY:ssä. Nuorisosäätiön on samaan aikaan saanut useiden miljoonien eurojen avustukset RAY:ltä. "

"Vihriälän on todettu pyytäneen ja ottaneen vastaan vuosina 2001 - 2007 Nuorisosäätiöltä ja muilta RAY:n avustuksensaajilta yhteensä noin 42.000 euron lahjat."

Kaikkosen johtama Nuorisosäätiö halusi ostaa taidetta. Miksi taidetta piti ostaa ylihintaan RAY:n puheenjohtajalta Jukka Vihriälältä? No tietysti siksi, että haluttiin tukea puoluetoverin vaalityötä ja varmistaa RAY:n avustusten saanti säätiölle.Nuorisosäätiön asiamies antoi Vihriälälle vuosina 2001–2007 myös noin 35 000 euron arvoiset lahjat.
Kaikkosen lausunnoista oli pääteltävissä, että Kaikkonen ei tykkää tuomiostaan. Tuomiosta mahdollisesti valitetaan. 

Ylen haastattelussa Kaikkonen totesi:
“Se, miksi en valittaisi, se liittyisi lähinnä siihen, että tässä on jo vuosia tuhraantunut muutenkin mokoman asian takia ja olisi mukava joku kaunis päivä päästä eroon tästä riesasta. Mutta sinänsä oikeana en tuota tuomiota pidä”, hän sanoi. Kaikkonen kuitenkin arvioi, ettei hänen pidä jättää paikkaansa eduskunnassa eikä Tuusulan valtuustossa, vaikka tuomio säilyisikin tällaisenaan. Hän korostaa, että Nuorisosäätiö-jupakka on ollut tiedossa jo viime eduskunta- ja kuntavaaleissa.

Luottamusaseman väärinkäytöstä tuomittu Kaikkonen jakoi Nuorisosäätiön puheenjohtajana ja hallituksen jäsenenä vaalirahaa itselleen ja keskustapoliitikoille. Kaikkiaan säätiö jakoi vaalirahaa 90 000 euroa.


Kaikkinensa tämä vaalirahasotku on hyvä ja tervehdyttävä asia. Se tulee putsaamaan politiikkaa ja poliittista toimintaa. Asiaan liittyvä julkisuus pudistaa jo sinänsä tapoja ja käytäntöä. Meidän on tunnustettava, että poliittinen päätöksenteko kaipaa tervehtymistä. Politiikka kaipaa kansalaisten luottamusta. Voi olla, että tervehtyminen on edellytys luottamuksen synnylle.


Mikko Lund

Väyrynen ilmoittautui ehdolle Euro- vaaleihin

 

Keskustan kunniapuheenjohtaja Paavo Väyrynen ilmoitti lähtevänsä eurovaaleihin ja eduskuntavaaleihin. Väyrynen kertoi ilmoittaneensa ehdokkuudestaan ennen muuta Britannian pääministerin David Cameronin äskettäisen linjapuheen innoittamana. Cameronin avaus käynnistää keskustelun EU:n ja euroalueen tulevaisuudesta. Cameronin puheen ydin on, että hän haluaa uudistaa koko unionin. Väyrynen sai heti kannatusta ehdokkuudelleen keskustasta ja perussuomalaisista. 

 

David Cameron on Britannian pääministeri ja konservatiivien puheenjohtaja. Juuri nyt hänen Eurooppa- politiikka näyttää kovin vaikealta. Hän yrittää istua kahdella tuolilla.Mahdollinen seuraus on se, että Cameron putoaa sekä pääministerin että puoluejohtajan paikalta. Cameron ilmoitti, että jos konservatiivit voittavat kevään 2015 parlamenttivaalit, hän neuvottelee Britannian ja EU:n välille uuden sopimuksen, jonka vie kansanäänestykseen. Jos kansa ei hyväksy sopimusta, Britannia lähtee unionista. Äänestys järjestetään viimeistään vuonna 2017. Cameronin linja haiskahtaa pikemmin pelurin kuin vastuullisen valtiomiehen linjalta.
En tiedä, mikä vaikutus Väyrysen kannatukseen on liputtaa Cameronin linjausten puolesta.

Timo Soinin mielestä Väyrynen ehdokkuudellaan tukee hänen linjaansa. Keskustassa iloitaan puolestaan siitä, että Väyrystä pidetään parhaimpana vaihtoehtona populisteille.

Väyrynen kertoo blogissaan ottavansa perussuomalaisten puheenjohtajan Timo Soinin haasteen vastaan.
Soinin tavoitteena on nostaa perussuomalaiset suurimmaksi eurovaaleissa.

– Toivon, että Soini lunastaisi lupauksensa ja asettuisi myös ehdolle eurovaaleissa. Olisi mukava ottaa taas miehestä mittaa, Väyrynen kirjoittaa.

”Paavo Väyrynen tuli Suomessa jo Soinin linjoille. Ydinkysymys on, tuleeko Keskusta?”, Soini kirjoittaa puolestaan ”blogissaan. Soinin mielestä Väyrynen ”saapui sekä oikealle että vasemmalle puolelleni tukemaan David Cameronin linjaa EU:n uudistamiseksi”.


Väyrynen haastaa nämä yksinkertaistavat äärilinjat ja avaa mahdollisuuden keskusteluun EU:n suunnasta myös Suomessa, arvioi Kimmo Tiilikainen.Tiilikaisen mielestä Väyrysen ehdokkuus vie elintilan ”eurointoilijoiden ja vastustajien yksinkertaistavalta populismilta.

Soini ei ole vielä päättänyt omasta ehdokkuudestaan eurovaaleissa. ”Haluan jatkaa puolueen puheenjohtajana. Se on ensimmäinen tavoite ja mahdollinen valituksi tuleminen aiheuttaa jatkoharkinnan”.


Demokraatti- lehti kirjoittaa: Kaksi nykyistä oppositiopuoluetta kaivavat jo lähtökuoppia hermostuneen innostuneesti. Perussuomalaiset lähtevät hakemaan turhankin tutuksi tulleella EU-vastaisuudellaan uutta rakettinousua puolueen kunnallisvaaleissa taittuneelle kannatukselle. Keskusta laskee niin ikään paljon eurovaalien varaan. Suomenmaan pääkirjoitus (11.12.) rytmittää toiveikkaasti keskustan paluuta suurimmaksi puolueeksi eurovaalien hyvän tuloksen tuomalta ponnistuspaikalta. Häivähdys populismia on hahmotelmassa etsiä keskustalle kansalta tukea saavia Eurooppa-linjauksia.

SDP:llä on eurovaaleissa ylimääräistä jännitettävää, koska Euroopan parlamentti on suosittanut vaalien siirtämistä kesäkuulta toukokuulle. Jos siirto toteutuu, vaalit saattavat osua samalle viikolle SDP:n Seinäjoella pidettävä puoluekokouksen kanssa (Demokraatti 12.12.).

Yhteensattumasta ei pidä ottaa paineita, vaan se tulee nähdä mahdollisuutena lisätä kiinnostusta vaaleihin ja aktivoida väkeä uurnille. Ajankohtaa enemmän SDP:n kannattaa keskittyä ehdokasasetteluun. Parhainkaan EU-politiikkaohjelma ei tuota menestystä ellei sitä ole avaamassa puoluejohdon lisäksi osaava ja yhden vaalipiirin vaaleihin riittävän uskottava ehdokasjoukko.
Demokraatti- lehden mukaan “kun mietitään Suomen roolia ja vaikuttamista Euroopan unionissa, kannattaa kuunnella EU-edustustoamme Brysselissä johtavaa suurlähettiläs Jan Sturea. Hän on lähettänyt kotimaahan paimenkirjeen, jossa kehottaa painavin sanoin muuttamaan Suomen EU-politiikkaa myönteisemmäksi. Tyylin muutos pitää aloittaa siitä, että määritellään, mitä Suomi todella haluaa eikä vain sitä, mitä Suomi vastustaa.” 

Ulkoministeri Erkki Tuomioja kommentoi blogissaan Britannian pääministerin lupausta järjestää kansanäänestys, jos konservatiivit voittavat vuoden 2015 vaalit. En halua brittien jättävän EU:ta. Ero heikentäisi molempia. Haluan kuitenkin nähdä Euroopan unionin uudistuvan, mutta monet niistä muutoksista, joita kannatan, menevät toiseen suuntaan kuin mitä Gameron esittää. Tuomiojan mukaan on perusteita palauttaa jäsenvaltioille joitakin valtuuksia, joita Brysseliin on kasaantunut.

Edessä on tosi mielenkiintoisia aikoja. Uskaltaako Soini lähteä ehdokkaaksi? Ketä yleensäkin asettuu ehdokkaaksi? Paljonko Väyrynen saa ääniä? Mihin puolueiden kannatus tulee asettumaan? Paljonko äänestäjät jättävät äänestämättä?


Mikko Lund

Vaihtamalla ne paranee terveyspalvelutkin

Vaihtamalla ne paranee terveyspalvelutkin

 

Näin se on nähtävä. Eläkkeellä oleva ylilääkäri Mikko Mäkelä epäili (Aamuposti 22.1.), että ehdotukseni erota Kanta- Hämeen sairaanhoitopiiristä ja hakeutua HUS:iin ei toisi parannusta. Sairaanhoito on aina lähes yhtä kallista niin Hämeenlinnassa kuin Helsingissä. Mikko Mäkelä on lääkäri ja hänen purkauksensa lähtee luonnollisesti lääkärikunnan intresseistä. Lisäksi on ilmiselvää, että Mäkelä on kuin pukki kaalimaan vartijana. Se on oman reviirin puolustamista. Ymmärrän siitä näkökulmasta nihkeän suhtautumisen vaatimaani uudelleenarviointiin. 

 

Miten on toiminnallisesti mahdollista, että Valviira äskettäin uhkasakoin ajaa potilaiden asiaa Kanta- Hämeen keskussairaalassa ja vaatii kiirettömien potilaspalvelujen parantamista? Sairaalan hoitovirhelista on puolta pitempi kuin HUS:in. Lääkärikeskeisestihän näitä uudistuksia on tähän asti paljolti suunniteltu ja toteutettu. Nyt lähtökohdaksi on syystäkin valittu uudelleenarviointi ja on puhuttu jopa potilaslähtöisestä näkökulmasta. 

 

Minun lähtökohta oli haastaa poliitikot ajattelemaan asiaa riihimäkeläisten puolesta. Varatuomari Juhani Nummela vastasi Aamupostissa Mäkelälle (25.1.), että taloudellisista faktoista pitää osata tehdä oikeat johtopäätökset. Minä olen samaa mieltä. 

 

Olen edustanut sitä kantaa, että Kanta- Häme ei kykene ylläpitämään keskussairaalaa. Kanta- Häme on liian pieni ja kuntien taloudellinen liikkumavara on ahdas. Siitä ei voi puristaa ylijäämiä Hämeenlinnan keskussairaalan ylläpitämiseksi.

Mäkelän mainitsemassa periferiassa eli Riihimäen seudulla on erityisen perusteltua hakea vaihtoehtoja juuri sen takia, että Hämeenlinnan sairaanhoitopiiri ei kykene parantamaan talouttaan ja hoitamaan palvelujaan, ei tänään eikä huomenna. Edessä on jatkuvaa rationalisointia ja säästämistä. Siitä tulee kärsimään Riihimäen seutu, erityisesti RYKS.

 

Hyvinkään sairaalan ja HUS:in lähtökohta ja mahdollisuudet on selvitettävä. HUS:n suunnitelmat, investoinnit ja palveluvarustus on ylivoimainen. Uudenmaan alue on maan vaurainta aluetta. Uusimaa kykenee huolehtimaan niin sairaanhoidon kuin tulevaisuuden terveydenhoidon kehittämisestä.

Siksi Riihimäen seudun etu on suuntautua etelään!

 

Mikko Lund

Miksi vanhemmat pahoinpitelevät lapsiaan?

Kysyn vaan: Miksi vanhemmat pahoinpitelevät lapsiaan?

 

Kyllä se näin on, vaikka ei uskoisikaan. Poliisi puuttuu tänään yhä useammin lapsiin kohdistuneeseen väkivaltaan. Väkivallan harjoittaja on isä tai äiti, joka kurittaa tai pahoinpitelee lastaan. Tänään yhä useampi lasten pahoinpitelijä jää kiinni. Sitä ei voi enää harjoittaa piilossa.

 

Joka sadas alle 14- vuotias lapsi kokee toistuvaa väkivaltaa. Vuonna 2006 poliisin tietoon tuli 364 alle 15- vuotiaisiin kohdistunutta väkivaltarikosta. Vuonna 2011 rikoksia ilmoitettiin jo 1014. Suurin osa rikoksista on pahoinpitelyjä. Toistuvaa vakavaa väkivaltaa kokeneiden määrä on pysynyt samana 20 vuotta. Yksi prosentti alle 14- vuotiaista on kokenut toistuvaa vakavaa väkivaltaa.

Kanta- Hämeen poliisille ilmoitetuista kotihälytystehtävistä erityisesti perheväkivaltatehtävät kasvoivat 16,5 %.

 

Tärkein syy rikosilmoitusten kasvuun on vuonna 2008 uusittu lastensuojelulaki. Siinä selvennettiin viranomaisten velvollisuutta ilmoittaa lasten kaltoin kohtelusta lastensuojeluun ja poliisille.

Onko lapsiin kohdistunut väkivalta kasvanut?

Ehkä pientä kasvua on tapahtunut, mutta keskeinen syy poliisitilaston lukujen kasvuun on, että väkivalta tulee poliisin tietoon aiempaa useammin. Väkivalta ei pysy enää piilossa, vaan tulee yhä useammin poliisin tietoon ja johtaa toimenpiteisiin. Tietoisuuden tästä luulisi toimivan ennaltaehkäisevästi.

 

Mikko Lund

Venäjältä siirtymistä odottaa vielä 3000 inkeriläistä

Venäjältä siirtymistä odottaa vielä 3000 inkeriläistä

 

Presidentti Mauno Koivisto totesi vuonna 1990, että inkeriläisiin pitää suhtautua paluumuuttajina. Kahden vuosikymmen aikana Suomeen siirtyi 35 000 inkeriläistä.Kaksi vuotta sitten Suomi päätti lopettaa paluumuuton. Jono suljettiin uusilta hakijoilta 2011 ja inkeriläisten muutto-oikeus päättyy 2016. 

 

Maahanmuuttovirasto arvioi, että venäjältä Suomeen siirtyy vielä 3000 inkeriläistä.

Inkerinsuomalaisten paluumuuttojärjestelmä lakkautetaan siirtymäajan jälkeen. Asiaa koskeva ulkomaalaislain muutos (57/2011) astui voimaan 1.7.2011. Tällöin niin kutsuttu paluumuuttojono suljettiin eikä jonoon voi enää tämän jälkeen ilmoittautua. Jonoon ilmoittautuneiden tulee hakea oleskelulupaa paluumuuttajana ennen viiden vuoden siirtymäajan päättymistä 1.7.2016.

Paluumuuttojärjestelmän lakkauttaminen ei koske Inkerin siirtoväkeä ja vuosina 1939–1945 Suomen armeijassa palvelleita.

Paluujärjestelmä on tuonut tuhansia inkeriläisiä Suomeen. Muuttaa on saanut, jos on osannut Suomea ja vähintään kaksi isovanhemmista on suomalaisia. 

 

Paluumuutossa on tapahtunut sukupolven muutos. 1990- luvulla Suomeen saapui henkilöitä, joiden juuret olivat Suomessa. Nyt joukossa on paljon nuoria ja korkeasti koulutettuja venäläisiä, jotka muuttavat paremman elämän ja parempien palkkojen toivossa. Useimmilla on realistinen suhtautuminen eli he tiedostavat suomen kielen opiskelun ja osaamisen tarpeen ja osaavat kieltä jo tullessaan.

 

Mikko Lund

Kaupunginvaltuutettu Jorma Höökin tie on tuskainen

Kaupunginvaltuutettu Jorma Höökin tie on tuskainen

 

Kaupunginvaltuutettu Jorma Höök ilmoitti eroavansa sosiaalidemokraattisesta valtuustoryhmästä ja muodostavansa oman yhden miehen ryhmänsä. Käsittämätön ja ei hyväksyttävä teko! Taustalla ovat Riihimäen sosialidemokraattien tekemät päätökset kaupunginhallituksen ja eri lautakuntien luottamushenkilöpaikkoja täytettäessä. Aamupostin haastattelema Höök katsoo tulleensa syrjäytetyksi. Kymmenennelle valtuustokaudelleen valitun Höökin toiveita ei järjestökäsittelyssä kuultu. Höök sanoo halunneensa nimeämiinsä luottamustehtäviin voidakseen välittää 36 vuoden kunnallispoliittisen kokemuksen tuomaa hiljaista tietoa nuoremmille. Höök ei näytä muistavan, että hän kunnallisjärjestön valintakokouksessa ilmoitti lähtevänsä kokouksesta ja ettei hän halua mitään paikkoja. Tämähän on ollut tyypillistä Höökiä niin piirijärjestön kuin puolueenkin kokouksissa. Hän on käyttänyt puheenvuoron ja sen jälkeen hävinnyt. Valtuustokokouksistakin hän on ajoittain lähtenyt kesken. Näiden vuosien aikana olen yhdessä puoluetoverien kanssa kiinnittänyt huomioni hänen lausuntoihinsa, jotka eivät vastaa käyttäytymistä ja tekoja. Erityisen räikeää se on ollut monien SDP:n ohjelmallisten tavoitteiden mm. työllisyyden kohdalla. Mitään epäselvyyttä ei ole siitä, että työllisyyden hoito on SDP:n ykköstavoite. Riihimäellä näin ei ole ollut. Höökin ollessa kaupunginhallituksen puheenjohtaja kaupunkiin asetettiin työllisyystoimikunta, jonka sihteerille viestitettiin, ettei mitään saa tehdä. Kun toimikunnan virkamiehiltä ei tullut mitään ehdotuksia, minä totesin, että meiltä poliitikoilta tulee ja kirjoitin ja kokosin noin kymmenkunta ehdotusta, jotka esitimme väliraporttina kaupunginhallitukselle talousarviossa huomioitavaksi. Halusimme sitten jatkaa työtämme kootaksemme valtuustokauden ohjelman. Siitä Höök suivaantui niin, että yhdessä kaupunginhallituksen kanssa päätti lopettaa työllisyystoimikunnan. Työllisyyttä ei saanut Riihimäellä hoitaa, sen sosialidemokraatit vahvistivat. Tästä on seurannut kaupungille ylimääräiset kustannukset, joiden osuus vastaa lähes puolta Riihimäen kaupungin velasta. Työttömyys aiheuttaa saamatta jääneet verotulot, toimeentulotukimenot, ylimääräiset sairaskulut ja lisääntyneen rikollisuuden kulut. Helposti näistä koostuu jo parilta valtuustokaudelta Riihimäellä yli 50 miljoonan euron kulut. Kelalle on maksettu vuosittain jopa yli miljoona euroa sakkoa siitä, ettei kaupunki ole riittävästi työllistänyt pitkäaikaistyöttömiä. Otin työttömyyden esille sen vuoksi, että se on kaikkein räikein ja epäinhimillisin teko syrjäytettyjä kaupunkilaisia vastaan. Se on tuomittava aatteellinen poikkeama! Lopuksi vielä yksi asia. Se on virkamiesten esitysten paimentaminen. Niitä ei ole hänen mielestään saanut kyseenalaistaa. Seurauksena on ollut kaupungin ylivelkaantuminen ja investointikyvyttömyys. Kaupunki on niin vahvasti velkaantunut, että se ei pysty talouttaan tasapainottamaan. Tähän Höökillä ei ole mitään vastauksia. Erosin tilintarkastuslain perusteella tarkastuslautakunnan puheenjohtajan tehtävästä, koska katsoin minun ja lautakunnan riippumattomuutta loukatun. Tähän riippumattomuuden tärkeään periaatteeseen Höök ja hänen johtamansa tarkastuslautakunta ei ole kyennyt.

Vaan en sua soimaa, Jorma Höök!4 Kuten laulussa sanotaan:  “Tuskaas itse kannat. Olet kohtalosi orja. Mä tiedän sen. “ Mikko Lund

Hallituksen väliarvio rassaa vasemmistoa

 

Hallitus valmistautuu vaalikauden puolivälin tarkastukseen. Silloin on käytettävissä myös tuoreimmat talousennusteet. Niiden pohjalta hallitus linjaa ratkaisunsa. Jo nyt pidetään selvänä, että Suomi ei selviä ilman talouden uusia sopeutustoimia. Hallitusohjelmassa on selvät ehdot siitä, milloin uusiin sopeutuksiin on tartuttava. Riideltäväksi jäävät vain keinot: kokoomus on perinteisesti painottanut menoleikkauksia ja demarit ovat rakastaneet veronkorotuksia.


Halutessaan hallituksella on muitakin vaihtoehtoja. Viimeksi Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Vesa Vihriälä kiirehtii hallitusta tarttumaan rakenteellisiin uudistuksiin. Etlan mielestä eläkeiän alarajan nostopäätöksen kanssa ei saisi enää viivytellä. Alaraja olisi asteittain nostettava 65 vuoteen.

Onhan hallituksella ohjelmassaankin rakenteellisia uudistuksia. Kuntaremontin piti olla historian merkittävin.Valmista ei kuitenkaan näytä tulevan. Uudistus on tukehtumassa äänestäjien pelkäämiseen ja inhorealistiseen vaatimukseen kuntien kuulemisesta. SDP on jo suututtanut kannattajansa telakkatukikäänteissä, joten pyörtäminen eläkeasiassa vaatii jo lujaakin lujempaa luontoa.
Sote- uudistuksen tuloksia on odotettu odottamasta päästyä, mutta valmista ei näy siinäkään.


Puolueensa valtuuston kokouksessa Kuopiossa puhuneen valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen mukaan tilanne vaatii nopeasti yhteiskunnan rakenteellista uudistamista ja julkisen talouden kestävyyden parantamista.

“Olemme hyvin hitaan kasvun vaiheessa. Tarvitaan uusia toimenpiteitä, se on selvä. Tulevissa talousratkaisuissa huomio pitää kohdistaa ennen kaikkea kahteen teemaan: Suomi tarvitsee kasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn edellytysten parantamista,” Urpilainen totesi kokousväelle.

Valtiovarainministeri totesi myös, että julkisen talouden velkasuhteen kääntäminen laskuun pitää saada aikaan tällä vaalikaudella.
- Sopeutustoimia tehdään myös ensi keväänä, jos se on välttämätöntä.
Rahapulaan liittyen valtion kirstunvartija huomautti, etteivät rahat riitä kaikkien yhteiskunnallisten epäkohtien korjaamiseen. Jäljelle jää vain yksi vaihtoehto.
- Kaikki liikenevä on laitettava kasvun ja työllisyyden parantamiseen, ministeri muistutti puoluetovereitaan.

Vaikka tulevat ratkaisut ovat vaikeat SDP:n johdolle, niin SDP jatkaa hallituksessa leikkauksiin ja veronkorotuksiin alistuen.

Sdp:ssä odotetaan nyt pelolla seuraavia mielipidekyselyjä. Jutta Urpilaisen vaalihistoria puheenjohtajana on on ollut juoksemista vaalitappiosta toiseen. Samantapainen tilanne oli aikoinaan Matti Vanhasella keskustan johdossa. Yhteistä on sekin, että molemmat saavat hyvät pisteet ministerin työn hoidostaan, mutta ei kansan kannatusta.

Helppoa ei ole vasemmistoliitossakaan. Vasemmistoliiton kansanedustajat Markus Mustajärvi ja Jyrki Yrttiaho varoittivat vasemmistoliittoa sitoutumasta ohjelmaan, jonka sanamuodot lähes automaattisesta laukaisevat vaalikauden puolivälissä uusia leikkauksia tai veronkorotuksia. Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä erotti hallitusta vastaan niskuroineet edustajansa. Kaksikko äänesti pääministerin vaalissa Jyrki Kataisen (kok.) valintaa vastaan. Vasemmistoliitto on taas vaikean ratkaisun edessä, mutta mikään ei viittaa siihen, ettei puolue alistu hallituksen päätöksiin. Edustajat Mustajärvi ja Yrttiaho eivät ole enää ryhmässä.


Mikko Lund