Uusia ajatuksia tarjotaan Suomen uuteen nousuun

Uusia ajatuksia tarjotaan Suomen uuteen nousuun



Löytyisiköhän apua Suomen kriisiin uusista ajatuksista? ICT 2015- työryhmä ehdottaa loppuraportissaan 21 eri tapaa, jolla tieto ja viestintäteknologiaa hyväksi käyttäen Suomen talous saataisiin nykyistä nopeampaan kasvuun.

Ohjelman rahoitus vaatii tänä vuonna 55–70 miljoonaa euroa julkista rahaa. Viime keväästä lähtien työskennellyt työryhmä on listannut kolme "kriittisiksi" määrittelemäänsä polkua.


Näistä ensimmäinen on kansallisen palveluarkkitehtuurin nopea luonti.Tällä tarkoitetaan kansallista internetpohjaista avointa palvelujärjestelmää, jolla voidaan luoda palveluita yli organisaatiorajojen. Samalla yritysten ja julkisen hallinnon välisiä tietovirtoja pyritään automatisoimaan.
Valtion puolelta avoimen palvelujärjestelmän perusta on määrä saada valmiiksi jo juhannukseen mennessä.


Toiseksi valtion innovaatiorahoittaja Tekes ja Suomen Akatemia perustavat ICT 2023 -tutkimusohjelman, jonka tarkoituksena on nostaa Suomen tietojenkäsittely- ja digitaalisten sisältöjen tieteellistä kehittämisosaamista.
Hanke vaatii ensi vuonna 15 miljoonaa euroa, ja sen jälkeen noin 20 miljoonaa euroa vuodessa.


Kolmanneksi työryhmä ehdottaa uuden rahasto-ohjelman perustamista turvaamaan kasvuyritysten rahoitusta.
Tarkoitus on tukea alkuvaiheen aloittelevia yrityksiä ja toisaalta kasvuvaiheen myöhemmässä vaiheessa olevia kasvuyrityksiä rahastoilla, joissa valtio on mukana Tekesin kautta 40 prosentin pääomasijoituksilla.

Näillä 60–100 miljoonaa euroa vuosittain start up -yrityksiin sijoittavilla rahastoilla valtio yrittää helpottaa start up -yritysten rahoituksessa olevia pullonkauloja.

Työryhmä ehdottaa investointien helpottamiseksi myös pienten ja keskisuurten yritysten yhteisten joukkovelkakirjojen luontia.
Se myös tukee hanketta, jonka mukaan yhtiöt saisivat maksaa aineettomien oikeuksien kuten patenttien hallinnoista tulevista voitoista muuta yhtiöveroa huomattavasti vähemmän veroja (ns. innovaatioboksi).

Kymmenen vuoden ohjelman varmistamiseksi valtioneuvoston kanslia perustaa valtiosihteeri Olli-Pekka Heinosen johtaman ict-asiantuntijaryhmän, joka valvoo ehdotusten kehittämistä.
ICT 2015-työryhmä on puheenjohtajansa Pekka Ala-Pietilän avulla hankkinut toimenpidesuosituksilleen jo etukäteen poikkeuksellisen laajan tuen.

Kaikki eduskuntapuolueet ovat sitoutuneet työryhmän perustavoitteisiin ainakin periaatetasolla.

Raportin liitteessä Suomen ammattijärjestöjen keskusliitto SAK näyttää myös toimenpide-ehdotuksille vihreää valoa rajaten kuitenkin tulonjakoon liittyvät verokevennys- ja siemenrahastojen kannustinvaikutukset kannanottonsa ulkopuolelle.

Suomen tulevaisuutta varjostaa isot rakennemuutoksen ongelmat. Hallitus on tuottanut raportteja ja selvityksiä. Julkisessa keskustelussa on kaluttu ongelmakohtia, mutta tavoitteiden asettaminen on jäänyt vähälle. 

Valtionvelka, ikääntyminen, teollisuuden murros, työurat, eläkeikä, julkinen sektori liittyvät samaan keskusteluun.. On korkea aika tarttua ongelmakohtiin. Jokaisen luulisi ymmärtävän, että valtion velkaa ja kasvavia eläkekustannuksia ei voi lykätä tulevan sukupolven kontolle.


Odotettavissa on, että nykyisestä talouden taantumasta ei selviydytä hetkessä. Suomi ei palaudu muutamassa kuukaudessa ennen vuotta 2008 vallinneelle tasolle. Edessä on pitkä tie, josta selvitään, asetetaan oikeat tavoitteet ja ryhdytään toimeen.

Viisautta on tunnustaa, että kansantalouden kantokyky on riippuvainen vientisektorista, niin tärkeitä kuin julkisen sektorin palvelut ovatkin.
Raportti on tärkeällä asialla, sillä Suomi on jäänyt teknologisessa kehityksessä jälkeen.


Mikko Lund

Etlalta karvaat eväät hallitukselle

Etlan karvaat eväät hallitukselle: ”Palkat jäihin ja eläkeikä 65 vuoteen”

 

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Vesa Vihriälä tarjoilee karvaita eväitä hallitukselle helmikuun puolivälitarkasteluun ja maaliskuun budjettikehysriiheen.

Niihin kuuluvat mm. eläkeiän nostaminen hallituksen päätöksellä, arvolisäverojen korottaminen, jotta yritysveroa voidaan pudottaa sekä sote-uudistuksen laittaminen uuteen valmisteluun.
Etlan analyysin mukaan teollisuudella on kilpailukykyongelma, johon tulee reagoida pikaisesti laittamalla palkankorotukset jäihin pariksi vuodeksi.

Tuottavuutta kohennettaisiin rakenteellisilla toimilla. Etla esittää yhteisöveron pudottamista 20 prosenttiin nykyisestä 24,5:stä hallituskauden aikana.
Valtion verotuloja korjattaisiin arvonlisäverojen ja kiinteistöverojen korotuksilla.

Julkinen talous on Etlan mukaan lyhyellä tähtäimellä kunnossa. Merkittäviä menojen lisäleikkauksia ei tarvita, mikäli taloudesta pidetään huolta rakenteellisilla korjauksilla. Jos niihin ei kyetä, edessä ovat menoleikkaukset valtionvelan kasvun taittamiseksi.
Todella mielenkiintoista on nähdä, miten ay-liike reagoi näihin ehdotuksiin. En usko, että tällaisia ehdotuksia hyväksytään hymistellen. Ne voivat kohdata tiukkaakin vastarintaa.

Hallitus linjaamaan eläkeratkaisut

Vaikka Etla ei näekään välitöntä uhkaa, pidemmällä tähtäimellä julkisen sektorin ongelma on kestävyysvaje. Korjausliikkeisiin Etla patistaa välittömästi, vaikka vaikutukset näkyvätkin vasta aikojen päästä.
Hallitusta neuvotaan päättämään maaliskuun kehysriihessä vanhuuseläkkeen alarajan nostamisesta 65 vuoteen nykyisestä 63 vuodesta.

Vaikka työmarkkinajärjestöillä onkin merkittävä rooli työeläkejärjestelmässä, hallituksen tulee Etlan toimitusjohtajan Vesa Vihriälän mielestä johtaa prosessia ja asettaa tavoitteet.
Temppu tehtäisiin Vihriälän mukaan niin, että vanhuuseläkkeen normi-ikä säädettäisiin 65 vuoteen 10 vuoden siirtymäajalla vuodesta 2016 lukien.

Vanhuuseläkkeelle voisi jatkossakin siirtyä jo 63 vuoden iässä, mutta se pienentäisi kuukausieläkettä loppuelämän ajaksi. Varhennusvähennyksen tulisi Vihriälän kaavailuissa olla niin tuntuva, että se kompensoisi kaikki aikaisesta eläköitymisestä julkiselle taloudelle aiheutuvat rasitukset aina verotulojen menetyksistä lähtien.

Selvä on, että ehdotukset synnyttävät keskustelua. Eikä niitä nielaista noin vaan. Vastarintaa on luvassa.

ETLAn eväät ovat PROn mielestä syötäväksi kelvottomia

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLAn tänään antamia ”eväitä” hallituksen puolivälin tarkasteluun pidetään Ammattiliitto Prossa suurelta osin syötäviksi kelpaamattomia.

– ETLA tarjoilee jälleen Suomelle elinkeinoelämän edustajien perinteistä keinovalikoimaa, jossa kansakuntaa pelastetaan yllyttämällä kurittamaan palkansaajia. Rakentavat esitykset jäävät uupumaan, Pron puheenjohtaja Antti Rinne harmittelee.

Rinne hämmästelee ETLAn elinkeino- ja teollisuuspoliittisten linjausten sävyä, jossa kasvupolitiikalle ollaan kaasun sijaan painamassa jarruja. Nykyisten yritystukien tehokkuuden läpiperkaaminen on tarpeen, mutta kokonaisuudessaan hallitukselta kaivataan entistä kunnianhimoisempaa ja aktiivisempaa otetta.

– Hallitus ei voi valita voittajia, sen tekevät markkinat. Hallitus voi kuitenkin monin tavoin vauhdittaa ja auttaa eteenpäin niillä aloilla, joilla on suurta tulevaisuuspotentiaalia ja jotka sitä tarvitsevat, Rinne huomauttaa.

ETLAn palkkalinja on sekava

ETLAn esittämä palkkalinja on Rinteen mukaan sekava ja toteutuskelvoton: yhtäältä esitetään nollaratkaisua ja toisaalta joustavaa sopimista yritys- ja työpaikkakohtaisesti.

– Kaikilla aloilla ei suinkaan mene huonosti. Jos joustoa halutaan, niin useilla aloilla ja yrityksissä tullaan tekemään reippaitakin korotuksia.
Onnistuneella palkkapolitiikalla on Rinteen mukaan merkityksensä Suomen kilpailukyvylle, mutta se on osa laajempaa kokonaisuutta.

– Yrityksissä tulisi keskittyä kehittämään kaupaksi meneviä tuotteita ja myymään niitä. Elinkeinoelämän edustajien jatkuva ruikuttaminen velvoitteista ja maltillisesta palkkatasosta saa huolestumaan, onko ydintoiminta nyt hukassa, Rinne hämmästelee.
Rinne on samaa mieltä siitä, että kun finanssipolitiikan liikkumavara on pieni, niin rakenteellisten uudistuksien aikaansaamiselle on nyt erityinen tarve. ETLA etsii niitä työmarkkinoilla kuitenkin aivan väärästä suunnasta: kiristämällä ihmisiä pakolla työhön, jota ei ole.


Pienipalkkaisilla ei varaa nollalinjaan

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola tyrmää Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ETLA:n esityksen palkankorotusten nollalinjasta.


Mikko Lund

Vain kolmannes tietää, mitkä puolueet ovat hallituksessa

Vain kolmannes kansasta tietää, mitkä puolueet ovat maan hallituksessa

 

Uskoako vai eikö uskoa? Miten kansan tiedontaso on näin heikko? Vain kolmannes ( 34%) kansasta tietää, mitkä puolueet ovat pääministeri Jyrki Kataisen hallituksessa. Pienituloiset, työttömät ja vihreät tuntevat hallituksen huonoimmin. Lähes kolmannes väestöstä luulee, että keskusta on ollut hallituksessa yhtäjaksoisesti vuoden 2011 eduskuntavaalien jälkeen.

 

HS- gallup selvitti kansalaisten tietämystä hallituspuolueista. Tietämys ei ole kaksista. 30 prosenttia kansalaisista uskoo, että keskusta on hallituspuolue. Kokoomus tunnistetaan parhaiten 89%) hallituspuolueeksi, sitten on sosialidemokraatit (85%), vihreät (69%), kristillisdemokraatit ( 61%) ja vasemmistoliitto (59%).

Osuus puolueen kannattajista, jotka tietävät hallituspuolueet, oli korkein vasemmistoliitossa (55%), keskustassa (43%), kokoomuksessa (41%), perussuomalaisissa (40%), sosialidemokraateissa (35%), vihreät (18%).

 

Mitä olisi tehtävä?

 

Kyllä peruskoululta pitäisi edellyttää enemmän yhteiskuntatiedon opettamisessa. Vanhempien pitäisi myös puhua politiikasta lastensa ja nuortensa kanssa. Mutta kun vanhemmatkaan ei tiedä. Kuka heidät opettaisi?

 

 

Poliittisten päättäjienkin tietotaso kaipaa kohennusta

 

Onhan se nähty kansanedustajienkin ja ministereidenkin kohdalla, että tietotaso on usein metsän puolelta. Lakien valmistelussa ja hyväksymisessä näyttää siltä, että monesti päättäjät ovat nukahtaneet ao. lain kohdalla. Valmistelua on oikeusoppineidenkin toimesta tavan takaa moitittu heikoksi.

 

Kehumista ei ole paikallisten päättäjienkään toiminnassa. Riihimäen valtuustossa oli esillä sote-selvitys, jonka valtuusto oli pyytänyt siitä, että pysyttäisiin tälle vuodelle 3,5 %:n nettomenokasvussa. Selvityksessä oli käyty lävitse erityisesti sosiaalitoimen menojen kehitykseen liittyviä asioita. Irti oli saatu vanhenemisen ja väestön kasvun aiheuttama hinta, joka oli kaksi miljoonaa euroa vuosittain ajanjaksolla 2015 – 2020. Mutta mistään muista menoista tai säästöistä ei sanottu mitään. Selvitys ei yksinkertaisesti vastannut siihen kysymykseen, miten tänä vuonna pysytään 3,5 %:n nettomenokasvussa.

 

Olin sitä mieltä, että asia pitää palauttaa uudestaan valmisteltavaksi. Ryhmässä en saanut asialle kannatusta. Valtuustossa vasemmistoliiton puolelta esitettiin samansuuntaista kritiikkiä. Tästä valtuusto päätti korjata päätöstä, niin että asiasta pyydetään perusturvan lausunto. Muuten valtuusto oli valmis hyväksymään tyhjän paperin. 

 

Riihimäen valtuustolla on tavattoman suuri luottamus virkamiehiin. He saavat esittää mitä tahansa. Valtuutetuille se kelpaa aina.

 

Mikko Lund

Nyt heräsi keskustelu pohjoismaisesta yhteistyöstä puolustuspolitiikassa

Nyt heräsi keskustelu pohjoismaisesta yhteistyöstä puolustuspolitiikassa

 

 

Ruotsin ulkoministeri Carl Bildt ja puolustusministeri Karin Enström ovat kirjoittaneet yhteisen keskusteluartikkelin Dagens Nyheter –lehteen. Ruotsin ulko- ja puolustusministerit esittävät Pohjolan maiden puolustusyhteistyön tiukentamista. Ministerien mielestä maat voisivat omistaa yhteistä puolustusmateriaalia.

Puolustusministeri Carl Haglund (r.) suhtautuu myönteisesti ruotsalaisministereiden ehdotukseen yhteisestä puolustuskalustosta. Haglundin mukaan yhteiset aseet edellyttäisivät kuitenkin Suomen ja Ruotsin välistä valtiosopimusta puolustuksen järjestämisestä.

Haglundin mielestä yhteinen puolustusmateriaali edellyttäisi Suomen ja Ruotsin välistä tarkkaa työnjakoa.Ministeri ei halua ottaa kantaa yksityiskohtiin, mutta teoriassa esimerkiksi ilma-ja merivalvonta voitaisiin jakaa maiden kesken.

 

Oitis tulee mieleen herrojen varustautuminen inhaa itää vastaan. Ainahan se on Suomessa ollut tästä kysymys.Tahtomatta tulee mieleen presidenttiehdokas Matti Virkkunen rautaa rajalle puheineen. Kekkonen olisi sanonut, ettei kannata herättää epäilyjä ja epäluuloja, vaan pyrkiä luottamuksen rakentamiseen. Joka tapauksessa mielenkiintoinen kysymys on, miten Venäjä tähän tulee reagoimaan.

Artikkelissaan Ruotsin ulko- ja puolustusministeri kuvailevat Pohjoismaiden ja Baltian maiden ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan monia yhteistyön muotoja ja kansojen yhteistä arvopohjaa. Tältä perustalta yhteistyötä voisi edelleen kehittää, kokoomusministerit ehdottavat.
- Sotilaallisten resurssien yhteinen omistus ja hyödyntäminen, ns. "pooling and sharing" on keskeinen osa Ruotsin näkemystä pohjoismaisesta puolustusyhteistyöstä, ministerit kirjoittavat.

Ulkoministeri Erkki Tuomiojan (sd) mukaan ulkoministeri Carl Bildtin ja puolustusministeri Karin Enströmin esittämä ajatus sotilaskaluston pohjoismaisesta yhteisomistuksesta olisi mahdollista.
Aseistuksen yhteisomistus edellyttää kuitenkin sopimuksia siitä, miten niitä käytetään. Tätä mahdollisuutta ei ole missään nimessä poissuljettu, hän korostaa.
Artikkeli sisältää samoja asioita kuin mitä eduskunnalle annetussa turvallisuus- ja puolustusselonteossa todetaan pohjoismaisesta yhteistyöstä. Siinä ei ole meidän näkökulmastamme varsinaisesti mitään uutta, hän sanoo.
Tuomiojan mukaan artikkeli vahvistaa juuri sitä, mitä ennen kaikkea Suomen ja Ruotsin kesken on jo pitkään tehty.
Tällaisia ovat Tuomiojan mukaan yhteiset harjoitukset, yhteinen koulutus, yhteiset hankinnat sekä yhteistyö kriisinhallinnassa ja valvontatehtävissä. Joissain tapauksissa mukana voivat olla kaikki pohjoismaat, joissain tapauksissa se voi olla kahdenvälistä, hän sanoo.


Eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö (ps) katsoo, että Suomella ei ole varaa sinisilmäisyyteen. Ruotsilla on merkittävä aseteollisuus, jota Ruotsi haluaa edistää.
Niinistö ei kuitenkaan halua tyrmätä keskustelunavausta suoralta kädeltä. Hän odottaa täsmennyksiä ehdotukseen kevään mittaan, kun Ruotsin uusi puolustusselonteko valmistuu. Niinistö nostaa kuitenkin esiin uunituoreen Suomen selonteon linjauksen.
Niinistön mukaan Suomen on pidettävä avaintoiminnot omissa käsissä kriisien varalta.


Mikko Lund

Hämeenlinnan päättäjien seireenilaulu ei vakuuta

Hämeenlinnan päättäjien seireenilaulu ei vakuuta

 

Hämeenlinnan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Iisakki Kiemunki (sd) ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tapio Vekka (kok) esittävät (Aamuposti 11.1.2013) seireenilaulun Riihimäen seudun päättäjille pysyä Hämeenlinna- johtoisessa maakuntajärjestyksessä. Hämeenlinnan ykkösasia on säilyttää keskussairaala, mutta Hämeenlinnan päättäjät sivuuttavat kaikkein olennaisimman asian: Mihin hintaan? Kanta- Hämeen sairaanhoitopiirin alijäämät ovat lähes 15 miljoonaa euroa ja keskussairalan rahoituskin pyörii lyhytaikaisen velan varassa.

Miten Kiemunki ja Vekka tasapainottavat näin suuren aukon? He sivuuttavat näin olennaisen asian, kun heillä ei ole siihen vastausta.

 

Kriisikuntakriteereitä lähestyvien ja ylivelkaisten Riihimäen, Hausjärven ja Lopen kuntien halukkuus maksaa Hämeenlinna- johtoisen Kanta- Hämeen sairaanhoitopiirin vajeet on olennaisesti heikkenemässä. Keskussairaalan taloutta ei saada tasapainoon Kanta- Hämeen kuntien kukkaroilla. Kanta- Häme on liian pieni, se tulisi tunnustaa niin maakunnassa kuin Helsingissä, vaikka se kipeää tekeekin!

 

Kyselin joku aika sitten Riihimäen seudun johtajuuden perään. Nyt tarvittaisiin viisautta uudelleenarviointiin. Peräsin tätä viisaudenkiveä ministeri Päivi Räsäseltä ja kansanedustajilta Timo Heinonen ja Aino Kaisa Pekonen. Vastaus on ollut hiljaisuus. Päättäjämme eivät halua vastata näin hankalaan kysymykseen. En tahdo uskoa, että päättäjämme eivät haluaisi olla alueen mielipidejohtajia.

 

Mielipidejohtajaa tarvitaan. Uudelleenarviointi tarkoittaa irtisanoutumista Kanta- Hämeestä ja siirtymistä Uudellemaalle. Uudellamaalla on tämän maan varallisuus, ideat ja osaaminen. Niitä voidaan hyödyntää vain menemällä mukaan. Hämeeseen jäämällä Riihimäen seudun kehitysmahdollisuudet näivettää juuri Hämeenlinna. Sehän on nähty verohallinnon, poliisin ym. valtion hallinnon ratkaisuissa.

 

Kiemungin ja Vekan kirjoitus sisältää toiveunen: “Uskomme vakaasti, että Kanta- Hämeen sairaanhoitopiiri pystyy turvaamaan erikoislääkäritasoisen toiminnan Ryksin tiloissa huomattavasti paremmin kuin olisi saavutettavissa Riihimäen seudun suuntautuessa HUS:n suuntaan.” Tähän sisältynyt pelko Riihimäen seudun juoksemisesta HUS:n syliin on saanut Hämeenlinnan päättäjät liikkeelle. 

 

Kokemuksesta tiedämme, että Kanta- Hämeen sairaanhoitopiiri on jo nyt säästötoimissaan näivetyttänyt Ryksin toiminnan päiväsairaalatoiminnaksi ja lopettanut päivystystoiminnan. Kysymys on lisäksi mainitusta lähes 15 miljoonan euron alijäämästä, joka merkitsee jatkuvia säästötoimia ja palvelun supistamista. Lisäksi osastonylilääkäri Markku Pekonen (Ap 11.1.) pyytää katsomaan totuutta silmiin: Kyseessä on terveyskeskuksen sairaala. Nämä ovat riittäviä perusteita erota Kanta- Hämeen sairaanhoitopiiristä, joka ei kykene hoitamaan tehtäväänsä lain ja tarkoituksen mukaisesti.

Poliittisen toiminnan ei pidä tehdä typeryyksiä, vaan tavoitella aina kuntalaisten etua!

 

PS.

Riihimäen kaupunginvaltuusto kokoontui eilen illalla ja päätti keskeisistä luottamushenkilövalinnoista. Valtuuston puheenjohtajaksi valittiin Kai Heimonen (kok) ja ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi Kirsti Tolvanen (sd), toiseksi varapuheenjohtajaksi Sari Jokinen (vihr) ja kolmanneksi varapuheenjohtajaksi AinoKaisa Pekonen (vas).

Kaupunginhallituksen puheenjohtajaksi valittiin Tommi Räty (sd) ja varapuheenjohtajaksi Riitta Takala (kok).

 

Itse jatkan tarkastuslautakunnassa. Siellä työmaata piisaa mm. kaupungin hallintotoiminnan saattamiseksi lain ja hyvän hallinnon vaatimuksia vastaavaksi. Tilintarkastuksen ja kaupungin tarkastustoimen lainmukaisuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Riihimäellä kuten monessa muussakaan kaupungissa ei riittävästi valvota päätösten toteutusta.

 

Mikko Lund

Tänä vuonna moni asia paremmin kuin ennen

Tänä vuonna moni asia paremmin kuin ennen

Tosiasioiden tunnustaminen suurinta viisautta

 

Minulle tämä päivä on jännä päivä. Illalla kaupunginvaltuusto tekee luottamushenkilövalinnat lautakuntiin. Samalla selviää neljän vuoden ohjelma ja tarkempi työjärjestys.

Muutenkin voi katsella vuotta vähän eteenpäin.

 

Henkilökohtaisesti en anna periksi kunnon kohottamisen tavoitteesta. Kiusaan itseäni säännöllisesti, mutta myös voimistelen, rentoudun ja lepään. Pudotan painoani säännöllisillä hiihto- ja juoksulenkeillä.

 

Ennustetaan. että Euroopan ja Suomen talous lähtee lievästi nousemaan vuoden loppupuolella.

Moni asia tulee olemaan niin Euroopassa kuin Suomessa paremmin kuin ennen, joku huonomminkin.

 

Maailmanloppu ei tullut joulukuun 21. päivä. Eräät loppua odottavat ovat edelleen varmoja siitä, että loppu tulee - vuoden lopussa!

Joidenkin mielestä maailmanloppu tulee vasta sitten, kun Timo Soini myöntää ensimmäisen kerran, että EU: ssa saattaa sittenkin olla jotakin hyvää.

 

Meidän tulee ottaa huomioon maantiede. Sille ei tunnetusti voida mitään. Tämä mielessä meidän tulee valita ystävät läheltä ja viholliset mahdollisimman kaukaa, mutta mieluummin vihollisia ei ollenkaan. 

 

Kremlologien mukaan Venäjän loppu tulee silloin, jos Putin myöntää, että lännen kritiikissä Venäjään on jotakin perää.

Putin piti Moskovassa tiedotustilaisuuden, jonka pituus tällä kertaa oli vain 3 tuntia 33 minuuttia. Edellinen ja kauemmin kestänyt tiedotustilaisuus kesti 4 tuntia 40 minuuttia.

Putinin mukaan Venäjällä ei ole työttömyyttä. Bruttokansantuotteen kasvu on voimakkaampaa kuin lännessä. Venäjällä ei ole juuri velkaa. 

 

Putin ei suostu ottamaan vastaa kritiikkiä lännestä tai Venäjän sisältä. En usko toisen posken kääntämiseen. Jos meitä näpäytetään, meidän täytyy vastata siihen, sanoo Putin.

 

Historian tutkija Arto Luukkanen kysyy Suomen Kuvalehdessä (11.1.2013), miten Suomen etuja voisi edistää Venäjällä.

Luukkasen mukaan Venäjän politiikka pieniin naapureihinsa on saavuttanut eräänlaisen lakipisteen, kun se on harjoittanut avoimesti psykologista disinformaatiosotaa Baltiassa ja esimerkiksi Suomessa.

Kun suuri johtaja Putin on kiinnostunut vain Saksan kannasta, niin suhteet muihin reunavaltioihin on annettu diletanttien käsiin.

Samalla kun Venäjän viralliset suhteet ovat normaalit, niin epävirallisesti rähistään syystä tai syyttä.

 

Suomesta uusi lääke alkoholismiin

 

Yksin Euroopassa on noin 14 miljoonaa alkoholistia. Lisäksi on saman verran alkoholin suurkuluttajia. Ainoastaan 8 prosenttia saa hoitoa sairauteensa. Muut uskovat edelleen vahvasti, että ei tippa tapa. Suomessa on nyt keksitty vallankumouksellinen lääke alkoholismiin.

Ehdottomasti Ei tippaakaan enää!

 

Mikko Lund

Valtionbyrokratiaa vastaan taistelu ei ole toivotonta

Valtionbyrokratiaa vastaan taistelu ei ole toivotonta

 

Iltalehti kertoi 2.1.2013 verotarkastaja Tenho Tikkasen pitkällisestä taistelusta oikeuksiensa ja etujensa puolesta valtiobyrokratiaa vastaan. Korkeimman hallinto-oikeuden tuoreen päätöksen mukaan Uudenmaan veroviraston pitää maksaa verotarkastajalle yli 46 000 euroa. Oikeuden mukaan Uudenmaan verovirasto oli jättänyt maksamatta palkkoja vuosilta 1997 – 2000. Verotarkastajan laskelmien mukaan palkkasaatavia oli enemmän. Verotarkastajaan kohdistunut 12 vuotta kestänyt työnantajan viivytys ja väistely kääntyi lopulta verotarkastajan voitoksi. Voitto on kuitenkin kallis, sillä verotarkastajalle jäi maksettavaksi noin     80 000 euron oikeudenkäyntikulut.

 

Verotarkastajan kannalta kohtalokas oli verotarkastus, joka kohdistui patentti- ja rekisterihallituksen pääjohtajan Martti Enäjärven verotukseen. Asia lähti liikkeelle poliisin virka- apupyynnöstä tutkia pääjohtajan virka-auton käyttöä ja edustuskuluja. Tehtävä annettiin verotarkastajalle, joka ajautui riitaan esimiestensä kanssa. Riita koski sitä, miten laajasti Enäjärven asioita tutkitaan. Pelin juonen paljastavaa , että hänen kiellettiin tekemästä eräitä poliisin pyytämiä tarkastuksia. Verotarkastajan mukaan hänen työntekoaan rajoitettiin vahvasti. Hän ei suostunut jäämään syrjään pääjohtaja Enäjärven verotutkinnasta. Tuttua tarinaa byrokraattisesta ja huonoon johtamiseen perustuvasta organisaatiosta.

 

Verotarkastaja sanoo, että työnteon tekemisen, vaikeuttamisen ja estämisen takia hän oli verovirastossa tosi kovilla. Suoranaisen savustamisen takia hän sairastui työssään. Verotarkastaja irtisanoutui tehtävästään ja haastoi esimiehensä oikeuteen virkavelvollisuuden rikkomisesta. Käräjäoikeudessa esimiehet tuomittiin sakkoihin, mutta hovioikeus vapautti heidät.

 

Aivan ilmeistä on, että tapahtumien kulku on edennyt, kuten vastaavissa tapahtumissa valtion byrokratiassa ennenkin. Yksittäinen virkamies on heikoilla, kun esimiehet pyörittävät myllyä ja suojelevat toisiaan. Toimittaja Juha Ristamäki Iltalehdessä kirjoittaa, että verotarkastajasta oli tullut ongelma. Isot pojat alkoivat kuiskia pahaa herraklubeilla. Mediassa verotarkastajan kimppuun hyökättiin. Siitä sai tunnettu toimittaja tuomion verotarkastajan kunnian loukkaamisesta. Verohallinnossa verotarkastajan alta vedettiin mattoa jalkojen alta. Ristamäen mukaan verotarkastajan toimista kukaan ei ole pystynyt näyttämään, että niissä olisi ollut virkavirheitä. Hänen virheensä oli olla liian suoraselkäinen. 

 

Tikkanen kysyy, toteutuuko hänen tapauksessaan yhdenvertaisuuden vaatimus. Perustuslaissa säädetään ihmisten perusoikeuksista ja yhdenvertaisesta kohtelusta. Jokaisen Suomen kansalaisella pitäisi olla oikeus saada asiansa käsiteltäväksi tuomioistuimessa viivytyksettä. Täyttääkö kaksitoista vuotta kohtuullisen Perustuslaissa säädetyn hyväksyttävän normiston vaatimukset. Tuskin. Jos asian käsittely viipyy, niin tulisiko siitä aiheutunut viipyminen korvata edes korkolain mukaisesti. Tämä ratkaisu kertoo, että valtio kuuluu etuoikeutettujen piiriin, jotka voivat vitkuttaa miten pitkään vain, eikä korkoa ole tarpeen maksaa ja eikä indeksikorvauksia ole tarpeen suorittaa.

Täyttyykö Perustuslain tarkoitus kansalaisten yhdenvertaisuudesta tältä osin? Olen vahvasti sitä mieltä, että ei täyty. 

Kukaan meistä ei ole täysin virheetön, mutta olisi todella mielenkiintoista tietää verotarkastaja Tikkasen omat ajatukset. Mitä mies miettii kaiken kokemansa jälkeen. Pitääkö hänen kestää julkista panettelua sen vuoksi, että on pyrkinyt noudattamaan lakia ja siinä jo pelkän pintapuolisen tarkastelunkin jälkeen kohtalailla onnistunut.

Suomea pidetään oikeusvaltiona. Suomalaiset työpaikat voivat pahoin. Se tiedetään. Jokainen voi tutustua Juha Siltalan tuotantoon, "Suomalaisen työelämän heikentymisen lyhyt historia" 848 sivua. Kirja kertoo, että työelämän johtajaongelmat alentavat tuottavuutta. 

Verotarkastaja Tenho Tikkanen tiivistää verohallinnossa kokemansa: “ Tuottavuus kohoaisi valtion hallinnossa pelkästään sillä, että esimiehiä kiellettäisiin potkimasta alaisiaan kuin eläimiä.” Vahvasti sanottu!

Verotarkastajan esimerkki osoittaa, että työnantajan mielivaltaan ei kannata alistua. Aina kannattaa huolehtia omista eduista ja oikeuksista ja jaksamisesta. Esimerkki haastaisi myös puuttumaan työnantajan työnjohto- oikeuteen ja johtamiseen. Sivuuttaa ei voi myöskään valtionhallinnossa toimivaa hampaatonta ay- toimintaa, jolta yksittäinen virkamies harvoin saa tukea.

 

Verotarkastaja Tenho Tikkasen suoraselkäinen ja pitkäkestoinen oikeustaistelu ansaitsisi kiitokset valtion taholta.

 

 

Mikko Lund