Puolet työttömistä vaikeasti työllistettäviä

Puolet työttömistä  vaikeasti työllistettäviä

 

 

Työministeri Lauri Ihalaista sopii kiittää ihan ansioista. Hänellä on varsin oikea kuva tämän päivän työttömistä ihmisistä. Se on ainutlaatuista ministereiden joukossa. Useimmat ministerit ovat täysin vieraantuneet  oman toimialansa asiakkaista.

 

Työministeri Lauri Ihalaisen (sd.) mukaan Suomen työttömyys on vaikeutunut pahoin. Ihalainen sanoi Yle Radio 1:n Ykkösaamussa, että puolet Suomen työttömistä on nyt ihmisiä, joita on hyvin vaikea työllistää.

Ihalaisen mukaan yli vuoden työttömänä olleita, toistuvaistyöttömiä, ja ihmisiä, jotka ovat olleet työvoimahallinnon toimenpiteissä mukana on 101 000. Parhaillaan on 120 000 ihmistä työllisyys- ja kouluttautumistoimenpiteiden piirissä.

 

Työmarkkinoiden ulkopuolella on jo runsaat 1,4 miljoonaa ihmistä,  joista piilotyöttömiä noin 120 000. Kuluvana vuonna talouden on ennakoitu kasvavan hienoisesti, ja se voi näkyä parempana myös työllisyydessä.

- Todennäköisesti  edessä on kuitenkin ylimenokausi, jonka aikana  työllisyys ja työttömyys kasvavat samanaikaisesti, työ- ja elinkeinoministeriön tutkimusjohtaja Heikki Räisänen sanoo.

- Työmarkkinoiden ulkopuolella on nyt paljon porukkaa.

- Kun sinne on pudottu, niin sieltä on yhä vaikeampi nousta, Räisänen selventää.

Tilanne on huolestuttava, sillä edes talouden alamäen taittuminen ei tätä suomalaisen työttömyyden kovaa ydintä enää taltuta. Vaikka vienti ja investoinnit  käynnistyisivät, eivät nämä ihmiset selviäisi työmarkkinoille ilman kuntoutusta, työkykyä parantavia toimia ja koulutustoimia.

On suuri riski, että osa ihmisistä syrjäytyy pysyvästi.  Ihalainen pelkää, ettei isoin pulma ole uusien työttömien tulo, vaan se, ettei työttömyydestä päästä pois ja työttömyys pitkittyy.

Laman pitkittyminen vain korostaa sitä tiedettyä tosiasiaa, ettei ihmisiä voi varastoida odottamaan aikaa parempaa.

 

Kuntien maksut Kelalle pitkäaikaistyöttömien työmarkkinatukien kuntaosuuksista lähes kaksinkertaistuvat tänä vuonna. Työttömyyden kasvu ja pitkittyminen sekä kuntien maksuosuuden kasvattaminen vuodenvaihteessa selittävät ns. Kelasakkojen rajun kasvun. 

 

Vuoden vaihteessa voimaan tullut lainmuutos lisää kuntien osuutta työmarkkinatuen kattamisessa. Aiemmin valtio vastasi yksin tuen maksamisesta 500 tukipäivään saakka. Nyt kunnat joutuvat maksamaan puolet työmarkkinatuesta jo 300 tukipäivän jälkeen. Kunnan rahoitusvastuu nousee  1000 tukipäivän jälkeen 70% .

Kunnat pohtivat nyt kuumeisesti konsteja pienentää työmarkkinatuen kuntaosuuden laskuja.

 

Ihalaisen ministeriuran yksi onnistuneita hankkeita  on nuorisotakuu. Nuorisotakuu tarkoittaa sitä, että jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu- opiskelu, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi ilmoittautumisesta.

Nuorisotakuun onnistumista on vähätelty. Ihalainen kuitenkin korostaa takuun hyviä puolia, vaikka myöntää, että 49 000 alle 25-vuotiasta työtöntä on liikaa. Ilman nuorisotakuuta määrä olisi suurempi.

Nuorisotyöttömyys on Suomessa EU-maiden matalinta. Monissa Euroopan maissa nuorisotyöttömyys on paljon synkemmissä lukemissa. 

Nuorisotakuuta on toki syytä kehittää. Kehitystyössä pitää ottaa huomioon nuorten itsensä näkemykset. 80- ja 90-luvulla syntyneissä nuorissa on niitä, jotka ovat itse kasvaneet ja kulkeneet läpi palvelujärjestelmän ja huomanneet sen valuviat.

Koulutuksen on huomioitava nykyistä paremmin muun muassa harjoittelu osana tutkintoja, ympärivuotinen opiskelu sekä yrittäjyyskasvatus. Yksi ratkaisu olisi oppisopimuksen muuttaminen koulutussopimukseksi.

 

 

Mikko Lund