Poliitikon kadehdittavan vaikea osa: Luottaako virkamiehiin vai ei?

Eli miksi Sote-ratkaisu meni kiville?

 

 

 

Politiikoilla on vaikea tehtävä niin valtion kuin kuntien hallinnossa  syödä virkamiesten kädestä tai kyseenalaistaa valmistelu. Selvä on, että  päättäminen on taivaallisen helppoa, kun valmistelussa voi luottaa virkamiesten keittoon. Mutta päättäminen on yhtä tuskaa, kun virkamiesten esityksiin ei voi luottaa ja poliitikko joutuu vaivaamaan päätään parhaan ja toimivan ratkaisun saamiseksi.

 

Yleensä päätöksenteko toimii takuuvarmasti niin, että poliitikot ja luottamushenkilöt luottavat. He ovat luottamushenkilöitä ja he luottavat. Useimmilta on unohtunut se, että tehtävä ei ole hakea virkamiesten luottamusta, vaan kyseenalaistaa se. Ratkaisevaa on äänestäjien luottamus.

 

 

Mutta niin se on, että kun poliitikot  pääsevät irti  ja saavat päättää, niin susihan siitä tulee. Näin näyttää käyneen Sote-ratkaisulle.

Kahdeksan eduskuntapuolueen parlamentaarinen sote-valmistelu on ollut suuri virhe. Loputtomia kokouksia, jotka eivät johtaneet mihinkään. Kuvaavaa on valmistelusta vastaavan ministerin puhe. 9. joulukuuta 2014 peruspalveluministeri Susanna Huovinen (sd) hehkutti lain lähetekeskustelussa, että kokousrumba olisi ohi.

"Väsyneenä, mutta onnellisena, luovutan nyt tämän 35 kokouksen ja reilusti yli 130 tunnin yhteistyömme tuloksen eduskunnan käsittelyyn", Huovinen kuvaili parlamentaarisen ohjausryhmän työskentelyä.

 

Pitäisikö kiittää?  Homma ei johtanut  onnelliseen lopputulokseen. Sen takia varsin irvokkaalta kuulostaa ministerin lausunto, “yhteistyömme tulos”.

 

Akatemiaprofessori Kaarlo Tuori oli yrittänyt saada poliitikkoja ymmärtämään, että esitetyt sote-alueet olivat ristiriidassa perustuslain kanssa. "Rahoitusvastuu vailla päätösvaltaa rahojen käyttämisestä on iso perustuslaillinen ongelma", Tuori kantoi huolta kuntien asemasta. (Lännen Media 15.11.2014)

 

Samana päivänä puoluejohtajat kilvan julistivat, että sote-neuvotteluissa oli saavutettu läpimurto. Puoluejohtajien esilletulo osoittaa selvästi  ymmärryksen puutteen.  Vika ei ole perustuslaissa, vaan jääräpäisessä ministerissä ja poliitikoissa, jotka eivät halua ottaa huomioon perustuslain säädöksiä. Kuvaava on myös THL:n entisen pääjohtajan  Pekka Puskan  lausunto (HS 7.3.)  soten kaatumisen syystä: “Poliittinen ohjaus jyräsi asiantuntijakannat”.

 

Perustuslakivaliokunnan mukaan uusikin sote- esitys  oli ristiriidassa perustuslain kanssa. Valiokunnan mukaan yksittäisen kunnan asukkaiden vaikutusmahdollisuudet päätöksentekoon jäisivät vähäisiksi. Uusille kuntayhtymille siirtyisi kuitenkin merkittävä osa kuntien tehtävistä ja rahoista. Perustuslakivaliokunta pelkäsi, että sote- uudistuksen ja valtionosuusuudistuksen yhteisvaikutuksesta

joidenkin kuntien veroprosentit nousisivat kohtuuttomasti. Vaalien jälkeen valittava hallitus päättää jatkosta.

 

Näin asiassa palataan lähtöruutuun.

 

Sotesta tulee asia kevään vaalikeskusteluihin. Mutta ei tässä asiassa ollut voittajaa. Puolueet ovat olleet  pahasti metsässä. Harkinta on ehkä hyväksi ennen kuin uutta esitystä väännetään.

 

 

Mikko Lund