Ukrainan kriisi  pukkaa  Suomea Natoon

 

 

Niin se on nähtävä, että  Ukrainan kriisi on avoin haava, joka muuttaa meidän suomalaisten mieltä Natolle  suopeaksi. Naton kannatus on lisääntynyt suomalaisten keskuudessa. Se on täysin ymmärrettävää.  Jos Venäjän naapuriystävyyteen  ei voi luottaa, ymmärrettävää on ihmisten  tähyily  Naton turvallisuusratkaisun perään. Mutta turvallisuusratkaisusta on syytä keskustella perusteellisesti  ja ennakkoluuloisesta suhtautumisesta  on päästävä punnittuun ja harkittuun ratkaisuun. Toisiko Nato- jäsenyys sittenkään turvallisuutta?

 

Nyt lännessä ja Suomessa keskustelua käydään suhteessa Venäjään liian paljon ideologisista lähtökohdista käsin. Venäjälle esitetään vaatimus muuttumisesta. Suurlähettiläs Heikki Talvitie kuvaa asiaa siten, että “Venäjän tulee muuttua länsimaisten ihanteiden mukaisesti demokraattiseksi valtioksi. Siksi lännen pakotteet eivät ole ensisijaisesti Ukrainan kriisiin liittyviä. Ne ovat ideologisesti asetettuja tarkoituksella näännyttää vastustaja taloudelliseen ahdinkoon.

Neuvostoliitto ratkaisi aikanaan oman turhan hegemoniapyrkimyksensä siten, että se kehitti opin erilaiset yhteiskunnalliset järjestelmät omaavien valtioiden yhteiselosta. Suuri hyötyjä tästä oli puolueeton Suomi.
Nyt pitäisi pikaisesti päästä siihen, että länsi vuorostaan luopuisi omista hegemoniavaatimuksistaan ja ottaisi käyttöön opin erilaiset yhteiskunnalliset järjestelmät omaavien valtioiden yhteiselosta. Tämä olisi nimenomaisesti Suomen etujen mukaista.”


Venäjä on vastustanut  Suomen Nato- jäsenyyttä. Ajatus Suomen liittymisestä  Naton jäseneksi  huolettaa Venäjää. Näin tunnusti suurlähettiläs  Vladimir Grinin  Helsingin  Sanomien haastattelussa jo  13.6.2004.  Suurlähettiläs toivoi, että Venäjän kanta otettaisiin huomioon Suomessa. Venäjän  käsitys Natosta ei ole  muuttunut.  Naton sotilasoppi  on suuntautunut suureen sotaan  Euroopassa ja globaaliin sotaan.  Me tiedämme ketä vastaan Naton organisaatio luotiin. Siksi Venäjä suhtautuu Naton laajenemiseen “ rauhallisen kielteisesti”.  Venäjä ei halua sanella naapurimaan ratkaisuja. Suurlähettilään mukaan  Suomi tekee valintansa vapaasti.

”Venäjän sotilasdoktriinissa Nato mainitaan vaaraksi. Se on pienempi paha kuin uhka.” Sotatieteiden tohtori,  (evp) Jarno Limnéllin mukaan Venäjän hyökkäyskynnys sotilaallisesti liittoutuneeseen Suomeen olisi korkeampi kuin nyky-Suomeen, ja Venäjällä on sekä ”kyky” että ”tahtoa” hyökätä, kuten Georgian sota osoitti.

Suomen keskeisin uhkakuva on yllättäen alkava ja nopeasti loppuun viety hyökkäys maa-, meri- ja ilmavoimien, maahanlaskujen ja rannikoille tunkeutumisten voimin. Olennaista on se, kuinka nopeasti kansainvälinen yhteisö reagoi hyökkäykseen, missä voi amiraali, puolustusvoimien ex-komentaja Jan Klenbergin mukaan kestää parikin viikkoa. 

Hyökkäyksen ehkäisemiseksi ennalta tulisi hyökkääjälle luoda pelote siitä, että hyökkäys johtaa varmasti sotaan. Varmin ja selkein ratkaisu olisi Klenbergin mukaan liittyminen Naton jäseneksi. Vaihtoehtoisessa ratkaisussa tarvittaisiin uudet valmiusjoukot toistuvine kertausharjoituksineen ja muun muassa kallis, nykyaikainen aseistus.

Helsingin yliopistossa Venäjän tutkimuksen professorina toimiva Timo Vihavainen huomauttaa virallisesti ensi viikolla julkaistavassa Venäjä: Uhka vai mahdollisuus? -kirjassa, että Putin nauttii suuresta kansansuosiosta, aivan kuten Hitler natsi-Saksan huippuvuosina.

Vihavainen pohtii artikkelissaan  sitä, miten Venäjä reagoisi Suomen Nato-jäsenyyteen.
- Mikäli Suomi olisi osa Naton suurta sotakoneistoa, olisi Venäjän otettava huomioon Suomen alueelta tuleva uhka myös kaikissa muissa kuin Suomen aluetta välittömästi koskevissa konflikteissa. Suomen potentiaaliset hyökkäysaseet olisi valmistauduttava eliminoimaan, Vihavainen analysoi.
- Käytännössä tämä voisi tapahtua ilmaiskuilla ja mahdollisesti muillakin alueellisesti rajoitetuilla operaatioilla. Nämä Suomen pitäisi aina valmistautua ehkäisemään ennakolta ja myös olemaan valmis ensi-iskuun. Tämä tuskin rauhoittaisi tilannetta Suomen itärajalla, Vihavainen kirjoittaa.

Nato- jäsenyys  ei ehkä sittenkään toisi turvallisuutta? Suomesta tulisi Naton eteentyönnetty  alue. Venäjä varautuisi puolustukseen ja tarvittaessa hyökkäykseen. Riippumatta siitä, kuka tai ketkä ovat Venäjän johdossa  - haukat tai kyyhkyt  - Suomen etujen mukaista on ystävällisten ja hyvien naapurisuhteiden  hoitaminen Venäjä- suurvaltaan kaikissa tilanteissa.

Mikko Lund