Työttömyys kasvaa ...,mitä tehdään kunnissa?

Työttömyys kasvaa..., mitä tehdään kunnissa?

TE-toimistoissa oli heinäkuun lopussa yhteensä 350 400 työtöntä työnhakijaa. Se on 31 800 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Nuoria alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 5 000 enemmän kuin edellisen vuoden heinäkuussa eli yhteensä 52 000.

Pitkäaikaistyöttömiä oli 92 600, mikä on 16 900 enemmän kuin vuotta aikaisemmin.  Työttömiä työnhakijoita oli  Hämeen työvoima- ja elinkeinokeskuksen alueella heinäkuun lopussa 25 017, mikä on 2 107 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Tiedot käyvät ilmi  TEM:n työllisyyskatsauksesta.

Hallitus on luvannut vähentää kuntien menoja miljardilla eurolla. Sote- uudistus on levällään ja työttömyys kasvaa. Miten hallitus pääsee tavoitteeseensa? Tavoitteen toteutuminen jää pitkälle sosiaali- ja terveysuudistuksen varaan. 
Kuntien menoja ollaan lisäämässä. Yksi esimerkki tästä on pitkäaikaistyöttömyyden kuntaosuus. Kunnat maksavat tänä vuonna pitkäaikaistyöttömien työmarkkinatuesta noin 250 miljoonaa euroa, mutta ensi vuonna kaksi kertaa enemmän. Valtio kompensoi menojen kasvua 75 miljoonalla eurolla, mutta lopputuloksena kuntien taakka kasvaa lähes 200 miljoonalla eurolla.


Valtio patistaa kuntia työllistämään pitkäaikaistyöttömiä. Vuodesta 2006 lähtien kunnat ovat joutuneet maksamaan puolet yli 500 päivää työttömänä olleiden työmarkkinatuesta. Tällä on haluttu aktivoida  kuntia toimiin pitkäaikaistyöttömien työllistämiseksi.

Ensi vuonna kuntia sakotetaan yli 300 päivää työttömänä olleista. Lisäksi korotetaan kuntien maksuosuutta työmarkkinatuesta 70 prosenttiin henkilöillä, jotka ovat olleet työttömänä yli tuhat päivää.

Tilanne on muuttunut rajusti työttömien määrän lisääntyessä. Pitkäaikaistyöttömyys on kasvanut muuta työttömyyttä enemmän. Viimeisimpien työttömyystilastojen mukaan yli vuoden työttömänä olleita oli heinäkuussa lähes 93 000.

Työttömyyteen ei ole näköpiirissä helpotusta.  Työttömyys on lisääntymässä.

Kunnat säästäisivät, jos ne palkkaisivat pitkäaikaistyöttömiä. Toinen vaihtoehto olisi, että kunnat  saisivat palkatuksi pitkäaikaistyöttömiä  yrityksiin. Nyt olisi paikka erityisille aktivointitoimille, jotka nopeasti maksaisivat itsensä. 

Nyt tarvittaisiin kunnilta aloitteellisuutta ja aktiivisuutta, muuten vaarana  on kuntien menojen kova kasvu valtion  yleisestä vähentämispyrkimyksestä riippumatta.

Riihimäen kaupunki  käy esimerkiksi juuri siitä, mitä tarkoittaa ja merkitsee, kun työllisyystoimet on laiminlyöty.  Kaupungin toimeentulotukimenot, lastensuojelumenot  sekä sosiaali- ja terveysmenot ovat tavallista korkeammat. Työttömyyden aiheuttama verotulojen menetys on huomattava. Kaupunki on  vuosia maksanut yli miljoona euroa sakkomaksua, joka tulee nyt reilusti  nousemaan. Ehdotan kaupunginvaltuustolle  työllisyystoimien tehostamista ja laajentamista.

Mikko Lund

.