On vakavasti harkittava Riihimäen kaavaosaston organisaation uudistamista

On vakavasti harkittava Riihimäen kaavaosaston organisaation uudistamista

 

 

Olen Riihimäellä jo pitemmän aikaa  kiinnittänyt  huomiota kaavasuunnitteluun. Kaupunkilaisten kritiikki ja harmistus kaavasuunnitteluun on ollut käsin koskettavaa. Kaavasuunnittelu ei ole ajan tasalla. Yleiskaava on vuodelta 1997 ja vasta nyt on ryhdytty yleiskaavan uudistamiseen. Kaavaosasto on paikannut yleiskaavan puutetta  osayleiskaavoilla ja muilla postimerkkikaavoilla, jotka eivät mitenkään ole vastanneet  kokonaisvaltaiseen,  yleiskaavalliseen tarpeeseen. Postimerkkikaavat herättävät kaupunkilaisten vastarinnan, kun niissä ei huomioida tarpeellisia asukkaiden esittämiä viihtyisyyteen perustuvia  lähtökohtia.  Esimerkkinä tästä on  Kalmun osayleiskaava ja Räätykänmäen  asemakaavojen muutos.

 

Kaavaosasto on itkenyt rakennuskelpoisen maan puutetta. Se ei ole tosiasia. Se on tilanteen vääristelyä. Ja sen pohjalta vääriä johtopäätöksiä. Esimerkiksi  Herajoen pellolla on lähes 50  hehtaaria rakentamiskelpoista maata  yhdyskuntapalvelujen  lähellä. Sitä on varsin vastentahtoisesti lähdetty hyödyntämään. Sen sijaan hyökättiin Kalmuun ja uhattiin maanomistajia pakkolunastuksella  ja maan alennusmyynnillä. Kalmu ei liity mitenkään yhdyskuntaan. Se on selvästi erillisen satelliitin rakentamista ja lain sekä valtakunnallisten  suunnitteluohjeiden vastaista. Lisäksi sen käyttöönottoa ei ole ohjannut  realistiset talouslaskelmat, jotka olisivat osoittaneet, että ylivelkaantuneella  kaupungilla  ei  ole varaa sen rakentamiseen.

 

Kaavaosasto ei ole nähnyt nenäänsä pidemmälle. Se on esittänyt yhdyskuntarakenteen tiivistämistä. Tiivistämisen se on hoitanut kaavoittamalla puistoihin ja viheralueisiin. Kaupungin yhdyskuntarakenne on jo nyt tiivis. Asukkaista 90 prosenttia asuu kolmen kilometrin säteellä.  Räätykänmäessä  asukkaiden  toivomukset ja pyynnöt torjuttiin. Puistoa ei haluttu säilyttää edes luontolastenkodin tarpeisiin.

 

Kaupunginhallituksessa sosialidemokraatit ja vasemmisto olisivat kuunnelleet  Räätykänmäen kaavassa kaupunkilaisia, mutta  kokoomus, keskusta ja kristilliset hyväksyivät virkamiesten huonon kaavoituksen.

 

 

Maankäyttö- ja rakennuslain uudistamisessa pyrittiin lisäämään asukkaiden kuulemista ja vuorovaikutusta kaavoitukseen . Tavoitteena oli saada parempaa kaavoitusta. Riihimäellä kaavaosasto ei ole ollut lain ja hyvän ammattitaidon tasolla, niin että kaavoituksessa olisi kuultu asukkaita. Jos virkamiesten toiminta on ollut heikkoa, niin heikkoa on ollut myös luottamushenkilöiden valvonta. On pyrittävä parempaan kaavoitukseen. Räätykänmäen kaavat on palautettava yleiskaavan valmisteluun, jossa on ratkaistava mitä puistoja säilytetään ja mitä rakennetaan.  Ehkä olisi tarpeen uudistaa ihan kaavaosaston organisaatiota ja johtoa.

 

 

Mikko Lund