Nousevatko sosialistit valtaan
Ruotsissa?
Porvarillinen allianssi on hallinnut Ruotsissa kaksi kautta.
Mielipidemittaukset osoittavat, että valta on vaihtumassa viikon päästä
pidettävissä vaaleissa. Porvareiden kannatus on alle 40 prosentin. Allianssiin
kuuluvat kokoomus, kansanpuolue, keskusta ja kristilliset. Keskustan ja
kristillisten kannatus on niin heikko, että ne saattavat pudota neljän prosentin
äänikynnyksen alle. Sosialidemokraattien, vasemmistopuolueen ja
ympäristöpuolueen kannatus lähentelee 50 prosenttia. Sillä porvarit lyödään
varmasti. Ja valta vaihtuu.
Ruotsi on eri maata kuin Suomi. Ihmiset äänestävät vaaleissa.
Äänestysprosentti oli viimeksi 84,6. Vuoden 2011
eduskuntavaaleissa Suomen äänestysprosentti oli vain 70,5 prosenttia,
mikä on 2,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin
vuoden 2007 eduskuntavaaleissa. Äänestysaktiivisuus nousi Ahvenanmaan
vaalipiiriä lukuun ottamatta kaikissa muissa vaalipiireissä. Vilkkainta
äänestäminen oli Helsingin vaalipiirissä, jossa äänesti 75,5 prosenttia
äänioikeutetuista. Keskimääräistä vilkkaammin äänestettiin myös Vaasan (73,2 %),
Uudenmaan (72,9 %), Pirkanmaan (71,5 %) ja Varsinais-Suomen (71,2 %)
vaalipiireissä.
Ruotsissa äänestetään samalla
edustajat kunnanvaltuustoihin, maakäräjille ja eduskuntaan. Tässä lienee yksi
syy siihen, miksi ruotsalaiset äänestävät niin innokkaasti. Meillä olisi
varmasti aihetta harkita samanlaista systeemiä. Meillä äänestysprosentit ovat
pudonneet varsinkin kuntavaaleissa tosi alas. Jos niukasti joka toinen äänestää,
päätösten legitimiteetti voidaan hyvin kyseenalaistaa.
Valtiopäiväneuvos Mikko Elo näkyy
blogissaan 7.9. 2014 kaipaavan Suomeen allianssipolitiikkaa. Elon mukaan
kansalaisten luottamus politiikkaan on pudonnut aivan liian alas. Tähän voisi
tarjota lääkkeen Ruotsin allianssipolitiikka, jota Suomessakin voitaisiin ryhtyä
harjoittamaan.
Perinteisesti Ruotsissa on harjoitettu
hyvinvointipolitiikkaa. Sosialidemokraattien luomus ruotsalaisesta
hyvinvointivaltiosta on saanut muidenkin puolueiden kannatuksen. Kaikki
puolueet ovat olleet rakentamassa yhteistä kansankotia. Sävyeroja löytyy
kuitenkin enemmän ja vähemmän suhtautumisessa veropolitiikkaan.
Perustan hyvinvointipolitiikalle on
muodostanut työllisyyspolitiikka, jonka aktiivisesta otteesta on pidetty kiinni
siitä riippumatta, kuka kulloinkin on ollut vallassa. Ruotsalaiset ovat aina
säälien kysyneet, kuinka teidän Suomessa kannattaa pitää yllä noin korkeaa
työttömyyttä. Se on totta, sillä työttömyyden todelliset kulut ovat tosi
suuret, jotka kustannukset eivät päättäjiä liikuta Suomessa samassa määrin
kuin Ruotsissa.
Ruotsin peruskoulu herättää
kysymyksiä. Yhden tuoreen selvityksen mukaan peräti 15 prosenttia oppilaista ei
suorita jostain syystä peruskoulua. Minä hakisin syytä maahanmuuttajista, jotka
eivät vielä osaa ruotsin kieltä riittävän hyvin. Tämä aiheuttaa
oppimisvaikeuksia ja syrjäytymisvaaran. Asiasta keskustellaan parhaillaan
vaalitaistelussa. Muitakin syitä löytyy.
Ruotsin hyvinvointipolitiikkaa
pyrkii keikuttamaan pieni , populistinen ruotsidemokraattinen ryhmä.
, joka on maahamuuttokielteinen ja rasistinen,
maahanmuuttajavastainen porukka. Ryhmä soittaan suutaan. Ryhmä ei kelpaa
kenenkään kumppaniksi. Silti istuva tai tuleva hallitus saattaa tarvita
valtiopäivillä ruotsidemokraattien tukea. Ryhmä voi nousta vaan
kieleksi. Se on viikon päästä olevien vaalien jännitysmomentti.
Ruotsidemokraatit voivat sotkea ja aiheuttaa häiriötä
muuten niin vakaaseen Ruotsin politiikkaan. Selvältä näyttää, että sosialistit
nousevat valtaan ja porvarit joutuvat oppositioon.
Mikko Lund
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti