EIKÖ OLISI AIKA RYHTYÄ PUOLUSTAMAAN RIIHIMÄEN -HYVINKÄÄN TALOUSALUETTA?

EIKÖ OLISI AIKA RYHTYÄ PUOLUSTAMAAN RIIHIMÄEN  -HYVINKÄÄN TALOUSALUETTA?

Pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallitus komentaa kuntia riviin ja piirtää uusia rajoja. Yli puolet tehtävistä ja rahoista siirretään uudelle maakuntalaitokselle. Synnytyspolttoja olemme kokeneet talousalueella jo kymmenisen vuotta.

Maakunta -Suomessa kunnat menettävät mahdollisuuksiaan huolehtia kuntalaisten hyvinvoinnista. "Hyvinvointikunta" on tyhjiin koverrettu valtion ohjastama opetus- ja sivistyslaitos. Itsellisyydestä ja verotusoikeudesta on rippeet jäljellä.

Helsinki - Tampere kehityskäytävän sijaintietua järsii molemmissa päissä pääkaupunki- ja Tampereen seudun ennen näkemätön kasvu. Väestökasvu on maakunnassa  hiipumassa ja alueen kunnat suurissa talousvaikeuksissa. Riihimäellä on edessä valtava talouden sopeutustarve ja tulot romahtavat maakunta-uudistuksessa.

Maakuntaraja on revennyt  railona! Seuraukset on näkyvissä;  oikeushallinnon hallintopaikat ovat kaikonneet ja lisää menossa etelään ja pohjoiseen. Taksikuskitkin ovat eri leireissä.

Vaille ymmärrystä on jäämässä, että maakunnat ovat kunnista irrallisia. Yhteiskunnallinen rooli on tyystin muuttumassa.Maakunta on valtion ohjaama ja rahoittama hallinnon ylempi taso. Kasvua julkisin varoin kehittävät voimavarat - elinkeinotuet, työvoimapalvelut jne. jopa kaavoituksen ohjaus, siirtyvät maakuntapolitiikkojen päätösvallan piiriin.

Politiikan ikiaikainen laki on  - äänestetään ja enemmistö voittaa! Niin Hyvinkään kuin Riihimäen seutujen ääniosuus ja poliittinen voima kummassakaan maakunnassa ei riitä päätöksenteossa takaamaan entistä kunnan roolia varmistamaan alueellista kehitystä. Eväät ovat maakuntien  käsissä. Elinvoiman ja kasvupalveluiden suuntaamisesta päättää Hyvinkäällä pääkaupunkiseudun ja Riihimäen seudulla Hämeenlinnan poliittiset voimat. Jäädäänkö täällä reunoille ruikuttamaan ja vannomaan oman kunnan hallinnoinnin ihanuuden puolesta ?

Eikö jo tässä olisi riittäviä perusteluita yhdistää voimat? Ryhtyä tiiviiseen yhteistyöhön  Riihimäen ja Hyvinkään talousalueen kehittämiseksi. Sataatuhatta asukasta edustava poliittinen voima on ihan toista kuin kahteen leiriin ja sisäisiin kuntahallinnon intriigeihin kietoutunut puolueryhmien luottamushenkilö-joukko, joka enimmäkseen kinaa keskenään valta-asemistaan.

Hallintoympäristössä pitäisi  nähdä, mitä oikeasti yhteiskunnassa tapahtuu. Alueen taantuminen on selvästi näkynä edessä, osin jopa  jo tapahtunutta todellisuutta.

Liian paljon on jo valtion toimesta viety yhteistyökyvyttömältä  talousalueelta maakuntarajan ehdoilla. Syyttäjä-, poliisi-, ulosotto- ja holhoustoimen sekä pelastuslaitoksen uudistaminen ovat köyhdyttämässä valtion palvelujen saatavuutta alueella.

Eikö olisi jo aika  puolueiden ja politiikkojen katsoa todellisuutta ja nousta ylös! Huomattaisiin, että Riihimäen ja Hyvinkään kauppakamarin alueella ja kunnissa on monia uhkia, joita yhdessä pitäisi tunnistaa. Keinoja kyllä on torjua rajojen kiroa ja kokoontua puolustamaan yhteisiä etuja. Mihin enää maakuntien alla tarvitaan tehtäviltään riisuttuja kuntia?

Mikko Lund

Pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallitus toteuttaa sotea laput silmillä ja säkki päässä!

Pääministeri Juha Sipilän (kesk)  hallitus toteuttaa sotea laput silmillä ja  säkki päässä!

Pääministeri Juha Sipilän hallitus toteuttaa maakunta- ja soteuudistusta laput silmillä, säkki päässä. Hankkeessa ei ole riittävästi arvioitu ja tutkittu hankeen  perustuslainmukaisuutta  eikä  vaikutuksia kansalaisten näkökulmasta. Se on havaittavasti laiminlyöty.

Tämän takia olen  pyytänyt valtioneuvoston oikeuskansleria, eduskunnan oikeusasiamiestä ja perustuslakivalokuntaa tutkimaan maakunta- ja  sotehankkeen perustuslainmukaisuutta ja ennen muuta hallinnon aloitettua toimintaa ennen lakien voimaan saattamista.  

Sipilän hallitus on totetuttamassa maakuntavaalit; kaikista muista vaaleista kansalaisten äänioikeudesta on perustuslaissa säädös. Maakuntavaaleista ei ole.
  
Tämä lainlyönti  panee epäilemään, että koko maakunta- ja soteratkaisua  ei ole riittävästi tutkittu lainvalmistelun pohjaksi perustuslain näkökulmasta.
                                                                                                                                                                                                     
Oikeusvaltion näkökulmasta on aiheellista kysyä, missä säädöksessä ja millä mandaatilla  hallitus  valtuuttaa  hallinnon valmistelemaan ja toteuttamaan näitä hankkeita. Maassa on pari vuotta valmisteltu ao. hankkeita, mutta niistä ei ole yhtään lakia tai perustuslain säädöstä tuotu eduskunnan ratkaistavaksi. Suuri virkamiesarmeija on puuhastellut hankkeiden kimpussa. Työaikaa ja verovaroja on kulutettu pelkän hallitusohjelman tai ministeriöiden johtavien virkamiesten ohjeistuksen mukaan. 

Mistä  tässä on oikeasti  kysymys?

Onko tämä sitä Suomeen rantautunutta ja hallintoon pesiytynyttä  trumpilaisuutta?  Maakunta- ja sotehallintoa vasta ideoidaan ja hanketta johtava   alivaltiosihteeri kehoittaa lakiluonnosten mukasisiin toimiin hallinnossa. Epäilyt hankkeen perustuslainmukaisuudesta ei tunnu hallitusta eikä virkakuntaa liikuttavan. Huolestuttavaa on, että legaliteetti-periaate on  tietoisesti sivuutettu oikeusvaltion hallinnossa.

Maakunta- ja sote -uudistuksen suunnitelmat poikkeavat perinteisestä lainvalmistelusta ja antavat vakavan aiheen epäillä arveluttavan hallintokulttuurin  pesiytymistä tulleen hallintoomme.Hankkeessa voi epäillä perustuslain säädösten huomiotta jättämistä jo esillä olleiden lakiluonnosten perusteella.
Laajat virkatoimet eri tasoilla hallinnossa edustavat poikkeuksellista hallintokulttuuria. Niiden lainmukaisuus perustuslain taustaa vasten näyttää hyvin kyseenalaiselta.


Mikko Lund

VINHA ON SIPILÄN HALLITUKSEN RIENTO - täyttääkö se laillisuuden vaatimukset?

Avoin kirje Oikeuskanslerille, eduskunnan oikeusasiamiehelle ja
perustuslakivaliokunnan puheenjohtajalle

VINHA ON SIPILÄN HALLITUKSEN RIENTO - täyttääkö se laillisuuden vaatimukset? 

 

PERUSTUSLAKI ON KANSALAISTEN DEMOKRAATTISEN OSALLISTUMISEN JA MAAN HALLINNON PERUSKIVI. Suomen hyvä hallintokultuuri on perustunut virkatoimissa lain kunnioittamiseen ja noudattamisen valvontaan 

 

 Pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallitus on hurmahenkisesti lähtenyt toteuttamaan maakunta- ja sote -uudistusta.Maakuntavaaleja pidetään itsestään selvyytenä. Kunnallisvaalit ovat saaneet siksi siirtyä sopivampaan ajankohtaan. Äänioikeudesta vaaleissa on säädetty perustuslaissa, mutta asianomaista pykälää ei ole maakuntavaaleja varten avattu. On syntynyt vakava epäilys, onko tällaiset sunnitelmat ja toteutus muissakaan suhteissa perustuslainmukaisia.

 

 Ministerin valassa sitoudutaan pyhästi siihen, että noudatetaan kaikissa toimissa perustuslakia. Jos poliittiset hankkeet vaatisivat perustuslaista irrottautumista, on ensin muutettava perustuslakia. Mitään tällaista ei hallitus ole esittänyt uudistumisajatustensa toteuttamiseksi. 

  

Sen sijaan maakunta- ja sotehallintoa ideoidaan ja lakiluonnosten mukaisina kototeutetaan. Epäilyt hankkeen perustuslainmukaisuudesta ei tunnu hallitusta eikä virkakuntaa liikuttavan. Ihmetystä on herättänyt, miksi lakiperusteisessa hallinnossa on ympäri maata ryhdytty toimiin maakuntahallinnon ja sote -uudistuksen valmistelemiseksi. Missä säännöksessä ja kuka on antanut toimeenpanoon mandaatin?

 

 Suurin joukoin virkamiehet käyttävät työaikaansa ja verovaroja pelkän hallituksen ideoinnin ja alivaltiosihteeri Pöystin kehotusten varassa. Yhtäkään uudistuspaketin lainsäädännön edellyttämistä laeista ei ole vielä eduskunnassa.Silti toimitaan kuin lainsäädäntö olisi valmis! Onko tämä sitä trumpilaisuutta, joka on pesiytymässä meidänkin bisneshallituksen visioina julkiseen toimintaan? 

 

Huolestuttavaa on, että legaliteetti -periaate on unohdettu. Tähän asti se on ollut demokrattisen hallintotavan ja kansalaisten vaaleihin perustuvan osallistumisen rikkumaton suoja. Oikeuskansleri on aivan syystä kiinnittänyt huomiota lainvalmistelussa perustuslain vaatimusten huolettomaan selvittämiseen. 

 

 Maakunta- ja sote -uudistuksen suunnitelmat poikkeavat perinteisestä lainvalmistelusta ja antavat vakavan aiheen epäillä arveluttavan hallintokulttuurin pesiytymistä hallintoomme.Hankkeessa voi epäillä perustuslain säädösten huomiotta jättämistä jo esillä olleiden lakiluonnosten perusteella Laajat virkatoimet eri tasoilla hallinnossa edustavat poikkeuksellista hallintokulttuuria. Niiden lainmukaisuus perustuslain taustaa vasten näyttää hyvin kyseenalaiselta.

 

 Kiinnitän huomiota seuraaviin säädöksiin! Niitä tutkimalla voi epäillä luottamushenkilöiden, virkamiesten ja ministerien virkatoimien piittaamattomuutta seraavista säädöksistä:Perustuslaki 2§, Kansanvaltaisuus ja oikeusvaltioperiaate, 118 § Vastuu virkatoimista, 124 §, Hallintotehtävän antaminen muulle kuin viranomaiselle sekä 116§, Ministerisyytteen nostamisen edellytykset. 

 

Virinneeseen perustuslailliseen keskusteluun voisi tämänkin pohdinnan liittää. Julkista arviointia pitäisi käydä ainakin perustuslakivaliokunnan ja lainvalvojien piirissä. "Julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia." NIIN PERUSTUSLAISSA KIRJOITETAAN!

 

 Mikko Lund

 mikko.lund@gmail.com

SDP turvasi nykylinjaan - muutosvaatimus ei sytyttänyt

SDP turvaa nykylinjaan - muutosvaatimus ei sytyttänyt

SDP:n puheenjohtaja- vaali ratkesi selvin numeroin. Antti Rinne sai ensimmäisessä äänestyksessä  281 ääntä,reilusti puolet äänistä. 

Haastajat ja toisenlaista politiikkaa ja toimintaa vaatineet Tytti Tuppurainen (55 ääntä) ja Timo Harakka (159ääntä) jäivät lehdellä soittelemaan.                                                                                              

Puheenjohtaja Antti Rinne herkisteli leipäjonoilla ja köyhyydellä. Rinteen mukaan hyvinvointivaltio ei ole valmis. Tähän asti kaikki on    kohdallaan, mutta sitten Rinteelle tulee puheessa paljastava,         tahaton virhe: ..."eikä se taida olla tullakaan koskaan valmiiksi."

Tällaista hoiperteluahan se SDP:n toiminta historiallisesti   on ollut. Hyvinvointivaltio on vain haave. Ovista ja ikkunoista vetää pahoin. Toiminta ei ole ollut riittävän tavoitteellista ja määrätietoista, niin   että suomalainen hyvinvointivaltio olisi saatu valmiiksi ja köyhyys poistetuksi. köyhyys   Mitähän mies tarkoitti sitten tehdä sen turvaamiseksi? Arvoperustahan on  hyvä, mutta tähän asti toteutunut rahoituskyvyttömyyteen ajautunut toimintamalli on suuren reformin edessä.

Hallituksen Yritys-Suomi ja Maakunta-Suomi ei ole ratkaisu. Mikä se sitten olisi? Maan julkisen hallinnon ja edustuksellisen demokratian kriisistä on etsittävä kansalaisten perusoikeuksia             toteuttavaa ulospääsyä. SDP:llä olisi oltava kansalle kerrottava visio jo kuntavaaleja varten, jos mieli olla lepertelemätön ja uskottava  poliittinen voima.

                                                                                                                                              

Puoluekokousedustajat  tyytyivät vanhaan. Se merkitsee ikääntyvää kannattajakuntaa, nuorten karkottamista ja alenevaa  kannattajakehitystä. Linjauksen seurauksia saadaan maistaa jo kevään        kuntavaaleissa. 

Vaalissa hävinneet Tytti Tuppurainen ja Timo Harakka olisivat avanneet muutoksen lehden puolueen toimintaan.                                                                                                                                                                                                                                                                       

Timo Harakka suuntasi katseensa gallup-kannatukseen. Hän sanoi, että kannatus on samoissa luvuissa, jotka johtivat Eero Heinäluoman eroamaan ja että,  itsetyytyväisyys on iso riski. Harakan mukaan SDP:n on saatava yli sata tuhatta uutta äänestäjää ennen kuin vaalit voidaan voittaa.

– On vain yksi riski. Ja se on riskittömyys. Kun tavallisen ihmisen elämää on heikennetty, sosialidemokratiaa tarvitaan enemmän kuin koskaan. Kuitenkin  yhteiskunnallisen keskustelun aloite on ollut kaksikymmentä vuotta oikeistolla. Me olemme olleet puolustuskannalla. Siksi vain 14 prosenttia suomalaisista  pitää SDP:tä yhteiskuntaa uudistavana voimana. Riskittömyys on riski. Meidän pitää johtaa keskustelua, jos haluamme johtaa Suomea, hän linjasi.

Timo Harakka katsoi SDP:n historiaa ja nosti rohkeuden puolueen voimaksi yli sadan vuoden ajalta. Timo Harakka huomautti, että lapsillehan politiikkaa tehdään.

– Kasvaville suomalaisille ja tuleville polville. Heidän takiaan näitä penkkejä kulutetaan, istutaan iltamyöhään kokoushuoneissa ja pystytetään vaalitelttoja.

– Puolue, jolla ei ole näköalaa tulevaisuuteen, on tehnyt itsensä tarpeettomaksi. Meidän on tehtävä kaikkemme, jotta Suomen historian merkittävin puolue on  myös Suomen tulevaisuuden merkittävin puolue.

Harakka painotti, että on oltava askel edellä, eikä perässä ja tunnistettava yhteiskunnan muutokset.

Tytti Tuppurainen korosti Lahdessa esittelypuheenvuorossa voimakkaasti johtajuutta. Tuppuraisen mukaan sosialidemokraattien on otettava aloite käsiinsä ja                                                                                           otettava johtajuus. 

– Se on historiallinen tehtävämme tässä ajassa. Tavallisille ihmisille on tarjottava uskottava näky paremmasta huomisesta, on tarjottava parempaa politiikkaa, Tuppurainen sanoi.

Tuppurainen toisti puheessaan myös kampanjassa esillä pitämiään ajatuksia populisteista, joiden kanssa ei voi käydä huutokauppaa.

Hyvät toverit, on sanottu, että puolueen historiallinen tehtävä on suurempi kuin yhden ihmisen valitseminen, mutta nyt tarvitaan johtajuutta.

– Emme lunasta suomalaisten luottamusta lupaamalla kaikkea hyvää kaikille, kun taloudessa on kenties pitkäänkin jatkuva hitaan kasvun aika. On oltava ryhtiä sanoa sanoa, että                       julkinen talous vaatii tasapainottamista ja että rakenteellisia uudistuksia tarvitaan.

Hän korosti olleensa puolueen toiminnassa mukana liki kaksikymmentä vuotta ”niin myötä- kuin vastoinkäymisissä” ja totesi, että sosialidemokratialla on annettavaa jokaiselle.

Antti Rinteellä on nyt näytön  paikka kuntavaaleissa. Eduskuntavaalit ovat sitten pääministerivaalit. Rinteen haastetta nostaa hänen aikaisemmmin kohtaamansa mielipidemitttausten osoittama               kansalaisten   epäluottamus, luottamuksen puute.  Asialle pitäisi tehdä  jotakin, muuten se toimii SDP:n kannatuskehityksen jarruna.                                                                                                                                                                                                                                                                                                                 

Mikko Lund

Mitä Riihimäen pitäisi tehdä maakunta- ja kuntaratkaisuissa

Mitä Riihimäen pitäisi tehdä maakunta- ja kuntaratkaisuissa? 

On selvitettävä vastaus kysymykseen, mikä on Riihimäen etu. Kaupunki on kuulunut Hämeenlinnan linnaleiriin. maakuntaan ja keskussairaalaan. Yhteiskunnallinen kehitys on syönyt työpaikkoja ja tuleva sote ym. merkitsee taantuvia palveluja. Riihimäen etu on hyödyntää kasvun mahdollisuuksia. Ne ovat kiistattomasti Helsingin seudulla. 

Täältä purkautuu pääkaupunkiseudulle työvoimaa ja hyvinvointia. Ihmiset saavat työtä ja hyvinvointia metropolialueen kasvusta ja kehityksestä. Riihimäellä pitää katsoa tarkkaan verotulotietoja ja pääkaupunkiseudulla pehdelöivien määrää ja verrata sitä Hämeenlinnan seutukuntaan. Hyvät liikenneyhteydet pääkaupunkiseudulle ovat olleet ja tulevat olemaan vastakin merkittävin tulevaisuuden rakennuspalikka Riihimäen seudulle. 

Riihimäen ja Hyvinkään talousalueen tulevaisuus kytkeytyy paljossa alueen liikenne- ja palveluverkkoon. 

Riihimäen kuuluminen Hämeenlinnan maakuntaan ja maakuntaliittoon ei tuo tänne liiton tukea ja kasvun hedelmiä. Maakunta ei ole ollut pelastus eikä ratkaisu. Kanta- Häme on pienmaakunta. Väki vähenee ja ikääntyy, mutta julkinen palvelutarve kasvaa. Vaikeuksia on nähtävissä, josta keskusairaalan palvelujen hiipuminen on vasta alkusoittoa. AP 27.1. isosti kertoo käräjäoikeuksien vähentämisen vaikutuksista alueella. Hyvinkää ITä-Uudellemaalle ,Riihimäenseutu Hämeenlinnaan.Viimeisen vuosikymmenen aikana on oikeushallinnon alalla tapahtunut paljon. Syyttäjä-, ulosotto- ja poliisipalvelujen hallinnointi on siirtynyt talousalueelta. Pelastustoimi on maakunnallistettu ja kaavoitusta tulee ohjaamaan maakunta soten ohella. 

Tuleva maakutaaitos on kunnista riippumaton ja itsenäinen toimija. Ei tarvitse olla suuri tietäjä, jos sanoo Riihimäki - Hyvinkää-kauppakamari- ja talousalueen itseohjautuvuuden ja voimien hajoamisen. 100 000 asukaan taajamarakennetta pirs- totaan eri leireihin maakuntarajan vuoksi. Meitä "kepulisoidaan" - ja jätetään reunoille ruikuttamaan, kun hallituksen maakuntasankarit meitä ohjaa. Maakuntien armoilla oleminen koskettaa kuntalaisten lähipalveluja ja valtiollisia toimintoja ns.kasvupalveluineen. Niitähän ovat elinkeinojen edistäminen ja työvoimapalvelut. 

Hyvinkää ja Riihimäki kuntarakenneselvitys taannoin osoitti, että neljän kunnan liitos olisi optimaalinen. Kolmen kunnan, Riihimäen, Hausjärven ja Lopen liittäminen yhteen ei ole realistinen vaihtoehto palvelujen turvaamisessa. On tavoiteltava vähintään neljän kunnan liitosta. Kolmen kunnan liitoksesta tulisi liian velkainen ja haavoittuva. Siksi vähintään neljän kunnan liitos olisi tavoitteelinen. Se turvaisi elinvoimaisen ja vetovoimaisen yli 100 000 asukkaan kaupunkikeskuksen luomisen alueelle. Riihimäellä, Hausjärvellä ja Lopella tehtävänä on Hämeen maakunnasta irtautuminen ja liitos Hyvinkään ja Uudenmaan kanssa. 

 Mikko Lund

Riihimäki tarvitsee rajarikon, eron Kanta- Hämeestä

Riihimäki tarvitsee rajarikon, eron Kanta- Hämeestä ja uuden HYRI- suurkunnan luomisen

 

 

Riihimäen kaupungin politiikka kuulumisesta  Kanta- Hämeen maakuntaan ei toimi alueen onneksi ja menestykseksi.Se tuo päinvastoin epäonnea. Se rasittaa Riihimäen mahdollista tulevaisuutta. 

Olemme osa Kanta-Hämeen  pienmaakuntaa, keskussairaalaa ja etääntyviä sotepalveluja.
Meidän onni ja etu on erota Kanta- Hämeestä. Tähän  tarvitaan pikaisesti "rajarikko" ja Etelään suuntautuminen.Se on tehokkain keino hakea kasvun mahdollisuuksia.  Kuntaliitos Hyvinkää - Riihimäki on nopein tapa uudistaa onnetonta maakuntajakoa ja säilyttää talousalueen kasvun edellytyksiä molemmista päissä ryöpsähtäneen kasvubuumin kuristuksessa.

HyRi -talousalueen voimien kokoaminen on menestyksen politiikkaa kaupunkiseudulla! Se lisäisi konkreettisesti  alueen vetovoimaa ja hyvinvointia..Se toisi alueelle yrityksiä, uusia ihmisiä ja ideoita. On välttämätöntä, että alueella  syntyy konkreettista keskustelua yli 100 000 asukkaan kasvukeskuksen luomiseksi.

 
Alueella tehtiin vuonna 2007 kuntaliitosselvitys, jonka hyödyt olivat huomattavasti merkittävämmät kuin nykytila. Selvitysmis Kauko  Arosen  mukaan tavoitteeksi kannattaa ottaa taitava yhdistyminen, jolla voidaan realisoida hyödyt niin kuntatalouden tulo- kuin menopuolelle. Tavoitteena tulee olla yhdistyneen kunnan kasvumalli, miten se kehittää aluettaan, palveluitaan ja hallintoa.
      
Professori Pentti Meklin tarkasteli puolestaan 2007 menotalouden kehittämispotentiaalia kuntaliitok-sessa. Meklinin mukaan suurempi kunta mahdollistaa uudentyyppisen johtamisjärjestelmän kehittämisen. Se tarjoasi edellytyksiä syvempien toimintapolitiikkojen käyttöön. Se mahdollistaisi suuremmat investoinnit ja monipuolisemmat paremmat palvelut  pienemmillä kuluilla.Meklinin mukaan kuntaliitos tarjoasi mahdollisuuden hillitä erilliskuntia paremmin menojen kasvua ja varmistaa alueen  yli 100 000 asukkaan väestömäärälle parempi palvelu kohtuullisella  verotuksella.
  
Kuntabyrokraatit  eivät silloin tarttuneet riittävän vakavasti 100 000 asukaan uuden kunnan luomiseen.Nyt kaikkien näiden neljän kunnan taloudellinen tilanne on huonmpi kuin 20007. Olisiko kunnissa nyt, kun tulevaisuus lupaa vain taloudellisesti huonompia aikoja, herkkyyttä
ja valmiutta pohti tulevana valtuustokautena kuntien yhdistämistä?

Oliko nyt aika puuttua aluejakoon? Olen sitä mieltä. että on   perustettava poliittisesti riippumaton ja avoin HyRi – suurkuntaliike . Sen tulisi vaatia alueen  kuntien strategista yhteistyötä ja keskinäistä lähentymistä tavoitteena yksi kunta/ kaupunki, jolla olisi asema suurten kaupunkien joukossa. Tällä alueen vetovoima radikaalisti paranisi nykyiseen verrattuna.Tällä voitaisiin torjua maakuntarajan kielteisiä vaikutuksia ja ehkäistä Riihimäen kaupunkiseudun palvelujen karkaamista maakuntakes-kukseen. Syy nykytilaan on ennen muuta puoluebyrokratian ylläpitämässä piirijaossa ja vaalipiirissä. Niiden orjuuttamana kansa kärsii! Orjan kahleista päästään irti vain kansalaisliikkeen voimin!

Mikko Lund
   

Uudella kaupunginjohtajalla edessään pitkä juoksu ja vaikeita ratkaisuja!

Uudella kaupunginjohtajalla edessään pitkä juoksu ja vaikeita ratkaisuja!

 

 

 

Riihimäenkaupunginvaltuusto on parin valtuustokauden ajan ummistanut silmänsä talouden tosiaioilta. Rahoitustasapainosta ei ole välitetty, seurauksena ylisuuri velkasalkku. Talouden tunnusluvut osoittavat tilannetta lähes kriisikuntana. Tyhjän kassan "diktatuuri" parhaillaan vaatii yt:tä, hallinnollisia uusjärjestelyjä ja haastaa nykyisten palvelujen rahoituksen. Politiikan tapana on pitkään ollut tosiasioiden kaunistelu  ja julkisuuteen totuudesta piittamattoman kuvan välittäminen. Tässä tilanteessa Sami Sulkko on suostuteltu ottamaan kaupunginjohtajan tehtävä vastaan.

 

Olen eroamassa valtuustosta kolmen viimeisen valtuustokauden jälkeen. Tekemiseni ja erimielisyyteni oman valtuustoryhmäni ja valtuuston enemmistön kanssa olen kirjoituksillani saattanut kuntalaisten tiedoksi. Olen niissä nostanut esiin faktoja ja vaatinut elämää niiden mukaan. Turhaan useinkin. Marginaalissa on ollut käyettävissä kuitenkin kuntalaisten tärkeä valvontakeino - kunnallisvalitus. Oikeustaisteluita on vielä avoinna - mm. viime vuosien tilinpäätökset. Niistä selkeimmin näkyy harjoitetun kuntapolitiikan halu kaunistella totuutta.

 

Valtuuston ja eläköityneen kaupunginjohtajan uskottavuus on ollut kovalla koetuksella. Uusi valtuusto ja kaupunginjohtaja on vakavan tilannearvion edessä. Voi hyvinkin olettaa, että nykyinen luottamushenkilöjohdolla ei ole helppoa myöntää työnsä mätämunia. Näkemykseni onkin, että kuntalaisten kannalta olisi parasta, että uusi - keväällä äänestettävä - vatuusto ottaa tilanteen haltuunsa ja varaa virassaan myönteisiä avauksia tehneelle kaupunginjohtajalle tilaisuuden esittelyillään johdatella väistämättä edesä olevaa kaupungin saneerausta. Avoimena ovat tässä savotassa yleiskaava ja tulevat strategiat. Nissä tapahtuvat linjaukset ovat saneerauksen polkuja, joita pitkin uuden valtuuston on taivallettava.

 

Kaupunginvaltuusto on jättänyt harkintaa varten kaupungin hallintosäännön pöydälle. Kai Heimosen ajama palkallinen valtuuston ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja muttaisi kaupungin johtamisjärjestelmää, mutta tuskin tuottaisi ryhmien vahvimpina "junttamiehinä" mitään lisäarvoa asioiden hoitoon. Ja miksi siitä olisi nyt päätettävä - siksikö, että vanhat petaavat uutta ja paremmin palkattua tulevaisuuttaan kevään vaalien jälkeen? Olisi siunauksellista, että vanha ja väsynyt valtuusto keskittyisi vain nykytilan avaamiseen ja tilannearvioon, jotta vaalien kilpalaulannasta ei syntisi uusia tulevaisuuden ongelmia. Kaupunginjohtajan tarmoa toivoisi sunnattavan syvään asioihin perehtymiseen ja siihen hänelle varattavan työrauhaa. Ilman ulkopuolista asiantuntemusta sekin saattaa jäädä vajaamittaiseksi. 

 

Kiitos Pertti Mäkelälle joulutervehdyksestä kaupunkilaisille. Nykyvaltuuston lisäaika tulisi suurten päätösten sijaan käyttää oikean tilannekuvan luomiseen! Nykyisten luottamushenkilöiden ei pidä nyt ratkaista yleiskaavaa eikä hallintosääntöä. Annetaan kaupunginjohtajalle tuki valmistella  tulevaisuuden tärkeät linjaukset. Niitä sitten käsittellee tuleva kaupunginhallitus ja valtuusto.

 

 

Talous on epäilemättä kaupungin suurin ja ikävin haaste. Rahoitus on asiallisesti kriisissä ja tilannekuva sekava tilinpäätösjärjestelyjen takia. Monen vuoden tilinpäätösten lainvoimattomuus, emon ja tyttärien yhteenlaskettu ylisuuri velkasalkku ja taseiden riskit, pakolliset kouluinvestoinnit jne. Odotettavissa on varsinaisten tulojen leikkaantuminen ja suuri epävarmuus sote- toimintojen uudistushakkeiden ja talousvaikutusten johdosta. Tuleva sote –hanke on vielä hallituksen aikomusten asteella eikä kukaan tiedä, mitä oikeesti konkreettisesti tapahtuu.

 

Kaupunginjohtaja on strategisen valmistelun tärkein henkilö -  esittelijä. Yleiskaava on vireillä ja sovitettava yhteen strategioiden kanssa.Pelisäännöt olisi muokattava hänen johdollaan ja esittelystään. Ne muodostavat tulevan toiminnan perustan ja eväät selvitä toiminnan ja talouden saneerauksesta.Kuntalaki ei pakota laatimaan hallintosääntöä ennen uuden valtuuston kokoontumista. Paras tapa uusille valtuutetuille on oppia pelisäännöt, kun ne itse saavat muotoilla hallintosäännön ja vahvistaa kaupungin yleiskaavan.

 

Jättäessäni luottamustehtäväni kiitän lukijoitani! Toivon, että kannattajillani on valittavissa rittävää kansalaisrohkeutta osoittavia ehdokkaita. Ryhmäytyminen on hyvä asia, mutta joukossa kellokkaiden edessä "tyhmistyminen" demokratian suuri riesa. Kaupungin saneeraamisesta on jatkossa vuosikausia kysymys - vaikeita päätöksiä kaihtavien on mielestäni turha asettua ehdokkaaksi.
Luovia uusia voimia kaivataan!

Mikko Lund