Riihimäellä luontoarvot sivuutetaan

Riihimäellä luontoarvot sivuutetaan kaavoituksen ja asuntotuotannon nimissä

 

 

Riihimäen kaupunginvaltuusto kokoontuu maanantaina (27.4.2015) päättämään asemakaavahankkeista, joita perustellaan kaupunkirakenteen tiivistämisen ja asuntotuotannon nimissä. Kaupungin virkamiesbyrokraateilta on taas kerran jäänyt levy päälle, joka on tuonut sokeuden  huomata, että  toimenpiteitä luontoon ei voida perustella yleisellä edulla. Sellainen perustelu jää  aivopieruksi eikä edusta kokonaisvaltaista, rationaalista  ajattelua. Yleiseen etuun kuuluvaksi luetaan jo tänään myös luonto- ja viherarvojen huomioon ottaminen. Lisäksi kaupunginvaltuusto Riihimäellä on hyväksynyt  ympäristöstrategian, joka edellyttää metsäluonnon ja ympäristön arvojen ottamista huomioon.

 

Tienhaaran Y- tontti, sopimus tontin varaamisesta Riihimäen Kotikulma Oy:lle  Uramosta ja Linja- autoaseman asemakaavan muutos ja tonttijaon muutos kertovat yksityiskohtaisesti  sokeasta tunkeutumisesta luontoon, luontoarvojen sivuuttamisesta sekä ympäristön unohtamisesta. Linja- autoaseman asemakaavan muutos koskee rakennusperinnön ja – ympäristön kunnioituksen puutetta. Myös Sako OY:n asemakaavan ja tonttijaon muutos laajenee viheralueelle.

 

Näillä ja monilla muilla  asemakaavahankkeilla  ja niiden  kiirehtimisellä  pyrittänee estämään ja vaikeuttamaan yleiskaavan toteuttamista. Linja- autoaseman ja Tienhaaran asemakaavan muutos tulee palauttaa takaisin valmisteluun ja ratkaista yleiskaavan yhteydessä.

 

Kaavasuunnittelun ideologia kaupunkirakenteen tiivistämisestä on perusteltu taloudellisilla syillä. Mutta se unohtaa ihmisen tarpeet. Ihminen on otettava huomioon kokonaisvaltaisesti. On otettava huomioon uudet tutkimukset  terveyden edellytyksistä. Väestön sosiaalinen pääoma lisää kansanterveyttä.

 

Tutkimukset Suomessa, Ruotsissa ja muualla maailmalla osoittavat, että sosiaalinen pääoma ja yhteisöllisyys lisäävät terveitä elinvuosia. Professorit Ilkka Hanski ja Taru Haahtela ovat lisäksi tutkineet, että ihmisten kontaktit luonnon kanssa vaikuttavat iholla viihtyvien hyötybakteerien valikoimaan ja terveyteen, mm. allergioihin.

 

Tämän takia on perusteltua, että kaavoituksessa ei  perusteettomasti  tuhota luontoa, vaan pyritään luovaan vuorovaikutukseen luonnon kanssa. Linja-autoaseman kaavan muutos osoittaa, ettei Riihimäellä ymmärretä  rakennuskulttuuria ja rakennushistoriaa. Riihimäellä tähän muutokseen  - rakennusperinnön ja  ympäristön  huomioon ottamiseen  - on vielä pitkä matka. Mutta se matka on välttämätön  aloittaa nyt.

Mikko Lund

Riihimäen kaupunginvaltuuston päätös nurin

Kaupunginvaltuuston päätös nurin

 

 

 

Hämeenlinnan hallinto- oikeus kumosi 17.4.2015  Riihimäen kaupunginvaltuuston päätöksen 11.11.2013 § 123  Omavelkaisen takauksen myöntäminen Riihimäen Tilat ja Kehitys OY.lle Kuntarahoitus Oyj:n 2 500 000 euron lainalle.

 

Valitin kaupunginvaltuuston päätöksestä. Hallinto- oikeus totesi, että päätöksessä ei ole selvitetty myönnettävän takauksen markkinaehtoisuutta eikä valtiontukea koskevia määräyksiä. “Näin ollen kun Riihimäen kaupunginvaltuuston on valtiontukiviranomaisena huolehdittava valtiontukea koskevien määräysten  ja säädösten noudattamisesta, kaupunginvaltuuston päätös on syntynyt kuntalain 90 §:n 2. momentissa tarkoitetulla tavalla virheellisessä järjestyksessä.”

 

Hallinto- oikeus kumosi kaupunginvaltuuston päätöksen.

 

Hallinto- oikeus totesi mm. , että jos kunta myöntää yritykselle takauksen edullisemmin kuin millä yritys olisi saanut vastaavan takauksen yksityisiltä rahoitusmarkkinoilta, niin tulee sisältyy julkista tukea. Kaupunginvaltuusto on takauksen myöntämistä koskevassa päätöksessä jättänyt yksilöimättä millainen vastavakuus takaukseen vaaditaan Riihimäen Tilat ja Kehitys OY:ltä. Näin ollen ei ole luotettavasti todettavissa, että kaupunginvaltuuston takaukselle määrittämä takausprovisio on takauksen markkinaperusteinen hinta. Takaus on kattanut koko lainansaamisen määrän ja siten ylittänyt  komission tiedonannossa mainitun 80 prosentin osuuden lainansaamisen määrästä.  On mahdollista, että takauksen  myöntäminen on Euroopan Unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa mainittua valtiontukea.

 

Hallinto- oikeus toteaa, että mikäli yritykselle myönnettävä takaus sisältää valtiontukea, on tuesta ilmoitettava Euroopan Unionin komissiolle. Ilmoitusta komissiolle ei ole tehty. Asiakirjojen perusteella kyse ei ole  ollut  komission vähämerkityksellistä tukea  koskevan asetuksen artiklassa säädetystä menettelystä eikä mahdollisen tuen ilmoitusvelvollisuutta  voida sulkea pois tälläkään perusteella.

 

Hallinto- oikeus ilmoitti, että päätöksen kumoaminen tapahtui tällä perusteella  virheellisessä järjestyksessä syntyneenä ja Lundin muista valitusperusteista ei ole tarpeen lausua . 

 

 

 Kansalaisten tyytymättömyys on kohdistunut  em. päätökseen erityisesti sen vuoksi, että kirjoituksessani  Vastustin “valeoikeustointa”...kiinnitin huomiota siihen, että  päätöksen syntyyn vaikutti kaupunginjohtaja Seppo Keskiruokasen toiminta kahdella pallilla, joissa eturistiriidat  sekoittuvat ja kaupungin etu ei tullut riittävästi valvotuksi.

 

Kaupunginjohtaja oli oman virkansa lisäksi Riihimäen Tilat ja Kehitys OY:n hallituksen puheenjohtaja. Kaupunginjohtaja toimi  sekä myyjänä ja ostajana. Väitin valituksessani, että tämä tosiasiallinen esteellisyys on vaikuttanut oikeustoimen tekemiseen eikä muodollinen jäävääminen  ole sitä poistanut.

 

Eurooppalaisessa oikeudenkäytössä on lähdetty vahvasti siitä, miltä asia näyttää. Meilläkin lainsäädännössä tämä on huomioitu, mutta oikeudenkäytössä,  kuten Hämeenlinnan hallinto- oikeuskin katsoi, muodollinen  jäävääminen  on riittävä, kaupunginjohtaja ei ole esteellisenä ottanut osaa asian käsittelyyn.

 

Oikeus ei huomioinut sitä, että kaupunginjohtaja saattoi  molemmissa elimissä vaikuttaa asioiden käsittelyyn mieleisellään tavalla työnjohto-oikeuden  avulla. Jääväämisellä ei ollut merkitystä, se ei poistanut tätä vaikutusmahdollisuutta..

 

 

Mikko Lund

 

Riihimäki ajautumassa taloudelliseen ja poliittiseen kriisiin

Riihimäki ajautumassa  taloudelliseen ja poliittiseen kriisiin

 

 

Riihimäen kuten monen muunkin kaupungin kehitystä’ kuvaa yksi sana  - ajelehtiminen. Riihimäki ajelehtii kuin lastu Vantaanjoessa  eikä kykene suuntaamaan kehitystään. Tilanne on seurausta poliittisen keskustelun ja vaihtoehtojen puutteesta. Kaupungin  asialistan määrää virkamiehet. Luottamushenkilöitä viedään kaupungin hallinnossa kuin kuoriämpäreitä. Kaupungin kehitys on kriisiytynyt  samanaikaisesti  poliittisesti ja taloudellisesti. Kuitenkin niin, että poliittinen kriisi on jo edeltänyt  taloudellista kriisiä.

 

Kriisi ilmenee seuraavasti:

 

1. Talous on ylivelkaantunut. Kaupunki on investointikyvytön ja kaupungin  kassa on tyhjä.  Riihimäki  lähenee kriisikuntakriteerejä. Kaupunki ei kykene lopettamaan velkaantumistaan. Kaksi valtuustokautta on kikkailtu  taseen ylijäämällä, temppuina alipoistot, emon ja tytäryhteisöjen oikeustoimet, kuntayhtymien muuttaminen osakeyhtiöiksi.

 

2. Kaupunki ei ole kyennyt ratkaisemaan kehityksensä’ suuntaamista. Kaupunki ei ole kyennyt kuntaliitokseen Hyvinkään kanssa, vaan kieriskelee naapurikuntiensa kanssa eikä se tule yhtään parantamaan taloudellista asemaa ja selviytymistä. Naapurikunnat Hausjärvi ja Loppi ovat tulevaisuudessa  lähes yhtä suurissa taloudellisissa vaikeuksissa.

 

3. Kaupunki ei ole kyennyt oman etunsa kirkastamiseen ajankohtaisessa  soteratkaisussa. Kaupunki toteuttaa  Hämeenlinnan tahtoa. Ratkaisusta seuraa kriisiytyvät terveydenhuollon ja sairaanhoidon palvelut. Vieressä olisi ollut Hussin laadukkaat ja kehittyvät palvelut, mutta ne on torjuttu lyhytnäköisesti ja totaalisesti.

 

4. Yleiskaava on kaupungin kehittämisen yksi perusasiakirja. Yleiskaava on vanhentunut ja uusi on työn alla, mutta siihen ei ole riittävästi panostettu. Yleiskaavatyöstä huolimatta samanaikaisesti koko ajan tehdään pieniä ja rajoitettuja asemakaavoja ja jopa osayleiskaavoja, joilla itse asiassa suunnataan yleiskaavaa. Tilanne kertoo, että kaavasuunnittelu on pahasti kriisissä.

 

Riihimäki on rakenteeltaan hyvin tiivis.

 

Yleiskaavan puutteen ja vanhentumisen seurauksena kaupunki lähti suunnittelemattomasti hajauttamaan rakennettaan. Kaupunki teki Kalmuun osayleiskaavan, jossa alueelle ollaan sijoittamassa 4000 asukasta. Alue on korpea ja peltomaisemaa ja irrallaan noin 5 kilometriä kaupungin keskustasta. Alueella ei ole mitään palveluja eikä joukkoliikennettä. Teiden ja katujen rakentaminen maksaisi yksin noin 25 miljoonaa, palvelut  päälle. Suunnitelma on vailla järkeä.  Kaupungilla ei ole realistisesti varaa tähän hankkeeseen.

 

Kaupungilla ei ole myöskään sellaista vetovoimaa, että alueelle olisi asukkaiden ryntäystä, joka pakottaisi näin suuriin investointeihin.

Kalmu- hankkeen mittakaavaa kuvaa, että kaupungin kasvu on ollut noin 1000 henkeä vuosikymmen, 1970- luvulla 2400 ja 2000- luvulla  2800. Taloudellisia edellytyksiä alueen avaamiselle rakentamiseen ei ole.

 

Kalmu- rakentamisen vaihtoehdoksi onkin nousemassa yleiskaavatyössä  puolustusvoimilta vapautuva  varuskunta- alue. Alue liittyisi luontaisesti kaupunkirakenteeseen ja palveluihin eikä sen hyödyntäminen tulisi maksamaan maltaita. Toivon, että järki voittaa.

 

 

5. Taloudellisen kriisin ja kaupungin hallitsemattoman talouden hoidon seurauksena peruspalvelut ovat kriisiytymässä. Palvelut tarvitsisivat rahaa. Talouden tasapainottamisen vaatimus pakottaa etsimään säästöjä, tehostamaan johtamista ja palvelutuotantoa sekä etsimään sellaisia rakenteellisia uudistuksia, joilla saadaan todellisia säästöjä.

 

6. Johtajuuskriisi on mitä ilmeisin. Nykyinen kaupunginjohtaja on eläkeiässä ja  raunioittanut kaupungin talouden. Kaupunki tarvitsisi saneerausjohtajaa, mutta poliittinen johto ei kykene ongelman ratkaisuun.

 

 

Lista osoittaa VASTUSTAMATTOMASTI, että kriisi on syvä ja samanaikaisesti monialainen. Sen hallinta edellyttää paikallisen poliittisen tahdon muodostamista. Riihimäen kaupunginjohto yhdessä tahdottomien luottamushenkilöiden ja poliittisten puolueiden  kanssa on ajanut kaupungin kriisiin. Kriisin  ratkaisu  edellyttää enemmän politiikkaa,  politiikan kirkastamista ja  luovuutta.   Sanalla sanoen nyt tarvittaisiin perusteellista  uudelleenarviointia.

 

 

Mikko Lund

 

Metsän tarina ei vielä loppunutkaan

Metsän tarina ei vielä loppunutkaan

 

Menneinä vuosina metsäteollisuus ajoi vauhdilla tuotantoaan alas. Tehtaita lopetettiin ja henkilöstöä irtisanottiin. Nyt näköalat ovat muuttumassa. Teollisuus suunnittelee uusia sellutehtaita Äänekoskelle, Kuopioon ja Kemijärvelle. Taustana on erityisesti metsien kasvun hyödyntäminen. Metsät kasvavat 105,5 miljoonaa kuutiota vuodessa. Puoli vuosisataa sitten kasvu oli 57 miljoonaa kuutiota.

 

Metsän kasvu on seurausta tehostuneesta metsän hoidosta. Metsien kunto on parantunut. Ensimmäinen metsien inventointi tehtiin 1920- luvulla . Puumäärä oli silloin miljoona kuutiota pienempi kuin nyt. Erityistä huomiota metsiin kiinnitettiin 1950- 1970 luvuilla. Silloin erityisesti nopeutettiin metsien uudistamista ensiksi kylvämällä ja myöhemmin istutuksilla. Toinen näkyvä ja merkittävä asia on ollut soiden kuivattaminen ja ottaminen metsän kasvatukseen. Nyt suot puskevat miljoonia kuutioita puuta. Rahkasoiden ojittaminen on ollut vähemmän onnistunutta.

 

Luonnonvarakeskus julkisti viikolla 11. valtakunnan metsien inventoinnin tulokset. Tämän inventaarion mukaan Suomen metsissä on 90 miljardia puuta. Yhteistilavuus on 2,4 miljardia kuutiometriä. Puuta riittää siis kaikille uusille sellutehtaille.

 

Toinen asia on sitten se tuleeko puuta markkinoille riittävästi. Mikä on raakapuun hinta? Miten yksityiset kaupungistuneet metsänomistajat huolehtivat puun myynnistä? Kysymyksiä. joihin minulla ei ole vastausta, mutta teollisuus lienee huomioinut tilanteen laskelmissaan.

 

Selluhankkeiden toteuttaminen tulee  lisäämään  havukuitupuun käyttöä jopa 14 miljoonaa kuutiota vuodessa vuoteen 2025 mennessä. Hakkuita voidaan lisätä uutta kysyntää vastaavasti. Suurin kestävä hakkuumahdollisuus on 81 miljoonaa kuutiota vuodessa. Viime aikoina teollisuus on käyttänyt kotimaista raakapuuta 53 miljoonaa kuutiota vuodessa.

Teollisuuspuun lisäksi metsistä pitäisi korjata haketta 13,5 miljoonaa kuutiota lämmön ja sähkön tuotantoon.

 

Puustonarvo on noussut jo noin 61 miljardiin euroon. Hakkuista kertyy noin kahden miljardin euron vuosittaiset kantorahatulot. Metsissä olevan puuston arvo nousee tällä hetkellä noin 700 miljoonalla eurolla vuodessa.

Puuston kasvu on lisääntynyt   huomattavasti ihan pohjoista Suomea myöten.  Kasvuksi on arvioitu noin 70 prosenttia Lapin eteläosassa ja Pohjois- Lapissakin noin 50 prosenttia.

 

Suomessa on puuta. Uusien sellutehtaiden tulo kertoo siitä, että metsäteollisuuden tarinaa ei ole kirjoitettu loppuun. Myös uusia metsän ja puun käyttömahdollisuuksia  suunnitellaan. Metsällä voi olla tulevaisuutta. Metsän terveys- ja virkistysarvo on nousemassa uudella voimalla esiin.

 

 

Mikko Lund

 

 

 

 

 

 

 

 

Puolet työttömistä vaikeasti työllistettäviä

Puolet työttömistä  vaikeasti työllistettäviä

 

 

Työministeri Lauri Ihalaista sopii kiittää ihan ansioista. Hänellä on varsin oikea kuva tämän päivän työttömistä ihmisistä. Se on ainutlaatuista ministereiden joukossa. Useimmat ministerit ovat täysin vieraantuneet  oman toimialansa asiakkaista.

 

Työministeri Lauri Ihalaisen (sd.) mukaan Suomen työttömyys on vaikeutunut pahoin. Ihalainen sanoi Yle Radio 1:n Ykkösaamussa, että puolet Suomen työttömistä on nyt ihmisiä, joita on hyvin vaikea työllistää.

Ihalaisen mukaan yli vuoden työttömänä olleita, toistuvaistyöttömiä, ja ihmisiä, jotka ovat olleet työvoimahallinnon toimenpiteissä mukana on 101 000. Parhaillaan on 120 000 ihmistä työllisyys- ja kouluttautumistoimenpiteiden piirissä.

 

Työmarkkinoiden ulkopuolella on jo runsaat 1,4 miljoonaa ihmistä,  joista piilotyöttömiä noin 120 000. Kuluvana vuonna talouden on ennakoitu kasvavan hienoisesti, ja se voi näkyä parempana myös työllisyydessä.

- Todennäköisesti  edessä on kuitenkin ylimenokausi, jonka aikana  työllisyys ja työttömyys kasvavat samanaikaisesti, työ- ja elinkeinoministeriön tutkimusjohtaja Heikki Räisänen sanoo.

- Työmarkkinoiden ulkopuolella on nyt paljon porukkaa.

- Kun sinne on pudottu, niin sieltä on yhä vaikeampi nousta, Räisänen selventää.

Tilanne on huolestuttava, sillä edes talouden alamäen taittuminen ei tätä suomalaisen työttömyyden kovaa ydintä enää taltuta. Vaikka vienti ja investoinnit  käynnistyisivät, eivät nämä ihmiset selviäisi työmarkkinoille ilman kuntoutusta, työkykyä parantavia toimia ja koulutustoimia.

On suuri riski, että osa ihmisistä syrjäytyy pysyvästi.  Ihalainen pelkää, ettei isoin pulma ole uusien työttömien tulo, vaan se, ettei työttömyydestä päästä pois ja työttömyys pitkittyy.

Laman pitkittyminen vain korostaa sitä tiedettyä tosiasiaa, ettei ihmisiä voi varastoida odottamaan aikaa parempaa.

 

Kuntien maksut Kelalle pitkäaikaistyöttömien työmarkkinatukien kuntaosuuksista lähes kaksinkertaistuvat tänä vuonna. Työttömyyden kasvu ja pitkittyminen sekä kuntien maksuosuuden kasvattaminen vuodenvaihteessa selittävät ns. Kelasakkojen rajun kasvun. 

 

Vuoden vaihteessa voimaan tullut lainmuutos lisää kuntien osuutta työmarkkinatuen kattamisessa. Aiemmin valtio vastasi yksin tuen maksamisesta 500 tukipäivään saakka. Nyt kunnat joutuvat maksamaan puolet työmarkkinatuesta jo 300 tukipäivän jälkeen. Kunnan rahoitusvastuu nousee  1000 tukipäivän jälkeen 70% .

Kunnat pohtivat nyt kuumeisesti konsteja pienentää työmarkkinatuen kuntaosuuden laskuja.

 

Ihalaisen ministeriuran yksi onnistuneita hankkeita  on nuorisotakuu. Nuorisotakuu tarkoittaa sitä, että jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu- opiskelu, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi ilmoittautumisesta.

Nuorisotakuun onnistumista on vähätelty. Ihalainen kuitenkin korostaa takuun hyviä puolia, vaikka myöntää, että 49 000 alle 25-vuotiasta työtöntä on liikaa. Ilman nuorisotakuuta määrä olisi suurempi.

Nuorisotyöttömyys on Suomessa EU-maiden matalinta. Monissa Euroopan maissa nuorisotyöttömyys on paljon synkemmissä lukemissa. 

Nuorisotakuuta on toki syytä kehittää. Kehitystyössä pitää ottaa huomioon nuorten itsensä näkemykset. 80- ja 90-luvulla syntyneissä nuorissa on niitä, jotka ovat itse kasvaneet ja kulkeneet läpi palvelujärjestelmän ja huomanneet sen valuviat.

Koulutuksen on huomioitava nykyistä paremmin muun muassa harjoittelu osana tutkintoja, ympärivuotinen opiskelu sekä yrittäjyyskasvatus. Yksi ratkaisu olisi oppisopimuksen muuttaminen koulutussopimukseksi.

 

 

Mikko Lund

 

 

 

 

Vyön kiristyksen tarve 6 miljardia

Tulevan eduskuntakauden  vyön kiristyksen tarve 6 miljardia

 

Valtinvarainministeriö on mitannut sopeutustarpeeksi neljä miljardia euroa valtiontaloudesta ja kuntataloudesta kaksi. Siinä on puolueilla mietittävää ja oikeasti  pähkäiltävää, varsinkin kun puolueet ovat yleensä jakaneet äänestäjille makeaa mannaa.  Mutta nyt kysymys asettuu,  paljonko kansalaisten vyötä ollaan valmiita kiristämään. Tästä äänestäjät eivät tule tykkäämään. Tässä vaiheessa puolueet esittävät vaaliohjelmiaan, mutta niissä ollaan  vielä valitettavan kaukana kansantalouden todellisista  realiteeteista. Valtiovarainministeriön virkamiehet tarjoavat kovan raportin vaalilupausten pohjaksi.

 

 

Valtiovarainministeriö esittää   synkän näkymän. Ministeriö on paremmin kartalla ja sillä on tarkemmat luvut ja ennusteet kuin yhdelläkään puolueella. Siksi puolueiden on pakko niihin reagoida. Ministeriö mittaa sopeutustarpeeksi neljä miljardia euroa valtiontaloudesta ja kuntataloudesta kaksi. Raportin mukaan veroasteen nosto olisi  väärää politiikkaa. Niinpä julkisen talouden menoja on leikattava. Puolitoista hallituskautta on mennyt hukkaan julkisen talouden rakenteellista sopeuttamista odottaessa. Siksi seuraavan hallituksen on tehtävä isoja päätöksiä heti alkuunsa, mieluummin jo ennen salkkujen jakoa.

 

Kuluvalla hallituskaudella julkisen talouden menoja on päätetty leikata kuutisen miljardia euroa. Leikkaukset ovat kuitenkin vielä paljolti toimeenpanoa vaille. Julkisen talouden kokonaismenot ovat kasvaneet vuoden 2012 tasosta noin 7,8 miljardia euroa viime vuoden 120 miljardiin euroon.

 

Kokoomus on  selkeimmin puhtaiden leikkauksien puolesta. Lisäksi se haluaa hienoista veronalennuslinjaa.

 

SDP:n puheenjohtajan, valtiovarainministeri Antti Rinteen mielestä on selvää, ettei valtiontalouden neljän miljardin sopeutusta voida toteuttaa yhden vaalikauden aikana, vaan se vaatii pitemmän ajan. SDP:n ohjelman mukaan tarvitaan miljardin verran lisää verotuottoja tulevan vaalikauden loppuun mennessä. Pieni- ja keskituloisten työn verotusta SDP haluaa keventää. Tuottoja pyritään hakemaan muun muassa omaisuuteen kohdistuvista veroista ja pääomatulojen verotuksesta.

 

Keskustan puheenjohtajan Juha Sipilän mielestä valtiovarainministeriön arviossa oli uutta lähinnä se, että kestävyysvajeen kokoa oli tarkistettu ylöspäin. Se tarkoittaa sitä, että rakenteellisiin uudistuksiin pitää saada enemmän tehoa kuin nyt otsikkotasollakaan on olemassa, Sipilä arvioi. Valtiontalouden vaatimaa sopeutusta ei voida runnoa läpi yhden vaalikauden aikana. Keskustan arvion mukaan tarvitaan kuusi vuotta aikaa.

 

Siinä on  vaalikeskustelun pohja, joka keskustelujen ja kansalaisten kannatuksen pohjalta jalostuu myöhemmin hallitusohjelmaksi.

 

Mikko Lund

 

Sähkön hinta nousussa

Sähkön hinta  nousussa, mutta tulevaisuuden kaapeloinnit ym. verkkoinvestoinnit uhkaavat nostaa hintaa  kohtuuttomasti

 

 

 

Kuluttajat itkevät Suomessa sähkön hintaa. Korkea se on. Kuluttajan kannalta se on aina nousussa. Sähkön hinta nousee tai on ainakin nousemassa olivatpa olosuhteet mitkä hyvänsä. Kuluttajille muodostunut kuva ei pidä paikkaansa, sillä Energiaviraston tilaston mukaan sähkön hinta ei ole juuri muuttunut. Jos sähkön kysyntä on hiipunut, niin samalla sähkön veroton hinta on laskenut.

 

 

Energiaviraston mukaan Suomi sijoittuu verollisen sähkön hinnassa eurooppalaisessa vertailussa keskikastiin reilulla 15 sentillä kilowattitunnilta. Eniten sähköstään maksavat tanskalaiset ja saksalaiset, noin 30 senttiä kilowattitunnilta.

Saksassa ison osuuden tekee uusiutuvan energian maksu, jolla tuetaan aurinko- ja tuulienergian tuottajia.

Suomalaisetkin sähköntuottajat odottavat eurooppalaisia sähkömarkkinoita  -   ja samalla eurooppalaista hintatasoa. Suomessa   on tämän takia kannettava suurta huolta sähkön tulevasta  hintakehityksestä. Hinnan nousu   johtaisi monissa kotitalouksissa suuriin vaikeuksiin.

 

Energiaviraston mukaan Suomi sijoittuu nyt  verollisen sähkön hinnassa eurooppalaisessa vertailussa keskikastiin reilulla 15 sentillä kilowattitunnilta. Eniten sähköstään maksavat tanskalaiset ja saksalaiset, noin 30 senttiä kilowattitunnilta.

Vuonna 2013 jakeluverkosta oli kaivettu maahan Suomessa  noin 30 prosenttia. Silloin verkkoyhtiöiden investoinnit olivat 700 miljoonaa euroa, mutta siitä 166 miljoonaa euroa käytettiin etäluettaviin mittalaitteisiin. Nyt tämä lakisääteinen velvollisuus on täytetty, joten rahaa irtoaa enemmän verkon uusimiseen.

 

Siirtohinnat vaihtelevat suuresti eri yhtiöiden välillä. Tämän vuoden alussa siirron hinta oli keskimäärin   29 prosenttia.

 

Suomessa tuotetaan itse noin  80 prosenttia kulutetusta sähköstä. Tuonnista suurin osa tulee Ruotsista.

 

Nyt juuri on kohistu siitä, että Fortum myy  sähkönsiirtonsa. Vähemmän on kysytty sitä, onko tämä kauppa kuluttajan  etu.

Fortum on  ilmoittanut myyvänsä sähkönsiirtoliiketoimintansa Ruotsissa noin 6,6 miljardilla eurolla. Kaupan on määrä toteutua kesään mennessä. Fortum ennakoi kirjaavansa kaupasta noin 4,4 miljardin euron kertaluonteisen myyntivoiton.

Myytävällä yhtiöllä on Ruotsissa 906 000 sähkönsiirtoasiakasta ja 390 työntekijää. Sillä on noin 71 000 kilometriä jakelu- ja alueverkkoja.

Yrityskauppa päättää Fortumin sähkönsiirtoliiketoiminnan myynnit. Suomen osalta Fortum teki vastaavan päätöksen joulukuussa 2013 ja Norjan osalta huhtikuussa 2014.

Fortum on ilmoittanut keskittyvänsä päästöttömään vesi- ja ydinvoiman tuotantoon sekä lämmön ja sähkön yhteistuotantoon. Lisäksi se jatkaa sähkönmyyntiä noin 1,3 miljoonalle asiakkaalleen.

 

 

Mikko Lund