Kataisen kuuden puolueen hallitus edustaa sopimista

Kataisen kuuden puolueen hallitus edustaa sopimista

 

 

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd) kertoo puolueensa pää-äänenkannattajassa Demokraatissa (3.10.), että Suomen kuuden puolueen hallitus herättää yhä jatkuvaa ihmettelyä Euroopassa. Laajapohjainen hallitus herättää ihmettelyä ja kummastusta.
Valtiovarainministeri sanoo kertovansa ihmettelijöille, että sopiminen on Suomen ja suomalaisten voimavara. Se, että asetetaan yhteinen etu oman edun edelle.

Esimerkkinä yhteisen edun vaalimisesta Urpilainen käyttää meneillään olevaa työmarkkinakierrosta. Keskusjärjestöt ovat jo löytäneet toisensa, ja nyt samaa toivotaan liitoilta.
Valtiovarainministeri  Jutta Urpilainen on täysin oikeassa.  Sopiminen ja yhteisvastuu ovat olleet Suomen menestyksen tae tähän mennessä. Yhteinen etu on noussut tarvittaessa ylimmäksi tavoitteeksi. Hallituksen  yhteishuoli näyttäisi  tuovan Suomeen yhteisen  työmarkkinaratkaisun.

Kataisen hallituksen tärkein huoli on kuitenkin  luotsata Suomi ulos vaikeasta taloustaantumasta. Haastava ja suorastaan vaikea tilanne   on tiivistänyt hallituspuolueiden rivit. Hallitus etsii ja toteuttaa säästöjä rakenneuudistuksella, jossa ohjelmassa on mm.  kuntauudistus ja sote-ratkaisu.  Valtiovarainministeriön mukaan  talouskasvu  pysyy myös jatkossa hitaana. Suomen BKT supistuu 0,5 % v. 2013. Vuonna 2014 kokonaistuotanto lisääntyy 1,2 % kotimaisen kulutuksen ja viennin tukemana.

Kokonaistuotannon aleneminen kahtena vuotena peräkkäin 2012—2013 heijastuu julkisen talouden rahoitusasemaan ja julkinen talous pysyy alijäämäisenä lähivuodet.

Suomen taloutta vaivaavat samanaikaisesti rakenteelliset kasvun ja julkisen talouden kestävyyden ongelmat sekä vaikea suhdannetilanne.Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan sekä valtion että koko julkisen talouden velka kasvaa suhteessa kokonaistuotantoon ennustejakson ajan. Lisäksi julkisyhteisöjen velka ylittää EU:n perustamissopimuksessa asetetun 60 prosentin viitearvon v. 2014. Valtiontaloudelle asetettua alijäämätavoitetta ei saavuteta. Lisäksi julkisen talouden rakenteellinen alijäämä on jäämässä tavoitteeksi asetettua suuremmaksi.

Valtion talousarvioesitys vuodelle 2014 on 6,7 mrd. euroa alijäämäinen, mikä katetaan ottamalla lisää velkaa.Velan kokonaismääräksi arvioidaan vuoden 2014 lopussa  100 miljardia.

 

Hallitusohjelman päätavoitteet ovat olleet vaikeuksissa, usein senkin takia, että kunta- ja sote- uudistus ovat tosivaikeat ja suuria muutoksia avaavat ratkaisut. Silti ei voi välttyä huomiolta, että valtiontalouden tasapainottaminen ei  näillä toimilla onnistu. Velkaantuminen jatkuu. Ei  tämän vuoksi voi  välttyä siltäkään huomiolta, että  mukana on myös hallituksen kuuden puolueen tavoitteiden yhteen sovittamisen vaikeus.

Hallitus hakee miljardin euron säästöjä kuntien menoista vähentämällä niiden tehtäviä.
Valtiovarainministeriö on nyt saanut ministeriöiltä ehdotukset tehtävistä, jotka siirrettäisiin kunnilta valtiolle (HS 3.10.). Hallituksen miljardisäästöt kutistuvat lopulta ministeriöiden ehdottamaan  reiluun sataan miljoonaan. Homma näyttää jo vitsiltä. Missä ne säästöt oikein piilottelevat?

Valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtaja Tuomas Pöysti  arvostelee kuntauudistusta ja sanoo, että  asioiden valmistelun pitää olla tasokasta ja analyyttistä, jotta politiikkapäätöksiä ei jouduta tekemään puhtaasti uskon ja luottamuksen varassa.

Huomautus on hyvä ja Kataisen hallituksen toimintaan  se osuu kuin nyrkki silmään. Kunta- ja sote- uudistukset ovat olleet todellista sähläämistä, pahimmat kivireet  hallituksen matkalla. Yhtenäisyys  on ollut kovalla koetuksella, mutta sopiminen on aina voittanut. 

Kuntauudistuksella on turha tavoitella minkäänlaisia säästöjä, jos hallituksessa  uudistuksen tekijät eivät ymmärrä elämän perusasiaa: Ihmiset voivat pilata kaikki uudistukset ja tavoitteet. Sen takia kunta- ja soteuudistuksessa tulee olla tavoitteena tiukka ja  taitava uudistaminen. Uudistuksesta on jaettava kaikki tieto. On luotava tarkat tavoitteet ja säännöt, joista pidetään kiinni. Esimerkiksi säästöjä ei saada aikaan ilman säästötavoitetta ja yhteistä sopimista. Kriittisiä kohtia ovat henkilöstö, tilat, investoinnit ja hankinnat jne. Ne on laitettava järjestykseen. 

Kuntauudistuksella voidaan saada aikaan  säästöjä. Ilman selkeää tavoitetta ja toimenpiteitä tavoitteiden suunnassa, tavoite jää helposti  vain kangastukseksi. Valtio- ja kuntahallinnossa  suuret säästö-  ja rationalisointimahdollisuudet  sisältyvät  juuri eläköityvään henkilöstöön. Tässä on harkinnan paikka  katsoa, että vapautuvia  virkoja  ja toimia  ei täytetä automaattisesti, vaan  täytetään ne vain tarpeen pohjalta.


 Mikko Lund

 

Riihimäen luottamushenkilöitä höynäytetään

Riihimäen luottamushenkilöitä höynäytetään

 

 

Riihimäellä asiat ovat huonosti ja jopa ala-arvoisesti valmisteltu valtuustolle. Tämä on yleensä riittänyt  valtuustolle. Harvoin tai juuri koskaan valmistelua ei ole kyseenalaistettu. Kaikki esitykset ovat läpihuutojuttuja. Sokea usko näyttää kuitenkin haristuvan, kun valtuusto käsitteli jäähallin rakentamiseen tarvittavan 3,6 miljoonan lainan takausta. Valtuutettu Pertti Mäkelä  (kok) tiivisti aika monen tunnon sanomalla, että valtuuston on vaikea luottaa sille annettuihin tietoihin ja selvityksiin. Valtuutettu Ismo Portinin (kd) ehdotuksesta valtuusto päätti, ettei Kiinteistö Oy Riihimäen Jäähallin hallitukselle anneta 3,6 miljoonaa enempää lainatakuuta.

 

Alkeellisinkin kritiikki petti valtuustolta, kun alettiin käsitellä  kaupungin maanostoa Paloheimo Oy:ltä. Kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaan kaupunki osti Paloheimolta 7,5 hehtaarin maa-alueen    530 000 euron hintaan. Maa-alue sijaitsi meijerin vieressä ja oli rakentamiseen aika lailla lailla kelpaamatonta, kalliota, kivikkoa ja louhikkoa. Tästä maasta kaupunginvaltuusto maksoi puoli miljoonaa Paloheimolle. 

 

Ihmettelin kaupunginvaltuustossa, että mistä kaupungin virkamiehet ja johtavat luottamushenkilöt ovat näin kiitollisuuden velassa ja lahjoittavat Paloheimo OY:lle  puoli miljoonaa. Yllättäen tuli esille, että kaupunki on aikaisempien maanostojen seurauksena velkaa Paloheimo Oy:lle 29 omakotitonttia. Näitä tietoja ei kuitenkaan löydy kaupungin tilinpäätöksestä ja sen liitteistä. Jotta tilinpäätös antaisi oikeat ja riittävät tiedot, tietojen pitäisin löytyä tilinpäätöksestä.Maa-alueen kauppahinta on kohtuuton. Epäselväksi jäi, mihin kaupunki tarvitsee maan. Kaupunginjohtajan mukaan  maa tarvitaan Valiolle tien rakentamiseen. Miksi Valio ei osta sitä, miksi kaupungin pitää ostaa se ylihintaan?

 

Vielä kummallisemmaksi tämäkin asia käy, kun toteamme, että kaupunki on kaavoittanut em. maan viheralueesta teollisuustontiksi. Kaupunki on itse omilla toimilla nostanut tontin hintaa.Nyt tontti tarvitaan kaupunginjohtajan mukaan tien tekoon. Antoiko kaupunginjohtaja valtuustolle väärää tietoa? 

 

Lisäksi on selvää, että ao. maanosto  ja maan tuleva käyttötarkoitus romuttaa Kalmun osayleiskaavassa esitetyn viherväylän. Kaupunki päättää yhdessä kohdassa yhtä ja toisessa kohdassa toista. Päätökset lyövät toisiaan korvalle.

 

Kyllä kaupungin luottamushenkilöitä taas höynäytettiin tällä maakaupalla.

 

Riihimäen kaupungin kirjaamo oli lähettänyt valtuutetuille Sysmän kunnan välittämän  pakkoliitoksia vastaan – kansanliikkeen ketjukirjeen. Sysmän ja kaupungin kirjelmöinti oli asettumista opposition puhetorveksi. Totesin, että julkinen VALTA EI VOI ASETTUA  OPPOSITION ASIANAJAJAKSI. Kysyin, mihin toimiin kaupunki ryhtyy, ettei tällaisia laittomuuksia pääse enää tapahtumaan. Hallintopäällikkö totesin asiassa tapahtuneen työtapaturman ja ennakkokontrollia tiivistämällä pyritään varmistumaan siitä, ettei tällaista tapahdu.

 

Mikko Lund

Menneisyyden aaveet kummittelevat Riihimäellä

Menneisyyden aaveet kummittelevat Riihimäellä

 

 

Viime maanantain Riihimäen valtuustossa oli esillä kuntarakennelain selvitysvelvoitteen määräämien kuntaselvityskumppaneiden määrääminen. Kaupunginhallitus esitti selvityskumppaneikseen Hausjärven ja Lopen kuntaa. Lisäksi kaupunginhallitus esitti selvityskumppaneiksi myös Janakkalan kuntaa ja Hyvinkään kaupunkia, jos kyseiset kunnat ovat halukkaat selvittämään kuntarakennetta Riihimäen seudun kuntien kanssa. 

 

Ehdotin asian  palautettavaksi uudelleen valmisteltavaksi  kaupunginhallitukselle  mm. seuraavilla perusteilla:

 

 

Kaupunginhallituksen tulee hakea ministeriöltä kuntajakolain (478/ 2013) 4 j §:n mukaan erityisen kuntajakoselvityksen toimittamista  viiden kunnan (Hyvinkää, Riihimäki, Janakkala, Hausjärvi, Loppi) kesken.

 

Perusteena esitin mm. seuraavaa:

 

- Kolmen kunnan ( Riihimäki, Hausjärvi ja Loppi) kuntajakoselvityksellä ei saada elinvoimaista, alueellisesti eheää ja yhdyskuntarakenteeltaan toimivaa kuntarakennetta, joka vahvistaisi kunnan asukkaiden itsehallinnon edellytyksiä.

 

- Sen sijaan viiden kunnan kesken em. tavoitteet voitaisiin  saavuttaa. Sen takaisi suurempi kilpailukyky metropolialueen väestö-, elinkeino- ja erityisesti tulokehityksestä.  Lisäksi näiden kuntien kesken voitaisiin muodostaa myös yhtenäinen sote- alue.

 

- Alue on ollut pitkään yhteistä työssäkäyntialuetta, joka on muodostanut  myös valtion aluehallintoviranomaisten aluekehityksen seurannan seutualueen.  Valtiovarainministeriön kuntakartoissakin alue oli samaa työssäkäyntialuetta.

 

Esitystäni kannatti kokoomuksen Jorma Katila. Suoritetussa palautusäänestyksessä  palautusesitys sai  2 ääntä ja asia käsittelyn jatkaminen 39 ääntä.

 

Valtuutettu Jorma Katila ehdotti, että Riihimäen kaupunki hakee ministeriöltä  kuntajakolain mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen toimittamista viiden kunnan Hyvinkään, Riihimäen, Hausjärven, Lopen ja Janakkalan kanssa. Kannatin ehdotusta. Suoritetussa äänestyksessä  Katilan ehdotus sai  kaksi ääntä.

 

Asian käsittely ja keskustelu  paljasti  menneisyyden aaveiden kummittelun Riihimäen valtuutettujen päässä. Hyvinkää oli sanoinkuvaamattomien pelkojen ja suoranaisen kateuden kohde. Kai se riihimäkeläisiä todella jurppii, että Hyvinkäällä menee hyvin. Kaupungin velka on ollut maan keskitasoa eikä palveluissa ole suurempia ongelmia. Hyvinkää on nostettu jalustalle. Sen takia on omaksuttu uskomus, että Hyvinkää ei halua Riihimäen kanssa.

 

Jokainen  saa kantaa sellaisia uskomuksia kuin tuntee tarvitsevansa. Tällainen joukkouskomus  vain merkitsi oikeasti sitä, että Riihimäen valtuusto antoi päätösvallan  kuntaliitoksissa Hyvinkäälle. Riihimäen valtuutetut antoivat vallan Hyvinkäälle eivätkä ajatelleet, mitä tästä seuraa.

 

Kovin lyhytnäköisiä nämä Riihimäen valtuutetut. Valtiovarainministeriö seuraa tarkasti kuntauudistuksen toteutumista. Minä luulen, että ministeriö ei voi sivuuttaa tavoitettaan  elinvoimaisesta kunnasta. Riihimäen seudun kolmesta kunnasta ei saada  elinvoimaista kuntaa edes tilinpäätöksiä kaunistelemalla.  Ongelmaton ei ole  Hyvinkään  kumppaneiden kahdeksan kunnan hanke. Siinä on monta kohtaa, jotka voivat kaataa hankkeen.

 

Minun ja valtuutettu Jorma Katilan (kok) aloitteellisuus valmisti valtuutettutovereita kohtaamaan  karun todellisuuden. On mahdollista, että kuntajakokysymyksessä palataan vielä lähtöruutuun. Silloin on jo valmiiksi mietitty seuraava siirto.

 

 

 

Mikko Lund

 

 

Mikä on kokoomuksen idea?

 

Kokoomus ei paljoakaan eroa muista suurista puolueista , keskustasta tai sosialidemokraateista. Suuret  puolueet ovat pyrkineet   maksimoimaan kannatuksensa. Tähän on pyritty  erityisesti ohjelmatyöllä. Ohjelmat ovat kovin samanlaisia markkinatarjouksia eri kannattajaryhmille.

 

Yllättävää olikin kokoomusnuorten  oikeistolainen luokkataistelujulistus, josta  monet  aistivat kaikuja 1970- luvulta. Silloin suuntaa näyttivät taistolaiset nuoret, jotka  intomielisesti kiivailivat luokkataistelun nimissä porvaristoa ja suurpääomaa vastaan. Kokoomusnuorten esitys on kuin vastateesi taistolaisille. Siinä missä taistolaiset marssivat suurpääomaa vastaan, kokoomusnuoret liputtavat avoimen julkeasti pääoman puolesta.

 

Kokoomus onkin viime vuosikymmeninä  haudannut  koti- uskonto – isänmaa- iskulauseet. Kypäräpapin tilalle on tullut  työstä ja toimeentulosta huolestunut hyvinvointivaltion kannattaja. Kokoomus on alkanut esiintyä  jopa sosiaali- ja ympäristöasioiden ajajana. Kataisen hallituksen ohjelma on niin edistyksellinen, että se voidaan valtaosin hyväksyä kuuden puolueen kannattajakunnassa.

 

Kokoomuksen uudistaminen alkoi 1970-luvulla kokoomuksen remonttimiesten toimesta, jotka halusivat riisua kokoomuksen

manttelin ja kypärän.Yksi uudistajista oli Ilkka Kanerva. joka oli kovin närkästynyt nuorten esiinmarssista. Kanerva tyrmäsi

sangen kovakouraisesti nuorten ohjelman.

 

 

Kokoomusnuoret vaativat : Kaikki valta markkinavoimille.  Valtionyritykset Yle  ym.sekä sosiaali- ja terveyspalvelut yksityisille.

Työehdoista sopiminen työpaikoille.  Tasavero. Ruokakupongit päihdeongelmaisille. Eurotuet poikki. Kiihottaminen

kansanryhmää kohtaa sallittava.  Vähemmistövaltuutetun virka lakkautettava. Kiintiöpakolaisten vastaanotto ja kehitysapu

lopetettava. Suomen on  liityttävä Natoon.

 

Tällaisella ohjelmalla tuskin saadaan kansan kannatusta. Tällaiset puheenvuorot  eivät   nosta  kokoomusta. Tällainen puhe ja vaatimukset pikemminkin karkottavat. Laskevan kannatuksen kanssa kipuillessa  kannattaisi ehkä  miettiä, mikä on kokoomuksen idea.

 

Hallitusvallan käyttö ei aina miellytä peruskannattajia. Hallituksessa joutuu tekemään  juuri taantuman oloissa ikäviä säästö- ja leikkauslistoja. Kun rahat eivät riitä ja valtio velkaantuu, on pakko etsiä säästökohteita, vaikka äänestäjät eivät jaa aina kiitosta.

 

Ymmärrän hyvin Ilkka Kanervan reaktion. Vanhempi valtiomies voi moittia nuoria ajattelemattomuudesta. Toiminnan  ajautuessa kriisiin  on helppo ryhtyä katsomaan menneisyyteen.Helppoa on tarrata siihenkin, että mikään ei muuttua saa. Ajetaan kuten on ennenkin ajettu.  Vaikeampaa näyttää olevan  tulevaisuuden kuvittelu ja  tavoittelu. Se vaatii ajattelua ja sen työstämistä.

 

Mikko Lund

Linja-autoasemaa ei pureta Riihimäellä

Linja-autoasemaa ei pureta  Riihimäellä

 

KHO tukistaa kaupunkia  ja suojelee linja-autoaseman

 

 

 

KHO:n päätös vihelsi poikki taistelun linja.autoaseman kohtalosta. Riihimäen kaupunginvaltuusto  olisi hävittänyt linja-autoaseman. Asiasta päätettiin 17.1.2011 , jolloin linja-autoaseman hävittävän kaavan puolesta äänesti 29 valtuutettua. Minä ehdotin asia palauttamista uuteen valmisteluun. Sanoin myös, että jos asia päätetään kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaan, päätös on lainvastainen.  Tälle kannalle asettui  11 sosialidemokraattia, vasemmistoliittolaista ja vihreää. Näin hävisimme silloin, mutta valitimme ja voitto siitä tuli. Kiitoksia kaikille  suojeluhankkeeseen osallistuneille  riihimäkeläisille!

 

 

Kysyin valtuustossa, mikä on syy purkamiselle. Sitä ei virkamiehet osanneet  sanoa. Olin varma, että museoviraston ja Hämeen Ely- keskuksen kantaa ei voida ohittaa. Linja-autoasema on kaavassa suojeltava. Kiinnitin huomiota myös kaavan tarkoituksenmukaisuuden heikkouksiin. Luottamushenkilöiden enemmistö asettautui kuuliaisesti virkamiesten purkuesityksen taakse.

 

Museovirasto totesi seuraavaa:

"Ei ole hyväksyttävää purkaa käyttökelpoinen, kulttuurihistoriallista arvoa omaava rakennus, ilman, että riittävästi selvitetään rakennusten vaihtoehtoisia käyttöjä ja korjausmahdollisuuksia."

Museovirasto viittaa vaihtoehtoon, jossa linja-autoasema ja maidontarkastamo molemmat on säilytetty ja silti vaadittava uusi rakennusoikeus on saatu sopimaan alueelle. Linja-autoaseman säilyttäminen on kaavallisesti mahdollista.

Museovirasto viittaa säädösten osalta MRL  54§: ään, jonka mukaisesti rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisarvoja saa hävittää. Lisäksi  MRL 50 §:n mukaan asemakaavan laadinnan tarkoituksena on osoittaa tarpeelliset alueet eri tarkoitusta varten ja ohjata rakentamista ja muuta maankäyttöä "paikallisten olosuhteiden, kaupunki- ja maisemakuvan, hyvän rakentamistavan, olemassa olevan rakennuskannan käytön edistämisen ja kaavan muun ohjaustavoitteen edellyttämällä tavalla".

Museovirasto toteaa, että asemakaavaehdotus ei täytä MRL:n  50 ja 54 §:n vaatimuksia olemassa olevan rakennuskannan käytön edistämisestä ja rakennetun kulttuuriympäristön vaalimisesta.

Hämeen ELY- keskus katsoo puolestaan, että kaavan tavoitteet asuinrakentamisesta  ja pysäköinnin järjestämisestä  voidaan hyvinkin toteuttaa ilman linja-autoaseman purkamista. Hämeen ELY- keskuksen näkemyksen mukaan "asemakaavaehdotus, joka edellyttää linja-autoaseman purkamista, ei edistä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteuttamista, eikä täytä MRL:n mukaisia asemakaavan sisältövaatimuksia".

Viranomaisten lisäksi linja-autoaseman säilyttämistä tai suojelua vaativat lukuisat  kaupunkilaiset ja yhdistykset, mutta myös asiantuntijalautakunnat, kuten ympäristölautakunta ja kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta, joiden ehdotuksia  Riihimäen kaupunki ei  ottanut huomioon.

 

 

Nyt linja-autoasemalle on pakko miettiä   tuleva käyttö. Väärän politiikan seurauksena  aikaa kului, linja-autoaseman käyttö ei ole selvä  ja kaupungin rahat on  kaikki. Pitäisikö virkamiehiä ja valtuuston enemmistöä kiittää?  Nyt on tarkasti harkittava, mikä käyttö olisi sellaista, että se ei  toisi kaupungille lisäkustannuksia.  Käyttöä rakennukselle olisi kyllä osoitettavissa, mutta niistä tulee helposti kustannuksia. Sellaisenaan tilat sopisivat mm. kierrätyskeskuksen toimintaan. Siitä ei tulisi sanottavasti kustannuksia. Muitakin vaihtoehtoja silti on, jos käyttöön otetaan mielikuvitus.

 

 

Mikko Lund

 

 

 

 

 

 

 

Pk-yritykset ovat selvästi  toista maata

 

 

Olemme viime aikoina kuulleet  surullisia uutisia suuryrityksistä  ympäri maata. Nokia, Metso, Restel, Versowood, Normetin, Tulikivi, Talvivaara, Sandvik. Nanso  ym. nimet ovat toistuneet ja toistaneet samaa tuttua sanomaa irtisanomisista tai lomautuksista. Poikkeuksen sarjassa muodostavat Suomen pienet ja keskisuuret yritykset, jotka  aikovat pitää kiinni työntekijöistään epävarmasta taloustilanteesta huolimatta.

 

 

Syyskuun alkupuolella julkaistusta barometristä ilmenee, että pk-yrityksistä useampi aikoo palkata lisää työvoimaa kuin antaa potkuja nykyisille. Pienissä yrityksissä yhdenkin työntekijän vähennys leikkaa liiketoimintaa ja vaikeuttaa nousua, kun markkinatilanne aikanaan paranee.

Lama on huomattu myös pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Investointisuunnitelmat ovat monissa pk-yrityksissä jäissä. Kaikilla päätoimialoilla on enemmän yrityksiä, jotka aikovat leikata investointeja kuin niitä, joissa investoinnit kasvavat.

Yritysten suhdanneodotukset eivät ole juuri muuttuneet alkuvuoden tasosta. Joka neljäs arvioi, että suhdanteet parantuvat seuraavien 12 kuukauden aikana. Noin joka viides puolestaan uskoo, että suhdanteet heikkenevät edelleen.
Tuoreen tutkimuksen mukaan kolmannes suomalaisista arvioi yrittäjyyden vähintään melko houkuttelevaksi. Peräti 80 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että yrittäjyyttä pitää edistää.
Yrittäjyyden merkitys kansantaloudelle ja työllisyydelle tunnustetaan. Palkkatyö on edelleen selvästi yrittäjyyttä houkuttelevampaa. Merkittävimmät yrittäjäksi ryhtymisen esteet ovat epävarmuus, vastuu ja riski palkkatyöhön verrattuna.

Miten yrittäjiksi aikovia voidaan parhaiten tukea? Miten nuoret saadaan pitämään yrittäjyyttä varteenotettavana ammattina?
Nämä ovat kysymyksiä, joihin pitäisi löytää vastauksia erityisesti paikallisella tasolla. Nyt olisi aika toimia ihan senkin takia, että osa yrityksistä on ilman selvää jatkajaa. Kunnissa voitaisiin tähän probleemaan puuttua. Asia on tiedetty  jo pitkään. Nyt olisi aika toimia.

Suuryritysten saneeratessa toimintojaan Suomen työllisyys jää entistä enemmän pienten ja keskisuurten yritysten varaan. Tämä on otettava huomioon niin kansallisessa kuin kunnallisessakin päätöksenteossa.
Paikalliset pk-yritykset eivät muuta ulkomaille, eivätkä ne elä kvartaalitaloudessa vaan toimivat pitkäjänteisesti. Ne ovat siten melko  turvallisia ja hyviä myös työnantajina.
Tulevaisuudessa niillä on myös merkittävä asema julkisen palvelutuotannon rakennemuutoksessa, kun turvataan hyvinvointipalvelujen saatavuutta. Suuryritykset tulevat tarvitsemaan pk-yritysten tarjoamia palveluja tulevaisuudessakin. Siinäkin on mahdollisuus!

Mikko Lund

Millä oikeudella ja päätöksillä Sysmän kunta ja Riihimäen kaupunki toimivat maan hallitusta vastaan?

Millä oikeudella ja päätöksillä  Sysmän kunta ja Riihimäen kaupunki toimivat maan hallitusta vastaan?

 

Julkinen valta valjastettu kuntakapinaliikkeen välineeksi

 

 

 

 

Sysmän kunta oli lähettänyt Riihimäen kaupungin kirjaamolle ketjukirjeen pakkoliitoksia vastaan. Kirjelmä oli lähtöisin pakkoliitoksia vastaan-  liikkeeltä. Riihimäen kaupungin kirjaamo oli lähettänyt kirjeen sähköpostilähetyksenä valtuutetuille. Huhtikuussa 2013 perustettu Pakkoliitoksia vastaan –liike  pyrkii keräämään kansalaisaloitteelleen vähintään lain vaatiman allekirjoittajien määrän eli 50 000 nimeä ympäri Suomea, jotta aloite menee eduskunnan käsittelyyn. Aloite rekisteröitiin 23.4.2013 ja sen ovat tällä hetkellä allekirjoittaneet oikeusministeriön sähköisessä palvelussa noin 1200 henkilöä.

 

 

Tässä on kysymys kansalaisaloitteesta eikä Sysmän kunta tai Riihimäen  kaupungin tai muidenkaan kuntien  hallinto virkavastuun alaisena voi toimia lainvalmistelun alaisessa asiassa  maan hallitusta vastaan.

 

Tässä maassa lainsäädännön perustuslainmukaisuutta tutkii ja ratkoo perustuslakivaliokunta, joka aikanaan ratkaisee asian. Riidatonta on, että Eduskunnalla  on valta määrätä kuntajaosta lailla. Vuoteen 1993 oli voimassa maassa kuntajakolaki, joka antoi oikeuden laissa mainittujen kriteereiden vallitessa ja ehdoin valtioneuvostolle pakkoliitosoikeuden. Niitä on tehty viimeksi 1970 luvun puolimaissa voimaantulleina monia, mm. Kotka - Karhula - Kymi, Kajaani -Kajaanin maalaiskunta, Kiikka - Keikyä, ym. muitakin.

 

Eikö jonkin aikaa takaperin Sipoon osaliitoskin ollut pakkoluonteinen ratkaisu?

 

Aloitte  on ennenaikainen ja tarkoitettu lainvalmistelun painostamiseksi. Lisäksi itsehallinnon perustuslaillisista takeista perustelut eivät ole riidattomia. Laki voidaan kirjoitta samaan tapaan kuin ennen ja vuosikymmeniä voimassa ollut "pakkoliitospykälä". Kun siitä ei ole tehty koskaan perustuslaillista ongelmaa maassa, niin miksi nyt sellainen tulisi kysymykseen ?

 

 

Edellä olevaan perustuen aloite on pelkkää oppositiopolitiikkaa! Julkisena viranomaisena kunta ei voi olla millään tavalla siinä mukana eikä toimia "lähettinä ja viestinviejänä" .  Viestillä haalitaan luottamushenkilöitä mukaan opposition työrukkaseksi.

 

 

Kyseessä ei ole ole kunnan yhteinen asia, toimijat (kirjaamo ja heidän esimiehensä) syyllistyvät tällä välitysviestillään virkavirheeseen  verrattavaan tekoon!

 

Mitä tekee Sysmän kunnanhallitus  ja Riihimäen kaupunginhallitus laillisen menon palauttamiseksi kuntiensa hallintoon?

 

Kysyn viikon päästä kokoontuvalta Riihimäen kaupunginvaltuustolta, mitä kaupunki aikoo tehdä laillisen menon palauttamiseksi kaupungin hallintoon.

 

 

 

Mikko Lund