perjantai 16. marraskuuta 2012

AJATTELUA VAADITAAN JOKA VIIKKO JA PÄIVÄ

AJATTELUA VAADITAAN JOKA VIIKKO JA PÄIVÄ
 
 
SITÄ OLEN MONESTI KIRONNUT, MITEN VÄHÄLLÄ AJATTELULLA JA JÄRJEN KÄYTÖLLÄ KUNTIEN JA VALTION ASIOITA HOIDETAAN. TÄMÄ VIIKKO ON OMISTETTU SUOMESSA AJATTELULLE. TOIVOTAN KAIKILLE YSTÄVILLE ONNEA JA MENESTYSTÄ JÄRJEN KÄYTÖSSÄ. MITEN SITÄ SANOTAANKAAN, ETTÄ JOSKUS VIISASKIN MENEE VIPUUN. TOIVON AJATTELUN JA JÄRJEN KÄYTTÖÄ JOKA PÄIVÄ JA VIIKKO, ETTEI YHDESSÄKÄÄN PÄIVÄSSÄ OLISI JÄLKIKÄTEEN KATUMISTA.
 
Kansamme on arvostanut perinteisesti ajattelijoita. Kalevalan suuri isähahmo on vaka vanha Väinämöinen, tietäjä iänikuinen. J.V. Snellman korotettiin jo hänen elinaikanaan kansallisfilosofiksi. Meidän aikamme ylivertaisesti arvostetuin ajattelija on ollut edesmennyt akateemikko Georg Henrik von Wright. Esa Saarinen ja Timo Airaksinen ja Pekka Himasen ovat tämän päivän ykkösajattelijoita.


Monissa asioissa joudutaan toteamaan, että on parempi miettiä asioita etukäteen kuin vasta siten, kun vahinko on tapahtunut. Esimerkiksi Riihimäen kaupungin talouden kaunistelu on tullut kaupungille kalliiksi. Samaa voi sanoa siitä lyhytnäköisestä ja puutteellisesta ajattelusta, jolla kaupunki on suuntautunut tulevaisuuteen. Tulevaisuuden vaatimuksiin ei ole varauduttu.Asia ilmenee myös sairaala- asiassa, sosiaali- ja terveyspalvelujen ja kuntaliitoksen tulevaisuudessa. Talvivaaran kaivos on yksi esimerkki pahasta epäonnistumisesta bisneksen alueella.

Ajan henki suosii pinnallisuutta. Moni kanssakulkija menee yli aidan siitä, missä se on matalin. Tiedotusvälineissä viihde on yhä keskeisemmässä osassa ja tiedonvälitys unohtuu ja jää sivuosaan.

Epäilemättä maailman murheet on helpompi kantaa rillutellen kuin vakavasti maailman menoa pohtien. Viihteen ja hömpän perässä juosten taival tuntuu niin vaivattomalta. Mutta jääkö tällaisesta kulkemisesta mitään jälkeä. Onko siinä mitään järkeä? Onko se vain ajelehtimista ajan aalloilla? Eikö jälki jää juuri ajattelusta niin päivittäin kuin ihan viikottain?


Mikko Lund

torstai 15. marraskuuta 2012

Venäjä ei ole nuorten suosiossa

Venäjä ei ole nuorten suosiossa
 
Sen tietää kysymättäkin. Mutta Lappeenrannan ammattikorkeakoulun Itä-Suomen yläasteikäisten keskuudessa tekemä kysely ruotsin vaihtamisesta venäjään saa tylyn tuomion. Kaksi kolmasosaa nuorista ei halua ottaa venäjää vaihtoehtona ruotsille. Sen sijaan tilalle kelpaisi espanja, saksa tai ranska. Jos tilanne on tällainen rajaseudulla, jossa joka päivä nähdään Venäjän kaupan ja matkailun tuomat konkreettiset hyödyt, mitä sitten voikaan odottaa muualla Suomessa.
 
Tiedetty on jo Neuvostoliiton ajoilta, että meillä on vahvaa “Ryssä- vihaa”, ennakkoluuloja ja pelkoja. Niille olisi pitänyt tehdä jotakin. Ne olisi pitänyt oikeasti siivota pois julkisuudesta. 
 
Mitään ei ole asialle tehty ja nyt siitä alkaa olla jo oikeasti haittaa meille itsellemme. Meillä on liian vähän venäjän osaajia kasvavan kaupan ja matkailun tarpeisiin. Venäjästä on tullut Suomen suurin kauppakumppani. Monet silti vielä uskottelevat, että syy suomalaisten asenteisiin on Venäjällä. Uskotellaan, että Venäjän pitäisi toimia toisin suhteessa Suomeen. 
 
Lastemme ja nuortemme huonoista Venäjä-asenteista on turha syyttää Venäjää. Syy on lopulta meissä aikuisissa ja suomalaisen yhteiskunnan kudelmissa. Meidän on huolehdittava omista asenteistamme ja puhdistettava omat nurkkamme. Lapset ja nuoret omaksuvat käsityksensä meiltä. Mitä aikuiset edellä, sitä lapset  ja nuoret perässä!
 
Mikko Lund

keskiviikko 14. marraskuuta 2012

Medvedev: Venäjä ei yritä loukata Suomen itsemääräämisoikeutta lapsikiistoissa

Medvedev: Venäjä ei yritä loukata Suomen itsemääräämisoikeutta lapsikiistoissa

 

Venäjän pääministeri Dmitri Medvedev otti kantaa venäläislasten huostaanottoihin Suomessa Yle Uutisille ja Helsingin Sanomille antamassaan haastattelussa. Venäjä ei pyri loukkaamaan Suomen itsemääräämisoikeutta lapsikiistoissa, Medvedev vakuuttaa. Kiistakysymykset pitää hänen mukaansa ratkaista Suomen lakien perusteella ja lapsen edun mukaisesti. Medvedev aloittaa Suomen vierailunsa TÄNÄÄN keskiviikkona. Kannattaa uskoa, mitä naapurimaan pääministeri varsin suorasanaisesti sanoo.

Meidän suomalaisten ja Suomen ongelma on ollut, että meillä ei ole aina uskottu naapurimaan johtajia.
 
“Miksei hyökätä Venäjälle?”
 
Aarno Laitinen kertoi Iltalehdessä osallistuneensa sotakorvausseminaariin. Seminaarin taustana oli Suomen herrojen 70 vuoden takainen tunnettu ja hävitty sotaretki Neuvostoliittoa vastaan. Siitä Neuvostoliitto langetti Suomelle 600 miljoonan dollarin sotakorvaukset. Sen ohella piti asuttaa yli 400 000 Karjalan pakolaista, hoitaa lähes 100 000 kaatuneen sotalesket ja -orvot, korjata pommitusrauniot, rakentaa asuntoja, kouluja ja teitä, majoittaa rintamaveteraanit sekä tuomita ”sotasyylliset”. Suomi oli sanan mukaisesti lyöty ja polvillaan.
 
Erikoista, mutta varsin uskottavaa oli Laitisen mukaan seminaarin arviointi sotakorvausten vaikutuksista. Suomi joutui rakentamaan teollisuuden, sillä sotaa edeltäneen maatalousyhteiskunnan rakenne ei ollut luotu valmistamaan niin suuria määriä laivoja, vetureita tai muita koneita ja laitteita.Niskassa oli myös Neuvostoliiton paine, kun se uhkasi miehittää Suomen, jos sotakorvaukset eivät tule ajallaan. Sotakorvaukset olivat tavallaan kolmas sota Neuvostoliittoa vastaan.
 
Sotakorvausten ansiosta Suomen teollisuuden tuotantokyky parani, ja Neuvostoliiton tarkastajien ansiosta laatu pysyi korkeana. Sotakorvaukset veivät Suomen kansantulosta aluksi 25 prosenttia, mutta maksujen helpotusten ja toimitusajan pidennyksen vuoksi rasitus aleni. Viimeinen sotakorvausjuna lähti Neuvostoliittoon elokuussa 1952 eli 60 vuotta sitten.

Seminaarin puhujat kuorossa korostivat sitä, kuinka paljon hyvää sotakorvaukset tuottivat Suomen teollisuudelle. Laitinenkin alkoi uskoa asiaa ja ehdotti, että kannattaisi taas hyökätä Venäjälle, sillä uudet sotakorvaukset voisivat helpottaa taloudellista ahdinkoamme.


Mikko Lund





tiistai 13. marraskuuta 2012

Kiinteistöveroa korotetaan Riihimäellä

Kiinteistöveroa korotetaan Riihimäellä
 
Illalla kokoontunut Riihimäen kaupunginvaltuusto päätti korottaa kiinteistöveroa ensi vuodesta. Kysymys oli vaikeasta ratkaisusta. Äänestyksissä hyväksyttiin sosialidemokraattien esitys kiinteistöveron korottamisesta ensi vuodelle. Korotuksen arvioidaan tuovan kaupungin kassaan lähes miljoona euroa. 
 
Kaupungin talous on huonossa hapessa. Jos rahaa ei saada kassaan verolla ajateltua määrää, edessä on oikea ongelma, miten vaje katettaisiin. Kokoomus puhui avoimesti vaihtoehtona virkapaketin leikkaamista, mutta selvää on, että esille voi nousta palvelusten leikkaaminen tai velanoton lisääminen. Sosialidemokraatit korostivat palvelusten leikkauslinjan sijasta vastuullista ja pitkäjänteistä talouden hoitamista.
 
Ryhmässä asiasta puhuttiin pitempään ja perusteellisemmin. Korostin, että talouden tasapainotustoimet tulisi tehdä yhteisymmärryksessä ja yhteistyössä. Ei kaikki omakotiasujat ole suurituloista väkeä. Siksi pienikin korotus kohdistuu laajaan väestönosaan. Velkaantumiskehitys on aiheutunut politiikan yhdenmukaisuusvaatimuksesta. Oikaisutoimet pitäisi tämän vuoksi tehdä myös yhteisymmärryksessä. Jäin vähemmistöön. 
 
Kiinteistöveroprosentti on vuonna 2013 seuraava:
-yleinen kiinteistövero 1,25%
-vakituiset asunnot 0,45 %
- muut asuinrakennukset 0,80%
- rakentamattomat rakennuspaikat 3,00 %
- voimalaitosten rakennukset ja rakennelmat 2,75%
. yleishyödylliset yhteisöt 0%
 
Mikko Lund

maanantai 5. marraskuuta 2012

Ajopuun sijasta Riihimäen meno- ja velkaantumiskehitys on pantava ajoissa kuriin

Jättimäinen koulujen, päiväkotien ja vanhusten ns. Kirjauksenmäen palvelutalon investointiohjelma on velkaannuttanut Riihimäen yli velanhoitokyvyn. Vanhan valtuuston aikana taloutta on pyritty laittamaan tasapainoon, mutta ilman näkyvää tulosta. Uuden valtuuston ikävä velvollisuus tulee olemaan karsia menoja ja palveluja jo ensi vuonna. Vanhalla valtuustolla vauhdilla teetetään päätöstä investointiohjelmasta, joka on muuttumassa kovaa vauhtia Riihimäen taloutta kuristavaksi ketunraudaksi. Vuoteen 2015 ulottuva investointiohjelma velkaannuttaa Riihimäen noin 100 miljoonan euron nykyisestä velkamäärästä 126,9 miljoonaan euroon. Valtuusto on tällaisella velkaantumiskehityksellä siirtämässä velan maksun tulevien sukupolvien ongelmaksi.
Velka ei ole ollut tähän mennessä matalan koron ja hyvän tulovirran oloissa suuri ongelma.Eihän ole kysymys vain korosta. Mutta tuloihin nähden liian suuresta velasta meneviin lyhennyksiin ei kyetä, siinä se ongelma on. Velkasalkun pyörittäminen vaatii jo vuosittain yli 10 milj. lyhennyksiä, jotta velan määrä ei lisääntyisi ! Siis terveen talouden pito ja kestävälle talouden uralle päästään vain lyhentämällä velkoja. Velkasalkun puolittaminen tasoon 50- 60 miljoonaa vaatii lyhennystahtia n. 5 milj. ja siihenkin menee 10 vuotta. Koron nousu esim. 2% on vain lisämeno ja vaikeuttaa lyhennysohjelman toteuttamista.

Ylivelkaantuminen on ongelma olosuhteissa joissa pitkälle eteenpäin ajatellen menokasvua ei voi hallita ja tulokasvulle ei ole juuri edellytyksiä.Tilanne muuttuu välittömästi, jos korkotaso lähtee nousuun ja tulot notkahtavat. Silloin palvelujen karsiminen alkaa. Riihimäki on hiuskarvan päässä tästä tilanteesta.

Riihimäkeä (hallintoympäristön vääjäämätön muutos) kiusaa ympäristöä heikompi työllisyys, verotulojen ja yhteisöverotuottojen laskeva trendi. Kuluvan vuoden toisen osavuosikatsauksen ennusteen mukaan vuoden 2012 tulos on talousarviossa ennakoitua huonompi. Riihimäen kaupungin tulos ilman vesihuoltoliikelaitosta olisi ennusteen mukaan 4,7 milj. euroa alijäämäinen. Vesihuoltoliikelaitos on arvioinut, että laitoksen ylijäämä vuodelta 2012 tulee olemaan hieman talousarviossa ennakoitua pienempi eli 1,1 milj. euroa. Näin ollen Riihimäen kaupungin virallinen tulos vuodelta 2012 tulee olemaan n. 3,6 milj. euroa alijäämäinen. Vesilaitoksen ylijäämää ei pidä lukea konsernin tuloseduksi - vesihuoltolaitoksen investointiohjelman rahoitukseksi sen sijaan.

Olen todennut Riihimäen taloudesta, että yli vuoden tulot on jo syöty etukäteen ja tulevan valtuuston demokraattiset oikeudet kahlittu ja liikkumavara sidottu jalkaraudan tavoin selvittämään syvenevää (velka-ja rahoitus)kriisiin ajautuvaa taloutta. Eikä sitä pelastusoperaatiota auta edes taseomaisuus.Tulevaisuuden ryöstöretkellä tämä ja edellinen valtuusto on oikeasti taivaltanut.

Kaupunginjohtaja ilmoittaa budjettiehdotuksensa pysäyttävän velkaantumisen ja tasapainottavan talouden. Samaa hokemaa hän toistanut pari viime vuotta. Kaupunginjohtajan budjettikirja vaikuttaakin tässä suhteessa oikealta satukirjalta.Tajuavatko Riihimäen valtuutetut tämän? Tuskin!

Kaupunginjohtajankin mukaan tilikauden tulos niin ensi vuonna kuin koko suunnittelukautena on alijäämäinen. Näin ollut jo pari edellistäkin tilikautta. Muuten katselin keskussairaalaa. Alibudjetointi jatkuu, sopeutustoimia tehdään n. 2 milj, mm. Ryksin asemaa muutetaan siksi, omaisuutta myydään,silti tasealijäämä v. 2012 13,9 milj. 


Isot alijäämät varmaan tulee myös terveyskeskuksesta. Riihimäki iso maksaja - väkisin työntyy taloussuunnitelmavuosina näitä kuntayhtymien alijäämiä maksuun! Kts. miten talousarviossa nämä maksuosuudet on käsitelty - luulen, että ei todellisen tilanteen mukaisina, vaan pienin nousuprosentein edelliseen vuoteen verrattuna!

Hälytyskellojen tulisi soida ja toimenpiteitä tulisi kohdentaa, ennen kuin oikaisutoimet ovat tehottomia. Uudella valtuustolla ei ole varaa taloudellisiin päiväuniin. Investointiohjelma pitäisi puristaa todella minimiin. Herääkö puolueet ymmärtämään talouden tosiasiat? Se nähdään!


Lisäksi ns. vanhojen puolueiden ei tulisi olla maailman omistajia. Ensivuoden valtuustossa on 15 uutta valtuutettua ja lisäksi uusi viiden hengen ryhmä perussuomalaisia. Tämän luulisi jo ajattelevia valtuutettuja hirvittävän. Olen ehdottanut, että Riihimäen perussuomalaiset tulee ottaa tasavertaisina kumppaneina mukaan päätöksentekoon. Olen ehdottanut, että uusi valtuusto käsittelisi Riihimäen valtuuston talousarvioehdotuksen uudestaan tammi- helmikuussa. Se ei ole virka- ja luottamushenkilöitä liikuttanut. On tuntunut kuin olisi kiville puhunut.


Mikko Lund

perjantai 2. marraskuuta 2012

Missä on järki Riihimäen kaupungin talouden hoidossa?
 
HÄMMÄSTYKSEN JA IHMETYKSEN SORMI SUUSSA IHMETTELEN RIIHIMÄEN KAUPUNGIN TALOUDEN HOITAMISTA. Huomattava osa kaupunginvaltuutetuista on valmis edelleen lisäämään kaupungin velkaantumista kaupunginjohtajan esityksen mukaan aina vuoden 2013 106,2 miljoonasta vuoden 2015 126,9 miljoonaan eli 4201 euroon / asukas. Moinen kyyti ei synnyttänyt kuin muutaman vastalauseeksi tunnistettavan järjen äänen eilen pidetyssä valtuuston talousarviokokouksessa. Sosialidemokraatit ja vasemmistoliitto vihreiden tukemana liputtivat avoimesti velkamäärän lisäämisen puolesta. Kokoomuksen taholta huomautettiin, että velkamäärän kehitys ei vastaa tavoitetta. KESKUSTA JA KRISTILLISDEMOKRAATIT KOROSTIVAT, ETTÄ VELKAMÄÄRÄ EI SAA NOUSTA YLI 3500 EURON / ASUKAS.
 
Riihimäen kaupunki on velkaantunut hallitsemattomasti. Velkaantuminen jatkuu kaikesta huolimatta ensi vuonna. Vuonna 2013 nostetaan uutta lainaa 28,1 miljoonaa euroa ja lyhennetään 26,7 miljoonaa euroa. Lainakanta on vuoden 2013 lopussa 106,2 miljoonaa euroa eli 3589 euroa / asukas.
 
Riihimäki on investointikyvyttömässä tilassa. Vuosikate arvioidaan olevan 2013 6,1 miljoonaa euroa. Poistot on laskettu 6 miljoonaan euroon. Vuosikate poistoista on 101 %. Investointien eli tilahankkeiden kustannusvaikutus ylittää vuonna 2013 4,7 miljoonaa euroa. Sitä ei voida hoitaa vuosikatteella, vaan siihen on otettava lisää velkaa.
 
Olen esittänyt sitäkin, että investointihankkeet laitettaisiin jäihin. Vuosikate ei mahdollista mitään investointeja. Riihimäki on investointikyvyttömässä tilassa ja tämä pitäisi oikeasti ottaa huomioon. Jos investointeja tehdään, se merkitsee lisävelkaantumista.
Kokoomuksesta, keskustasta ja kristillisdemokraateista tulee tukea ajatukselle velkaantumisen pysäyttämisestä ja investointihankkeiden laittamisesta jäihin. Ehkä Riihimäen politiikassa on sittenkin vielä toivoa!
 
Mikko Lund

torstai 1. marraskuuta 2012

Kuntapäättäjät valittu seuraaviksi neljäksi vuodeksi

Kuntapäättäjät valittu seuraaviksi neljäksi vuodeksi

Haluan toivottaa onnea ja menestystä kaikille maamme vajaalle 10 000 valtuutetulle! Riihimäellä valtuutettuja valittiin 43. Erityisesti haluan kannustaa niitä, jotka ovat vasta aloittamassa luottamushenkilöuraansa. Menestystä! Edessä olevat neljä vuotta eivät tule olemaan helpot.

 


Kunnissa ja erittäinkin Riihimäellä on liian kauan väistelty katsomasta totuutta silmiin. Talous on erittäin huonossa tilassa. Kaupunkilaiset valitsivat peräti 15 uutta valtuutettua. Toivottavasti uusilla on terävämmät silmät, jotka voivat auttaa tosiasioiden tunnustamisessa. Lisäksi tarvitaan selkärankaa ja loogisen ajattelun taitoa, jotta löydettäisiin tosiasioiden pohjalta myös oikeat johtopäätökset.

Kunnat vastaavat pääosasta kansalaisten peruspalveluista. Peruspalvelusten turvaamista ei kuitenkaan voi jättää yksin kuntapäättäjille. Valtiovallan on tietenkin kyettävä vastuullisiin ratkaisuihin. Jouduimme käymään kuntavaalit, joissa meillä ei ollut tietoa tulevasta kuntauudistuksesta eikä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta. Varmaa on, että hallitus tulee sopimaan auki olevista kysymyksistä ja
toteuttaa mm. kuntauudistuksen.

Pohjoismainen hyvinvointimalli on onnistunut monessa asiassa. Suomalaiset elävät entistä terveempinä yhä vanhemmiksi. Ikäihmisten määrä tulee kasvamaan voimakkaasti lähivuosikymmeninä.

Taloutemme on julkisella puolella alijäämäinen ja kestävyysvajeen kourissa niin kunnissa kuin valtiolla. Sen sijaan merkittävä osa yksityisistä talouksista vaurastuu koko ajan. Yksityinen varallisuus siirtyy aikanaan lisärahoitukseksi lapsillemme. Vaurastuminen antaisi mahdollisuuden kehittää peruspalveluiden – etenkin vanhuspalveluiden – rahoituksen kumppanuutta yhteiskunnan ja kansalaisen kesken. Kenellä olisi tähän asiaan hyviä ehdotuksia?

Käydyt kuntavaalit olivat yllätykselliset siinä, että Riihimäelläkin valittiin peräti 15 uutta valtuutettua. Äänestysprosentti jäi harmillisen alhaiseksi vain 54.3. Miksi vain joka toinen äänestää?
Äänestämättömyydestä on paljon tutkimusta. Se antaa suuntaviitat asian ymmärtämiseen. 

Tietysti tarkka selvyys asiaan saataisiin vain yksityiskohtaisen tutkimuksen kautta, joka liittyisi asiaan.
Äänestämättömyys on liitetty politiikan tutkimuksessa työttömyyteen, köyhyyteen ja syrjäytymiseen. Ne, joilla menee muutenkin huonosti, jättävät äänestämättä. Vastaavasti ne, joilla menee hyvin, äänestävät aktiivisesti.

Riihimäen äänestämättömyys yhdistyy työttömyyteen, vuokralla asumiseen ja runsaaseen alkoholin käyttöön.


Mikko Lund