Onko Soini johtaja vai tuuleen huuteleva pelle? Kepulla edess mahalasku

Onko Soinista kaapin paikan osoittamiseen Halla- aholle?

Perussuomalaiset eivät uskaltaneet lähteä hallitukseen. Viime viikot ovat osoittaneet, mistä puolueen jääminen oppositioon lopulta johtui.
Puolueen ulkopuolelta on helppo huudella. Perussyy Soinin ratkaisuun on, että hän ei pysty hallitsemaan ryhmäänsä.
Viime päivien aikana on puhuttu paljon kansanedustaja Jussi Halla-ahon kirjoituksista. Halla-aho on käyttänyt sellaista kieltä, joka ei ole kansanedustajan arvolle sopivaa.
Halla-aho saa julkisuutta.
Halla-aholla on oikeus mielipiteisiinsä, ja niin on myös kaikilla hänen vastustajillaan. Voiko mikään demokratian perusarvoja kunnioittava poliittinen liike tehdä yhteistyötä Halla-ahon ja hänen hengenheimolaistensa kanssa?
Halla-aho leimaa koko perussuomalaista liikettä. Onko Soinilla todellakin tähän varaa? Jos Soini haluaa olla uskottava oppositiojohtaja, hän joutuu ennemmin tai myöhemmin osoittamaan kaapin paikan halla-aholaisille.
Onko Soinista tähän?
Kysymys liittyy myös oikeasti perusasioihin: Onko Soini uskottava ja varteenotettava poliittinen johtaja, vai tuuleen huuteleva poliittinen pelle?

Kepu matkalla kohti mahalaskua

Keskustapuolueen kannatus on puolueen historian alhaisin. Yleisradion gallupin viime mittauksessa keskustalle annettiin 13,8 prosentin kannatus. Eduskuntavaaleista kepulle alkanut syöksykierre jatkuu.
Keskusta on hallinnut Suomea. Kunta- Suomi on ollut kasvukeskuksia lukuun ottamatta valtaosin keskustan hallitsemaa aluetta.
Eduskuntavaalit ja sen jälkeiset gallupit ovat olleet kestustalle karvasta kalkkia. Keskustalla on sormi suussa. Viljelijät saattavat olla vielä keskustan takana, mutta heitä on nykyään vain muutama prosentti maaseudun äänestäjistä. Keskusta on unohtanut kaikki muut maaseudun asujat.
Kannatus kuvastaa maksun ajan koittaneen.
Ensi vuoden kuntavaaleissa Suomen väri muuttuu. Sitä ennen käydään kuitenkin presidentinvaalit, jossa keskustalle jää statistin rooli. Puolueen tilaa kuvastaa se, että Paavo Väyrynen saa yksin huseerata ehdokkuuttaan esitellen. Tuloksena on entisen mahtipuolueen todellinen mahalasku.
Mikään seikka ei osoita, että tämä analyysi olisi jotenkin virheellinen. Kepulle tulee käymään paljon huonommin kuin osaamme kuvitellakaan.

Mikko Lund

Pelko taantumasta painaa talouksia

Pelko taantumasta painaa talouksia 

 

Lauantain Helsingin Sanomien talousuutisten otsikot kertovat vakavasta huolesta: "päättyykö syöksy", "pelko taantumastakuristaa markkinoita", "pelko taantumasta jää kytemään seuraaville viikoille", "ktiisi vaatii euromailta repäiseviä tatkaisuja. Hesarin taloustoimittaja Juhana Rossi kirjoitaa: "Euromaiden pitää tehdä periaatteellisia päätöksiä nopeasti." Rossin mukaan olisi virhe ajatella, että kriisi ratkaistaan samalla tavalla kuin viimeksi eli syyskuussa 2008, jolloin rahoitusmarkkinoiden kriisivaihe alkoi. EKP pystyy turvaamaan rahamarkkinoiden toiminnan, mutta se ei poista euromaiden todellisia ongelmia eli monien maiden ylivelkaantumista ja kroonisen hidasta talouskasvua. Rossin mukaan hallitusten pitäisi päättää, alkavatko Saksa, Hollanti ja Suomi rahoittaa nykyistä selvästi enemmän köyhiä euromaita, kuten Portugalia ja Kreikkaa.

 

Rehn Ylelle: Velkakriisi peruuttamattomasti Italiassa ja Espanjassa

 

EU:n talouskomissaari Olli Rehnin mukaan Euroopan velkakriisi on levinnyt peruuttamattomasti Italiaan ja Espanjaa, kertoo Yle. Komissaari hoputtaa jäsenmaita myös nopeampaan päätöksentekoon, jotta heinäkuun tukipäätökset saadaan voimaan ja markkinoita vakautettua.

EU:n talouskomissaari Olli Rehn sanoo, että Italian ja Espanjan tilanne on tällä hetkellä kaikkein suurin huolenaihe Euroopan taloudessa, kertoo Yle.

Rehnin mukaan talouden kuva on kuitenkin kaksijakoinen, kun toisaalla kriiseillään ja toisaalla mennään lujaa.
– Toisaalta elpyminen jatkuu, ja myös kasvu ja työmarkkinat kohenevat pikkuhiljaa pääosassa euroaluetta. Samaan aikaan Italian ja Espanjan tilanne on vaikeutunut ja tiedetään, että muuallakin Etelä-Euroopassa on suuria vaikeuksia velkakriisin takia, Rehn sanoo Ylelle.
Talouskomissaari kommentoi myös EU-komission puheenjohtaja José Manuel Barroson lausuntoa, jossa ehdotetaan kriisirahaston kasvattamista. Rehnin mukaan kriisirahastoissa pitää olla riittävästi rahaa tehtävien hoitamiseksi.
– Kaikkein keskeisin viesti Barroson kirjeessä oli se, että jäsenvaltiot pistävät vauhtia päätöksentekoon kansallisissa parlamenteissaan, jotta saadaan nämä heinäkuussa tehdyt päätökset pian voimaan, Rehn sanoo Ylelle. 

Meilläkö pitkät lomat?

 

Talousanomat kysyy, onko meillä pitkät lomat. Lehti vertaa lomia eri maissa ja toteaa, että suomalaisten lomat ovat vain keskitasoa.

Suomessa pidetään aika ajoin meteliä "ylipitkistä" lomista. Eurooppalaisessa vertailussa emme lököttele sen pidempään kuin muutkaan.

Saksalaisten lomat ovat EU-maiden anteliaimmat yhdessä tanskalaisten kanssa, selviää Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön Eurofoundin hiljattain julkaisemasta raportista.

Suomessa lomat ovat unionin keskikastia. Ne jäävät jopa hieman alle EU:n keskitason.
Saksalaisella viikko enemmän
lomaa kuin suomalaisella

Keskustelu työnteon määrästä Euroopassa on tapetilla velkakriisin jyllätessä. Unionin velkaantuneita eteläisiä maita on ehditty suomia muun muassa liiallisista vapaista.
Saksan liittokansleri Angela Merkel kommentoi velkakriisissä kamppailevien maiden lomailua ja alhaisia eläkeikiä julkisesti viimeksi toukokuussa. Merkel totesi, etteivät lomaoikeuksien erot eri maissa sovi yhteisvaluutta euroon.
Kommentit herättivät närää Etelä-Euroopan maissa, ennen muuta Kreikassa.
Esimerkiksi eläkeiät ovat Saksassa tiukat, mutta lomien osalta maa on itse varsin antelias. Eurofoundin mukaan Saksassa ja Tanskassa vuotuiset lomat yltävät 30 päivään, kun keskimääräinen palkallinen loma-aika oli vertailumaissa 25,4 päivää.
Italialaiset lomailevat 28 päivää. Kreikkalaiset ja irlantilaiset sen sijaan pitävät vapaata selvästi vähemmän: 23 ja 24 päivää vuosittain.
Suomessa palkallisten vapaiden määrä on 25 päivää, eli työviikon pidempi kuin virolaisen ja työviikon lyhyempi kuin saksalaisen. Lyhyimmät palkalliset vuosilomat saa juuri Virossa ja Kyproksella, molemmissa 20 päivää.
Eurofoundin lomavertailuun on otettu mukaan 15 maata, joista tarvittavat tiedot olivat saatavissa. Vertailu perustuu vuoden 2010 tilanteeseen, ja se on tehty työaikalainsäädännön määrittämien lomaoikeuksien ja kollektiivisesti neuvoteltujen sopimusten pohjalta.
Eurofound huomauttaa, että vertailun luvut ovat suuntaa antavia, sillä muun muassa tiedot työehtosopimuksista eivät ole kaikilta osin saatavilla.



Palkallisten vapaapäivien vuotuinen määrä EU-maissa ja Norjassa
Saksa 30
Tanska 30
Italia 28
Maiden keskiarvo 25.4
Tsekki 25
Suomi 25
Ranska 25
Hollanti 25
Norja 25
Iso-Britannia 24,6
Irlanti 24
Kreikka 23
Slovakia 21,2
Romania 21
Kypros 20
Viro 20

Sosiaalisuus näyttää olevan tärkeä osa peliharrastusta

 

Sosiaaliset suhteet vaikuttavat olevan tärkeä osa tietokonepeliharrastusta, kertoo elektroniikkayhtiö Samsungin teettämä kysely. Kyselyn tuloksista kertoi Helsingin Sanomat.

Kyselyyn vastanneista aktiivisista peliharrastajista yhdeksän kymmenestä on saanut harrastuksensa kautta uusia ystäviä ja myös tavannut heitä henkilökohtaisesti.

Yli puolet kertoo pelaavansa tietokonepelejä pääasiallisesti ystäviensä kanssa verkkoyhteyksien kautta. Vain 17 prosenttia vastaajista pelaa pääosin yksin. 

Mikko Lund

Koko Kansäinvälinen talous voi ajautua taantumaan

Koko kansainvälinen talous voi ajautua taantumaan

Erikoistutkija Pekka Sauramon mukaan olisi yllättävää, jos käännettä huonompaan ei kansainvälisessä taloudessa tapahtuisi.

Erikoistutkija Pekka Sauramon mielestä on kaikki syy olla huolissaan siitä, että koko kansainvälinen talous on vaarassa ajautua taantumaan, ja Eurooppa vielä erityisesti.

Kansan Uutiset on 5.8. haastatellut Palkansaajien tutkimuslaitoksessa työskentelevää Sauramoa, joka sanoo pääministeri Jyrki Kataisen julkisuudessa ( HS 4.8.) käyttämien ilmaisujen kertovan tilanteen vakavuudesta. Katainen puhuu ”äärimmäisestä epävarmuudesta”, ”epävarmuuden kierteestä” ja kuvaa tilannetta ”pelottavaksi”.
– Kataisen äänenpainot ovat jossain suhteessa poikkeukselliset. Niistä puuttui semmoinen hyssyttely, että kyllä me tästä selvitään. Sen sijaan niistä välittyi aito huoli euroalueen talouskehityksen kriisiytymisestä, Sauramo toteaa.

Sauramo pitäisi jopa yllättävänä, jos käännettä huonompaan ei tapahtuisi kansainvälisessä taloudessa.
Sauramon mukaan Euroopalla on omat erityisongelmansa, jotka liittyvät talous- ja rahaliitto Emuun.
– On selvä asia, että Euroopan ongelmat tällä hetkellä johtuvat ihan suoraan talous- ja rahaliitosta. Voi sanoa, että talous- ja rahaliitossa on tosiaan jotain vikaa, jos tämmöistä pääsee syntymään.
Sauramon mielestä on kiinnostavaa nähdä, miten Euroopan poliittinen johto reagoi syntyneeseen kriisiin.
– Ongelma on vaan se, että tässä ei ole kauhean paljon vaihtoehtoehtoja: Joko Emu hajoaa, ainakin osittain tai sitten siitä pyritään oikeasti tekemään liittovaltio, jolla on oma parlamentti, oma hallitus, oma valtionvarainministeriö ja niin pois päin. Nämä ovat ne kaksi isoa vaihtoehtoa.
Näkymät ovat Sauramon arvion mukaan sillä tavalla huonot, että jokainen ratkaisuvaihtoehto voi pitää sisällään sekä taloudellisen että poliittisen kriisin Euroopassa.
Jos Eurooppa ajautuu taantumaan, se tarkoittaa Sauramon mukaan sitä, että myös Suomi ajautuu taantumaan. Kuinka paha siitä tulee, sitä on vielä vaikea arvioida.
Vientisektoreilla töissä olevat tavalliset ihmiset ovat kaikkein suurimmassa vaarassa joutua työttömiksi, mikä tietysti vaikuttaisi oleellisesti heidän asemaansa.
Työpaikkansa säilyttävät asuntovelalliset ovat Sauramon mielestä onnekkaampia siinäkin mielessä, ettei Euroopan keskuspankki sittenkään ole nostamassa korkotasoa.

KSML: Joka kymmenes suomalainen lukutaidoton

Suomessa jopa joka kymmenes 16-65 -vuotias lukee niin heikosti, että arkielämästä selviäminen on vaikeaa, kertoi sanomalehti Keskisuomalainen joku aika sitten. Niin sanotusti toiminnallisesti lukutaidottomia kansalaisia on siis noin 360 000.

Sanomalehti Keskisuomalaisen haastattelema erikoistutkija Sari Sulkunen Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitokselta sanoo, että joka kymmenes 16-65 -vuotias suomalainen tarvitsee ulkopuolisen apua selviytyäkseen arjesta. Heidän lukutaitonsa ei siis vastaa yhteiskunnan vaatimuksia.
Aikuisten lukutaidosta on tulossa Koulutuksen tutkimuslaitoksen julkaisema uusin kansainvälinen tutkimus parin vuoden sisällä. Sulkusen arvio lukutaidottomuudesta perustuu vuoden 2000 tutkimukseen. Sulkunen ei usko, että huonosti lukevien määrä on vähentynyt edellisestä tutkimuksesta.
Lukutaito on yhteydessä koulutustasoon ja sosiaalis-taloudelliseen asemaan, sanoo Sari Sulkunen. Työttömien lukutaito on työllisiä heikompi. Heikosti lukevat saattavat myös hakeutua aikuis- tai työvoimakoulutukseen hyvin lukevia vähemmän, arvelee erikoistutkija Sulkunen Keskisuomalaisessa.
Nämäkin tulokset oikeastaan selvittävät sitä esille tullutta asiaa, että suomalaiset tuntevat kovin huonosti politiikkaa, mm. eivät tiedä hallituspuolueiden nimiä, eivät osaa luetella ministereitä jne.
Jos lukemisessa on ongelmia, niin vaikea on silloin tietoakaan hankkia.

KRP: Viljelijät voivat ostaa pommikelpoisia lannoitteita

Maanviljelijöille myytävissä lannoitteissa on pommien valmistamiseen riittävän paljon ammoniumnitraattia, kertoo Keskusrikospoliisin rikoskemisti Jari Pukkila. Maailmalla lannoitteita käytetään yleisesti muun muassa tienvarsipommien rakenteluun.

Pukkilan mukaan lannoitekauppaa valvovat Elintarviketurvallisuusvirasto ja Turvatekniikan keskus. EU:n Reach-asetus säätelee lannoitteiden sisältöä.
- Ilman ammoniumnitraattia pommeja ei voi valmistaa. Vähittäiskaupassa kuluttajille myytävistä lannoitteista pommeja ei voi valmistaa, koska niissä on vähän ammoniumnitraattia, Pukkila rauhoittelee.
Hän hämmästelee kuitenkin, kuinka paljon internetissä omatekoisista pommeista kirjoitellaan ja tiedetään.

Ammattikauppaa ei valvota

Eviran mukaan tällä hetkellä viljelijöiden lannoiteostoja ei valvota. Evira valvoo vain maahantuontia ja valmistusta.
Pommien valmistamiseen riittävästi typpeä sisältävien lannoitteiden tuonti on kasvanut huomattavasti tänä vuonna. Maahantuojien on esitettävä typpirikkaista lannoitteista rajähtämättömyystodistus.
- Tänä vuonna näitä tuotiin 680 tonnia. Viime vuonna tuotiin 260 tonnia. Maahantuojia on tullut lisää.
Lannoitteiden kuluttajakaupan valvonta on kiristymässä. EU:ssa on valmisteltu pari vuotta niin sanottua räjähdeasetusta. 

 Mikko Lund

Mistä on lihavat aikuiset tehty?

 

Mistä on lihavat aikuiset tehty?

 

Mistä on lihavat lapset tehty? Aikuisista. Mistä on lihavat aikuiset tehty? Makkaroista, leikkeleistä, hampurilaisista, kyljyksistä, paisteista - lihasta.

Entä makeat juomat, limonaadit?

Ihmekö sitten, kun ihmiset liikkuvat muutenkin vähän, että monet meistä ovat rakentaneet keskivartaloa ja olemme ylipainoisia.

 

Ylipainoisuuteen ei ole yhtä syytä. Perusasia on yksinkertainen: Pitäisi syödä vain sen verran kuin kuluttaa!

Helsingin Sanomat 2.8.2011 kirjoittaa, että lihansyönti ylittää suositukset moninkertaisesti. Jokainen syö päivässä 200 grammaa. Se ei ole enää terveellistä. Runsas lihan kulutus lisää syövän vaaraa.

 

Hesarin haastatteleman Suomen syöpäjärjestön ylilääkäri Katja Aktan - Collan sanoo, että "useat tutkimukset ovat osoittaneet runsaan lihansyönnin ja syövän välisen yhteyden. Runsas lihansyönti lisää erityisesti suolistosyöpiä eli paksu- ja peräsuolen syöpien vaaraa. Lihavalmisteissa eli makkaroissa ja leikkeleissä riski on vieläkin suurempi.Punaisen lihan riskit ovat suuremmat kuin valkoisen lihan eli siipieläinten, aiheuttamat riskit. Syöpäjärjestön mukaan punaista lihaa eli naudan, sian ja lampaan lihaa pitäisi syödä viikossa koskeintaan 300 grammaa. Kypsennysmenetelmät, savustaminen tai grillaaminen lisäävät erityisesti haittoja.

Runsaalla lihansyönnillä on tunnetusti yhteys myös sydän- ja verisuonitauteihin.

Kyllä kannattaa kiinnittää huomiota siihen, mitä ruokaostoksia tekee ja mitä lautaselleen valitsee.

Kysymys on hyvinvoinnista.

 

Ulkomaalaiset ovat ostaneet hillitysti maata Virosta

 

Virolaiset ovat pelänneet, että ulkomaalaiset tulevat ostamaan heidän rannat ja maat. Näin ei ole käynyt. Hesari kertoi, että koko Viron pinta- alasta ulkomaaalaiset omistavat alle prosentin.Viron kiinteistörekisterin mukaan suomalaiset omistavat Virossa 11 488 hehtaaria maata.

 

Sauli Niinistö presidenttikisan ennakkosuosikki tässä vaiheessa

 

Sauli Niinistöllä on 60 prosentin etumatka, kun virallisia ehdokkaita on hänen lisäkseen vain vihreiden Pekka Haavisto. Kun SDP ja keskusta saavat itselleen omat ehdokkaat, presidenttikeskusteluunkin tulee säpinää ja kannatusluvut tulevat muuttumaan moneen kertaan. Niinistöstä ei kannata riehaantua. Katsotaan, ketkä ovat lopulta ehdokkaita.

 

 

Mikko Lund

Päivi Räsäsen ajattelu mustavalkoista ja vaihtoehdotonta

Tutkija kuvaa Päivi Räsäsen ajattelua mustavalkoiseksi ja vaihtoehdottomaksi

Kirjallisuudentutkija Lasse Koskelan mielestä sisäasiainministeri Päivi Räsäsen mielipidekirjoituksen sanavalinnat paljastavat mustavalkoisen ja vaihtoehdottoman maailmankuvan.

– Kovin ovat Räsäsellä vaihtoehdot vähissä, kommentoi kirjallisuudentutkija Lasse Koskela sisäasiainministeri Päivi Räsäsen Helsingin Sanomien mielipidekirjoitusta Kansan Uutisissa.
Räsänen vaati 29. heinäkuuta julkaistussa mielipidekirjoituksessaan, että ”muukalaista tulee rakastaa, ei vihata”. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen Kotuksen sivuilla julkaistussa blogitekstissään Koskela analysoi Räsäsen kirjoitusta.
– Räsäsen kirjoitus kertoo perin vaihtoehdottomasta ajattelutavasta. Suhtautumisessa ”muukalaisiin” – kuten Räsänen ulkomaalaisia ja maahanmuuttajia nimittää – se tarjoaa vain kaksi vaihtoehtoa, rakastamisen ja vihaamisen. Tavallisella, keskimääräisen suhteellisuudentajuisella ihmisellä – jollainen luulen olevani – on paljon enemmän vaihtoehtoja.
Blogitekstissään Koskela luonnehtii Räsäsen ajattelumallia jopa vaarallisen vaihtoehdottomaksi ja piikittelee rakkautta kaukorakkaudeksi, jossa ”muukalaisia” rakastetaan tasan niin kauan, kun nämä pysyvät kotimaissaan.
– Räsänenhän on aiemmissa kirjoituksissaan ehdotellut, että Suomeen päästettäisiin etupäässä kristittyjä ”muukalaisia”.
Koskelan mukaan sisäasiainministeri Räsäsen kirjoituksella on painoarvoa.
– Asiat ovat perin oudolla tolalla, jos maahanmuuttopolitiikkaamme ohjaa hänen sanelemansa vastakohtaistava ajattelu.

Useat eduskuntaryhmät aikovat keskustella Halla- ahosta

 

SDP:n, KD:n, RKP:n, vihreiden ja vasemmistoliiton eduskuntaryhmien puheenjohtajat kertovat, että Jussi Halla-ahon sopivuudesta hallintovaliokunnan puheenjohtajaksi tullaan keskustelemaan. Keskustan Kimmo Tiilikaisen mielestä Halla-ahon asema on perussuomalaisten sisäinen asia. Asiasta kertoo Yle uutiset.

SDP:n Jouni Backman sanoo, ettei demareilla ole vielä yhteistä kantaa Halla-ahon sopivuudesta tehtävään. Backmanin mukaan Halla-ahon tilannetta pitää käsitellä syksyllä eduskunnan kokoontuessa.
- Asiasta täytyy keskustella jollain tavoin. Suomessa pitää ottaa käyttöön nollatoleranssi kaikkeen sellaiseen kommentointiin, joka voi vaikuttaa asenteisiin esimerkiksi maahanmuuttajia kohtaan. Tämä koskee keskeisiä vaikuttajia ja kansanedustajia, puhumattakaan valiokuntien puheenjohtajista, Backman vaatii.
Peter Östman (kd.) sanoo, että myös kristillisdemokraatit tulevat käsittelemään Halla-ahon sopivuutta hallintovaliokunnan puheenjohtajaksi kesäkokouksessaan.
- Kun eduskunnan istuntokausi alkaa syyskuussa, asiaa käsitellään varmasti myös ryhmien välisesti.

Halla-ahon mielipiteet tiedossa jo keväällä

Östman toivoo, että asia käydään läpi normaalissa parlamentaarisessa kaavassa eikä sitä ole syytä jouduttaa. Kristillisdemokraatit tulevat Östmanin mukaan ottamaan Halla-ahon sopivuuteen kantaa eduskuntakauden alkaessa.
- Toisaalta Halla-aho ei tietääkseni ole sanonut mitään uutta. Hänen mielipiteensä olivat tiedossa jo, kun eduskunta aikanaan yksimielisesti valitsi hänet tehtävään. Siinä mielessä en haluaisi mukaan kisaan, jossa lähdetään kyseenalaistamaan hänen ansaitsemaansa luottamusta, Östman sanoo.
Myös RKP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Mikaela Nylander muistuttaa, että Halla-ahon mielipiteet ovat olleet julkisia jo pitkään.
- Vaikka Norjan tragedia oli syvästi koskettava, en näe perustetta vaatia Halla-ahon lähtöä. Hänen tulee näyttää olevansa sen luottamuksen arvoinen, jonka eduskunta on hänelle antanut.
Nylanderin mukaan sekä Halla-ahon itse että perussuomalaisten eduskuntaryhmän tulee pohtia tilannetta. RKP käsitellee tapausta kesäkokouksessaan, niin myös vihreät.
- On tärkeää, että Halla-aho sanoutuu irti ajattelusta, jota Norjan surmat tehnyt Breivik edustaa. Jos hän sanoutuu irti tällaisista näkemyksistä, ei kai ole estettä hänen jatkamiselleen, vaikka tilanne onkin aika erikoinen, vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Pekka Haavisto sanoo. 

Vihapuhe näkyy jo äidinkielen oppitunneilla

 

Äidinkielen opettajat törmäävät oppitunneillaan vihapuheeseen melko usein, äidinkielen opettajien liitosta kerrotaan. Vihapuhe näkyy esimerkiksi erilaisissa kirjoitustehtävissä, kertoo Kansan Uutiset.
- Oppilailla on joistakin asioista tiukkoja mielipiteitä, joita ei perustella. Perinteisiä aiheita ovat esimerkiksi negatiivinen suhtautuminen ruotsin opiskeluun, maahanmuuttajiin ja erilaisiin ihmisiin, kertoo äidinkielen opettajien liiton puheenjohtaja, lehtori Minna Harmanen.
Harmasen mukaan ilmiö ei ole uusi, vaan esimerkiksi ruotsin kielestä on kirjoitettu kärkkäästi jo useiden vuosien ajan. Oppilaiden kovasanaisimmat tekstit ajoittuvat yläkouluihin, sillä lukiossa mielipiteitä pitää jo osata perustella monipuolisesti.
- Kyseessä on samantapainen ilmiö kuin vihakirjoittelu netissä. Koulussa tietysti kirjoitetaan aina omalla nimellä ja se hillitsee monia.
Vihapuheeksi määritellään kaikki sellainen ilmaisu, jolla levitetään, yllytetään, edistetään tai oikeutetaan rotuviha, muukalaisviha, antisemitismi tai muunlainen viha, joka perustuu suvaitsemattomuuteen.

Mikko Lund

Työssäkäyntialue järkevä kuntajakomalli

Kataisen hallituksen kaavailut kuntien vähentämiseksi reilusti jo tänä vuonna on välttämätön tavoite. Tavoitteen mukaan vuoden loppuun mennessä pitäisi luoda uusi kuntarakenne, joka pohjautuu työssäkäyntialueisiin. Luvassa on liitoksia vastaan niskuroiville kunnille talouden kiristymistä ja valtionosuuksien vähentämistä.
Kokoomuksen, SDP:n, vasemmistoliiton, vihreiden, kristillisdemokraattien ja ruotsalaisten muodostama kuusikko on päässyt hallitustasolla tavoitteeseen kuntien määrän vähentämisestä.
Keskusta pitää kiinni asemasta kuntapuolueena ja vastustaa sinnikkäästi nykyisen kuntarakenteen muuttamista ja vähentämistä. Myös toinen oppositiopuolue, perussuomalaiset puhuu pienten kuntien puolesta.
Työssäkäyntialue on järkevä kuntajakomalli.

Koko Riihimäen seudun ja Hyvinkään laittaminen yhteen olisi juuri ihanteellinen työssäkäyntialueen kokoinen kunta.
Paikallisesti tarvitaan keskustelua, mitä tavoite tarkoittaa ja poliittista tavoitteen profiloimista.
Jos hallituksen tavoite toteutuu, isot kunnat ovat lähivuosina täyttä totta.
Pakkoliitoksiin asti hallitus ei ole aikonut mennä, vaikka monen mielestä kaavailut merkitsevät käytännössä pakkoliitoksia.
Kansalaiset suhtautuvat kuntaliitoksiin tunnepitoisesti, vaikka samalla useimmat myöntävät, että palvelujen toimivuus on tärkeämpää kuin kuntarajat.
Kuntaliitoksia on tehty onnistuneesti ja myös vähemmän onnistuneesti. Useimmiten liitosta vastustaneetkin asukkaat ovat joutuneet toteamaan, että paikkakunnan oma identiteetti ei ole hävinnyt yhtään mihinkään.
Epäonnistuneiden liitoskuntien väki valittaa usein huonontuneista palveluista. He eivät huomaa, että ilman liitosta palvelut olisivat todennäköisesti vielä huonompia.

Iltalehti: Oikeuskansleri nuhtelee kolmea ministeriötä

 

Oikeuskansleri Jaakko Jonkka nuhtelee kolmea ministeriötä budjettitarkkuudesta lipsumisesta. Päätös koskee opetus- ja kulttuuriministeriötä, sosiaali- ja terveysministeriötä sekä sisäasiainministeriötä. Oikeuskansleri kiinnittää päätöksessään huomiota tulo- ja menoarvion tarkkaan noudattamiseen.
Oikeuskansleri otti neljän ministeriön toimet tutkittavakseen Valtiontalouden tarkastusviraston toimintakertomuksen perusteella. Eduskunnan tarkastusvaliokunta piti siitä antamassaan mietinnössä määrärahojen ylityksiä huolestuttavina ja virheitä vakavina, koska niissä rikotaan eduskunnan päätöstä.
Esimerkiksi STM:n alaisen sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan määrärahaylityksen syynä oli tietämättömyys vuodenvaihteeseen liittyvästä kirjanpitotekniikasta.

Pro: Yli nelikymppisillä vaikeuksia työllistyä

Toimihenkilöiden työllistymismahdollisuudet alkavat heiketä jo 40-vuotiailla, ilmenee ammattiliitto Pron maanantaina julkaisemasta tutkimuksesta.

Työllistyminen on yhä hankalampaa, kun hakija lähestyy 50. ikävuotta.
- Alle 45-vuotiaista työttömistä toimihenkilöistä neljäsosa arvioi työllistymismahdollisuutensa hyviksi. Yli 55-vuotiaista työttömistä enää kuusi prosenttia uskoo näin, kertoo tutkija Otto Kanervo Pron tiedotteessa.
Kokeneemmat joutuvat lähtemään ensimmäisinä, kun yritys vähentää väkeä. Ammattiliiton mukaan yritykset irtisanovat vanhempia työntekijöitä suoraan eläkeputkeen välttääkseen nuorempien irtisanomisen.
Yli 50-vuotiaille työntekijöille järjestetään myös harvemmin täydennyskoulutusta.
Kyselyn tuloksista kertoi mm. Iltalehti.


Mikko Lund

Onko lapset ottaneet vallan?

Onko lapset ottaneet vallan? Miten kasvatus onnistuu? Mikä on tulos?

 

Sanotaan, että lapset ja nuoret voivat yhä huonommin. Ja totta, heillä on käyttäytymishäiriöitä, oppimisvaikeuksia, narsistisia persoona, ahdistusta. Sunnuntain Helsingin Sanomat sanoo, että

nykylapset ovat kurittomia vastuuttomia ja narsistisia, koska valta on siirtynyt vanhemmilta lapsille. Tämä johtuu Helsingin Sanomien haastatteleman saksalaisen lastenpsykiatrin Michael Winterhoffin mukaan siitä,

vanhemmat kerjäävät lapsiltaan rakkautta.

 

Winterhoffin mukaan "vääristynyt suhde lapsiin on kulttuurimme tuho". Rakkauden kerjäämisessä ja symbioosissa on kysymys tiedostamattomasta häiriöstä, mutta se on lapsen emotionaalista hyväksikäyttöä.

"Rakkautta kerjäävä vanhempi tekee kaikkensa, ettei lapsi lakkaa rakastamasta häntä. Hän ei kiellä eikä komenna, kun pitäisi - ei siis tarjoa turvallisia rakenteita. Lapsi jää varhaislapsuuden fantasiaan, että hän voi ohjata ja hallita vanhempaansa", kuvaa Helsingin Sanomat.

 

"Kun ihmisen psyyke jää pikkulapsen tasolle, hän on aikuisena suuri lapsi. Hän on riippuvainen vanhemmistaan, ja hänen elämänhallintansa on nollassa. Vääränlainen suhde lapsiin vaivaa myös kouluja ja päiväkoteja. Opettaja ei ole enään opettaja, vaan koutsi, valmentaja. Se on kohtalokasta. Lapsi päättää, mitä opettelee", sanoo Winterhoff.

 

Winterhoff on kirjoittanut kolme kirjaa siitä, kuinka lapsistamme tuli tyranneja. Suomeksi kirjoja ei ole saatavana. Saksassa kirjat ovat myyntitilastojen kärjessä.

Winterhoffin mukaan jopa 70 prosenttia saksalaislapsista on häiriintyneitä.

Helsingin Sanomien mukaan "Saksan hallituksen raportin mukaan 46 prosentilla koulunsa päättäneistä on vaikeuksia hankkia jatkokoulutusta ja työtä. He eivät kykene täsmällisyyteen, työelämän keskeiseen hyveeseen. "

 

Winterhoffin mukaan symbioosisuhteen kavaluutta on se, että se ei purkaudu kasvatusoppaita ja -neuvoja lukemalla. Winterhoff tarjoaa tiedostamista.

 

Niin tiedostamista minäkin olen kaivannut.

Tarvittaisiin myös uutta tiedostavaa kasvatuspolitiikkaa.

Nyt on keskustelun paikka.

 

"Euroopassa syytä aloittaa keskustelu uudesta fasismista"

 

"Euroopassa olisi syytä aloittaa keskustelu jonkinlaisesta uudesta fasismista", sanoo valtiotieteen dosentti Pasi Saukkonen Helsingin Sanomissa.

Saukkosen mielestä eurooppalaisessa politiikassa näkyy ajatus, jonka mukaan olisi hyvä poistaa ne, joista ei pidetä.

Useissa maissa voimistuvaa musliminvastaista, äärinationalistista ajattelutapaa ei voi määritellä poliittiseksi liikkeeksi. Pikemminkin on kyse verkossa ja mediassa leviävästä puhetavasta ja aatemaailmasta. Monet tutkijat pitävät joukkoa uusrasisteina, jotka eriarvoistavat ihmisiä kulttuurin perusteella ja pitävät islamilaista kulttuuria ja muslimeita eurooppalaisia alempiarvoisina. Ajattelu on sukua maailmansotien väliselle diktatuureille.

Kultuuriministeri Paavo Arhinmäki kirjoitti Iltalehden blogissa Norjan tapahtuminen jälkeen seuraavaa:

" Meidän pitää tehdä kaikkemme, että tällaiset murhenäytelmät eivät toistu. Ei pidä tuudittautua ajattelemaan, että kysymys oli vain yksittäisen mielipuolen sairaasta hyökkäyksestä. Pitää puuttua myös siihen liikehdintään, joka toimii sytykkeenä ja innoittajana tällaisten hirmutekojen tekijöille.
Ääriliikkeet ovat vahvistuneet myös Pohjoismaissa, sekä äärioikeistolaisuus että ääri-islamismi. Yhteiskunnan tehtävä on puuttua tähän ja kitkeä ääriliikkeiden juuret. Se on tehtävä myös Suomessa.
Maahanmuuttajavastaisuus ja rasismi ovat lisääntyneet viime vuosina Suomessa. Vihaa lietsotaan erityisesti internetin keskustelupalstoilla. Keskusteluissa hyökätään yhä voimakkaammin myös puolueita ja yhteiskuntaa vastaan.
Kysymys ei ole vain yksittäisestä keskustelufoorumista vaan propagandistiset ja perättömät väitteet täyttävät kaikki erilaiset palstat. Maahanmuuttajavastaisuutta, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen vihaamista ja eri puolueita sekä niiden kannattajia herjaavia kirjoituksia tunnutaan suoltavan lähes ammattimaisesti eri palstoille ja lehtien verkkokeskusteluihin.
*
Liian usein vihapuheeseen ei puututa. Nyt meidän kaikkien on otettava vastuuta. Keskustelupalstojen ylläpitäjien pitää puuttua herjaaviin teksteihin nykyistä paljon tiukemmin, isojenkin lehtien sivuilta saa lukea vihaa lietsovia tekstejä.
Verkossa käytävä keskustelu heijastuu myös kaduille. Toreilla ja ostareilla pidettävissä tilaisuuksissa joutuu taistelemaan tiukasti maahanmuuttajavastaisuutta ja vääriä väitteitä vastaan. Ihmiset käyttävät maahanmuuttajista kieltä, jota kukaan ei olisi vielä muutama vuosi sitten hyväksynyt.
Jokaiseen tällaiseen puheeseen on vastattava. On näytettävä, ettemme hyväksy vihapuheita. Vääristelevät väitteet pitää jaksaa ja pystyä korjaamaan aina. Poliitikoilla on tässä tärkeä rooli.
Nyt myös mitataan maahanmuuttovastaisuudella ratsastaneiden kansanedustajien todellinen luonne. Ei riitä, että pahoitellaan tapahtunutta. Nyt pitää jyrkästi irtisanoutua vihapuheista. Hiljaisuus on hyväksyntää. "


Mikko Lund