Eikö perussuomalaiset olekaan torjumassa rasismia?

Eikö perussuomalaiset olekaan torjumassa rasismia?

Tällainen oikeutettu kysymys tuli mieleen. kun pohdin puolueiden suhtautumista rasismiin. Perussuomalaisia on epäilty. Yksi puolueen kansanedustaja on käyttänyt maahanmuuttajista ilmauksia, jotka ovat selvästi rasistisia. Jotta koko puoluetta ei leimattaisi yhden kansanedustajan perusteella, perussuomalaisten eduskuntaryhmä  ilmoitti tuomitsevansa kaikenlaisen rasismin, syrjinnän ja väkivallan.

Pitäisikö uskoa? Perussuomalaisten kannanotossa on yksi kohta, joka vesittää koko kannanoton.

”Tuomitsemme kaiken etniseen taustaan, kieleen, kultuuriin, uskontoon tai vastaavaan seikkaan perustuvan syrjinnän tai suosimisen työmarkkinoilla, koulutuksessa ja  muissa yhteyksissä”, julistavat perussuomalaiset.

Mitä minä epäilin. Suosimisen tuomitseminen tekee asiasta ongelmaisen. On heikommassa asemassa olevia ihmisiä, joita sosiaaliturvamme suosii. Jos ulkomaalaisten suosiminen kiellettäisiin, kuntoutus ja kielenopetus pitäisi lopettaa.

Perussuomalaiset kutsuivat muut puolueet allekirjoittamaan yhteisen julkilausuman. Yksikään muu puolue ei tullut.

Kun puolueen kannanotot  ovat  keskentekoisia muissakin asioissa, ei ihme, että yhteistyötä ei synny muiden puolueiden kanssa. Populistiselle puolueelle oppositioon jääminen on olemassaolokysymys. Timo Soini hyvin tiedosti, ettei hallitukseen osallistuminen olisi antanut  tilaa ja mahdollisuutta suun soitolle.

HESARI KERTOO: KANSA TUKEE EUROEHTOJA   

Eilinen  Helsingin Sanomat kertoi, että  peräti 86 prosenttia kansalaisista on täysin tai osittain hallituksen kanssa samaa mieltä, että tukilainoihin ei pidä osallistua , jos niiden vastineeksi ei saada vakuuksia.

HS- gallupin mukaan perussuomalaisten kannattajista 63 prosenttia  pitää hallituksen päätöstä täysin oikeana ja 28 prosenttia osittain oikeana.

SDP:n kannattajissa on muista puolueista eniten, 47 prosenttia niitä, jotka hyväksyvät hallituksen päätöksen.

Keskustan kannattajista  vähiten, vain 39 prosenttia hyväksyy täysin hallituksen linjan.

Mikko Lund

Paljonko verorahoilla saa?

Paljonko verorahoilla saa?

Tutkimuksen "Paljonko verorahoilla saa?" tekivät Helsingin yliopistossa professori Heikki A. Loikkanen ja erikoistutkija Ilkka Susiluoto. Tutkimuksen rahoitti Kunnallisalan kehittämissäätiö.

Tutkimus kattaa kuntien sosiaali-, terveys- ja sivistystoimen peruspalvelutarjonnan vuosina 1994-2002. Tutkimuksessa arvioitiin kuntien voimavarojen käytön tehokkuutta tarkastelemalla peruspalvelusektoreiden nettokäyttömenoja ja suoritteina näiden palvelujen määrätietoja. Kuntia  arvioitiin monituotekonsernin tapaan.

Tutkimuksessa on mukana 353 kuntaa. Alle kahdentuhannen asukkaan kunnat, Ahvenanmaa sekä kuntaliitoksen kohteena olleet kunnat rajattiin tutkimuksen ulkopuolelle.


Kustannustehokkuuteen vaikuttavat tutkimuksen mukaan seuraavat tekijät:

- Paikallinen kustannustaso. Siellä missä ovat korkeimmat palkat, ovat yleensä myös korkeimmat vuokrat.

- Väestön korkea koulutustaso lisää tuottavuutta ja parantaa kustannustehokkuutta.

- Kuntatyöntekijöiden ikärakenne: 35-49-vuotiaiden ryhmä on muita ikäryhmiä tehokkaampi.

- Yhdyskuntarakenteen tiiviys ratkaisee, kuinka tehokkaan palveluverkoston voi rakentaa.

- Väkiluvun kasvaessa tehokkuus laskee. Suurilla kunnilla on monipuolinen palveluvalikoima, mikä heikentää tehokkuutta. Palveluyksiköiden runsas määrä voi johtaa byrokratisoitumiseen. On helpompi pyrkiä tehokkuuteen, kun on vain harvoja tuotteita.

- Palvelujen osto yksityisiltä yrityksiltä parantaa tehokkuutta. Sen sijaan osto muilta kunnilta tai kuntayhtymiltä näyttäisi olevan omaa tuotantoa tehottomampaa. Tämä ei kuitenkaan ole varmaa, sillä itse tuotetut ja kuntayhtymien tuottamat palvelut eivät ole välttämättä vertailukelpoisia.

- Syrjäinen sijainti on selvimpiä tehokkuutta alentavia tekijöitä.

- Runsaat valtionosuudet heikensivät tehokkuutta tarkastelujakson alkuvuosina, jolloin valtionosuudet olivat vielä sektorikohtaisia.

- Työttömyysasteen kasvaessa tehokkuus heikkenee. Mitä enemmän on ongelmatapauksia, sitä enemmän kuluu voimavaroja.

Tutkimus ei käy perusteeksi  siitä, että suuret kunnat ja kuntaliitokset eivät kannattaisi. Päinvastoin. Tässä tutkimuksessa ei ole tutkittu kuntaliitoksia. Mutta tämä ja moni muukin tutkimus antaa aiheen  kiinnittää kuntaliitoksiin  erityistä huomiota.

Yleistä kustannussäästöä ei saada vain laittamalla kunnat yhteen. Kustannussäästöjen aikaansaamiseksi  pitää asettaa selkeäksi tavoitteeksi  taitava yhdistäminen, jossa tavoitellaan kustannussäästöjä. Tällöin metsästetään  niitä asioita, joilla kustannuksia voidaan vähentää.

Se on mahdollista.

Suurimmat säästöt voidaan saavuttaa henkilöstöstä, tiloista ja organisointitavoista.

Mikko Lund

Perheväkivalta lisääntyy

Perheväkivalta lisääntynyt

Hesari on kertonut, että poliisin tietoon on tullut alkuvuodessa viidennes enemmän väkivaltarikoksia kuin viime vuonna.

Perheväkivallasta tehtiin alkuvuodesta poliisille noin 2 500 ilmoitusta, mikä on kolmanneksen enemmän kuin viime vuonna.

Miksi Jeppe on väkivaltainen?  Alkoholi on monessa tapauksessa laukaiseva tekijä. Mutta silti, miksi suomalaiset juovat rähinäviinaa. Osaa viinaa juoda moni muukin kansakunta, mutta se ei tarkoita, että siellä ryhdyttäisiin aviopuolisia tai lapsia pahoinpitelemään. Miksi suomalainen mies turvautuu väkivaltaan?

Äskeisen laman aikana alkoholin kulutus väheni ja  myöskin väkivaltarikokset vähenivät. Tämä kehitys lienee päättynyt. Kun alkoholin kulutus kasvaa, kasvaa myös pahoinpitelyt.

Helsingin Sanomat oli haastatellut oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkijaa Martti Lehteä, joka piti lisääntymisen syynä vuodenvaihteen lainmuutosta. ”Lievät pahoinpitelyt eivät olleet aiemmin syytteen alaisia, vaan syytteen nostaminen on riippunut asianomistajan tahdosta. Nyt tutkintapäätöksen tekee poliisi ja jutut viedään aina syyteharkintaan saakka.”

Helsingin terveyslautakunta: Helsingissä ei törttöillä humalassa tulevaisuudessa

Helsingin Sanomat kertoo Helsingin terveyslautakunnan alkoholipoliittisesta kannanotosta. Helsinkiläisten humalajuomista aiotaan vähentää ja säästää kustannuksia ja rahaa.

Kaupunginhallituksessa  ei päästy poliittiseen sopimukseen, että terasseilla alkoholin anniskelua olisi rajoitettu klo 22 jälkeen. Helsingin Apulaiskaupunginjohtaja Paula Kokkonen (kok) syytää kaupunginhallitusta ”lepsuilusta”.

”Hallitus ei kyennyt tekemään päätöksiä tarpeeksi jämäkästi. Poliitikot haluavat miellyttää ihmisiä, sillä kuka äänestäisi sellaista, joka kieltää kaiken kivan?”, kysyy Kokkonen.

”Poliitikkoja vastustetaan aina, kun he yrittävät laittaa kansaa kuriin. Poliitikko ei saisi olla niin heikko – edes vaalien alla  - että sortuu miellyttämään kansaa. On nähtävä kokonaiskuva, opastaa Kokkonen, entinen aktiivipoliitikko.

Siinä missä kaupunginhallitus ei kyennyt vetämään linjaa, kaupungin terveyslautakunta kykeni.

Terveyslautakunta päätti kesäkuussa, että kaikista lääkäriin tulleista alle 18 v tehdään lastensuojeluilmoitus ja kerrotaan vanhemmille.

Alle 13- vuotiaista päihtyneistä pyydetään psykiatrin arvio ja 13 – 15- vuotiaista nuorisopsykiatrin lausunto, tarvitseeko nuori hoitoa.

Hesari kuvaakin Helsingin tilannetta: Ensin lähti tupakka, nyt alkoholi, seuraavaksi ylipaino.

Sellaista keskustelua ja päätöksiä Helsingissä. Onko Riihimäen kaupungissa  tai seudulla seuraajia? Päihteiden kulutuksen vähentäminen on yksi keino siinä, kun tavoitteeksi asetetaan menojen ja kustannusten vähentäminen.

Mikko Lund

Yksinäisyys ei ole lisääntynyt

Yksinäisiä on yhä vähemmän

Köyhien keskuudessa yksinäisiä enemmän

Keskusteluissa  aina silloin tällöin väitetään, että ihmisten yksinäisyys on lisääntynyt. Tutkimus ei tue väitettä. Suomalaisten yksinäisyys on Tilastokeskuksen ja THL:n kyselytutkimuksen mukaan vähentynyt viime vuosikymmeninä. Näin on käynyt kaikissa ikäryhmissä. Yksinäisyyttä jatkuvasti tai melko usein kokevien osuus on pudonnut 5,6 prosentista 3,8 prosenttiin vuosien 1994 – 2009 välillä. Vain työttömien yksinäisyys on lisääntynyt merkittävästi. He ovat viisi kertaa yksinäisempiä kuin työssä käyvät. Helsingin Sanomat kirjoitti tutkimuksesta 14.3.2011.

Vain työttömien yksinäisyys on lisääntynyt merkittävästi. He ovat viisi kertaa yksinäisempiä kuin työssä käyvät.

Hesarin haastattelema professori Heikki Ervasti Turun yliopistosta sanoo, että oleellisinta on ymmärtää, että ”köyhyys lisää yksinäisyyttä”. 

”Dramaattista on, että kun jää työttömäksi, loppuvat rahat. Toimeentulovaikeuksilla ja yksinäisyydellä on selvä yhteys.”

Harmi, että kaikki eivät hyväksy venäläisturistien  määrän kasvua

Venäläisturistien määrä on kasvanut Suomessa tasaisesti. Vuonna 2004 matkailijamäärä oli puolitoista miljoonaa, ja tänä vuonna lukema noussee jo 2,8 miljoonaan.

Ilta- Sanomissa perussuomalaisten kansanedustaja Reijo Tossavainen  esitteli pelkojaan. Hänelle venäläisten tulo Suomeen näyttää aiheuttavan lähinnä ongelmia.
Tossavaisen mielestä venäläisten maan ja kiinteistöjen ostot ovat Kaakkois- Suomessa  jo huolestuttavan laajoja. Suomalaisia loukkaa hänen mukaansa se, että samanlainen oikeus ostaa maata ja kiinteistöjä ei koske suomalaisia Venäjällä. Kaiken lisäksi "venäläiset tulevat tänne komeilla Mersuilla ja maastureilla ja ovat koppavia ja ylimielisiä ja usein käyttäytyvätkin vähän huonosti".
Sopii toivoa, etteivät kansanedustajan kommentit leviä Venäjälle tai päädy venäläisturistien korviin. Tätä matkailijajoukkoa ei kerta kaikkiaan kannata hukata, sillä venäläiset tuovat maahan runsaasti rahaa.
Viime vuonna venäläisten osuus Suomeen tulevista ulkomaisista turisteista oli  peräti 40 prosenttia. Rahaa venäläismatkailijat toivat maahan kuutisensataa miljoonaa euroa.  

Mikko Lund

Riihimäkeä pitää rakentaa tulevaisuutta varten

Haluan tehdä kerta kaikkiaan selväksi: En ole vastarinnankiiski, enkä tahdo olla jarrumies. Myönnän, että joskus arvioin ja jopa siitä johtuen arvostelenkin kaiken maailman keskinkertaisuutta. Olen sitä mieltä, että Riihimäkeä on rakennettava uusia sukupolvia, nuoria ja tulevaisuutta varten unohtamatta vanhuuden vuoksi heikoksi käyneitä rakentajasukupolvia. Tällä mielipiteellä asetun arvioimaan Riihimäen tilannetta.

Riihimäkeä vaivaa johtavien virkamiesten ja päättäjien perinteinen asenne. Riihimäellä ei pohdita ja ennakoida tulevaisuutta ja varauduta siihen. Riihimäellä ei todellisuudessa ole ideoita muuttuneen maailman turbulenssiin ja visiota tulevaisuutta varten. Ajatukset eivät suuntaudu rohkeasti tulevaisuuteen, vaan kieriskellään menneisyydessä. Tästä on hyvänä esimerkkinä mm. yhdyskuntarakenteen kehittäminen ja siksi kaavapolitiikan visiottomuus, metropolipolitiikan hyväksikäytön puute. Selvittämätön asia on oikea kasvusuunta, suhde Hyvinkääseen ja Uudenmaan ja LILLIPUTI - KANTA-HÄMEEN maakuntaan. SIKSI kysymys vaalipiiristä ja erikoissairaanhoidon uusista mahdollisuuksista on avoin. VISO Hyri- kaupungista olisi monien ongelmien ratkaisu.

Pertti Suhonen totesi suuressa suomalaisten asennetutkimuksessa, että elämän suuri vedenjakaja, suoranainen railo kulkee kolmikymppisten kohdalla. Alle kolmikymppiset pohtivat vielä ideoita ja tulevaisuutta ja yrittävät sitä itsekin omin valinnoin rakentaa. Hankkivat koulutusta, perustavat perhettä, muuttavat työn ja paikkakunnan perässä. Alle kolmikymppiset ovat vielä liikkeessä. Heissä on ihan oikeasti toivoa. Heidän toiveisiin on tämän päivän päättäjien vastattava.

Johtavalla virkaeliitillä ei ole ajatuksia, pyrkimyksiä eikä haaveita paremmasta; virkaan jumiutuminen tahtoo vain säilyttää nykytilan. Heille Riihimäki on hyvä tällaisenaan. Monesti vaikuttaa varsin vahvasti siltä, että johtavat virkamiehet ja heitä nuolevat poliitikot ovat suorastaan yhteiskunnan jarrumiehiä. Uudistajiksi heistä ei ole.

Politiikkaa tarvitaan juuri virkaeliitin johdatuksella syntyneiden homenurkkien tuulettamiseen. Politiikan pitäisi olla vaativassa ajassa luova ajatushautomo, jossa on kehitettävä ideoita ja luotava kansalaisten keskuuteen innostava mieliala sekä toivoa hyvän tulevaisuuden puolesta.

Olen oikeasti vahvasti sitä mieltä, että Riihimäkeä on rakennettava tulevaisuutta, ennen muuta nuoria varten. Se tarkoittaa päättäjien asennemuutosta. Menneisyydelle ja pysähtyneisyydelle on sanottava hyvästit. On katsottava tulevaisuuteen. Ei saa tyytyä olevaan. Lähes 60 000 nuorta on ilman ammatillista koulutuspaikkaa tai työpaikkaa. Kysymys on suoranaisesta piittaamattomuudesta huomisesta.

Tästä näkökulmasta on varsin luonnollinen ajatus suuntautua esimerkiksi yhden elinvoimaisen kaupungin rakentamiseen Hyri- alueelle. Se tarjoaisi hyvän maalin rakentaa tulevaisuuden kilpailukykyinen kaupunki. Tavoitteena voisi olla moderni kaupunki ETELÄ-SUOMEN ALUERAKENTEESSA, joka pystyisi vastaamaan ihmisen palvelutarpeisiin.

Suurempi kaupunki pystyisi hoitamaan paremmin ihmisten asiat ja kestävyysvajeen, pitkäkestoisen velkaongelman sekä lisäämään paikallista elinvoimaa ja hyvinvointia, työllisyyttä. Hallinnollisia innovaatioita ja tuottavuuden parantamista tarvitaan. Hyvinkää ja Riihimäki parikaupunkina yhdessä on enemmän kuin neljä kuntaa entisin nurkkakuntaisin ajatuksin. Kohtalokasta on elää harhassa, ettei maailma ympärillä muuttuessaan vaadi meitä päättäjiä uudistumaan ja asettamaan uusia tavoitteita.

Minä uskon ja luotan siihen, että kyllä meidän ihmisten asiat tulevat hoidetuksi, jos päättäjät ovat tulevaisuuteen suuntautuvia ja tunnistavat muutoksen haasteen. Jos tämä puuttuu, meidän kuntalaisia uhkaa hetteille joutuminen tai yhteiskunnallisen muutoksen roskatynnyri.

Mikko Lund

Sailasta on syytä kuunnella. Hallitus on väärässä

Sailasta on syytä kuunnella

Näin toteaa Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimittaja. Olen tismalleen samaa mieltä. Hallitusohjelma on rakennettu tyhjille toiveille ja kuvitelmille. Sailas on oikeassa, hallitus on väärässä.

Hallitusohjelmassa ei ole otettu huomioon talouskriisiä, joka horjuttaa Eurooppa  ja Yhdysvaltoja. Selvää on, että se horjuttaa myös pientä Suomen kansantaloutta.

Suomen hallituksen murhe tuntuu olevan, saadaanko kriisimaiden tuelle vakuuksia vai ei. Tärkeä kysymys.

Silti voidaan sanoa, että ”kun talo palaa, ei pitäisi liikaa pohtia, kuka maksaa  sammutustyöstä aiheutuvan vesilaskun ja sammutetaanko palo varmasti oikein. Toki  niillä on merkitystä, mutta monin verroin tärkeämpää on ratkaista kriisi ja uudistaa oma kansantalous, jotta Suomi selviää tulevaisuudessa”.

Sailaksen kritiikin keskeinen osa kohdistuu hallituksen suunnitelmaan tasapainottaa julkinen talous. Valtiovarainministeriön mukaan leikkausten ja veronkorotusten tarve on tällä vaalikaudella kuusi (6) miljardia euroa ja seuraavalla neljä (4) miljardia euroa.

Hallitus päätyi vain 2,5 miljardin euron tasapainotusohjelmaan. Se oli, vaikka miten lasketaan  -  aivan liian vähän! 

Helsingin Sanomat huomauttaa, että nyt ei voi rakentaa unelmille, vaan pitää tehdä jo syksyn budjettikokouksessa uusia päätöksiä, jotka tukevat kasvua ja tasapainottavat julkista taloutta.

Näin on näreet! 

Arvo Salo – Merikarvian lahja isänmaalle

Olin innostunut ja pidin Arvo Salon sanakäytöstä. Hän antoi minulle, maalaispojalle, paljon sytykettä ja innostusta. Hän oli opettajani  Työväen Akatemiassa, jonka jälkeen menin Tampereen yliopistoon.

Lasse Lehtinen kirjoitti  Arvon muistosanat Demariin. Arvo Salo pakinoitsi vuosikaudet siihen lehteen.

Innostukseni Arvon ajatuksiin syntyi siitä, että  hän innosti nuorisoa ajattelemaan omilla aivoillaan. ”Porvari on se henkilö, jonka maailma on hyvä tällaisenaan, ja ellei nyt tällaisenaan, niin ainakin eilisenään”, julisti Arvo Salo Ylioppilaslehdessä.

Tämä on hyvä ja ajankohtainen julistus ihan tänäkin päivänä.

Arvo Salon tunnetuin teos oli Lapualaisooppera. Ooppera julisti rauhan puolesta. ”Väkivaltaa emme tahdo, väkivaltaa emme tee. Vain heikko vaatii väkivaltaa. Vain heikko tottelee. Mitä emme tahdo, emme tee!”

Aivan mahtavaa tekstiä, Salon sanoitusta parhaasta päästä.

Televisio-ooppera Vallan miehet oli Arvon Salon tiukkaa tekstiä ja edellä aikaansa. Hän ennusti Mauno Koiviston kauden jatkuvan 2000- luvulle. ”Istun tässä yhä, vaikka onkin arkipyhä”

Toinen hyvin osuva, suorastaan herkullinen havainto liittyy Paavo Väyryseen. ”Mitä saadaan, kun yhdistetään vääryys ja käyryys?”

”Väyryys!”

Muistan hyvin, kun olin pyytänyt kulttuuriministeri Arvo Salon avaamaan Hämeen lääninhallituksen yhden tilaisuuden. Kulttuuriministerin roolin takaa esille tuli luova, innovatiivinen runoilija, joka suoraan saneli  Hämäläisten laulun sanat uusiksi.

Muistaakseni maaherra Risto Tainio pyysi sanoja kirjallisesti itselleen. Ei ollut Tainion kanssa puhetta, saiko maaherra pyytämänsä.

Mikko Lund

Raiskauksista ja poliisin tehtävien yksityistämisestä ym.

Terveisiä lomilta, Suomen parhaasta suvesta! Kuukauden kärsimys. Pitäisi tehdä muuta kuin varasinaista työtä.
Yhteys ei tahtonut syntyä. Sellaista mm on maalla.


Keää ja kärpäsiä. Koitetaan kestää!

IL: Raiskaustuomioita on kovennettava

Iltalehti patistaa uutta oikeusministeriä Anna- Maija Henrikssonia toimintaan

Oikeusministeri Anna-Maija Henrikssonin on paneuduttava uusiin rikollisuuden piirteisiin - murhista ja varkauksista raiskauksiin ja kovennettava tuomiota.

Iltalehti kirjoittaa:

Raakuudesta on seurattava raskas rangaistus. Kuitenkin useita murhaajia on päässyt viime viikkoina helposti pakoon vankiloista. Niissä lienee vartijapulaa - mutta myös herkkäuskoisuutta. Otetta on tiukennettava.

Ulkomaalaiset ovat olleet kesävarkaina suomalaisia näppärämpiä, ovelampia ja röyhkeämpiä. Rangaistuksetkaan eivät vaikuta heihin siten kuin suomalaisiin, sillä maahantulijoilta on vaikea periä sakkoja ja suomalainen vankila saattaa voittaa heidän kotiolonsa.

Rikosten yleistyminen heijastuu väistämättä maahanmuuttoasenteisiin. Linjaa on tiukennettava hallitusti ennen uutta jytkyä. Schengenin sopimustakin voi tarkistaa - monella EU-maalla on tässä yhteinen intressi.

Tavallisen kansalaisen on pakko sopeutua tähänkin muutokseen. Jos ennen jätettiin ovi auki tai avain helppoon kätköön, on nyt paras sulkea ovet ja ikkunat jopa omalle takapihalle mennessä. Tämä on yksi globalisaation hinnoista.

Seksirikoksista on kohuttu useana kesänä. Tuomiot ovat silti pysyneet lievinä ja korvaukset uhreille mitättöminä, vaikkei vertaisikaan Hiihtoliiton asteikkoon. Rangaistus- ja korvaushaitaria on venytettävä

Professori Tuori huolissaan poliisin tehtävien yksityistymisestä

Oikeustieteen professori Kaarlo Tuori on huolissaan poliisin tehtävien siirtymisestä yksityisen järjestyksenvalvonnan piiriin, kertoo Helsingin Sanomat.

Poliisin resurssien leikkaaminen on synnyttänyt lisää kysyntää yksityisille turvapalveluille. Tämä voi johtaa julkisten palveluiden leikkauksiin, Tuori arvelee.

Helsingin Itäkeskuksen Tallinnanaukiolla tehtiin kokeilu, jonka aikana poliisi laajensi yksityisen vartiointiliikkeen toimialuetta läheiselle torille. Tavallisesti vartiointiliikkeet eivät saa valvoa järjestystä julkisissa tiloissa, kuten kaduilla ja toreilla, sillä ne kuuluvat poliisin vastuulle.

Vartijan toimialuetta laajentanut kokeilu oli Suomessa ensimmäinen laatuaan. Vuoden mittainen kokeilu vähensi aukiolla tehtyjä rikoksia selvästi.

Tuori on huolissaan kansalaisten oikeusturvasta, mikäli turvapalveluiden yksityistäminen jatkuu. Hän muistuttaa, että poliiseilla on huomattavasti tiukemmat vaatimukset koulutuksessa kuin vartijoilla, ja poliisien työtä koskevat myös tiukemmat määräykset.

Työikäisten kunto romahtaa ennen aikojaan

Juhannuksen alla julkistetun tutkimuksen mukaan kuntoliikuntaa pitäisi yhä vahvistaa. Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiön selvityksen mukaan suomalaisten työikäisten kestävyyskunto on suhteellisen hyvä, mutta alle 40-vuotiaita miehiä ja naisia on mennyt odotettua enemmän kehnoon kuntoon.

Tämä ei ole suuri ongelma vielä, mutta jyväskyläläissäätiön mukaan tulevaisuudessa tilanne voi muuttua dramaattiseksi.

Optimistisenkin ennusteen mukaan heikon kestävyyskuntonsa vuoksi suuressa riskissä olevan väestön määrä kasvaa seuraavan 10 vuoden aikana puolella. Erityishuoli on nuorista työikäisistä miehistä.

Kuntoliikunnan puolesta on maassa tehty työtä pitkään. Toki tuloksiakin näkyy: vapaa-ajan liikunta on lisääntynyt ja ihmisten terveydentila kohentunut.

Vastuu omasta fyysisestä kunnosta on ihmisellä itsellään. Silti sekä yhteiskunta että työnantajat voivat tehdä asiassa osansa.

Kreikalla pian velkaa yli 160 prosenttia bruttokansantuotteesta

Kreikan velkasuhde kasvaa ensi vuonna yli 160 prosenttiin, Euroopan keskuspankki ennusti torstaina.

EKP:n arvion mukaan velkasuhde kääntyy kuitenkin sen jälkeen laskuun. Velkasuhteen pitäisi laskea 127 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä.

Velkasuhde tarkoittaa sitä, kuinka paljon valtiolla on velkaa verrattuna sen bruttokansantuotteeseen.

Kreikalla on valtionvelkaa noin 350 miljardia euroa. Maa ei pysty hankkimaan pitkäaikaista lainaa markkinoilta, joten sen on pakko hakea apua EU:lta ja Kansainväliseltä valuuttarahastolta. Kreikka neuvottelee parhaillaan EU:n ja IMF:n kanssa toisesta 110 miljardin euron lainapaketista.

"Jos apua ei tule pian, talousreformimme epäonnistuu", Kreikan pääministeri George Papandreou varoitti torstaina.

EU-johto pohtii Italian ja Kreikan tilannetta

EU:n presidentti Herman Van Rompuy on kutsunut unionin avainhenkilöt pikaisesti koolle huomiseksi pohtimaan talouskriisin nykyvaihetta. Uutistoimisto Reutersin mukaan esillä on Kreikan lisäksi yhä huolestuttavammaksi muuttunut Italian tilanne.

Kokoukseen osallistuvat tiettävästi ainakin Euroopan keskuspankin EKP:n johtaja Jean–Claude Trichet, EU:n komission puheenjohtaja Jose Manuel Barroso, talouskomissaari Olli Rehn sekä euroryhmän johtaja Jean–Claude Juncker.

Reuters luonnehti tapaamista "hätäkokoukseksi", Van Rompuyn tiedottajan mukaan kyse on lähinnä koordinoinnista.

Talouskriisi on maanantaina pöydällä Brysselissä myös euromaiden valtiovarainministerien kokouksessa, johon Suomesta osallistuu ensimmäistä kertaa Jutta Urpilainen (sd.).

Mikko Lund