Riihimäen kaupungin tarkastustoimi kaipaa uskottavuuden palautusta

 

                                               

Riihimäen kaupungin hallinnon ja talouden tarkastus kaipaa uudelleen järjestelyä

Riihimäen kaupungin  vuoden 2013  keskeinen tavoite oli talouden tasapainottaminen  ja velkaantumisen pysäyttäminen. Kaupunginvaltuuston taloudelle asettamat strategiset tavoitteet on ymmärrettävä koskevan tasapainoa taloussuunnittelukautena niin että viimeinenkin vuosi on menoiltaan ja tuloiltaan tasapainossa. Tilinpäätöstä on katsottava   vuosien 2013 -– 17  taloussuunnitelman osana  ja  arvioitava rahoitusaseman tulevaisuutta. 

Tarkastuslautakunnan   lakisääteinen velvollisuus on arvioida  rahoitusaseman kehitystä tilinpäätöksestä saatavin tiedoin. Tarkastuslautakunnan arviointikertomus on tältä osin puutteellinen.

 Taloussuunnitelma ei ole ohjannut kaupungin talouden kehitystä eikä kaupunginhallitus tai kaupunginvaltuusto  ole saaneet aikaan tavoitteeksi asetettuja vaikuttavia ja tuloksellisia talouden tasapainotustoimenpiteitä, eikä edes vakiinnuttanut valtuuston erikseen asettamaa  ( valtuutettu Pertti Mäkelän ehdottamaa) 3500 euron/asukas)  velkaantumiskattoa. Tarkastuslautakunnan olisi tullut  lausua tästä arviointikertomuksessaan, mutta se laiminlöi tehtävänsä.

Tilinpäätös on vain näennäisesti  ylijäämäinen. Kaupungin tulos on ylijäämäinen vain siksi, että  ilman vesihuoltoliikelaitosta tulos olisi  0,2 miljoonaa alijäämäinen ja vesihuoltoliikelaitoksen tulos 3,9 miljoonaa ylijäämäinen. Ylijäämäisyys on näennäistä niin kaupungin kuin vesihuoltoliikelaitoksen osalta. Vesihuoltoliikelaitoksen ylijäämä  kattaa vain osan laitoksen investointiohjelman rahoitusta.

Kaupungin rahoitusasema on edelleen heikentynyt ja maksuvalmius on heikko. Kassan riittävyys 0,4  päivää. Kassa ei riitä puolta  päivääkään. Omavaraisuusaste on 37 %. Suhteellinen velkaantuneisuus on 75 % Velkamäärä kasvoi vuoden aikana 13 miljoonaa euroa. Kaupungin lainakanta oli  31.12.2013  115,6 miljoonaa euroa ( 3946 euroa asukas ja maan velkaisimpien kuntien joukossa).  Lisäksi Riihimäki- konsernin lainakanta 31.12.2013  5686 euroa asukas.

Vuosia jatkuneessa velkavetoisessa taloudenpidossa ylisuuri velkasalkku on syömässä palveluiden rahoitusta. Velka on investointien rahoituskeino, jolla on hyväksyttävää  jaksottaa suunnittelukauden puitteissa  investointimenot. Vain  kohtuullinen /kuntien keskimääräinen velka on normaalia rahoitussuunnittelua. Vain poikkeuksellinen investointihuippu tilapäisesti voi olla perusteltu, jos taloussuunnitelmassa rahoitustasapainon  osoitetaan olevan hallittavissa. 

Riihimäen kaupungin taloudessa varsinaiset tulot ilman huomattavaa  ja epärealistista verojen ja maksujen korotusta  eivät  riitä   ylläpitämään jatkossa  nykyisen tasoisen palvelutuotannon rahoitusta  puhumattakaan velanhoidon vaatimista lyhennyksistä. Lisäksi jo nyt nähtävissä olevat rahoituspaineet  sotessa, sivistystoimessa, yhdyskuntatekniikassa ja konsernin tytäryhtiöiden ja kuntayhtymien talouksissa ovat tuomassa  huomattavan suuria vaikeuksia kaupungin talouden ja rahoitustasapainon vakauttamiselle.

Tässä tilanteessa on pidettävä  laiminlyöntinä, että kaupunginhallitus  ei ole ottanut vakavasti  tavoitetta kaupungin talouden tasapainottamisesta  suunnittelukaudella.  Se ei ole myöskään tilinpäätöksestä antamassaan lausunnossa  ilmaissut näkemystään kaupungin rahoitusaseman tulevaisuuteen liittyvistä lähes ylivoimaisista ongelmista. 

Talous  on ajautumassa  "syömävelkaan" ja jatkuvaan velan lisäykseen, jos palvelujen laatu, määrä ja kustannukset pyritään säilyttämään  nykytasolla. Nähtävissä olevat varsinaiset kaupungin tulot  eikä päätetyillä organisaatiomuutoksilla saavutettava tuottavuuden kasvu  riitä kompensoimaan  ennakoitavissa olevaa rahoitusvajetta. Taseen heikko omavaraisuusaste ei mahdollista rahoitusaseman parantamista  omaisuuden myyntituloilla.

Tilikikkailu, poistot ja tasejärjestelyt  ovat olleet kaupunginjohdon ja kaupunginhallituksen ase velkaantumiskierteeseen, mutta se on johtanut  vain jatkuvaan velkaantumiseen, suoranaiseen velkahelvettiin.  Vuosikate on ollut vaatimaton. se oli 2010 tilinpäätöksessä 10.1 miljoonaa  ja suunnitelman mukaiset poistot 7.7 miljoonaa euroa. Vuosikate oli 2013 tilinpäätöksessä 10,4 miljoonaa ja poistot 6,3 miljoonaa euroa.  

Riihimäen kaupungin rahoitusasema on ollut jo vuodesta 2010 lukien heikko ja taseen tulos vuosittain alijäämäinen tai lievästi ylijäämäinen ja kuntalain kriisikuntakriteereistä kuudesta kolme  on jo täyttynyt. Motiivi  alijäämäisen tuloksen välttämiseen on kaupunginjohdolla syntynyt kuntalain alijäämän kattamisvelvollisuutta koskevista säädöksistä. Tietysti ei voi asiallisesti sivuuttaa sitäkään, että onhan se nyt  ihan häpeäkin, että alle 70 kilometriä Helsingistä kaupunki ajautuisi selvitystilaan.

Luvut jo sinänsä osoittavat, että kaupunkijohdolla on hätä  ja se on pyrkinyt  estämään kriisikunnaksi ajelehtimisen mm. tilinpäätösten kaunistelulla ja alentamalla poistojen määrää. Riihimäen kaupunginjohto on pyrkinyt vuodesta 2010 alkaen lainvastaisesti alentamaan poistojen määrää. KHO kumosi   Riihimäen poistosuunnitelman   (17.1.2012/32  KHO:2012:2) .

Lisäksi kaupunginvaltuusto siirsi  suunnitelmapoistoista päättämisen kaupunginhallitukselle, vaikka kuntalain mukaan asiasta päättäminen kuuluu kaupunginvaltuustolle.  Valtuusto päättää kuntalain 13 §:n  2 momentin ja 3 kohdan mukaan talouden, rahoituksen ja sijoitustoiminnan perusteista. Kuntalain 14 §:n mukaan valtuusto ei saa siirtää asiaa, josta valtuuston on tässä tai muussa laissa olevan nimenomaisen säännöksen  mukaan päätettävä. Asiasta on valitettu KHO:hon, joka antaa asiasta lopulta ratkaisevan ennakkopäätöksen. Kaupunginjohto on tällä järjestelyllä pyrkinyt  poistojen järjestelyyn.  Lisäksi toimenpide on kaventanut demokratiaa, siirtänyt päätösvaltaa valtuustolta kaupunginhallitukselle.

Kaupunginjohto ja kaupunginvaltuusto   on pyrkinyt  tilinpäätösten kaunisteluun myös  tase- ja maakaupoilla. Esimerkiksi kaupunginvaltuusto päätti  syksyllä maakaupasta, jossa kaupunki myi maata Etelä- Mattilan teollisuusalueelta 2,5 miljoonalla eurolla  omistamalleen Riihimäen Tilat ja Kehitys  Oy:lle.  Kaupungin puolesta myyjänä oli kaupunginjohtaja ja ostajana oli sama kaupunginjohtaja  nyt  Riihimäen  Tilat ja Kehitys Oy:n hallituksen puheenjohtajana. Valitin päätöksestä ja katsoin kaupunginjohtajan toimineen esteellisenä  ja  pidin kaupunginvaltuuston em.  päätöstä harkintavallan väärinkäyttönä ja  hallintolain vastaisena.  Sen verran  kaupungin virkamiehet  ja kaupunginhallitus pelästyivät, että he eivät uskaltaneet laittaa päätöstä täytäntöön eikä 2,5 miljoonan euron  kauppahintaa saatu kirjatuksi vuoden 2013 tuloksi.

Konsernitilinpäätöksen mukaan tytärtalouksien  piilevät rahoitusriskit  tuottavat lisäksi vakavia haasteita. Esimerkiksi  Riihimäen Kotikulma OY:n  talous tulee edellyttämään  huomattavaa omistajan lisärahoitusta. Riihimäen Kaukolämpöyhtiön osingonmaksukyvystä on annettu julkisuudessa ylioptimistinen kuva. Virkajohdon sokaisemana valtuusto oli perustelematta valmis maksamaan osakkeista reilua ylihintaa  siihen nähden, mitä tilintarkastusyhteisö arvioi osakkeiden hinnaksi.

Tarkastuslautakunnan  arviointikertomukseen  ja  toimintaan yleisestikin on vaikuttanut  joidenkin jäsenten osallistuminen  konkreettisesti  tai ryhmiensä jäsenenä merkittäviin taloutta koskeviin päätöksiin, jotka asiallisesti estävät  kriittisen  kaupungin talouden tilan arvioinnin.  Sen takia on vähintäänkin kohtuullista edellyttää, että tarkastuslautakunnan  jäsenet ilmoittavat sidonnaisuutensa.

Riippumattomuuden vajeen on aiheuttanut kaksi selvää seikkaa. Tarkastuslautakunnan valmistelijana ja sihteerinä on toiminut  kaupungin hallinnon sisäinen tarkastaja. Suoraan kaupunginjohtajan alaisena  hän on ollut ahtaasti katsoen esteellinen toimimaan ulkoisessa tarkastuksessa valmistelijana ja sihteerinä. Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Pertti Mäkelä  on esteellinen kahden puheenjohtajuuden takia: Riihimäen Kotikulma OY:n hallituksen ja Riihimäen Kaukolämpö OY:n hallituksen jäsenyyden takia. Mäkelä on osittain jäävännyt itsensä arviointikertomuksen käsittelyssä, mutta hän on  tarkastuslautakunnan puheenjohtajana  velvollinen  arvioimaan kaupungin talouden kokonaisuuden tilaa  lautakunnan esittelijänä, josta hän ei ole pidättynyt.

Jääviyskysymykset ovat herkkiä. Meillä näitä asioita ei ole aina otettu tosissaan. Meilläkin tulisi eurooppalaisen käytännön mukaan kiinnittää enemmän huomiota siihen, miltä asia näyttää.

Tarkastuslautakunta on tämän  takia menettänyt riippumattomuutensa. Se ei ymmärrä riippumattomuuden välttämättömyyttä. Kaupunginvaltuuston tulisi edellyttää  tarkastuslautakunnalta sellaista riippumattomuutta, että tarkastuslautakunta kykenisi kuntalaissa tarkoitetulla tavalla  uskottavasti  arvioimaan  kaupunginhallituksen ja valtuustonkin toimintaa.

Liitin  tarkastuslautakunnan pöytäkirjaan eriävän mielipiteen arviointikertomuksen 2013  käsittelyssä. Katson erikseen, miten tulen arvioimaan  ja arvostelemaan Riihimäen kaupungin tilinpäätöksen 2013 hyväksymisen.

Mikko Lund

PS. Kesä on tullut ja kärpäset. Nauttikaamme siitä! Mutta varokaa aurinkoa! Blogin kirjoittaja ottaa itselleen vapauden ja lähtee kesälaitumille. Jos kirjoittajan mielestä mielessä, yhteiskunnassa tai maailmassa  tapahtuu kirjoittamisen arvoista, siihen palataan. Toivotan oikein hyvää ja täyttä  kesää!