Kuntalaisille uusi osallistumismahdollisuuksia kuntalain uudistamisessa
Ministeri Henna Virkkusen mukaan kuntauudistuksen yksi tärkeistä osa-alueista on kuntalain kokonaisuudistus. Kuntien hallintoon ja johtamiseen on haettu ratkaisuja, jotka vastaisivat paitsi tämän päivän, myös tulevaisuuden kuntien ja kuntalaisten tarpeisiin. Erityisen tärkeitä ovat osallistumiseen ja demokratian edistämiseen liittyvät linjaukset. Nyt lausunnolle lähtevä kuntalaki on kolmas ja samalla viimeinen osa hallitusohjelmassa sovittua kuntauudistuksen lakipakettia. Viime kesänä voimaan tuli kuntarakennelaki, jonka seurauksena noin 200 kuntaa on nyt selvittämässä kuntaliitoksen mahdollisuutta. Valtionosuusjärjestelmän uudistus on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä ja uusi kuntalaki annetaan eduskunnalle lausuntokierroksen jälkeen syksyllä, Virkkunen sanoo.
Kunnan toimintaa ohjattava kokonaisuutena
Kunnan toimintaa ja palveluita tulisi ohjata yhteensovitettuna kokonaisuutena riippumatta siitä, miten ne järjestetään tai tuotetaan. Uudella kuntalailla pyritään vahvistamaan kokonaisohjausta, ja samalla selkeytetään valta- ja vastuusuhteita.
Laissa omaksuttaisiin laaja näkökulma kunnan toimintaan. Kunnan toiminnan käsite sisältäisi juridisen kuntakonsernin lisäksi ostopalvelut ja toiminnan, joka perustuu kuntien yhteistyöhön tai kunnan omistukseen.
Kunnan toiminnan kokonaisohjaus tulisi ottaa huomioon muun muassa kuntastrategiassa, kunnan johtamisessa, omistajaohjauksessa sekä soveltuvin osin asukkaiden osallistumisen ja vaikuttamisen turvaamisessa.
Valtuusto päättäisi osana kuntastrategiaa omistajapolitiikasta. Kunnanhallitus vastaisi kunnan toiminnan yhteensovittamisesta kuntastrategian mukaisesti ja kunnan toiminnan omistajaohjauksesta. Omistajaohjauksella olisi huolehdittava siitä, että tytäryhteisöjen hallitusten toiminnassa otetaan huomioon kuntakonsernin kokonaisetu. Kuntalaissa ohjattaisiin kuntia ottamaan huomioon kunnan kokonaisetu myös järjestettäessä palveluja yhteistoiminnassa tai ostopalveluna.
Lisäksi konserninäkökulma otettaisiin huomioon kuntalain vaalikelpoisuussääntelyssä. Merkittävin muutos olisi se, että henkilö ei voisi samaan aikaan olla kunnanhallituksessa ja kuntakonserniin kuuluvan yhtiön hallituksessa eli käytännössä vastata oman toimintansa valvonnasta.
Asukkaille paremmat osallistumismahdollisuudet
Laissa korostettaisiin kunnan asukkaiden ja palvelujen käyttäjien oikeutta osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Kuntia kannustetaan tarjoamaan entistä enemmän monipuolisia, vaikuttavia ja käyttäjälähtöisiä osallistumiskeinoja. Näitä voivat olla esimerkiksi osallistuvan budjetoinnin hyödyntäminen, erilaiset keskustelutilaisuudet ja kansalaisraadit.
Toivottavasti säädökset ovat velvoittavia. Esimerkiksi Riihimäellä virkakoneisto ja luottamushenkilöt ovat suhtautuneet sangen nuivasti osallistumismahdollisuuksien parantamiseen, vaikka nykyinen kuntalaki velvoittaa valtuuston huolehtimaan mahdollisuuksista. On näyttänyt, että virkamiehet pelkäävät, että oma valta- asema kaatuisi ja kuntalaiset tulevat suoraan luottamushenkilöiden puolelle.
Lisäksi esitetään, että kunnan tulisi asettaa nuorisovaltuusto tai vastaava vaikuttamiselin. Nuorisovaltuustolle olisi annetta mahdollisuus vaikuttaa kunnan toiminnan suunnitteluun, valmisteluun ja seurantaan. Laissa esitetään myös, että kansanäänestysaloitteen ikärajaa alennetaan 15-vuoteen.
Sähköiset kokoukset mahdollisiksi
Kuntalain uudistamisen tavoitteena on edistää sähköisten toimintatapojen hyödyntämistä. Kunnan toimielinten päätöksenteossa mahdollistettaisiin perinteisen kokouksen rinnalle uusina päätöksentekomuotoina toimielimen sähköinen kokous ja sähköinen päätöksenteko ennen kokousta.
Sähköinen kokous tarkoittaisi kokousta, johon voisi osallistua sähköisen yhteyden avulla haluamastaan paikasta. Julkisissa kokouksissa myös yleisöllä tulisi olla mahdollisuus seurata kokousta. Kunta voisi itse päättää, missä toimielimissä tai tilanteissa se käyttää sähköistä kokousta.
Sähköisessä päätöksenteossa osa kokoukseen tulevista asioista voitaisiin käsitellä sähköisin menetelmin ennen varsinaista toimielimen kokousta. Sähköinen päätöksenteko olisi käytettävissä kaikissa muissa toimielimissä paitsi valtuustossa ja sellaisissa kokouksissa, jotka ovat julkisia.
Toimielinten kokousten pöytäkirjojen nähtävänä pitämiseksi riittäisi niiden julkaiseminen julkisilla verkkosivuilla. Myös kunnan ilmoitukset saatettaisiin tiedoksi julkaisemalla ne verkkosivuilla. Kunta voisi tarvittaessa päättää ilmoitusten julkaisemisesta myös muulla tavalla.
Alijäämän kattamisvelvollisuutta tiukennetaan
Kunnan talouden kestävyyttä vahvistettaisiin tiukentamalla alijäämän kattamisvelvollisuutta. Alijäämä tulisi vastaisuudessa kattaa neljässä vuodessa. Muutoin kunta voisi joutua arviointimenettelyyn. Kun kyse on kunnista, menettely vastaisi nykyistä niin sanottua kriisikuntamenettelyä eli erityisen heikossa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettelyä. Alijäämän kattamisvelvollisuus ja arviointimenettely laajennettaisiin koskemaan myös kuntayhtymiä.
Kunnan takauksia rajoitetaan
Kuntalaissa rajoitettaisiin kuntien mahdollisuutta myöntää riskipitoisia takauksia yrityksille, jotka toimivat kilpailutilanteessa markkinoilla. Kunta voisi taata velan ainoastaan silloin, jos yritys kuuluu kuntakonserniin tai on kokonaan kuntien tai kuntien ja valtion yhteisessä omistuksessa ja määräysvallassa.
Kunta voisi yhä myöntää takauksen, jos on kyse liikunta-, kulttuuri- tai nuorisotoiminnasta. Lisäksi takaus olisi mahdollinen, jos asiasta on säädetty erikseen tai kyseessä on erityislainsäädäntöön perustuva EU-valtiontukiohjelma. Tällaisia tilanteita voivat olla esimerkiksi laajakaistarakentaminen tai sosiaalinen asuntotuotanto.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti