Valitus Riihimäen poistosuunnitelmasta lähti, jonkin ajan kuluttua hallinto- oikeus hyväksyy valituksen ja valtuuston päätös kumotaan. Sosialistien pitäisi muutenkin paremmin valvoa ja kontrolloida kuntien hallintoa ja tarvittaessa valittaa . Ohessa valitus.
Kaupunginvaltuutettu Mikko Lund
puh. 050 4061997
mikko.lund@kolumbus.fi
Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle
Raatihuoneenkatu 1, 13100 Hämeenlinna
Asia Kunnallisvalitus
Valittaja Mikko Lund, kaupunginvaltuutettu
Kohde Kaupunginvaltuuston päätös 20.8.2012 § 70
Liite Vs. talousjohtaja Tuula Lehtosen selvitys ns. kriisikuntakriteerien valossa´
( Kv:n kyselytunti Mikko Lundin kirjallinen kysymys) sekä puheenvuoro ”Tilinpäätökset 2009 – 2011” kaupunginvaltuuston seminaarissa 10.-11.5.2012.
Vaatimus: Kaupunginvaltuuston päätös suunnitelmapoistojen perusteiden hyväksymisestä lainvastaisena kumotaan ja annetaan sen täytäntöönpanokielto.
Päätöksen sisällöstä
Kaupunginvaltuusto on päätöksellään asiallisesti päättänyt kaupungin poistosuunnitelman muuttamisesta, hyväksynyt suunnitelmapoistojen perusteet liitteen 3 mukaisesti ja siirtänyt valtuustolle kuuluvaa toimivaltaa kaupungin rahoituksen perusteiden päättämisestä kaupunginhallitukselle. Päätös jättää hyödyke- ja hyödykeryhmäkohtaiset poistoajat ja suunnitelmat sen päätettäväksi.
Suunnitelmapoistojen perusteet on esitetty suosituksen mukaisten pitoaikojen ja poistoprosenttien mukaisin välyksin.
Poistosuunnitelman taannehtiva muutos on määrätty tulemaan voimaan vuoden 2012 tilikauden aikana.
Taustalla tilinpäätöksen tulosvaikutteiset tavoitteet
Tilinpäätöksen hankintamenojen kirjaamista kuluiksi muutetaan kesken tilikauden ja pyritään vaikuttamaan kuluvan tilikauden tulokseen, vaikka kuntajaoston suositus selkeästi edellyttää muutoksen voimaan saattamista vasta päätöksen jälkeen alkavan tilikauden alusta. Suosituksessa ajantasaistaminen koskee hyödykekohtaista kriittistä uudelleenarviointia eikä yleispiirteisiin perusteluihin perustuvaa koko poistojärjestelmän uudistusta.
Päätöksen taustalla vaikuttaa kaupungin taloudellinen tila. Edellisten tilivuosien tuloksen alijäämien kattamisvelvollisuus edellyttäisi merkittävää ylijäämää jo kuluvana tilikautena. Sitä ei ole näköpiirissä. Kaupungilla on lisäksi syytä pelätä joutumista ns. kriisikuntamenettelyn kohteeksi. Kts. oheinen liite. Jo vuonna 2009 pyrittiin poistojen alentamisella vaikuttamaan tilinpäätöksen tulokseen, mutta KHO kumosi valtuuston sitä koskevan päätöksen. Sen vaikutuksia kuntatalouteen ja tilinpäätösten antamaan kuvaan toiminnan tuloksesta kuvaa liitteenä oleva Tuula Lehtosen puheenvuoro valtuuston seminaarissa.
Päätöksen perusteluissa ja kaupunginhallituksen esityksen valmistelussa on noudatettu tämän tavoitteen kannalta ns. ”suopeaa laintulkintaa” – tarkoitus pyhittää keinot - ja erehdytetty valtuustoa hyväksymään lainvastaisen menettelyn poistosuunnitelman muuttamiseksi. Operatiiviselle johdolle luovutetaan toimivalta poistojen kuluerän säätelyssä. Poistojen merkitystä rahoituksen perusteissa kuvaa se, että niiden määrä vuoden 2010 tilinpäätöksessä on 10,1 miljoonaa euroa ja 101 % vuosikatteesta. Poistojen suuruuteen talouden kulueränä vaikuttaa oleellisimmin juuri hyödykkeen taloudellisen pitoajan määrääminen. Voimassa olevan poistosuunnitelman muuttamisella pyritään antamaan kaupunginhallitukselle mahdollisuus kuluerän joustavaan säätelyyn ja siten tilinpäätöksen tuloksen järjestelyyn. Ainoana tavoitteena suunnitelmapoistoissa pitää olla pyrkimys hyödykkeen taloudellisen pitoajan oikeaan mitoitukseen. Kuntajaoston suositus lähtee tästä perusajatuksesta.
Poliittisen prosessin aikana tuloksen järjestelyn tarkoitus kävi ilmi, mm. sdp:n valtuustoryhmän kokouksessa, kaupunginhallituksen jäsenten puheenvuoroissa alkuperäisen kaupunginhallituksen ehdotuksen hyväksymisen vaatimus. Kaupunginvaltuuston kokouksessa täydennettiin kaupunginhallituksen päätösehdotusta kannatetun lisäyksen mukaisesti vasta sitten, kun allekirjoittanut oli esittänyt epäilevän arvionsa päätöksen lainmukaisuudesta.
Päätöksen perusteluissa muutostarvetta kuvataan yleisluontoisesti; ” Riihimäen kaupunki on kasvukunta, jossa viime vuosina on mm. rakennettu uusia päiväkoteja ja peruskorjattu useita koulurakennuksia ja tehty mittava peruskorjaus Riihikodissa. Kaikki tämä on tehty sen jälkeen, kun poistosuunnitelma v. 2003 tarkistettiin.”
Se todistaa, että asiallisesti päätöksessä on kysymys uuden poistosuunnitelman/järjestelmän rakentamisesta ja uudistetun rakennuskannan poistoaikojen pidentämisestä. KHO:n päätöksellä kumotun poistojärjestelmän muutosyrityksen yhteydessä esitettiin jo samat seikat ja haluttiin yleisellä poistoprosenttien ja -aikojen pidennyksellä alentaa kuluina kirjattavia poistoja. Operaatio on entisten pyrkimysten jatkoa uusin keinoin.
Kuntajaosto määrää yksiselitteisesti hyödykkeiden poistoajat tehtäväksi poisto-ohjeen liitteen alarajoja noudattaen esimerkkinä olevissa hyödykkeissä ja -ryhmissä.
Poistoja koskeva pitoaikojen harkinta on siirretty suositusten ilmaisemassa haarukassa kaupunginhallituksen tehtäväksi. Toimenpiteellä vähennetään tietoisesti valtuuston vaikutus- ja kontrollimahdollisuuksia sekä vaarannetaan sen asema kunnan toiminnasta ja taloudesta vastaavana poliittisena päättäjänä. Valtuustolle ei ole tässä yhteydessä mitenkään selvitetty muutoksen vaikutuksia tilinpäätöksen tulokseen eikä menojen rahoitukseen. Päätös antaa lähes avoimen valtakirjan operatiiviselle hallinnolle poistojen määrän sääntelyyn ja tuloksen järjestelyyn.
Hyödykkeiden poistoaikojen määräämistä koskeva toimivalta ja poistosuunnitelman muutoksen voimaan saattaminen eivät täytä kirjanpitolautakunnan kuntajaoston tarkistettuja suosituksia.
Poistosuunnitelman muuttaminen
Kuntajaoston uudistettujen suositusten sisällöstä todettakoon seuraavaa:
Suunnitelmapoistot edellyttävät kunnilta poistosuunnitelman laatimista, erillistä pysyvien vastaavien hyödykkeiden seurantaa ja poistojen laskentajärjestelmän ylläpitämistä. Laatimisessa on noudatettava olennaisuuden periaatetta ja keskityttävä rahamäärältään merkittävämpien hyödykenimikkeiden poistojen oikeaan laskentaan. Hankintameno tulee poistaa hyödykkeen vaikutusaikana ja jaksottaa koko taloudelliselle pitoajalle. Suunnitelman mukainen poistaminen edellyttää hyödykkeiden hankintamenon kirjaamista ennalta laaditun suunnitelman mukaan järjestelmällisesti kuluksi. Poistot tulee tehdä suunnitelman mukaisesti tilikauden tuloksesta riippumatta. Suunnitelmapoistoja ei siten voida pienentää toteutuneen tuloksen jäädessä jonakin tilikautena ennakoitua vähäisemmäksi. Muutetuissa suosituksissa on korostettu poistosuunnitelman muuttamisen perusteita.
”Poistosuunnitelmaa voidaan muuttaa, jos hyödykkeen palvelutuotantokyky olennaisesti muuttuu, mutta sen on perustuttava kunkin hyödykkeen tulonodotusten tai palvelutuotantokyvyn muutoksiin.”
Paraneminen voi kyllä edellyttää poistosuunnitelman yksilöityä muutosta, jos hyödykkeen taloudellisen pitoajan ennakoidaan olevan olennaisesti aiemmin arvioitua pidempi. Silloin vanhan suunnitelman mukainen poistamaton hankintameno jaksotetaan poistettavaksi uuden pitoajan puitteissa. Yleistä poistojen määrän alentamista tuloksen parantamisen tai taseen alijäämän kattamisen tarkoituksessa ei voida pitää hyvän kirjanpitotavan mukaisena. Sen vaatimuksen täyttymistä tilinpäätöksen laillisuus edellyttää.
Hyödykekohtaisissa suunnitelmissa saattaakin olla ajantasaistamisen tarvetta. Sen seurantaan ja ajantasaisuuteen kuntajaosto kiinnittää suosituksen muutoksen yhteydessä huomiota. Se ei kuitenkaan edellytä yleisesti koko poistosuunnitelman muuttamista saati sitten muutettujen poistojen kohdentamista koskemaan kuluvaa tilikautta. Muutettu suositus määrää muutosten ja tarkistusten voimaantulosta viimeistään vuoden 2013 tilikaudeksi, sallii sen aikaisemminkin, jos päätös tehdään edellisellä tilikaudella, tässä tapauksessa vuoden 2011 puolella.
Ohjeiden muuttaminen 15.11.2011 on johtunut tarpeesta kiristää kuntien tilinpäätöksissä kunnissa yleistynyttä alipoistokäytäntöä. Sen johdosta maan kuntatalouteen on syntynyt historiallista luokkaa oleva velkakanta – kolminkertaistunut vuodesta 2000 lähtien. Sen ja ns. kestävyysvajeen rahoitustarve on edellyttänyt ”kurinpalautusta” kuntien poistokäytäntöön. Mm. Riihimäen kaupunkia koskeva KHO:n 17.1.2012 antama päätös (KHO 2012:2), jolla se kumosi valtuuston päätöksen poistojärjestelmän muutoksesta, on ollut osaltaan tarkistukseen myötävaikuttava tekijä.
Kaupungin voimassa olevat poistosuunnitelmat perustuvat valtuuston päätöksiin 17.6.1996 § 77 ja sen tarkistukseen 18.8.2003. Ne ovat suosituksen mukaisia ja käsittävät määräykset poistomene-telmästä ja pitävät sisällään yksiselitteiset hyödykkeiden ja hyödykeryhmien poistoprosentit ja pitoajat. Ajantasaistaminen voi koskea vain niiden hyödykkeiden kohdalla perusteltuja ja olennaisia muutoksia tai lisäyksiä suunnitelmaan. Niistä valtuuston on päätettävä. Keskeisimpiä ja rahamäärällisesti suurimpia poistojärjestelmän kautta uudelleen rahoitettavia kohteita kuntataloudessa ovat rakennukset ja rakennelmat, kiinteät rakenteet ja laitteet sekä teknilliseen infrastruktuuriin kuuluvat kaupunkirakenteet ja verkot. Niiden taloudellisen pitoajan päätös jättää kaupunginhallituksen harkittavaksi.
Valtuusto vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta
Rahoituksen perusteista päättäminen on kuntalaissa säädetty valtuuston tehtäväksi eikä sitä voida delegoida hallintosäännöllä kunnanhallitukselle. Valtuuston velvollisuutena on tilinpäätöksellä antaa oikeat ja riittävät tiedot kaupungin toiminnan tuloksesta sekä taloudellisesta asemasta ja rahoituksesta. Kunnan toiminnan tilivelvollisuus kuntalaisille toteutuu sen kautta. Tilinpäätöksen oikeellisuudella on suuri yhteiskunnallinen merkitys.
Tilinpäätöksen tulee täyttää lainsäädännön määräykset, muutoin valtuusto ei voi vahvistaa tilinpäätöstä eikä myöntää vastuuvapautta tilivelvollisille. Tilintarkastajan tulee valvoa ja antaa virkavastuulla kertomuksessaan valtuustolle vakuutuksensa tilinpäätöksen lainmukaisuudesta. Siihen kuuluu myös poistojen käsittelyn lainmukaisuuden tutkiminen. Poistojen perusteiden määrääminen poistosuunnitelmalla ja niitä koskevat liitetiedot tilinpäätöksessä on valtuustolle asemansa perusteella kuuluvaa valvontaa ja operatiivisen hallinnon kontrollia.
KunL:n 13:ssä määrättyyn valtuuston velvollisuuteen päättää rahoituksen perusteista kuuluu poistosuunnitelman laatiminen ja muuttaminen; sen tehtävänä on olennaisuuden periaatetta noudattaen harkita poistojärjestelmään kuuluvien hyödykkeiden ja hyödykeryhmien taloudellinen pitoaika. Vain niin toteutuu ennakollisesti päätetty poistojen kirjautuminen tilikausittain järjestelmällisesti kuluiksi ja kunnan toiminnan rahoitettavaksi menoksi.
Valtuusto on ylittänyt toimivaltansa siirtäessään kaupunginhallitukselle laissa ja kirjanpitolautakunnan kuntajaoston suosituksissa sille määrättyä harkintavaltaa. Kaupunginhallituksen johtosäännön toimivalta voi koskea vain yksilöityä hyödyke- ja ryhmäkohtaista harkintaa poistojärjestelmässä sekä arviointia tulonodotuksissa tapahtuvissa muutoksissa. Tilinpäätöksen liitetiedot todentavat tämän toimivallan puitteissa tehdyt ratkaisut. Valtuusto voi niistä päätellä niiden asianmukaisuuden ja laillisuuden.
Päätöksen laillisuuden arviointiin vaikuttavat
säännökset
Kuntalain 13 §:n, jonka mukaan valtuusto vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta sekä päättää mm: talouden, rahoituksen ja sijoitustoiminnan perusteista sekä hyväksyy talousarvion, kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista sekä konserniohjauksen periaatteista, hyväksyy tilinpäätöksen ja päättää vastuuvapaudesta sekä päättää muista valtuuston päätettäviksi säädetyistä ja määrätyistä asioista,
Kuntalain 14 § 1 mom., joka kieltää toimivallan siirtämisen alemmille toimielimille laissa valtuuston päätettäväksi säädetyssä asiassa,
Kuntalain 65 §, jonka mukaan talousarviossa ja suunnitelmassa valtuuston on täytettävä alijäämän kattamisvelvollisuus ja katettava rahoitustarve todellisiin menoihin perustuvilla määrärahoilla.
Kuntalain 67 kirjanpitoa ja 68 tilinpäätöstä koskevat pykälät. Ne määräävät kirjanpitolautakunnan suositusten normihierarkkisen aseman kuntia ohjaavana sekä velvoittavana toimijana. Kunnallisen luottamushenkilö- ja virka toiminnan tilivelvollisuus asukkaille on toteutettava kirjanpidon ja tilinpäätöksen sisältöä koskevien valtakunnallisten normien mukaan.
Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston 15.11.2011 antama, tarkistettu yleisohje kunnan ja kuntayhtymän suunnitelman mukaisista poistoista; muutetussa yleisohjeessaan kuntajaosto suosittaa, lue antaa sitovan normin, poisto-ohjeen liitteen mukaisten poistoaikojen alarajojen noudattamisesta, ellei pidemmän poistoajan käyttämiseen ole ERITYISTÄ HYÖDYKEKOHTAISTA PERUSTETTA. Ohjetta tulee noudattaa viimeistään tilivuodesta 2013 alkaen.
Katson, että mainittuja oikeusohjeita tulee tulkita yhdessä ja huomioiden kokonaisuutena niiden perimmäinen tarkoitus valtuuston hallitsemaan ja uskottavaan kuntatalouden hoitoon.
Katson Riihimäen kaupunginvaltuuston päätöksen lainvastaiseksi ja pidän tarpeellisena sen kumoamista, koska valtuuston päätöksen mukaan poistojen suuri kuluerä määräytyisi kuntataloudessa ohi valtuuston määräysvallan ja hallinnollisen kontrollin
Päätös on syntynyt kaupunginhallituksen valmistelussa,
jossa esittelijä ja jäsenet ovat käyttäneet lain säännöksiin ja
suosituksiin nähden harkintavaltaansa muuhun tarkoitukseen kuin
se on normien mukaan on ollut käytettävissä. Se on johtanut
valtuustossa harkintavallan väärinkäyttöön, jota valtuuston
kokouksessa tehdyn lisäyksen hyväksyminen ei poista.
Kannatettu ehdotus on valtuustossa päätöksen laittomuutta
koskeneen väitteen synnyttämä, motiiviltaan päätöksen julkisuutta
varten harkittu lisäys. Totean vielä, että suunnitelman mukaisten
poistojen ajantasaistamista koskeva kuntajaoston suositus
korostaa hyödykkeen taloudellisena pitoaikana oikeamittaisiin
poistoihin perustuvaa investointien uudelleen rahoittamisen
tavoitetta ja suorasanaisesti kieltää tulosvaikutteisen harkinnan
hyödykkeiden pitoaikojen määrittelyssä.
Päätöksellä ajettu muutos poistojärjestelmään on tarkoitettu vaikuttamaan vuoden 2012 tilinpäätökseen. Sillä luodaan väärää kuvaa kaupungin taloudesta ensi vuoden alusta alkavan valtuustokauden kunnallispolitiikalle.
Tilinpäätöksen oikea kuva on yhteiskunnallisesti tärkeä. Valtuutettujen on tiedostettava talouden tuomat rajoitukset ja kovin vähäinen liikkumavara ylivelkaantumiseen johtaneen valtuustokauden jäljiltä. Tilannekuvaa on pyritty salaamaan ja kaunistelemaan antamalla johtavien politiikkojen ja kaupunginjohtajan toimesta julkisuudessa tosiasioita vastaamattomia lausuntoja. Kuvaavaa on, että julkisuudessa esitetyt tutkijoiden ja asiantuntijoiden lausunnot ovat kiistetty suoralta kädeltä perustelematta, viimeksi kuntauudistusraportin painelaskelmat. Täytäntöönpanokiellon antaminen on siksi yleisen edun vaatima toimenpide.
Riihimäellä 26. päivänä syyskuuta 2012
Mikko Lund
