maanantai 17. tammikuuta 2011

"Pääsy kielletty"


”Pääsy kielletty”

”Pääsy kielletty”  on Stakesin kustantama kirja. Tekijöinä ovat Sakari Hänninen, Jouko Karjalainen ja  Kirsi Marja Lehtelä (toim.) Tietokirjoja 245. Helsinki 2007.

Nostan kirjan esiin, sillä  tutustuin kirjaan viikonloppuna. Tutkijat tuottavat keskusteluun käsitteen poiskäännyttäminen. Poiskäännyttämistä voidaan pitää aktiivisena sosiaalisen syrjäyttämisen  muotona. Kysymys on erityisesti institutionaalisista käytännöistä, joissa haavoittavissa olosuhteissa olevat ihmiset apua ja palveluja etsiessään ohjataan suoraan tai epäsuorasti muualle. Yksinkertaisesti heidät  torjutaan sosiaaliturvan piiristä.

Eri alojen asiantuntijat  pohtivat teoksessaan poiskäännyttämisen ilmenemismuotoja.
Artikkeleissa asiaa lähestytään henkilökohtaisten kokemusten ja työntekijöiden havaintojen, lainsäädännön ja elokuvaelämystenkin valossa.

Kirja avaa näkökulmia sosiaalipoliittiseen keskusteluun. Se on hyödyllistä luettavaa kaikille, jotka haluavat  miettiä, kuinka hyvin yhteiskunnan nimissä annetut lupaukset pitävät käytännössä. 
Kirjaa lukiessa tuli mieleen omakohtainen kokemus, kun Hannu Taanila  ohjasti minua: ”Älä  sinä Mikko puhu siitä syrjäytymisestä, käytä oikeaa käsitettä syrjäyttäminen, siitä on useimmin kysymys!”  Kiitin Hannua hyvästä kommentista. Olen aina yrittänyt muistaa syrjäyttämisen.

Vakausrahastoa ei saa paisuttaa Suomen kustannuksella 

Näin katsoo eduskunnan talousvaliokunnan puheenjohtaja Jouko Skinnari (sd). Skinnari perää kannanotossaan Jyrki Kataiselta (kok) tiukkuutta, kun euromaiden valtiovarainministerit kokoontuvat viikon alussa Brysseliin keskustelemaan kriisimaiden auttamiseksi luodun rahaston kasvattamisesta.
Euromaiden vakausrahasto on kooltaan 440 miljardia euroa. Suomi varautuisi jopa 8 miljardin edestä  uusiin takauksiin.

Skinnari sanoo, että puheet rahaston nostamisesta kaksinkertaiseksi nostaisivat Suomen vastuut jo 30 prosenttiin valtion 50 miljardin euron budjetista, mikä on mittava lasku nykyisille ja tuleville sukupolville.

-          Valtion kassa on jo nyt tyhjä, ja lisää velkaa joudutaan ottamaan miljardikaupalla. Kansalaisten sosiaali-, terveys- ja koulupalveluja ei kohta pystytä hoitamaan asianmukaisesti, varoittaa Skinnari.

Ei tuohon ole paljoa lisäämistä.


Suhtaudutaanko Soiniin kuin  pieneen vauvaan?

Näin väittää  eikä suinkaan kysy  europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari (sd)  Iltalehdessä.
Jaakonsaaren mielestä Soinilta ei vaadita poliittisiin kysymyksiin kunnon vastauksia ja hänestä vain todetaan " voi, voi, kun se kasvaa".
Jaakonsaari haluaisi muun muassa kysyä Soinilta, haluaisiko hän todella, että Suomessa vaihdettaisiin valuutta eurosta markkaan eurokriisin keskellä.

Todella hyvä kysymys. Entisenä toimittajana Liisa osaa asettaa  kysymyksiä.


Mikko Lund

sunnuntai 16. tammikuuta 2011

Kaupunkilaisten mielipidettä kuultava

Kaupunkilaisten mielipidettä kuultava
Kansanedustajaehdokkailta pyydettävä sitoumus maakuntarajan ja vaalipiirirajan poistamisesta.

Olen silloin tällöin lukenut, mitä Suomi24/Riihimäki- sivustolla kirjoitetaan. Kaupunkilaisten vääristämätön mielipide  sieltä  pursuaa esiin. Sivusto puolustaa paikkaansa, ihmisten henkireikänä, vaikka käytännössä harvoin siellä käydään tutkivaa keskustelua ihmisen, yhteiskunnan ja maailman tilasta..

Kuitenkin silloin tällöin esille tulee kansalaisten  ideoita,  jopa yhteiskunnallisia tai sosiaalisia keksintöjä.

Kaverieliitin toiminta- palstalla  Ihmettelevä ”kaupunkilainen” kirjoitti , mitä varten Riihimäki  roikkuu Hämeenlinnan yhteydessä. Kerrassaan hyvä ja asian ytimeen menevä kysymys. Kysymystä sietäisi  Riihimäellä pohdittavan isommallakin porukalla. Onko Riihimäelle todellista hyötyä kuulua Hämeenlinnan johtamaan Kanta- Hämeeseen?

Eikö Riihimäen luontainen suunta olisi  Etelä, Hyvinkää, Keski-Uusimaa ja  jopa Pääkaupunkiseutu? Jos Riihimäki olisi oikeasti suuntautunut Etelään, silloin meitä ei nöyryytettäisi Hämeenlinnan toimesta, kuten nyt tapahtuu  sairaala-asioiden  kohdalla.

Nimimerkki ”maakuntahengetön”  puolestaan  alleviivaa  Kanta- Hämeen ja Keski- Uusimaan luontaista yhteistoimintaa. Nimimerkki  ehdottaa  kansanliikettä muuttamaan maakuntajakoa ja  vaalipiiriä. Ehdotus on ihan kannatuksen arvoinen. Hämeenlinnalaisia  kansanedustajaehdokkaita ei kannata  äänestää, ennen kuin heiltä on pyydetty ja saatu sitoumus maakuntarajan  ja vaalipiirirajan poistamisesta.

Kirjoitin puheenvuoron metropolipolitiikasta, jossa edellytin hallitukselta Hämeenlinnan ja Riihimäen ottamista mukaan metropolitikkaan ja -alueeseen. Alueella tarvitaan tähän perustuvia linjanvetoja erikoissairaanhoidon kehittämisen turvaamiseksi., liikenneolojen  parantamiseksi, työllisyyden ja  elinkeinojen kehittämiseksi sekä viihtyisien asuntoalueiden rakentamiseksi.

Hämeen maakunta on  liian pieni. Niillä hartioilla ei huolehdita  Kanta- Hämeen keskussairaalan kehittämisestä. Hämeenlinnan nurkanvaltausten pysäyttämiseksi   Riihimäen pitäisi  lyöttäytyä yhteistyöhön  Hyvinkään sairaalan ja Keski- Uusimaan kuntien kanssa. Hyvinkään ja Riihimäen yhteinen sairaala olisi Suomen toiseksi suurin sairaala.

Kaupunkilaisten mielipide olisi hyvä ottaa huomioon vanhan linja-autoasemankin kohdalla sen  suojelemiseksi. Suuri määrä kaupunkilaisia on suoraan vaatinut  linja- autoaseman säästämistä Museoviraston ja Hämeen Ely- keskuksen ohella. Maanantain kaupunginvaltuustossa linja-autoaseman  kohtalo ratkaistaan. Silloin nähdään, onko  valtuusto kuullut  kaupunkilaisten äänen.

Nimimerkki ”Mörkö” kirjoitti Aamupostin nettilehden keskustelupalstalla, että kaupunginjohtaja sanelee, mikä on kaikille hyväksi. ”Linjuriasema näyttää olevan vain yksi riesa herrtojen tiellä, vanha liikekeskusta on tarkoitus näivettää ja siirtää kaupppapalvelut asemanseudun kolosseihin.”
Näin on tapahtumassa, ellemme saa aikaan yhteistä vastarintaa!

Mikko Lund

lauantai 15. tammikuuta 2011

Miten käy entisen pääministerin ja keskustan puheenjohtajan Matti Vanhasen?

Jännitys tiivistyy. KRP on saanut valmiiksi Vanhastutkinnan. Miten käy Matti Vanhasen? Valtakunnansyyttäjä kertoo ensi viikolla, pitäisikö syyte Vanhasta vastaan nostaa.

KRP tutki eduskunnan perustuslakivaliokunnan pyynnöstä, onko Vanhanen rikkonut lakia päättäessään pääministerinä Raha-automaattiyhdistyksen avustuksista Nuorisosäätiölle. Säätiö jakoi Vanhaselle vaalitukea viime presidentinvaaleissa.

Valtakunnansyyttäjä vie asian ensi viikolla perustuslakivaliokunnan käsiteltäväksi. Valtakunnansyyttäjä kertoo tuolloin, pitäisikö syyte hänen mielestään nostaa. Hänen kantansa ratkaissee pitkälti myös perustuslakivaliokunnan kannan.

Keskusrikospoliisi on tutkinut perustusvaliokunnan pyynnöstä lokakuusta lähtien, onko Vanhanen rikkonut lakia päättäessään pääministerinä RAY:n  avustuksista Nuorisosäätiölle. Säätiö jakoi Vanhaselle vaalitukea viime presidentinvaaleissa.

Syytekynnys on erittäin korkea. Perustuslaissa lähdetään siitä, että aivan pikkujuttujen takia valtakunnanoikeutta ei kutsuta koolle. Viimeksi valtakunnanoikeus  kokoontui vuonna 1993. Kauppa- ja teollisuusministeri Kauko Juhantalo sai tuolloin ehdollista vankeutta lahjusten vaatimisesta.
Perustusvaliokunnan mietinnössä otetaan kantaa siihen, onko Vanhasen toiminta ollut laillista vai ei. Mahdollisen syytteen nostamisesta päättää eduskunnan täysistunto.

 Jos perustuslakivaliokunta toteaa Vanhasen toiminnan laittomaksi, eduskunta äänestää asiasta. Sen tulos ratkaisee, joutuuko Vanhanen valtakunnan oikeuteen vai ei.

Mahdollisena pidetään sitäkin, että Vanhanen ei joudu oikeuteen, mutta saa perustuslakivaliokunnalta moitteet toiminnasta. Näin tapahtui vuonna 1997, kun perustuslakivaliokunta  moitti ministeri Arja Alhoa (sd) ns. Sundgvist- sopimuksesta. Lainvastaisuutta ministeri Alhon toiminnasta ei löydetty.

Miten käy Matti Vanhasen?

Mikko Lund

perjantai 14. tammikuuta 2011

Poliittisten puolueiden asetettava pelisäännöt kapitalismille ja pääomalle

Poliittisten puolueiden asetettava pelisäännöt kapitalismille ja pääomalle

Toissa viikolla Ylen Aamutelevision Jälkiviisaissa Kalle Isokallio puhui kriittisesti kapitalismin hivuttautumisesta suomalaiseen yhteiskuntaan. Siihen Jan Erola kysyi hämmentyneenä, onko Isokalliosta tullut sosialisti. Isokallio vastasi: "Ei, vaan mä olen aina kannattanut hyvinvointiyhteiskuntaa, ja nyt se on vaarassa sen takia, että me annetaan kapitalismille täysin vapaat kädet ja kuitenkin annetaan heille myös turva. Nyt saa mellastaa kuin sika pöheikössä. Poliittisten puolueiden pitää asettaa ne pelisäännöt, joilla kapitalismi pelaa".

Juuri näin Kalle Isokallio!  Mistä vain löydät sellaisen poliittisen puolueen, joka astuu kapitalismin ja pääoman varpaille? Sen toiveen perässä saa huhuilla eikä vastausta tahdo tulla.

Niin alas on mennyt poliittisissa puolueissa keskustelu, että edes vasemmistopuolueissa  sosialidemokraateissa tai vasemmistoliitossa ei löydy pääomalle suitsijoita. Työväenpuolueet ovat hylänneet aikaisemmat sosialistiset tavoitteet. Nyt ne ovat niin porvarillistuneet, että eroa kokoomukseen ja muihin porvarillisiin puolueisiin on kerta kaikkiaan vaikea nähdä. Käytännössä se ilmenee samoina eduskunta- ja kunnallisvaalitavoitteina.

Onko siinä lopulta mitään ihmettelemistä, jos äänestäjä tai ihan vakiintunut kannattakin on ihmeissään ja ymmällä? Puolueet tarjoavat kovin samanlaisia vaalipaketteja. Äänestäjällä on kaksinkertainen valinnan vaikeus. Äänestäjän pitäisi löytää oikea puolue ja vielä oikea  ehdokas, johon voisi luottaa.. Kriittiselle valitsijalle siinä on ongelma.

Monelle ongelma on niin suuri, että he jäävät vaalipäivänä kotiin. Tästä kertoi eilinen Helsingin Sanomien Suomen Gallupilta tilaama tutkimus. Tutkimuksessa äänestysvarmuutta selvitettiin kysymyksellä. ”Huhtikuussa järjestetään maassamme eduskuntavaalit. Kuinka varmana pidätte sitä, että käytte äänestämässä tulevissa eduskuntavaaleissa?”

Täysin varmoja äänestäjiä oli vain 53 prosenttia. Vähiten varmoja äänestäjiä löytyi työväestöstä (39%), opiskelijoista (46%), nuorista (43%) ja alemmista toimihenkilöistä. Varmimmat äänestäjät löytyivät ylemmistä toimihenkilöistä ja kokoomuksen äänestäjistä (75%). Tämä ennustaa kokoomukselle hyvää tulosta.

Vuoteen 2007 verrattuna keskustan kannattajien äänestysvarmuus on romahtanut. Pudotusta on 13 prosenttiyksikköä. Tutkimuksessa perussuomalaisten kannattajat ovat epävarmempia kuin muiden puolueiden kannattajat. Jos asetelma säilyy samana vaaleihin asti, tällä on paljonkin vaikutusta vaalitulokseen.Kysymys on suuresta eriarvoisuudesta. Alhaisimman äänestäjäryhmän (työväestö 39%) ja korkeimman äänestäjäryhmän (kokoomus( 75%) ero on peräti 36 prosenttia.

Mikko Lund


torstai 13. tammikuuta 2011

Eikö Saksa enää olekaan rikas Euroopan maa?


Rikas Saksa -  yllätys yllätys -  onkin köyhien maa


HS:n Berliinin kirjeenvaihtaja Katariina Baer yllättää  tilastoluvuilla.(HS 10.1.2011) Saksa ei olekaan enää rikas maa. Berttelsmann- säätiön teettämässä tutkimuksessa vertailtiin 31:n OECD-maata, ja Saksa sijoittui sijalle 15. Mittareita oli pitkäaikaistyöttömyys, lapsiköyhyys ja koulutusputken avoimuus eri sosiaaliryhmille. Luvut osoittavat, että Saksa ei poikkea muista. Rikkaat rikastuvat, köyhät köyhtyvät ja tuloerot lisääntyvät  Saksassakin. Silti viime vuonna Saksa lievitti yli vuoden työttömänä olleiden tilannetta 49 miljardilla eurolla. Aikakauslehti Der Spiegelin mukaan vain puolet meni työttömille, toinen puoli paloi järjestelmässä.

Mutta 49 miljardia euroa, mitä se merkitsee. Suomen valtiontalouden eri hallinnonalojen kehys  on vuonna 2011 38 miljardia euroa ja arvio kehyksen ulkopuolisista menoista noin 12 miljardia. Saksa laittoi yksin pitkäaikaistyöttömiin enemmän.

Mari Kiviniemen (kesk) hallitus on hyvää vauhtia tekemässä Suomesta kummitusvaltiota. Hallitus ei hoida työttömyyttä eikä varsinkaan nuorisotyöttömyyttä. Hallitus jää historiaan porukkana, joka nosti kädet pystyyn ja siirsi kaikki  tärkeät asiat seuraavalle hallitukselle.

Kansanedustaja Maria Guzenina - Richardson on listannuit asioita, jotka jäävät hallitukselta kesken. Niitä ovat mainitsemani työllisyyden hoito ja työurien pidentäminen, työelämän laadun parantaminen.
Terveydenhuoltolaista tulee torso. Se ei sisällä rakenteiden uudistamista eikä sosiaalipuolta.
Valtion ja kuntatalouden  tervehdyttäminen  jää pahasti kesken. Kuntakoon suurentaminen ja peruspalveluiden turvaaminen, nekin seuraava hallitus joutuu hoitamaan.

Sata-komitean esitykset sosiaaliturvan uudistamiseksi kaikkein köyhimpien kohdalla.. Politiikkaohjelmat, kaunista puhetta, mutta resurssointi puuttui, nekin jäävät… niin, seuraavan hallituksen hoidettavaksi.
Tällaisia saavutuksia  on meidän nykyisellä hallituksella. Jäljet ihan suoraan sanoen pelottavat.


Mikko Lund





keskiviikko 12. tammikuuta 2011

Liikenneministeri Vehviläiseltä odotetaan retoriikan sijasta tekoja

Liikenneministeri Vehviläiseltä odotetaan retoriikan sijasta tekoja


Talvi on koetellut junien selviytymistä  pakkasista. Myöhästyneet junat ovat koetelleet  matkustajien pinnaa. Pitkä tuntuu olevan pinna liikenneministeri Anu Vehviläisellä (kesk).
Kun junaongelmat olivat jatkuneet kaksi kuukautta, ministerimme pyysi rautatieyhtiöltä selvitystä toimintahäiriöistä.

Ministeri haluaa tietää myöhästelyjen ja peruutusten syyt. Ei tällaisesta paperisodasta taida mitään selvitä. Liikenteen sujuvuuden varmistaminen edellyttää oikeasti rahaa ja satsauksia liikenneverkon kunnostamiseen.

Ministeri Vehviläinen pyysi selvitystä junien myöhästelystä myös vuonna 2007. Selvityksen saatuaan ministerimme totesi, että raideliikenteen lisääntynyt kysyntä ”edellyttää radanpidon ja –rakentamisen rahoituksen uutta arviointia” ja ilmoitti, että rahojen riittävyys tulee arvioida liikennepoliittisen selonteon yhteydessä. Selonteko valmistui noin kolme vuotta sitten.

Liikenneministeri Vehviläinen (kesk) ei taida olla ihan tehtävänsä tasolla. Puhumalla, retoriikalla asiat ei hoidu. Ratalaitos tarvitsee pikaisesti riittävästi rahaa   talvikunnostukseen. Ministerin ja eduskunnan tulee sitä järjestää.

Mikko Lund

tiistai 11. tammikuuta 2011

Onko Suomi oikeusvaltio?


Onko Suomi oikeusvaltio?

Oikeusvaltiossa viranomaisen vallankäytön tulee olla kontrolloitua. Mielivallan ja väärinkäytösten minimoimiseksi.

Suomessa poliisilla on valta päättää kotietsinnöistä. Se on enemmänkin poliisivaltion kuin oikeusvaltion piirre. Ei nimittäin ole ongelmatonta, että poliisi päättää yksin kotietsinnöistä.

Asiahan liittyy vahvasti perusoikeuksiin. Kotirauha ja yksityisyyden suoja ovat sellaisia perustuslaillisia oikeuksia, että niihin kajoamisen pitäisi olla useamman viranomaisen kuin pelkän poliisin yksipuolisen harkintavallan takana.

Poliisin toimintaan liittyy kansalaisten kanteluita. Niistä antamissaan ratkaisuissa eduskunnan oikeusasiamies on tavan takaa kiinnittänyt huomiota perusoikeuksien kunnioittamiseen  ja toteuttamiseen. 


Vallankäyttö edellyttää kontrollia.


Mikko Lund