maanantai 18. tammikuuta 2016

Herroille ja hulluille ei pitäisi näyttää keskeneräistä työtä

HERROILLE JA HULLUILLE EI PITÄISI NÄYTTÄÄ KESKENERÄISTÄ TYÖTÄ

Pääministeri Juha Sipilän hallitus on kovalla kiireellä toteuttamassa soteuudistuksen maakuntapohjaisena. Lausuntoa pyydetään pika-aikataululla kunnilta. Mutta ihmeellistä ja peräti kummallista on, että  hanke  on monella tapaa keskeneräinen. Mitä järkeä on pyytää lausuntoa asioista, jotka ovat vielä pahasti levällään? Hallituksen sotelinjaus ei ole laki. Se joutuu vielä sitä ennen  monesta syystä poliittisen harkinnan kohteeksi.  Ensinnäkin maakuntajako ja alueellisen valtuuston vaalit tarvitsevat takeet perustuslakiin. Isehallintoalueen muodostaminen tarvitsee poliittisen kannatuksen, joka perustuslaillisella eduskunnan enemmistöllä muuttaa kahden portaan julkisen vallan päätöksentekojärjestelmän kolmiportaiseksi.
 
Hallitus on unohtanut vanhan sananlaskun. Selvityshenkilö Lauri Tarasti luovuttaa ehdotuksensa kuntaministeri Anu Vehviläiselle vasta 22.1. Silti kuntia pyydetään ottamaan uudistukseen kantaa; minkä maakunnan pohjalta muodostettavaan itsehallintoalueeseen kunta perustellusti katsoo kuuluvansa. Lausuntopyyntö on kohdennettu valtuustoille. Hallitus on jo sopinut itsehallintoalueiden määräksi 18 ja sote-palvelut puolestaan järjestettäväksi 15 alueen puitteissa. Ministeri Vehviäinen ei näytä siitä tinkivän virinneistä toiveista huolimatta. Itsehallintoalueet muodostetaan maakuntajaon pohjalta. Ne vastaavat tulevaisuudessa sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä lain ja sen nojalla tehdyn valtioneuvoston järjestämispäätöksen mukaisesti ja lisäksi niille siirretään ministeriöistä valtion tehtäviä. Monitoimialainen viranomainen/itsehallintoalue on vielä hahmoton möhkäle. Pelko hallintokaaoksen syntymisestä ei ole ihan aiheeton.
 
Kuntien  maakuntaliitto -vetoisella valmistelulla on tavoitteena Kanta- Hämeen pienmaakunnan  ja oman keskussairaalan säilyttäminen, mutta  tietämättä, millaiseksi itsehallintoalueen tehtävät ja toimivalta muutoin ovat lopulta muodostumassa. Lausuntoa pyydetään tammikuun loppuun mennessä ja ennenkuin kaikki ainekset vakavasti otettavalle lausunnolle ovat koossa. Tuuleen kylvettyä on, minkä puolesta kansalaiset tulisivat äänestämään ja millä aluejaolla ottamaan asiainhoito kontalleen?

Ministeriöiden esityksissä tehtävien siirtämisessä uuteen portaaseen ei ole itsehallinnollista luonnetta. Tulevia tehtäviä hoidettaisiin niin kuin ennenkin, tiukasti ministeriöiden ohjauksessa ja valvonnassa. Jo nyt näyttää siltä, että sanalla "itsehallintoalue" ei ole sisältöä,  se on pikemminkin asianajollinen porkkana, jolla vietellään kansalaisia ottamaan uutta verotus- ja hallintotaakaa kunnan hallinnon lisäksi. Hallitus ei pelaa reilua peliä! Jos, niin uuden hallinnon perustuslaillisista takeista ja rahoituksesta olisi jo nyt tieto kansalaiskeskustelun virittämiseksi. Ilman tätä, kuntien ym. tahojen lausunnot polkevat suota!

Itsehallintoalueiden  toimivalta, onko niillä yleistoimivaltaa ja mikä on suhde kuntien itsehallintoon ovat avoimia kysymyksiä. Maassa on useita alueita, joille nykyinen maakuntajako ei sovi edes sote-näkökulmasta ja kunnilla on pyrkimyksiä vaihtaa aluetta. Viimeksi julkisuudessa esille tuli  pääkaupunkiseudun kuntien hanke jakaa Uusimaa kahdeksi itsehallintoalueeksi. Lisäksi siellä on ns. kuumakunnilla malli kahteen sotealueeseen maakunnassa.
Tästä näkökulmasta  Riihimäen seudun asukkaiden etu vaatisi katsomaan, mitä eteläisellä alueella tapahtuu ja miksi sen itsehallintoalueet ovat muodostumassa. Lausunto on vähintäänkin ennenenaikainen. Riihimäkeläisten etu ei voi olla sama kuin hämeenlinnalaisten etu. Pitäisi kysyä kaupunkilaisilta,vastaako uusi hallintoporras ja millä aluejaolla heidän etujaa niiin, että heillä olisi todellista intresssiä äänestää . Järkeviä edellytyksiä kannanottoon ei ole vielä olemassa. Itsehallintoalue -hankkeessa on kysymys valtiosääntöisen kansanvallan historiallinen muutos.  Pelkkä kuntien lausunto kansalaisia kuulematta ja kansalaismielipidettä selvittämättä ei kuulu oikeus- ja sivistysvaltion tapaan murtaa kaksiin vaaleihin perustuva julkisen vallan rakenne.

Kaupungin velvollisuttena lausunnon valmistelussa olisi ollut järjestää ainakin jonkunlainen kansalaismielipiteen mittaus. Kannattaa muistaa, että kunta on asukkaiden perustuslaillista itsehallintoa. Sitä se olisi myös itsehallintoalueella, josta syntyisi kansalaisille uutta rasitusta ja taakkaa rakennettinpa maakuntaitsehallinnon tulopuoli veroista tai valtion tulonsiirroista. Kansalaiset ovat mitä suurimmassa määrin tämän hallintomyllerryksen asianosaisia ja viime kädessä maksajia.  Hyvä poliittinen kuntakulttuuri vaatii vähintäänkin kaupunkilaisten kuulemista.

Sote- laiva  ole vielä  pitkään aikaan satamassa. Vakavasti otettavan lausunnon antaminen on tästä syystä  ennenaikainen toimenpide. Mutta jos lausuntoa kuitenkin annetaan, Riihimäen on valittava suunnaksi Uusimaa. Lisäksi perustuslakinäkökulma pitää lausunnossa nostaa vahvasti esiin, jos halutaan olla asukkaiden perustuslaillisten oikeuksien asialla.
 
Mikko Lund

sunnuntai 10. tammikuuta 2016

Kuka tekisi Riihimäen kaupunkiin erityistilintarkastuksenn ja laillisuustarkastuksen?

KUKA SUORITTAISI  RIIHIMÄEN KAUPUNKIIN  ERITYISTILINTARKASTUKSEN JA  TEKISI LAILLISUUSTARKASTUKSEN?
 
 
Kauppalehden pääkirjoitustoimittaja Kyösti Jurvelin  kirjoitti  22.12.2015 kolumnissaan Kittilästä kuuluu kummia (liittyen Levin hissiyhtiön sotkuihin)  seuraavasti:
 
”Suomen Kuvalehti on seurannut Kittilän tapausta tarkasti. Juttujen perusteella syntyy se käsitys, että Kittilän kuntapäättäjät ovat huseeranneet täysin omin päin, lain hengestä tai kirjaimesta välittämättä.
Kunnallisen päätöksenteon vahvan suojan myötä ulkopuolisilla ei ole keinoja puuttua kunnan päätöksentekoon. Professori Pekka Viljanen on perännyt valtiolle puuttumiskeinoja – jonkinlaista Lex Kittilää – tilanteessa, jossa kunnan päätöksenteko on ajautunut syvään kriisiin.
Kittilä on esimerkki siitä, kun kunnan tekemän bisnekset yhtyvät vahvaan yksityiseen elinkeinotoimintaan. Jos päätösprosessit ja -periaatteet ovat epäselviä, jälki on rumaa."
 
 
 
 
 
Kansalaisten valvonta- ja puuttumiskeinot ovat heikot. Huolimatta siitä, että kuntalakia on juuri  tarkistettu, laki ei  osoita  järeitä keinoja puuttua kriisiin ajelehtivan kunnan tilanteeseen.
 
Päätoimittaja ja professori  ovat ajatuksineen oikeassa. Kunnallishallinto  on suljettu. Kuntalain mahdollistamat  kansalaisten puuttumiskeinot ovat  rajalliset.
 
Riihimäen kaupunki on varoittava esimerkki. Riihimäen kaupunki  tarvitsisi oman  erityistilintarkastuksen ja laillisuustarkastuksen!  Kaupunki tarvitsisi ihan oman LeX Riihimäen.
 
Onhan erikoista ja peräti kummallista, että    Hämeenlinnan Hallinto- oikeus ja  Korkein Hallinto- oikeus  ovat kumonneet   Riihimäen vuoden 2009 tilinpäätöksen ja Hämeenlinnan hallinto- oikeus on kumonnut vuoden 2012 tilinpäätöksen. Ja koska on valitettu myös vuoden 2014  tilinpäätöksestä, niin Riihimäen kaupungin kaikki  tilinpäätökset 2010 - luvulta ovat avoinna eivätkä ole lainvoimaisia, ennen kuin niitä koskevat valitukset on käsitelty loppuun.
 
 
Riihimäen kaupungin vuoden 2012  tilinpäätöksen korjaaminen on käynnissä ja näyttää siltä, että kaupunginhallitus ja tarkastuslautakunta  eivät suostuneet oikaisemaan  tilinpäätöstä. Hallinto- oikeuden päätökseen ja sen perusteluihin liittyen  Riihimäen kaupungin olisi pitänyt  korjata poistosuunnitelmaansa. Sitä ei suostuta korjaamaan.
 
 
Tilanne on ennen kuulumaton ja kertoo siitä, että Riihimäen kaupungin virkamiehet ja luottamushenkilöt eivät osaa tehdä laillisia tilinpäätöksiä. Vai onko kyseessä tahallinen ja tarkoituksellinen teko? Tällä  erää on epäiltävissä, että  virkamiehet  sekä kaupunginhallitus ja tarkastuslautakunta syyllistyvät  virkavelvollisuutensa  laiminlyöntiin, huolimattomuuteen  ja moitittavaan menettelyyn virkatoiminnassa. Tosiasia on, että hallinnon lainalaisuudesta seuraa, että  oikeuden päätöksiä on noudatettava.
 
 
Tilintarkastuksenkin puolueettomuus on prosessin kestäessä nuhraantunut ja tilintarkastuksen riippumattomuus vaarantunut. Sen takia välttämätöntä olisi ollut  erityistilintarkastuksen suorittaminen.
 
Kenen tehtävä olisi puuttua   Riihimäen kaupungin toimintaan?
 
 
Kuntalaisilla on käytössä yleiset oikeusturvakeinot  valitus ja kantelu.
 
Aluehallintovirasto voi kantelun johdosta  tutkia, onko kunta toiminut  voimassa olevien lakien mukaan. 
 
Yleisellä syyttäjällä  on virkavelvollisuus virkansa puolesta tutkia  ja ryhtyä  tarvittaviin  toimenpiteisiin.
 
Yleiset oikeusvalvojat  Valtioneuvoston oikeuskansleri ja Eduskunnan oikeusasiamies  ryhtyvät toimenpiteisiin, kun  joku kansalainen kantelee heille tapahtuneesta.
 
 
Kuntalaissa on säännökset siitä, että kriteerien täyttyessä lähinnä taloudellisista syistä voidaan panna selvittelyprosessi liikkeelle, mutta tarkasti laissa säännellyin ehdoin ja muodoin.ks. Kuntalaki 210/2015 § 118
 
Kunnan ja valtion tulee yhdessä selvittää kunnan mahdollisuudet turvata asukkailleen lainsäädännössä edellytetyt palvelut sekä ryhtyä toimenpiteisiin palvelujen edellytysten turvaamiseksi, jos vähintään toinen 2 ja 3 momentissa tarkoitetuista erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettelyn edellytyksistä täyttyy.
 
Arviointimenettely voidaan käynnistää, jos kunta ei ole kattanut kunnan taseeseen kertynyttä alijäämää 110 §:n 3 momentissa säädetyssä määräajassa.
 
Arviointimenettely voidaan lisäksi käynnistää, jos asukasta kohden laskettu kertynyt alijäämä on kuntakonsernin viimeisessä tilinpäätöksessä vähintään 1 000 euroa ja sitä edeltäneessä tilinpäätöksessä vähintään 500 euroa, tai kunnan rahoituksen riittävyyttä tai vakavaraisuutta kuvaavat kunnan ja kuntakonsernin talouden tunnusluvut ovat kahtena vuonna peräkkäin täyttäneet seuraavat raja-arvot:
 
1) kuntakonsernin vuosikate on ilman kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) 30 §:n mukaan myönnettyä harkinnanvaraisen valtionosuuden korotusta negatiivinen;
 
2) kunnan tuloveroprosentti on vähintään 1,0 prosenttiyksikköä korkeampi kuin kaikkien kuntien painotettu keskimääräinen tuloveroveroprosentti;
 
3) asukasta kohden laskettu kuntakonsernin lainamäärä ylittää kaikkien kuntakonsernien keskimääräisen lainamäärän vähintään 50 prosentilla;
 
4) kuntakonsernin suhteellinen velkaantuminen on vähintään 50 prosenttia.
 
Edellä 3 momentissa tarkoitettujen tunnuslukujen raja-arvot lasketaan vuosittain Tilastokeskuksen ylläpitämistä konsernitilinpäätösten tiedoista. Tunnuslukujen laskentaperusteina käytetään Tilastokeskuksen käyttämiä laskentaperusteita ja kunnan vahvistamaa tuloveroprosenttia.
 
Edellä 1 momentissa tarkoitetun selvityksen tekee arviointiryhmä, jonka jäsenistä yhden nimeää valtiovarainministeriö ja yhden kunta. Valtiovarainministeriö nimeää kuntaa kuultuaan ryhmän puheenjohtajaksi kunnasta ja ministeriöstä riippumattoman henkilön. Ryhmä tekee ehdotuksen kunnan asukkaiden palvelujen turvaamiseksi tarvittavista toimenpiteistä.
 
Valtuuston on käsiteltävä ryhmän toimenpide-ehdotukset ja saatettava niitä koskeva päätös valtiovarainministeriön tietoon mahdollisia jatkotoimenpiteitä varten. Valtiovarainministeriö tekee ryhmän toimenpide-ehdotusten ja valtuuston päätösten perusteella ratkaisun kuntarakennelaissa tarkoitetun erityisen selvityksen tarpeellisuudesta kuntajaon muuttamiseksi.
 
 
Mikko Lund
 
 

maanantai 4. tammikuuta 2016

Juha Sipilän hallitus ajaa itsensä kiville

Juha Sipilän hallitus ajaa itsensä kiville
 
Juha Sipilän hallitus yrittää luoda maahan maakuntaitsehallinnon

Hallitus on itsepäisesti ja  asiantuntemattomasti liikkeellä. Niin monta kertaa kuin keskusta on  yrittänyt luoda maakuntahallintoa, se on törmännyt ja kaatunut perustuslakiin. Lähes sata vuotta  Suomi on selvinnyt  kahden portaan hallintomallilla. Keskustan lakkaamattoman intohimon ajamana hallitus on toteuttamassa  soteuudistuksen maakuntapohjaisena.

Suomen hallinto ja lainsäädäntö perustuu perustuslakiin. Valtioneuvostolle ja eduskunnalle vastuullista on valtion keskushallinnon, alue- ja paikallishallinnon viranomaiset. Toisena tasona on kuntien itsehallinto ja niiden yhteistoiminnan organisaatiot - kuntayhtymät kuten maakuntaliitto. Julkinen päätöksenteko ja vastuu on selkeä,  ylös viimekädessä eduskunnalle ja alas kuntalaisille. Sote- uudistuksessa maahan ollaan luomassa kolmatta ja  uutta itsehallintoa vaaleineen. Sen asema järjestelmässä on epäselvä -  ts. vastaako se toimistaan suoraan kansalaisille vai sitten ylös hallitukselle?  Maakuntaläänejäkö  nyt tehdään? Perustuslain kannalta on iso ero kumpaan suuntaan uusi taso vastuutetaan! Halutaan tai ei,  hanke joutuu  perustuslainmukaisuuden testiin.

Sen takia on outoa, että hallitus ajaa voimalla hanketta, jonka perustuslain mukaisuutta ei ole selvitetty. Hanke voi tyssätä tähän!

Kuntahallinto on itsehallintoa, jossa kunta toimivaltansa ja verotusoikeutensa  avulla hoitaa itsehallintoonsa kuuluvat asiat. Valtion ohjaus lain avulla on mahdollista, mutta ei hallintovalvonta. Riippumattomat oikeusviranomaiset hoitavat laillisuusvalvonnan.

"Itsehallinnosta kuntaa suuremmalla alueella"  voidaan perustuslain valtuutuksella säätää. Itsehallintoon sisältyy omavastuisuus. Tulot ja menot on asukaspohjan varassa. Nyt vaikuttaa siltä, että maakunnat on otettu  mukaan arvioimatta niiden kykyä ja resursseja. Talouden ohella  asiaan liittyy vaikeita perustuslain tulkintaan liittyviä kysymyksiä.  Nämä olisi pitänyt selvittää ennen kuin asia ryhdytään ajamaan.
 
Helsingin Sanomissa (HS 10.5.)  valtiosääntöasiantuntija, professori Kaarlo Tuori tyrmää täysin sotetyöryhmän työn ja epäilee, että hallitus toivoo perustuslakivaliokunnan muuttavan tulkintaa kunnallisesta itsehallinnosta. Myös toinen valtiosääntöasiantuntija, professori Olli Mäenpää arvelee, että työryhmän esitys on vaikeuksissa perustuslakivaliokunnassa.
Ongelman ydin on, miten pienille kunnille taataan vaikutusmahdollisuudet, jos niiden sosiaali- ja terveyspalvelut siirretään sote-linjausten mukaisesti suuren isäntäkunnan järjestettäväksi, sillä perustuslaissa kunnille on taattu itsehallinto.Yli puolet kuntien budjeteista alistettaisiin käytännössä sote-alueen isäntäkuntana toimivan keskuskaupungin määräysvaltaan.
 
 


Maakuntaitsehallinnon kestävä asema ja lukumäärä hallinnon rakenteessa ansaitsee perusteellisen harkinnan. Esimerkiksi Kanta- Häme on liian pieni ja taloudeltaan köyhä alue kantamaan sotevastuita. Tämä on todentunut  jo keskussairaalan säästötoimien yhteydessä. Kuntia ei ole kyetty laskuttamaan todellisia kustannuksia vastaavasti. Riihimäen sairaala on ajettu alas ja muutettu päiväsairaalaksi. Kuntien ja kuntayhtymien talous on maakuntien joukossa yksi huonoimmista eikä uusia resursseja ole tulossa. On vain saneerauspakkoja.

Sen takia riihimäkeläisten on katsottava  Hämeenlinnan  sijasta  Hyvinkääseen.  Hyvinkään sairaala kykenee tarjoamaan monipuoliset  palvelut puolta lähempää kuin Hämeenlinna. Ajatellaanpa  nuoria synnyttäviä perheitä, joiden palvelutarve koskee niin äitiä kuin läheisiäkin!

Yksinkertaisesti Kanta-Häme itsehallintoalueena on Riihimäen seutukunnalle väärä ratkaisu!
 
 
Juha Sipilän itsetyytyväinen, hätäinen ja kiireessä  kyhätty  soteratkaisu tulee kaatumaan perustuslakiin.


Mikko Lund
 






maanantai 21. joulukuuta 2015

Seppo Keskiruokanen "Kiusattu johtaja"


Seppo Keskiruokanen - " Kiusattu johtaja"


Aamuposti 12.12.2015  kertoi, että koko seudun valtuutetuille tehdyssä
kyselyssä kaupunginjohtaja Seppo Keskiruokanen sai huonoimman arvion,
joka koski  kaupunginjohtajien johtamis – ja kommunikointikykyjä.
Keskiruokanen on jo pitkään ollut valtuutettujen tyytymättömyyden
kohteena. Silloin kun Keskiruokanen oli vielä apulaiskaupunginjohtaja
hänen esimiehensä, kaupunginjohtaja, oli hyvin tyytymätön häneen.
Keskiruokasen mukaan suhteet luottamushenkilöhin ovat kunnossa.
Keskiruokanen kokee joutuneensa kiusatuksi, epäasiallisen kohtelun
kohteeksi. Onhan hänellä oikeus mielipiteeseensä ja  peliinsä.  Mutta
arvioitsijoiden on kutsuttava  sitä oikealla nimellä. Se on tarkoituksellista 
peliä ja harhautusta. josta ei  puutu salattuja tarkoituksia ja vihjailuja.
Se on  suoraa vääristelyä!



Ei kaupunginjohtaja ole kiusaamisen kohteena. Kiusattuna on hänen
alaisiaan  mm. hallintojohtaja. Kiusattuna on myös nykyisiä ja entisiä
johtavia luottamushenkilöitä, joiden kanssa yhteistyö ei onnistunut.
Kaupunginjohtaja on astunut luottamusjohtajien paikalle, pomoksi.
Tätä luottamushenkilöiden on vaikea sulattaa, kun kuntalaki selvästi
määrää, kuka kunnassa päättää asioista, kuka on ykkönen. Se ei ole
kaupunginjohtaja , vaan valtuuston puheenjohtaja ja kaupungin-
hallituksen puheenjohtaja.  Tämä on kuntalain osoittama järjestys.
Ihmeellistä on, että tällainen asia yleensä nousee kysymykseksi.

Silti  päähuomio pitäisi kohdistaa siihen, että  kaupunginjohtaja on
ajanut  kaupungin velka- ja rahoituskriisiin. Kaupungin tulot eivät
riitä menoihin. Hänen esittelynsä pohjalta  kaupunginhallitus on
esittänyt  kaupunginvaltuustolle ja valtuusto on hyväksynyt  kriisi-
kehityksen.  Luottamushenkilöt ovat siunanneet  virkajohdon kirjan-
pitoon ja talouteen kohdistuneen poistosuunnitelman manipuloinnin,
jonka seurauksena  tulosta ja tasetta on kaunisteltu  vuodesta 2009
alkaen. Vuoden 2009 tilinpäätös toistettiin samanlaisena kuin oli
kumottu tilinpäätös. Nyt kaupunginjohtaja ja kh esittävät vuoden
2012 kumotun tilinpäätöksen hyväksymistä entisenlaisena.
Liitteissä perustellaan tilinpäätöstä asioilla, jotka eivät pidä
paikkaansa. Liitetiedoilla ei voi muuttaa varsinaista tilinpäätöstä.
 
Missä on kaupunginjohdon vastuut kaupungin edun hoitamisessa? Kysymys
koskettaa niin kuntauudistusta kuin erityisesti soteratkaisua. Riihimäen
ja Hyvinkään väli on 15 kilometriä. Millään asiallisella perusteella  ei
voida torjua näiden kahden kaupungin yhdistämistä.  Kolmen kunnan
liitoksella ei synny elinvoimaista kuntaa. Riihimäen etu on kuulua
pääkaupunkiseudun vaikutuspiiriin. Mutta  Keskiruokanen on ottanut
päätehtäväkseen tukea Hämeenlinna- keskeistä  linna- ja maakunta-aluetta.
Se toimii ja vaikuttaa hyvin konkreettisesti Riihimäen etua vastaan.
Esimerkiksi  Hämeenlinnan keskussairaala ei ole halunnut ja kyennyt kehittä-
mään  Riihimäen sairaalaa. Se on muutettu päiväsairaalaksi. Tämän olisi
pitänyt jo avata riihimäkeläisten silmät.
 
 
Hämeen Sanomien mukaan (15.12) Hämeen kunnat  antavat  yhteneväisen
lausunnon sotesta. Kanta-Hämeen  maakunta järjestää itsenäisesti alueensa
sotepalvelut! Millä valtuuksilla ja kuka on ollut sopimassa asiaa Riihimäen
valtuuston puolesta? Onko kaupunginjohtaja anastanut vallan valtuustolta?
 
Kiistatonta on, että Riihimäen asukkaiden palvelujen kannalta  Ahveniston kompleksi
ei ole paras
mahdollinen. Hyvinkää palvelisi parhaiten tätä aluetta, kun oma sairaala on
ajettu alas. Typeryyttä on, jos riihimäkeläiset eivät  ymmärrä hakeutua nyt
yhteistyöhön.
 
Ihan näiden muutaman esimerkin poihjalta olen sitä mieltä, että  Riihimäen
 kaupunginjohtajan luottamus tulee kyseenalaistaa. Ottaen huomioon Riihimäen
 ongelmat Riihimäki tarvitsee kehitys- ja  saneerausjohtajan.

Mikko Lund
 

maanantai 14. joulukuuta 2015

Onko hallituksesta ratkaisemaan nykyistä kriisiä?


Onko maan hallituksesta ratkaisemaan nykyistä kriisiä?

 


Sipilän porvarihallitus on syventänyt Suomen lamaa ja  kriisiä. Suomi on eittämättä kriisissä. Talous ei kasva, työttömyys lisääntyy, valtion ja kuntien velkaantuneisuus  kasvaa. Hallituksen politiikka kuvaa  samanaikaista politiikan kriisiä. Porvaripolitiikalla on yhä vähemmän vastauksia Suomea ja maailmaa koettelevaan kriisiin. Mutta onko vastauksia perinteisessä mielessä kenelläkään.  Kansa kaipaa yhä näkyvämmin sosialidemokratiaa avuksi. Porvarienemmistö ei ole kykenevä  hoitaaan ja päättämään   asioista. Hallitus  onkin perunut lakihankkeitaan hämmästyttävän paljon. Mutta edes velkaantumista hallitus ei ole kyennyt pysäyttämään.


Kysymys on siitä, miten porvaripolitiikka voisi antaa vastauksia kriisien ratkaisemiseen. Halllitus on pyrkinyt enemmistöllään rokottamaan ja kurittamaan ay- liikettä. Palkansaajista ja eläkeläistä  yritetään tehdä kriisin maksumiehiä. Rikkaat ja työnantajat on jätetty näiden talkoiden ulkopuolelle. Tällainen yksipuolinen politiikka on jo muutaman kuukauden aikana syönyt   hallituksen kannatuksen.  Oppositio alkaa olla jo suurempi  ryhmä.


Professori Matti Tuomala HS:ssa perjantaina  todisti, että vuosina 2009-2010 elvytettiin tuloksellisesti, mutta sitten kiristettiin - tuloksettomasti.  Jyrki Kataisen hallitus leikkasi muka kuuden miljardin edestä,  mutta tosiasiassa vain vähän. Tässä  vähennetään menoja ja tulojajakomielisyydessään hallitus leikkasi julkisia menoja, mutta teki ne tyhjäksi verohelpotuksin elinkeinoelämälle ja palkansaajille.
Epäilemättä Suomen leikkauslinjaa seuraava talousoppi poikkeaa Yhdysvaltain reippaan elvyttämisen finanssi- ja rahapolitiikan yhteismallista ja Ruotsin kotimarkkinoiden kasvattamisen talouspolitiikasta. Kiistattomasti Ruotsilla menee paljon paremmin. Ruotsin bruttokansantuote kasvaa + 3,9 prosenttia, työttömyysaste  on 7,7. Ruotsin julkisen talouden velka suhteessa bruttokansantuotteeseen on 44,7.
Suomessa luvut ovat paljon huonommin. Suomi  ei ole saanut hyödynnettyä edes euron arvon ja öljyn hinnan arvon laskusta saatua etua. Ollaan vain sitä mieltä, että Suomen investointihaluttoman teollisuuden  vaikeuksissa pelastaa  työvoimakulujen leikkaukset.
Vaikuttaa siltä, että suomalainen teollisuusjohtaja  osaa johtaa vain kilometritehdasmallilla – kyvyttömänä ja haluttomana uudistaa tuotannollista toimintaa. Kyvyttömyydestä seuraa investointikyvyttömyys. Leimallista on näköalattomuus.
Mistä tällainen kertoo? Meillä on huonot johtajat!  Sen merkitys nykyiseen kriisiin on  paljon odotettua suurempi.


Kehua ei voi hallituksen ministereitäkään. Säästöjä ja leikkauksia tarvitaan, mutta niiden kohdistaminen  poliittisesti ja puolueellisesti yksin palkansaajiin ei ole oikeudenmukaista ja vastuullista politiikkaa.  Hallituksen  toimet on herättänyt pankansaajat.  Ihmiset ovat kiinnostuneita politiikasta ja seuraavat sitä, kun hallitus tulee ihan iholle politiikallaan.
 


Viimeistään nyt on nähty, että Suomi ei ole yksin  Euroopassa ja maailmassa. Kasvava pakolaisten ja turvapaikan hakijoiden tulva ja terrorismi on pelästyttänyt  suomalaiset. Kansainvälinen vastuumme  ja solidaarisuutemme kutsuu meitä hoitamaan oma osuutemme. Tämän kuten ympäristökysymyksen taustalla on maailman epäoikeudenmukaisuudet, väestöräjähdys ja ilmastomuutos. Jotain tarttis todella tehdä ja nopeasti. Puuttumattomuus ja  ajelehtiminen vain kärjistävät ongelmia, kun vastuullinen politiikka vaatii ratkaisua jopa  heti.


Yksilöllisen  porvaripolitiikan pohjalta Suomen ja maailman ongelmiin ei ole ratkaisua. Ratkaisuja on etsittävä yhteisölisistä ja maailmanlaajuisista ratkaisuista. Toiveet kohdistuvat sosialidemokraatteihin. Politiikan ajankohtainen teesi on enemmän sosialidemokratiaa. Usein on vain niin, että  lamassa sosialidemokratiakaan ei ole parhaita vaihtoehtojansa kirkastamaan.

Meneillään olevaa kriisiä luonnehtii epävarmuus. Epävarmuuden oloissa  ei ole varmoja vastauksia. Yksinkertaisesti ilman sarvia ja  hampaita – pitäisi olla edes rehellinen! Hallituksen pakkolakimantra on  politiikan mielikuvituksen puutetta ja typeryyttä   -  se on hyvillä aikomuksilla kivetty luisuma hallinnan menettämiseen.


Mikko Lund











 
 

maanantai 7. joulukuuta 2015

Riihimäki ajelehtii kriisikunnaksi

Riihimäki ajelehtii varmoin askelin kohti talouskriisiä
 
 
 
Riihimäen kaupunki on velkaantunut velkaantumistaan. Kaupunki on itse asiassa ylivelkaantunut ja rahoitustasapaino on nyrjähtänyt sijoiltaan. Edessä on todella kriittiset ajat. Kykeneekö kaupunki muuttamaan suuntaa, ennen kuin todellinen
romahdus tapahtuu?
 
Haasteet ovat niin suuret, että todennäköisesti kaupunki ei pysty muuttamaan suuntaa. Esitetyt leikkaukset käyttötalouteen eivät riitä ja taseomaisuudessa ei ole rahaksi muutettavaa. Vuoden 2016 talousarvion tarkastelu osoittaa, että se ei tuo muutosta ja pelastusta.
 
Toimintamenot jatkavat kasvuaan. Kaupungin kassa ei riitä edes puolta päivää.
 
Kaupunginhallitus uskoo talousehdotuksessaan, että taantumasta huolimatta verotulot eivät merkittävästi putoa ja velkaantumisen vähentäminen voitaisiin aloittaa miljoonalla eurolla. Tämä jos mikä on höttöarviota.
 
Taloustaantuma tulee vähentämään tuloja ja lisäämään menoja.
 
Velkaantuminen on Riihimäen ikuisuusongelma. Kaupungin velka on noin 118 miljoonaa, mutta konsernin velat ja haasteet ovat toinen mokoma. Ja kaikki tämä vuosia jatkuneen investointivimman takia. Velka on ymmärretty väärin
tuloksi ja se on nyt katkaisemassa aasin selän.
 
Kaupungin tulos on manipuloitu näyttämään paremmalta kuin se todellisuudessa on. KHO kumosi vuoden 2009 tilinpäätöksen ja Hämeenlinnan hallinto- oikeus kumosi vuoden 2012 tilinpäätöksen. Kaupungin poistosuunnitelma
ei ollut lain ja ohjeiden mukainen, niin että tilinpäätös olisi antanut oikeaa tietoa kaupungin taloudesta.
 
Tilinpäätöksen manipulointi ja kaunistelu jatkuu, kun kaupunki ei ole korjannut poistosuunnitelmaa.
 
Jos kaupungin tulos esitettäisiin täysin oikein, tilinpäätös olisi usealta vuodelta alijäämäinen ja itse asiassa kriisikunta.
 
Minäkin ehdotin taloustoimikunnan asettamista hoitamaan kaupungin talouden tasapainottamista. Toimikunta ummisti kuitenkin silmänsä talouden todellisuudelta. Se ei tehnyt analyysia, mikä tilanne on ja mitkä ratkaisut ovat tarpeen tulevaisuuden varalta.Toimikunta oli tyypillinen luottamushenkilöistä koostuva syöttöporukka, joka tyytyi asiantuntijoina toimivien virkamiesten kaunisteltuun selittelyyn.
 
Toimikunta tyytyi kaupungin ajelehtimiseen eikä esittänyt radikaalia suunnan tarkistamista.
 
Mitä tämä osoittaa Riihimäestä? Kaupunki ajelehtii yhteiskunnallisen ja taloudellisen kehityksen virrassa kuin heinätukku
Vantaan- joessa vailla suuntaa ja omaa tahtoa.
 
Yhteiskunnallisen ja taloudellisen kehityksen mylly runtelee ihmisiä, yhteisöjä, yrityksiä ja kaupunkia rujosti. Tilanne on hälyttävä.
 
Mikä voisi pelastaa Riihimäen? Äskeisessä Aamupostin gallupissa Riihimäen kaupunginjohtaja sai alueen kunnanjohtajista heikoimman arvosanan. Nyt Riihimäellä tarvittaisiin kriisijohtamista ja saneeraamista, pitkäjänteistä talouden tervehdyttämisohjelmaa ja sen toimeenpanijaa. Siihen kaupunginjohtaja ei ole pystynyt. Siihen kaupunginjohtaja ei   pysty jatkossakaan.
Sen takia hänen luottamuksensa on kyseenalaistettava.
 
 
Mikko Lund

maanantai 30. marraskuuta 2015

On selvitettävä Riihimäen kaupunginjohtajan luottamus

On aika selvittää Riihimäen kaupunginjohtajan luottamus

Tein kevättalvella 2015  valtuustoaloitteen kaupunginjohtaja Seppo Keskiruokasen luottamuksen mittaamiseksi. Valtuustoryhmässä tai valtuustossa ei ollut muita allekirjoittajia. Kaupungin hallinto ei ole saanut aloitetta  vamisteltua. Aloitteen lähettämistä lausunnolle   ehdotti  kaupunginjohtaja itse. Ehdotus ei käy sopusuhtaisesti yksiin virkamiehen jääviyssäädösten kanssa. Selvää pitäisi olla, että yksikään virkamies ei esittele omaa asiaansa.


Totesin, että Riihimäen kaupungin talouden ja hallinnon  tila  antavat todisteen, että kaupunginjohtaja ei kykene tavoitteelliseen johtamiseen ja talouden tasapainottamiseen. Viimeistään ensi vuoden talousarvion esittelystä käy ilmi.      ettei hän terveeseen talouteen pyrikään.
 
Kaupungin talous on hyvää vauhtia ajautumassa kriisikunnaksi. Rahoitustasapaino on nyrjähtänyt  raiteeltaan. Valtuuston tulisi puuttua kaupungin johtamiseen ja palauttaa kaupunkilaisten luottamus talouden tervehdyttämiseen, kaupungin lakisääteisten tehtävien rahoittamiseen  ja kuntarakenteen kehittämiseen. Pidän kaupunginjohtajaa asennevammaisena tarvittaviin vaativiin saneeraus- ja kehittämistoimiin. 

Vittasin sihen, että hallinto- oikeus on kumonnut kaupungin vuoden 2012  tilnpäätöksen. KHO on kumonnut vuoden 2009 tilinpäätöksen ja vanhan linja- autoaseman kaavan. Kaupungin hallinto ei osaa kuitenkaan korjata esimerkiksi 2012  tilinpäätöstä. Oikeuden päätösten mukaan  poistosuunnitelma oli virheellinen. Sen takia tilinpäätös ei antanut oikeaa kuvaa  kaupungin taloudesta. Poistosuunnitelmaa oisi pitänyt korjata. Parhaillaan korjataan tätä tilinpäätöstä oikeuden päätöksestä välittämättä.

Kaupungin talouden tasapainotus  ei ole tuottanut tulosta. Talous on syöksyssä. Tasapainotusretoriikasta huolimatta kaupungin velka on kasvanut ja rahoitustasapaino on pahasti nyrjähtänyt. Kaupungin kassa ei riitä puoltakaan päivää.

Huolestuttavaa on, että kaupunginjohtajalta sujuu yhteistyö henkilöstön ja ympäröivien kuntien kanssa huonosti.

Kaupunginvaltuusto on kuntalain mukaan vastuussa toiminnasta ja taloudesta. Kuntalaki osoittaa keinoja huolehtia toiminnan moitteettomuudesta. Valtuusto voi asettaa  tilapäisen valiokunnan selvittämään kunnanjohtajan luottamusta, mahdollista irtisanomista tai muihin tehtäviin siirtämistä.

Esitin aloitteessa, että kaupunginhallitus tai valtuusto ryhtisi toimiin tilapäisen valiokunnan asettamiseksi tutkimaan kaupunginjohtajan luottamusta tai irtisanomista. Toivon, että aloitteeni käsitellään samassa järjestyksessä ja aikataulussa kuin muiden valtuutettujen aloitteet käsitellään. Kuvaavaa on, että kaupunginvaltuutettu  Esko Nummela (sd) kysyi valtuustossa, missä aloite viipyy, siihen ei saatu mitään vastausta.


Mikko Lund