Juha Sipilän hallitus ajaa itsensä kiville
Juha Sipilän hallitus yrittää luoda maahan
maakuntaitsehallinnon
Hallitus on itsepäisesti ja asiantuntemattomasti liikkeellä. Niin monta kertaa kuin keskusta on yrittänyt luoda maakuntahallintoa, se on törmännyt ja kaatunut perustuslakiin. Lähes sata vuotta Suomi on selvinnyt kahden portaan hallintomallilla. Keskustan lakkaamattoman intohimon ajamana hallitus on toteuttamassa soteuudistuksen maakuntapohjaisena.
Suomen hallinto ja lainsäädäntö perustuu perustuslakiin. Valtioneuvostolle ja eduskunnalle vastuullista on valtion keskushallinnon, alue- ja paikallishallinnon viranomaiset. Toisena tasona on kuntien itsehallinto ja niiden yhteistoiminnan organisaatiot - kuntayhtymät kuten maakuntaliitto. Julkinen päätöksenteko ja vastuu on selkeä, ylös viimekädessä eduskunnalle ja alas kuntalaisille. Sote- uudistuksessa maahan ollaan luomassa kolmatta ja uutta itsehallintoa vaaleineen. Sen asema järjestelmässä on epäselvä - ts. vastaako se toimistaan suoraan kansalaisille vai sitten ylös hallitukselle? Maakuntaläänejäkö nyt tehdään? Perustuslain kannalta on iso ero kumpaan suuntaan uusi taso vastuutetaan! Halutaan tai ei, hanke joutuu perustuslainmukaisuuden testiin.
Sen takia on outoa, että hallitus ajaa voimalla hanketta, jonka perustuslain mukaisuutta ei ole selvitetty. Hanke voi tyssätä tähän!
Kuntahallinto on itsehallintoa, jossa kunta toimivaltansa ja verotusoikeutensa avulla hoitaa itsehallintoonsa kuuluvat asiat. Valtion ohjaus lain avulla on mahdollista, mutta ei hallintovalvonta. Riippumattomat oikeusviranomaiset hoitavat laillisuusvalvonnan.
"Itsehallinnosta kuntaa suuremmalla alueella" voidaan perustuslain valtuutuksella säätää. Itsehallintoon sisältyy omavastuisuus. Tulot ja menot on asukaspohjan varassa. Nyt vaikuttaa siltä, että maakunnat on otettu mukaan arvioimatta niiden kykyä ja resursseja. Talouden ohella asiaan liittyy vaikeita perustuslain tulkintaan liittyviä kysymyksiä. Nämä olisi pitänyt selvittää ennen kuin asia ryhdytään ajamaan.
Hallitus on itsepäisesti ja asiantuntemattomasti liikkeellä. Niin monta kertaa kuin keskusta on yrittänyt luoda maakuntahallintoa, se on törmännyt ja kaatunut perustuslakiin. Lähes sata vuotta Suomi on selvinnyt kahden portaan hallintomallilla. Keskustan lakkaamattoman intohimon ajamana hallitus on toteuttamassa soteuudistuksen maakuntapohjaisena.
Suomen hallinto ja lainsäädäntö perustuu perustuslakiin. Valtioneuvostolle ja eduskunnalle vastuullista on valtion keskushallinnon, alue- ja paikallishallinnon viranomaiset. Toisena tasona on kuntien itsehallinto ja niiden yhteistoiminnan organisaatiot - kuntayhtymät kuten maakuntaliitto. Julkinen päätöksenteko ja vastuu on selkeä, ylös viimekädessä eduskunnalle ja alas kuntalaisille. Sote- uudistuksessa maahan ollaan luomassa kolmatta ja uutta itsehallintoa vaaleineen. Sen asema järjestelmässä on epäselvä - ts. vastaako se toimistaan suoraan kansalaisille vai sitten ylös hallitukselle? Maakuntaläänejäkö nyt tehdään? Perustuslain kannalta on iso ero kumpaan suuntaan uusi taso vastuutetaan! Halutaan tai ei, hanke joutuu perustuslainmukaisuuden testiin.
Sen takia on outoa, että hallitus ajaa voimalla hanketta, jonka perustuslain mukaisuutta ei ole selvitetty. Hanke voi tyssätä tähän!
Kuntahallinto on itsehallintoa, jossa kunta toimivaltansa ja verotusoikeutensa avulla hoitaa itsehallintoonsa kuuluvat asiat. Valtion ohjaus lain avulla on mahdollista, mutta ei hallintovalvonta. Riippumattomat oikeusviranomaiset hoitavat laillisuusvalvonnan.
"Itsehallinnosta kuntaa suuremmalla alueella" voidaan perustuslain valtuutuksella säätää. Itsehallintoon sisältyy omavastuisuus. Tulot ja menot on asukaspohjan varassa. Nyt vaikuttaa siltä, että maakunnat on otettu mukaan arvioimatta niiden kykyä ja resursseja. Talouden ohella asiaan liittyy vaikeita perustuslain tulkintaan liittyviä kysymyksiä. Nämä olisi pitänyt selvittää ennen kuin asia ryhdytään ajamaan.
Ongelman ydin on, miten pienille kunnille taataan vaikutusmahdollisuudet, jos niiden sosiaali- ja terveyspalvelut siirretään sote-linjausten mukaisesti suuren isäntäkunnan järjestettäväksi, sillä perustuslaissa kunnille on taattu itsehallinto.Yli puolet kuntien budjeteista alistettaisiin käytännössä sote-alueen isäntäkuntana toimivan keskuskaupungin määräysvaltaan.
Maakuntaitsehallinnon kestävä asema ja lukumäärä hallinnon rakenteessa ansaitsee perusteellisen harkinnan. Esimerkiksi Kanta- Häme on liian pieni ja taloudeltaan köyhä alue kantamaan sotevastuita. Tämä on todentunut jo keskussairaalan säästötoimien yhteydessä. Kuntia ei ole kyetty laskuttamaan todellisia kustannuksia vastaavasti. Riihimäen sairaala on ajettu alas ja muutettu päiväsairaalaksi. Kuntien ja kuntayhtymien talous on maakuntien joukossa yksi huonoimmista eikä uusia resursseja ole tulossa. On vain saneerauspakkoja.
Sen takia riihimäkeläisten on katsottava Hämeenlinnan sijasta Hyvinkääseen. Hyvinkään sairaala kykenee tarjoamaan monipuoliset palvelut puolta lähempää kuin Hämeenlinna. Ajatellaanpa nuoria synnyttäviä perheitä, joiden palvelutarve koskee niin äitiä kuin läheisiäkin!
Yksinkertaisesti Kanta-Häme itsehallintoalueena on Riihimäen seutukunnalle väärä ratkaisu!
Juha Sipilän itsetyytyväinen,
hätäinen ja kiireessä kyhätty soteratkaisu tulee kaatumaan perustuslakiin.
Mikko Lund
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti