Kuka tekisi Riihimäen kaupunkiin erityistilintarkastuksenn ja laillisuustarkastuksen?

KUKA SUORITTAISI  RIIHIMÄEN KAUPUNKIIN  ERITYISTILINTARKASTUKSEN JA  TEKISI LAILLISUUSTARKASTUKSEN?

 

 

Kauppalehden pääkirjoitustoimittaja Kyösti Jurvelin  kirjoitti  22.12.2015 kolumnissaan Kittilästä kuuluu kummia (liittyen Levin hissiyhtiön sotkuihin)  seuraavasti:

 

”Suomen Kuvalehti on seurannut Kittilän tapausta tarkasti. Juttujen perusteella syntyy se käsitys, että Kittilän kuntapäättäjät ovat huseeranneet täysin omin päin, lain hengestä tai kirjaimesta välittämättä.

Kunnallisen päätöksenteon vahvan suojan myötä ulkopuolisilla ei ole keinoja puuttua kunnan päätöksentekoon. Professori Pekka Viljanen on perännyt valtiolle puuttumiskeinoja – jonkinlaista Lex Kittilää – tilanteessa, jossa kunnan päätöksenteko on ajautunut syvään kriisiin.

Kittilä on esimerkki siitä, kun kunnan tekemän bisnekset yhtyvät vahvaan yksityiseen elinkeinotoimintaan. Jos päätösprosessit ja -periaatteet ovat epäselviä, jälki on rumaa."

 

 

 

 

 

Kansalaisten valvonta- ja puuttumiskeinot ovat heikot. Huolimatta siitä, että kuntalakia on juuri  tarkistettu, laki ei  osoita  järeitä keinoja puuttua kriisiin ajelehtivan kunnan tilanteeseen.

 

Päätoimittaja ja professori  ovat ajatuksineen oikeassa. Kunnallishallinto  on suljettu. Kuntalain mahdollistamat  kansalaisten puuttumiskeinot ovat  rajalliset.

 

Riihimäen kaupunki on varoittava esimerkki. Riihimäen kaupunki  tarvitsisi oman  erityistilintarkastuksen ja laillisuustarkastuksen!  Kaupunki tarvitsisi ihan oman LeX Riihimäen.

 

Onhan erikoista ja peräti kummallista, että    Hämeenlinnan Hallinto- oikeus ja  Korkein Hallinto- oikeus  ovat kumonneet   Riihimäen vuoden 2009 tilinpäätöksen ja Hämeenlinnan hallinto- oikeus on kumonnut vuoden 2012 tilinpäätöksen. Ja koska on valitettu myös vuoden 2014  tilinpäätöksestä, niin Riihimäen kaupungin kaikki  tilinpäätökset 2010 - luvulta ovat avoinna eivätkä ole lainvoimaisia, ennen kuin niitä koskevat valitukset on käsitelty loppuun.

 

 

Riihimäen kaupungin vuoden 2012  tilinpäätöksen korjaaminen on käynnissä ja näyttää siltä, että kaupunginhallitus ja tarkastuslautakunta  eivät suostuneet oikaisemaan  tilinpäätöstä. Hallinto- oikeuden päätökseen ja sen perusteluihin liittyen  Riihimäen kaupungin olisi pitänyt  korjata poistosuunnitelmaansa. Sitä ei suostuta korjaamaan.

 

 

Tilanne on ennen kuulumaton ja kertoo siitä, että Riihimäen kaupungin virkamiehet ja luottamushenkilöt eivät osaa tehdä laillisia tilinpäätöksiä. Vai onko kyseessä tahallinen ja tarkoituksellinen teko? Tällä  erää on epäiltävissä, että  virkamiehet  sekä kaupunginhallitus ja tarkastuslautakunta syyllistyvät  virkavelvollisuutensa  laiminlyöntiin, huolimattomuuteen  ja moitittavaan menettelyyn virkatoiminnassa. Tosiasia on, että hallinnon lainalaisuudesta seuraa, että  oikeuden päätöksiä on noudatettava.

 

 

Tilintarkastuksenkin puolueettomuus on prosessin kestäessä nuhraantunut ja tilintarkastuksen riippumattomuus vaarantunut. Sen takia välttämätöntä olisi ollut  erityistilintarkastuksen suorittaminen.

 

Kenen tehtävä olisi puuttua   Riihimäen kaupungin toimintaan?

 

 

Kuntalaisilla on käytössä yleiset oikeusturvakeinot  valitus ja kantelu.

 

Aluehallintovirasto voi kantelun johdosta  tutkia, onko kunta toiminut  voimassa olevien lakien mukaan. 

 

Yleisellä syyttäjällä  on virkavelvollisuus virkansa puolesta tutkia  ja ryhtyä  tarvittaviin  toimenpiteisiin.

 

Yleiset oikeusvalvojat  Valtioneuvoston oikeuskansleri ja Eduskunnan oikeusasiamies  ryhtyvät toimenpiteisiin, kun  joku kansalainen kantelee heille tapahtuneesta.

 

 

Kuntalaissa on säännökset siitä, että kriteerien täyttyessä lähinnä taloudellisista syistä voidaan panna selvittelyprosessi liikkeelle, mutta tarkasti laissa säännellyin ehdoin ja muodoin.ks. Kuntalaki 210/2015 § 118

 

Kunnan ja valtion tulee yhdessä selvittää kunnan mahdollisuudet turvata asukkailleen lainsäädännössä edellytetyt palvelut sekä ryhtyä toimenpiteisiin palvelujen edellytysten turvaamiseksi, jos vähintään toinen 2 ja 3 momentissa tarkoitetuista erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettelyn edellytyksistä täyttyy.

 

Arviointimenettely voidaan käynnistää, jos kunta ei ole kattanut kunnan taseeseen kertynyttä alijäämää 110 §:n 3 momentissa säädetyssä määräajassa.

 

Arviointimenettely voidaan lisäksi käynnistää, jos asukasta kohden laskettu kertynyt alijäämä on kuntakonsernin viimeisessä tilinpäätöksessä vähintään 1 000 euroa ja sitä edeltäneessä tilinpäätöksessä vähintään 500 euroa, tai kunnan rahoituksen riittävyyttä tai vakavaraisuutta kuvaavat kunnan ja kuntakonsernin talouden tunnusluvut ovat kahtena vuonna peräkkäin täyttäneet seuraavat raja-arvot:

 

1) kuntakonsernin vuosikate on ilman kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) 30 §:n mukaan myönnettyä harkinnanvaraisen valtionosuuden korotusta negatiivinen;

 

2) kunnan tuloveroprosentti on vähintään 1,0 prosenttiyksikköä korkeampi kuin kaikkien kuntien painotettu keskimääräinen tuloveroveroprosentti;

 

3) asukasta kohden laskettu kuntakonsernin lainamäärä ylittää kaikkien kuntakonsernien keskimääräisen lainamäärän vähintään 50 prosentilla;

 

4) kuntakonsernin suhteellinen velkaantuminen on vähintään 50 prosenttia.

 

Edellä 3 momentissa tarkoitettujen tunnuslukujen raja-arvot lasketaan vuosittain Tilastokeskuksen ylläpitämistä konsernitilinpäätösten tiedoista. Tunnuslukujen laskentaperusteina käytetään Tilastokeskuksen käyttämiä laskentaperusteita ja kunnan vahvistamaa tuloveroprosenttia.

 

Edellä 1 momentissa tarkoitetun selvityksen tekee arviointiryhmä, jonka jäsenistä yhden nimeää valtiovarainministeriö ja yhden kunta. Valtiovarainministeriö nimeää kuntaa kuultuaan ryhmän puheenjohtajaksi kunnasta ja ministeriöstä riippumattoman henkilön. Ryhmä tekee ehdotuksen kunnan asukkaiden palvelujen turvaamiseksi tarvittavista toimenpiteistä.

 

Valtuuston on käsiteltävä ryhmän toimenpide-ehdotukset ja saatettava niitä koskeva päätös valtiovarainministeriön tietoon mahdollisia jatkotoimenpiteitä varten. Valtiovarainministeriö tekee ryhmän toimenpide-ehdotusten ja valtuuston päätösten perusteella ratkaisun kuntarakennelaissa tarkoitetun erityisen selvityksen tarpeellisuudesta kuntajaon muuttamiseksi.

 

 

Mikko Lund