SDP ON SELVÄSTI
YKKÖNEN
Yleisradio julkaisi vuoden lopulla 30.12. 2015
mielipidemittauksen. Tulokset seurasivat pitkälle joulun alla julkaistun
HS-Gallupin lukuja. Sdp ja keskusta ovat nyt suurimpia puolueita. SDP on ykkönen
ja keskusta kakkonen. SDP on nyt Suomen suurin
puolue. Sitä kannatti 22,7%
vastaajista. Nousua edelliseen mittaukseen on peräti 1,7 prosenttiyksikköä.
Pääministeripuolue keskusta sinnittelee kakkosena 21,4% kannatuksella. Kokoomus
jatkaa kolmantena. Sitä kannattaa nyt 18,7% vastaajista. SDP nousi
gallup-kärkeen Ylen mittauksessa ensimmäistä kertaa seitsemään vuoteen. Sama
tapahtui juuri Helsingin Sanomien teettämässä mielipidetiedustelussa (HS
22.1.SDP on nyt selvästi suosituin...). Siinä SDP on ylivoimainen ykkönen 22,8
prosentin kannatuksella, keskusta on pudonnut alle 20 prosentin ( 19,7%),
kokoomus kolmantena (17,9%), vihreät neljäntenä (11,1%) ja perussuomalaiset
viidentenä (9,6%). Perussuomalaisten kannatus on kahdeksan prosenttiyksikköä
alempi kuin eduskuntavaaleissa.
Kokoomus on jäänyt kolmen suuren kannatuskilvassa
kolmanneksi. Vihreät, perussuomalaiset ja vasemmistoliitto muodostavat toisen
ryppään. Perussuomalaisten kannatuksen lasku näyttää jatkuvan. Kannatuslukemat
eivät ole lukkiutuneet paikalleen. Kannatus on liikkeessä.Hallituspuolueet ovat joutuneet romahdusmaisen luottamuksen menetyksen kohteeksi. Vain 24 prosenttia arvioi joulukuussa HS- gallupissa, että hallitus on onnistunut tehtävässään erittäin tai melko hyvin. Vielä kesäkuussa samaa mieltä oli 37 prosenttia.
Puolueiden kannatus ja luottamus taustana voi pysähtyä tarkastelemaan Maaseudun Tulevaisuuden 30.12.2015 julkaiseman luottamuspuntarin tuloksia. Miten puoluejohtajat pärjäävät kansalaisten arviossa? Puoluejohtajalla lienee jotakin merkitystä puoluekannatuksen kannalta.
Pääministeri Juha Sipilä on luotetuin puoluejohtaja (kesk.) ja saa toiminnastaan myönteisen arvion 28 prosentilla vastaajista. Muut isojen puolueiden johtajat saavat 17 - 18 prosentin kannatukseen. Kielteisiä arvioita puoluejohtajat keräävät 46- 61 prosentilta. Stubb kerää niitä eniten, Rinne vähiten ja Sipilä 51 prosenttia.
Selvää on, että hallitusvastuu syö kannatusta.Hallitusvastuu painaa hallituspuolueiden puheenjohtajia. Pääministeri Sipilä sai keväällä arvion 3,4, mutta nyt enää 2,5 pistettä. Valtiovarainministeri Alexsander Stubb (kok) on menettänyt luottamustaan halituskaudella 0,4 pistettä. Hän putosi kakkossijalta viimeiseksi. Sen sijaan ulkoministeri Timo Soini (ps.) on välttynyt tässä mittauksessa suuremmalta romahdukselta.
SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne ei ole kyennyt hyödyntämään oppositioasemaansa. Hänen olisi aihetta olla huolestunut, sillä hänen luottamuksensa on pysynyt ennallaan. Erikoista on, että yksittäisissä kysymyksissä hän on tullut samalla tavalla alas kuin hallituspuolueiden puheenjohtajat. Muodostuuko Rinteen asemasta ja luottamuksesta vielä SDP:n kannatuskehityksen este? Mihinkään henkseleiden paukutteluun ei ole varaa.
Rinne on SDP:n puheenjohtajana ilmentänyt tyypillistä "äijäenergiaa. Rinne on vedonnut ay-aktiiveihin ja työpaikkojen rasvanahkoihin. Rinteen ansio on saanut perussuomalaisiin kyllästyneet entiset SDP:n kannattajat palaamaan takaisin puolueen riveihin. Se on näkynyt myös SDP:n kannatuksen kasvuna. Mutta kykeneekö SDP puhuttelemaan Rinteen johdolla laajemmin vasemmalla aukeavaa arvomaailmaa, jossa kalastelevat niin vihreät kuin vasemmistoliitto. Puolueen puheenjohtajalla ja hänen notkeudellaan käydä arvokeskustelua on suuri merkitys puolueen kannatukselle.
Erityisen merkittävänä on pidettävä sitä, miten kansalaiset ja ääneastäjät arvioivat puolueen puheenjohtajan uskottavuuden. Mikä on puheenjohtajan uskottavuus? Uskottavuus vaikuttaa puoluekannatukseen.
Sanotussa Maaseudun Tulevaisuuden tutkimuksessa mitattiin myös puoluejohtajien uskottavuutta.
Väite: "Hän on uskottava."
Sipilä kevät 3,6 nyt 2,7
Rinne 2,7 2,4
Stubb 2,6 2,2
Soini 2,6 2,3
Pääministeri, keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä on edelleen "uskottavin". Sipilä on paljon menettänyt uskottavuudestaan. Kaikki neljän puolueen puheenjohtajat ovat menettäneet uskottavuuttaan. Kannatusmittauksissa on aikaisemminkin havaittu, että tyytymättömyyden ja luottamuksen menettäminen on laajaa. Se on ainakin vaikuttamassa äänestysprosentteihin ja myös kannatukseen.
Kannatusmuutokset eivät ole vielä aiheuttaneet suurta keskustelua tai väristyksiä. SDP:n nousua selittää paljossa perussuomalaisten miesväen siirtyminen SDP:hen. Taloustutkimuksen mittauksessa esille oli tullut, että keskusta oli menettänyt suosiotaan naisäänestäjien keskuudessa. Mielenkiintoisia yksityiskohtia, jotka voivat selittää nyt tapahtuneita kannatusmuutoksia.
Mikko Lund
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti