Tasa-arvoisissa yhteiskunnissa ihmiset luottavat toisiinsa

Tasa-arvoisissa yhteiskunnissa ihmiset luottavat toisiinsa ja syntyy uusia ideoita

Sosiaalipsykologian emeritusprofessori Klaus Helkama kirjoittaa Helsingin Sanomissa Mielipiteissa 25.3.2011 Eriarvoisuuden kasvu tuhoaa kilpailukykymme perustaa.

Helkaman mukaan ”Tasa-arvoisissa maissa ihmiset luottavat toisiinsa ja syntyy uusia ideoita, kun yksilön ideat törmäävät vapaasti toisiinsa ja synnyttävät uusia.”

Helkaman mukaan tasa-arvo synnyttää luottamusta ja eriarvoisuus epäluottamusta. Eriarvoisuuden kasvu on vahingollista kaikille. Kun sosiaalipsykologissa kokeissa  tutkittaville kerrotaan, että palkinto jaetaan tasan, syntyy yhteistyötä ja ystävällisyyttä. Kun palkinto jaetaan  suhteessa yksilölliseen suoritukseen, syntyy vihamielisyyttä ja epäluottamusta. Yhdysvaltojen osavaltioissa ihmisten välinen luottamus on 40 vuodessa heikentynyt yhtäm jalkaa eriarvoisuuden kasvun kanssa. Tasa-arvoisuus on vahvassa tilastollisessa yhteydessä luottamuksen kanssa.

Journal of Cross- Cultural Psychologyn tuoreessa numerossa on Helkaman mukaan jälleen yksi uusi tutkimus tasa-arvoideologian ja hierarkiaideologian vaikutuksista 20 vauraassa maassa. Tasa-arvoa ja yhteistyötä korostavissa maissa lasten pahoinvointi ja hiilidioksidipäästöt olivat paljon pienempiä kuin eriarvoisuutta ja kilpailua korostavissa. ”Yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen sanoma on selvä: eriarvoisuuden kasvu on vahingollista kaikille.”

Tuomioja: Pienet tuloerot lisäävät hyvinvointia

Erkki Tuomioja kirjoittaa samassa lehdessä, mielipide-sivulla 25.3.2011. Sen päättämiseen, haluammeko tasa-arvoisen vai epätasa-arvoisen yhteiskunnan, siihen riittävät terve järki, arjen kokemukset ja eettiset periaatteet, todistaa Tuomioja.

Tuomiojan mukaan Pohjoismaissa köyhyys on aina ymmärretty laajempana sosiaalisena kysymyksenä. Kaikille kuuluvat taloudelliset, sivistykselliset ja sosiaaliset oikeudet ovat olleet keskeinen hyvinvointivaltiota kehittänyt ohjenuora. Tätä soveltaen vuodesta 1966 vuoteen 1990 käytettävissä olevat tulot nousivat alimmissa luokissa eniten eli tuloerot pienenivät.

Tuomioja sanoo, että sen jälkeen ylimpien tuloluokkien käytettävissä olevat tulot ovat kasvaneet eniten, varsinkin ylimmän yhden prosentin. Tätä edistettiin vuoden 1993 verouudistuksella, joka eriytti pääoma- ja ansiotuloverotuksen ja sääti pääomatuloille huomattavasti alemman 28 prosentin veron kuin suurimmilla ansiotuloilla. Köyhyysaste on palannut taas lähelle vuoden 1996 tasoa.

Hyvinvointivaltiorakenteiden rapauttaminen ja luokkayhteiskunnan hiipivä paluu ovat lisänneet sekä materiaalista puutetta että suhteellista köyhyyttä, sanoo Tuomioja.

 

Mikko Lund

Lähes 60 000 nuorta yhteiskunnan ulkopuolelle

Lähes 60 000 nuorta jää yhteiskunnan ulkopuolelle

Tässä on nykyhallituksen ja sen valtapuolueiden suuri saavutus. Kannattaako leuhkia. Nyt tarvittaisiin tekoja.

Kokonaan työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oli vuonna 2008 lähes 60 000 tuhatta nuorta, ilmenee Tilastokeskuksen kehittämispäällikön Pekka Myrskylän tutkimuksesta. Määrä on kuutisen prosenttia kaikista 15-29 -vuotiaista.

Ulkopuolelle jääneet eivät opiskele eivätkä ole töissä. He eivät myöskään ole työttömiä työntekijöitä, eläkkeellä, varusmiespalveluksessa tai perhevapailla.

– Ongelmana on, ettei heille ole samanlaisia palveluja kuin työttömille nuorille. Heitä ei myöskään hyväksytä työttömiksi työnhakijoiksi vaan kehotetaan vain hakeutumaan koulutukseen.  Myrskylän mukaan nuoret putoavat yhteiskunnan ulkopuolelle.

Kansan Uutiset kertoo, että koko Suomen kattava tutkimus luovutettiin torstaina työministeri Anni Sinnemäelle (vihr.)ja kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallinille (r).

Ulkopuolelle jääviä enemmän kuin työttömiä

 

Tutkimuksen mukaan pelkästään peruskoulutuksen käyneillä yhteiskunnan ulkopuolelle putoaminen oli jopa yleisempää kuin työttömyys. Nuorista 32 000:lla oli vain perusasteen tutkinto.

Pelkän peruskoulun käyneillä riski syrjäytyä on lähes kolmikertainen verrattuna ammatillisen koulutuksen saaneisiin.

Opiskeluhalut vähenevät iän karttuessa: vielä 25-vuotiaina ilman jatkokoulutusta olevista 90 prosenttia näyttää jäävän kokonaan ilman.

– Jos alkuvaihe menetetään, suurin osa jää loppuelämäkseen vaille tutkintoa, Myrskylä huomauttaa.

Maahanmuuttajat riskiryhmässä

 

Suurin osa ulkopuolelle jääneistä oli maahanmuuttajataustaisia. Myrskylän mukaan nuorella on jopa viisinkertainen riski jäädä ulkopuolelle, jos hän on muuttanut Suomeen tai hänellä on maahanmuuttajavanhemmat..

Ministeri Sinnemäen mielestä kielitaito ei saisi estää koulutuspaikan saamista.

– Hyvästä todistuksesta huolimatta maahanmuuttaja ei pääse ammatilliseen koulutukseen, koska kielitaito ei riitä. Siihen pitäisi voida puuttua vielä hakuvaiheessa.

Kotitaustalla on voimakas vaikutus. Ulkopuolisuus näyttää siirtyvän sukupolvelta toiselle: ulkopuolelle jääneiden nuorten vanhemmatkin ovat keskimääräistä heikommin koulutettuja.

Syrjäytynyt nuori maksaa miljoonan

 

Ministereiden mukaan hallitukset toimet syrjäytymisen estämiseksi ovat olleet oikeansuuntaisia. Wallinin mukaan työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö ovat tavoittaneet nuoria hyvin

– Viime vuonna toimintaa oli 200 kunnassa ja tarkoituksena on laajentaa sitä koko maahan. Vuoden 2012 talousarviosta päättää seuraava hallitus, mutta olen varma, että etsivään nuorisotyöhön investointi maksaa itsensä takaisin. Syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle noin miljoona euroa puhumattakaan inhimillisistä kärsimyksistä, Wallin toteaa..

Nuorten työttömyyteen puututtava

Michael Perukangas kirjoitti 13.3.2011 Helsingin Sanomissa ja nosti kirjoituksessaan esiin, että valistuneempien arvioiden mukaa Suomessa on 30 000 -  50 000 nuorta syrjäytynyt, ja jokainen heistä maksaa yhteiskunnalle vähintään miljoonan puhumattakaan inhimillisistä kustannuksista.  Näin on. Edellä mainitun Pekka Myrskylän tutkimuksen mukaan meillä on  lähes 60 000 nuorta, jotka ovat työelämän ulkopuolella. Syrjäytymisen hinta on niin korkea, että edullisempaa on estää se kuin antaa nuorten ja ihmisten yleensä syrjäytyä. Samanaikaisesti on kysyttävä, missä luuraa se ns. poliittinen tahto, jonka pitäisi hoitaa asia.

Suurin syrjäyttäjä on työmarkkinat ja  työttömyys. Tammikuussa Riihimäen työttömyysaste oli 10,2 ja työttömiä yhteensä 1 455. Alle 25 vuotiaita  oli työttömänä 236, yli 50 vuotiaita 490. Pitkäaikaistyöttömiä, jotka olivat olleet yli vuoden työttömänä yhtäjaksoisesti  329. Avoimia työpaikkoja oli  Riihimäellä 178.

Pitkittyessään työttömyys  helposti johtaa syrjäytymiseen työmarkkinoilta. Jos avoimet ja yksityiset työmarkkinat eivät vedä, silloin olisi tilaus  kunnalliselle työllisyyspolitiikalle hoitaa nuoret työmarkkinoille ja huolehtia siitä, että pitkäaikaistyöttömiä ei lasketa  putoamaan työmarkkinoiden tavoittamattomiin.

Nuorten työuran aloittaminen on kerta kaikkiaan mahdotonta, jos työtä ei ole. Jokainen työtön nuori on liikaa. Kansanedustaja Miiapetra Kumpula- Natri  kirjoitti Demarissa 23.3.2011 Vaasan kaupungin laskeneen hänen aloitteestaan, että 350 nuoren työllistäminen maksaisi  noin 8 miljoonaa euroa. Suuri summa, mutta jos sitä verrataan tietoon, että syrjäytetty nuori maksaa yhteiskunnalle miljoona euroa, huomaa että nuoreen kannattaa panostaa.

Pitääpä taas kääntyä kaupungin virkamiesten puoleen ja pyytää selvitystä nuorten kesätyöllistämisestä ja kaupungin muistakin työllistämistoimista. 200 nuoren työllistäminen maksaisi noin 4 miljoonaa euroa. Se kannattaa maksaa enemmin kuin laskea nuoria putoamaan työmarkkinoiden tavoittamattomiin tai syrjäytymään.

Mikko Lund

HS-gallupin tulokset kuin suoraan SDP:n vaaliohjelmasta

HS- gallupin tulokset kuin suoraan SDP:n vaaliohjelmasta

Erityisesti vasemmisto haluaa kaventaa tuloeroja

Kokoomuksen mukaan tuloerot ovat sopivia tai ne saisivat kasvaa

Suomalaiset haluavat puuttua tulonjakoon verotuksen keinoin. Valtaosa kansasta haluaisi muuttaa pääomatuloveron progressiiviseksi, siis nostaa veroprosenttia tulojen mukaan. Lisäksi enemmistö kannattaa omaisuusveron palauttamista. Palkkaveroja suomalaiset alentaisivat. Asiasta kertoi Helsingin Sanomat 24.3.2011.

Esimerkiksi väitteestä, että pääomatulovero pitäisi muuttaa progressiivisemmaksi eli pääomatuloista maksettaisiin suuremmalla prosentilla, täysin samaa mieltä oli 45 % ja jokseenkin samaa mieltä 34 %.

Tuloerojen kasvu yksi eduskuntavaalien kuuma kysymys

Tuloerojen kasvu selittyy Hesarin haastatteleman suunnittelijan Pekka Ruotsalaisen mukaan osinkotulojen ja myyntivoittotulojen  rajulla kasvulla, verotuksen progression pienenemisellä  sekä palkka- ja pääomatulojen erilaisella verokohtelulla.

Tuloerojen kaventamisesta kaikki puolueet ovat kokoomusta lukuun ottamatta yhtä mieltä. Vähiten tuloeroista ovat huolissaan kokoomuksen kansanedustajaehdokkaat. Kokoomuksen ehdokkaista kolmannes on sitä mieltä, että tuloerot ovat nyt sopivia tai ne saisivat kasvaa.

Suomi ei ole enää hyvinvointivaltio, jota kansalaiset sen haluavat olevan kakkien mielipidemittausten mukaan

Porvarikomento ottaa köyhiltä ja antaa rikkaille

Olisiko lapset suojattava bisnekseltä?

Ensinnä tosiasia. Lapsiperheiden köyhyys on kolminkertaistunut viimeisten 15 vuoden aikana. Vuonna 1994 Esko Ahon porvarihallitus päätti leikata kaikkein köyhimpien perheiden lapsilisää.

Lapsilisän maksamista kaikille varallisuudesta riippumatta perustellaan universalismilla. Kaikki saavat saman edun tai palvelun varallisuudesta huolimatta. Kun tätä universalismia sovelletaan rikkaisiin perheisiin, on käsittämätöntä, miksi samaa periaatetta ei sovelleta köyhiin, vähävaraisiin lapsiperheisiin.

Niinhän se sitten on  tämän porvarikomennon politiikkaa, että rikkaille annetaan lisää ja köyhiltä otetaan vähäkin pois.

Entä sitten jos köyhä ei jaksa hoitaa lapsiaan. Nekin otetaan pois ja sijoitetaan yksityiseen lastenhuoltolaitokseen. Yksityiset lastenhuoltolaitokset, perhekodit voivat tehdä hyvää tulosta. Niiden kohdalla on puhuttu jopa parhaiten voittoa tuottavana  sosiaalihuollon bisneksenä.

Olen oikeasti sitä mieltä, että Suomessa pitäisi käydä periaatteellinen keskustelu siitä, sallitaanko bisneksenteko lapsilla. EU:n toimesta on linjattu, että tietyn palvelun turvaaminen voidaan katsoa yhteiskunnallisesti niin tärkeäksi, että sillä ei saa tehdä bisnestä.

Olisiko lapset suojattava bisnekseltä?

Mikko Lund

Kansa maksaa – äänestäjät ratkaisevat, kuka laskut maksaa?

Kansa maksaa – äänestäjät ratkaisevat, kuka laskut maksaa?

Valtiopäiväneuvos Esko Helle puki Hämeen Sanomissa 23.3.2011 sanoiksi monen kansalaisen huolen maan hallituksen saamattomuudesta. Asiahan  on todentunut valtiovarainministeri Kataisen (kok)  ja pääministeri Kiviniemen (kesk) markkinoimassa ratkaisussa, joka merkitsee pankkien ja muiden rahoittajien ja keinottelijoiden etujen turvaamista ja veronmaksajien rasitteiden lisäämistä tyyliin:

”Voitot yksityisille, maksajan rooli kansalaisille.”

Esko Helle kirjoittaa: Vuodesta 2007 on istunut keskustajohtoinen porvarihallitus. Olemme kärsineet pikkulaman ja maa on taas velkaantunut rajusti.

”Äänestäjät ratkaisevat, kuka laskut maksaa.”

ILTALEHTI: Soini pilkkaa Jungneria avoautosta

Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini vastaa SDP:n puoluesihteerin Mikael Jungnerin arvosteluun Iltalehdessä.

- Hän oli todellakin parempi Ylen johtajana kuin puoluesihteerinä. Tuntuma kansaan ei synny avoautossa istumalla, Soini sivaltaa blogissaan.

Jungner arvioi maanantain Ilta-Sanomissa, että suosio on noussut Soinin päähän. Jungnerin mielestä Soini paukutteli ylimielisesti henkseleitään, kun hän lähti jakamaan jo hallituspaikkoja.

SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen puolestaan syytti lauantaina, että Soinin talouslinja veisi Suomen ahdinkoon.

- Jutta Urpilainen lausui viikonloppuna, että Soinin tie on Kreikan tie. Kymmenen vuotta sitten olisin painanut vastinetta maailmalle samalla sekunnilla. En enää. Tiedän, että tuo väite on niin posketon, että se työskentelee perussuomalaisten puolesta paremmin kuin mikään vastine, Soini vastaa  Pekka Tiinasen kirjoittamassa jutussa Iltalehdessä.

Jutta Urpilainen huolestui perussuomalaisten vaaliohjelmasta

SDP:n puheenjohtajan Jutta Urpilaisen mielestä velkaa ei pidä ottaa entisten päälle.

Urpilainen sanoo olevansa huolestunut erityisesti perussuomalaisten vaaliohjelmasta, joka hänen mielestään lähtee siitä, että velkaa otettaisiin entisen päälle.

- Silloin Soinin tie on yhtä kuin Kreikan tie. Otetaan vain uutta velkaa ja eletään yli varojen, Urpilainen sanoo.

Urpilaisen mielestä valtion velkaantuminen on pysäytettävä silloinkin, vaikka talouskasvu ei tuottaisikaan toivottuja tuloksia.

Urpilainen sanoo STT:n haastattelussa, että sellaisessa tilanteessa olisi arvioitava uudelleen sekä verotusta että menosäästöjä.

Eläkeiän nostaminen 63 vuodesta ei kuulu Urpilaisen keinovalikoimaan.

- Emme ole mukana sellaisessa hallituksessa, joka nostaa eläkeikää, vaikka eläkeiän nosto realisoituisi vasta sitä seuraavalla vaalikaudella, Urpilainen täsmentää vaalitenteissä antamiaan vastauksia.

Iltalehti,pääkirjoitus 17.3.2011:Suoraa puhetta, vanhat puolueet!

Timo Soini on varmasti nauranut partaansa katsellessaan, kuinka kolme suurta kompastelevat omiin jalkoihinsa

Tiedotusvälineiden huomio on ollut viikon hyvin tiiviisti - ja ehdottoman ymmärrettävästi - Japanissa. Ne, joiden mielenkiinto on riittänyt kotimaan politiikan seuraamiseen, ovat saaneet lähes koulukirjaesimerkin siitä, miksi ihmiset ovat menettäneet uskonsa suomalaiseen politiikkaan ja etenkin kolmeen suureen puolueeseen.

Kyseenalaisen demonstraation aloitti kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen, joka heti Japanin maanjäristyksen yritti suitsia ydinvoimakeskustelua varoittamalla haudoilla hyppimisestä.

Kataisen jälkeen estradille nousi pääministeri Mari Kiviniemi (kesk), jonka selityksistä Suomen mahdollisesta sitoutumisesta euroalueen lainatakuiden nostamiseen ei edelleenkään saanut mitään tolkkua.

Esitystä jatkoi demarijohtaja Jutta Urpilainen, joka jostain vaikeasti aukeavasta syystä päätti jättää osallistumatta vasemmistoliiton  välikysymykseen Suomen EU-takauksista.

Mikko Lund 

Kolmannes uskoo SDP:n istuvan hallituksessa

Mitä on ajateltava  tästä? Kolmannes  suomalaisista uskoo SDP:n istuvan hallituksessa

Onko suomalaisten tiedon taso todella näin heikko, että  ihmiset eivät tiedä, ketkä ovat hallituksessa ja ketkä  eivät?  Siltä näyttää.  Kyselyn mukaan vajaa kolmannes (31 prosenttia) suomalaisista osaa luetella hallituspuolueet oikein.  Kolmannes suomalaisista uskoo SDP:n  istuvan hallituksessa.  SDP:n hallituspaikasta on varma  myös runsas neljännes  sosialidemokraattien omista kannattajista. Tiedot käyvät ilmi TNS Gallup OY:n  toteuttamasta Helsingin Sanomien toimeksiannosta  tehdystä tutkimuksesta, jota Hesari esitteli    21.3.2011.

Vajaa puolet työväestöön kuuluvista on vakuuttunut, että sosialidemokraatit istuvat hallituksessa, kuten myös kaksi viidestä perussuomalaisten kannattajista. Vasemmistoliiton kannattajista miltei puolet on sitä mieltä, että SDP on ollut vuoden 2007 jälkeen hallituksessa.

Tulosten mukaan erityisesti nuorilla on heikko tietämys puolueista. Alle 25-vuotiaista puolet ajattelee, että vihreät ovat hallituksen ulkopuolella ja  kolmasosa nuorista pitää perussuomalaisia hallituspuolueena sekä 38 prosenttia SDP:tä.

Helsingin Sanomien haastattelema politiikan tutkija Tommi Uschanov ei ylläty tuloksista. Samansuuntaisiin lukuihin hän tutustui kirjoittaessaan kirjaa Suuri kaalihuijaus, joka käsitteli yhteiskunnallista tietämättömyyttä.

”Luvuista voi vetää johtopäätöksen, että viime vuosikymmeninä paljon pyöritelty keskustelu puolueiden erojen hiipumisesta on tullut lihaksi.”

 Uschanovin mukaan nykyinen tietämyksen taso sopii  puolueille.

”Se että puolueiden tekemisiä tai tekemättä jättämisiä ei seurata niin tarkkaan, palvelee niiden omia intressejä.”

Vanhemmat eivät saa riittävästi tukea lapsiperheiden palveluista

Alle 9-vuotiaiden lasten vanhemmista yli puolet on huolissaan omasta jaksamisestaan vanhempana. Lisäksi noin kolmannes on huolissaan yhteisen ajan riittämättömyydestä lapsen kanssa, omista vanhemmuuden taidoistaan sekä maltin menettämisestä ristiriitatilanteissa.

”Erityisesti huomiota tulisi kiinnittää perheisiin, joissa painitaan monien ongelmien kanssa yhtaikaisesti. Tarvitaan keinoja, joilla vahvistetaan vanhemmuutta ja ehkäistään huolten ja ongelmien kasautumista, ennakoidaan ongelmien kehittymistä ja tunnistetaan ne varhain”, tutkimusprofessori Marja-Leena Perälä THL:stä toteaa.  Ennakointi edellyttää palvelujen painopisteen siirtämistä korjaavasta työstä ehkäisevään työhön sekä palvelujen tuottajien tavoitteellista yhteistyötä. 

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuoreen tutkimuksen tulokset osoittavat, että äitiys- ja lastenneuvoloissa, päivähoidossa, esiopetuksessa, koulussa ja kouluterveydenhuollossa tunnistetaan hyvin lapseen liittyviä huolia, ja suurin osa vanhemmista kokee saavansa niihin riittävästi apua. Sen sijaan vanhemmat saivat harvemmin apua vanhemmuuteen liittyviin huoliin, erityisesti yksinäisyyteen, parisuhdeongelmiin, lähisuhdeväkivaltaan sekä päihde- ja mielenterveysongelmiin liittyen. 

Tutkimusaineiston vastaukset koottiin vuonna 2009 noin tuhannelta alle 9-vuotiaan lapsen vanhemmalta sekä noin tuhannelta työntekijältä terveys-, sosiaali- ja opetustoimesta. Tulokset ovat osa Suomen Akatemian rahoittamaa ja THL:n toteuttamaa Lapsiperheiden palvelujen yhteensovittaminen ja johtaminen (LapsYTY) -tutkimushanketta.

THL: ETÄÄLLÄKIN TAPAHTUNUT KATASTROFI  VOI PELOTTAA LASTA

Helsingin Sanomien 21.3. 2011 haastattelema tutkimusprofessori Jouko Lönnqvist  Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta  toteaa, että ”Japanin tsunamin  sekä Lähi - idän tapahtumat voivat herättää turvattomuuden tunnetta lapsissa ja nuorissa.”

Lönnqvistin mukaan lasten ja nuorten viestimien seuraamista voi olla hyvä rajata. Vanhempien tulisi myös selvittää lapsille, mistä uutisissa on kysymys.

”On luonnollista, että järkyttävät ja uhkaavat asiat vaikuttavat ihmisiin, ja lapset ja nuoret ovat erityisen herkkiä reagoimaan niihin.”

Vanhempien tulee jakaa ja keskustella lastensa ja nuortensa kanssa uutiskuvien aiheuttamasta mahdollisesta  ahdistuksesta ja huolesta. Keskustelun avulla huoli saadaan jaetuksi ja puretuksi.

Mediapsykologian asiantuntija Anu Mustosen Jyväskylän yliopistosta kertoo, että pieni lapsi käsittelee voimakkaita tunteitaan luontaisimmin leikkimällä ja piirtämällä. Kouluikää lähestyvillä on käytössään enemmän sanoja ja keskusteluvalmiuksia.

”Lapselle tulee vakuuttaa, ettei hänellä ja läheisillään ole vaaraa, ja että hänen turvallisuudestaan huolehditaan”, hän sanoo.

HS kokosi vanhemmille ohjeet  mediapelkojen käsittelyyn. Ohjeet löytyvät sanomalehtikasvatussivustosta Penaalista osoitteesta  hs.fi/penaali

Mikko Lund

Soini haluaa yhteistyötä keskustan ja sosialidemokraattien kanssa

Perussuomalaisten Soinia kiinnostaa hallitusyhteistyö keskustan ja sosialidemokraattien kanssa

Hallitusyhteistyö sujuisi perussuomalaisilta mieluimmin keskustan ja sosiaalidemokraattien kanssa, perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini kertoo Turun Sanomissa. Soini näkee yhtäläisyyksiä erityisesti puolueiden veropolitiikassa.

"Kai se Rkp olisi pakko ottaa, jotta hallituksella olisi 110 paikkaa eduskunnassa", Soini lisää.

Soinin mukaan on täysin selvää, että hallitus saa taakseen eduskunnan enemmistön.

Tarja Filatov: Mistä luottamus syntyy?

Se on sanojen ja tekojen tasapainoa. Sitä ettei petä luomiaan odotuksia. Politiikan pitää olla totta.

Jokainen meistä on erityinen. Mutta toiset ovat vielä erityisempiä kuin toiset. Huolenpito kuuluu kaikille.

Demarin blogissa Fillatov kirjoittaa:

”Pankeille vastuuta ja rahakaupalle vero

Rahamaailman kriisi ei taivu sloganeiksi eikä lyhyiksi vaalitenttivastauksiksi. Monimutkaiset syy- ja seurausketjut vaativat enemmän aikaa ja tilaa. Soinin sutkaukset saattavat jäädä mieleen, mutta Euroopan talouskriisiä ei ratkaista meloneilla ja omenoilla, ei edes niille sopivilla lippalakeilla.

Jutta onnistui mielestäni hyvin kertomaan SDP:n peruslinjan euroalueen kriisiin. Kyse ei ole yksin euron kriisistä. Kaikki alkoi Yhdysvalloista ja rantautui Eurooppaan Islannin kautta.

Ydin Euroopassa ja muualla maailmassa on kuitenkin sama. Pankit ovat tavoitelleet isoja voittoja ja ottaneet liian isoja riskejä. Nyt kun lasku riskeistä lankeaa, huudetaan valtiota ja veronmaksajia apuun.

Taustalla on myös valtioiden kissanpäiviä. Tulot ja menot ovat olleet eriparia. Kreikka, Irlanti ja moni muu maa on ajautunut pikavippikierteeseen, jossa kertyy korkoa koron päälle.

Miksi sitten Suomen pitää sotkeutua tällaiseen. Siksi, että Euroopan talous ja maailman talous on monimutkaisella tavalla kokonaisuus. Yhden katastrofi vaikuttaa myös toiseen. Avuksi ei pidä rientää ilman ehtoja. SDP on halunnut pankit ja rahoittajat mukaan vastuuseen. Se on ollut tuen ehto Kreikan romahduksesta asti.”

Heinäluoma: SDP  ei ole onnistunut hyödyntämään suurimman oppositiopuolueen asemaa

Eero Heinäluoma myöntää, että SDP ei ole onnistunut hyödyntämään suurimman oppositiopuolueen asemaansa.
- Hallitukseen ollaan tyytymättömämpiä kuin vuosiin, silti se ei ole tullut suurimmalle oppositiopuolueelle vaan tyytymättömyys on lisännyt perussuomalaisten kannatusta, Heinäluoma sanoo.
- Timo Soinin tapa ilmaista asiat letkeästi ja huumorilla vetoaa ihmisiin, sanoo Heinäluoma, joka myöntää, että demarit eivät ole osanneet puhua asioista äänestäjiin vetoavalla tavalla.
Heinäluoma uskoo, että tyytymättömyys hallitukseen kääntyy demareiden eduksi, kun asiakysymykset nousevat keskiöön. Tuolloin perussuomalaisten poliitikan linjaukset selviävät äänestäjille.
- Asiakeskustelu suosii SDP:tä, arvioi Heinäluoma.

Työllisyys ja kunnat

Lapissa ja laajemminkin Pohjois-Suomessa demareita kannattaa äänestää Heinäluoman mukaan sen vuoksi, että puolue satsaa työllisyyteen ja ymmärtää pitää huolta kunnista. Heinäluoman mukaan kunnista huolehtimalla pystytään parhaiten takamaan ihmisille tasapuolisimmin terveys- ja muut palvelut.

Ks. http://yle.fi/alueet/vaalipiirit/lappi/2011/02/demarit_odottavat_asiakeskustelun_alkamista_2346254.html

Valtuustouutisia

Valtuustouutisia  maanantaina 21.3.2011

 

Radio Häme kertoi ennen valtuuston kokousta:

Riihimäen seudun kuntayhteistyö kriisissä

Riihimäen seudun kuntayhteistyö on kriisissä. Riihimäen kaupungin vastahanka kariutti suunnitelmat sosiaali- ja terveystoimen yhdistävästä muutoskuntayhtymästä. Nyt Riihimäki on jättämässä myös terveyskeskuskuntayhtymän. Kaupunki haluaisi ottaa terveyspalveluissa isännän roolin. Hausjärvi ja Loppi ovat ymmällään yrityksestä rikkoa 30-vuotinen yhteistyö.

 

ks. tarkemmin  http://yle.fi/alueet/hame/2011/03/riihimaen_seudun_kuntayhteistyo_kriisissa_2451475.html

 

Maanantain Riihimäen kaupunginvaltuuston kiperin ja puhuttavin kysymys oli sosiaali- ja terveystoimen hallintomallin valinta. Perusteellisen keskustelun jälkeen asia päätettiin selvällä enemmistöllä kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaan, jossa muutoskuntayhtymän valmistelutyö keskeytetään  ja perusterveydenhuolto siirretään kaupungin omaan organisaatioon  siten, että toiminta voi käynnistyä 1.1.2013. Samalla Riihimäen kaupunki pyytää Lopen ja Hausjärven kuntia tulemaan mukaan rakentamaan Riihimäen seudulle uutta perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen yhteistoiminta-aluetta.

 

Jotta asia tulisi ymmärrettäväksi ohessa ensinnä selkoa kaupunginhallituksen selostuksesta.

 

Sosiaali- ja terveystoimen hallintomallin valinta

 

Kaupunginhallitukselta oli asiaan seuraavanlainen selostus:

 

                                            Hallintomallin valinta ja kaupungin strategia

                                            Riihimäen kaupungin strategian päämääräosiossa on todettu, että kaupungin talouden tasapainoon saaminen edellyttää talouden tervehdyttämisen toimenpideohjelman toteuttamista. Yhtenä keskeisenä linjauksena toimenpideohjelmassa on todettu, että kaupungin pitää tehdä tuottavuutta parantavia rakenteellisia muutoksia.  Samoin ohjelmassa on esitetty yhtenä vaihtoehtona, että sosiaalitoimi ja perusterveydenhuolto yhdistetään kaupungin omaan organisaatioon. Tämä kanta on johdonmukainen kaupunginvaltuuston päätöksen 16.6.2008 § 69 kanssa, jossa perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen yhdistäminen Riihimäen kaupungin organisaatioon nähtiin pidemmällä tähtäimellä parhaaksi vaihtoehdoksi. Vahva peruskunta-malli on pitkäaikainen ratkaisu, jonka pohjalta on mahdollista suunnitella taloudellisia ja kustannustehokkaita toimenpiteitä.

                                            Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen loppuraportin pohjalta muutoskuntayhtymästä ei ollut tarkoitus rakentaa pysyvää rakenteellista ratkaisua Riihimäen seudun sosiaali- ja terveystoimen integraation toteuttamiseksi. Kyseessä olisi ollut väliaikainen hallintomalli, jonka toimivuutta ja perusteita olisi arvioitu uudelleen viiden vuoden määräajan jälkeen. Tässä vaiheessa kaupungin strategian ja järkevän taloudenhoidon mukaista ei ole rakentaa väliaikaista kuntayhtymä-pohjaista hallintomallia, joka mahdollisesti joudutaan purkamaan lähitulevaisuudessa. Sosiaali- ja terveystoimen integraation toteuttamiseksi on saatava aikaan ratkaisu, jota ei tarvitse lähteä muuttamaan uudelleen muutaman vuoden päästä. Vahva peruskunta-hallintomalli on pysyvä rakenteellinen ratkaisu, joka toteuttaa parhaiten kaupunginvaltuuston hyväksymiä kaupungin strategisia tavoitteita ja päämääriä.

 

 

                                           

Kaupunginhallitus päättää esittää valtuustolle, että perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio on järkevintä toteuttaa Riihimäen kaupungissa vahvan peruskunnan pohjalta. Tämän vuoksi kaupunginhallitus päättää esittää valtuustolle, että

1.      muutoskuntayhtymän valmistelutyö keskeytetään;

2.      Riihimäen kaupunki ilmoittaa perussopimuksen määräysten mukaisesti eroavansa kuntayhtymästä 31.12.2012 ja

3.      kaupunginvaltuusto valtuuttaa kaupunginhallituksen organisoimaan perusterveydenhuollon siirron kaupungin omaan organisaatioon siten, että toiminta voi käynnistyä 1.1.2013.

                                            Riihimäen kaupunki pyytää Lopen ja Hausjärven kuntia tulemaan mukaan rakentamaan Riihimäen seudulle uutta perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen yhteistoiminta-aluetta.

                                            Päätös:

                                            Riku Bitter ehdotti Mirja Lammin kannattamana, että kaupunginhallitus päättää esittää valtuustolle, että perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraation valmistelua jatketaan nykyisen muutoskuntayhtymävalmistelun pohjalta, koska ao. mallin pohjalta on löydettävissä ratkaisu, joka tyydyttää seutukunnan kaikkia kuntia. Riihimäki on kaupungin strategiansa mukaan yhteistyökykyinen kunta. Kolmen kunnan yhteisellä näkemyksellä ja tahtotilalla on myös vaikutuksia valmisteilla olevaan Kanta-Hämeen keskussairaalan Riihimäen yksikön yhteispäivystyshankkeen etenemiseen sekä koko seutukuntamme terveydenhuoltopalvelujen tulevaisuuden linjauksiin ja valintoihin.

                                            Koska oli tehty hallintojohtajan ehdotuksesta poikkeava kannatettu ehdotus, puheenjohtaja määräsi toimitettavaksi äänestyksen tehden samalla seuraavan äänestysesityksen:

                                            Ne, jotka kannattavat hallintojohtajan ehdotusta äänestävät ”jaa” ja ne, jotka kannattavat Bitterin ehdotusta, äänestävät ”ei”. Äänestysesitys hyväksyttiin.

                                            Toimitetussa äänestyksessä annettiin seitsemän jaa-ääntä (Ropponen, Pekonen, Nahkuri, Mäkelä, Kaistinen, Lahtinen, Aittola) ja kaksi ei-ääntä (Bitter, Lammi).

                                            Näin ollen puheenjohtaja totesi, että hallintojohtajan ehdotus tuli kaupunginhallituksen päätökseksi.

                               

 

Kaupunginvaltuustossa Riku Bitter (kok), Kai Heimosen (kok) ja Mikko Takalan (Kok) kannattamana ehdotti, että jatkettaisiin kaupunginhallituksen ehdotuksesta poiketen  muutoskuntayhtymän valmistelua.

 

 

Käytin asian yhteydessä puheenvuoron, jossa totesin mm. seuraavaa:  

Kaupunginhallituksen Isäntäkunta -malli on hyvä, tarkoituksenmukainen ja taloudellinen perusterveydenhuollossa ja sosiaalitoimessa. Kannatan kaupunginhallituksen ehdotusta.

Tavoitteeksi olisi kuitenkin otettava HYRI- alueen kuntien yhteinen Sote-alue. Jos maalaiskunnat eivät ole halukkaita yhteistyöhön  Riihimäen kanssa isäntäkunnan puitteissa, Riihimäen tulee avata keskustelu Hyvinkään kanssa  yhteistoiminta-alueesta, yhteisestä Sote-alueesta. Maan hallitushan on esittänyt tarvetta uusia sairaanhoitopiirien rajat!

Riihimäen edun mukaisena on pidettävä perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen  palauttamista kaupungin valtuuston  ohjaamana  kaupungin organisaatioon. Ratkaisun puolesta puhuu tarve suoran demokraattisen  ja kustannusvastuullisen molempien hallinnonalojen ohjauksen tehostaminen ja kustannusten kurissa pitäminen. Muutoskuntayhtymän valmistelu oli tarkoituksenmukaista lopettaa.

Kaupungilla on suurin maksuosuus  muutoskuntayhtymän menoista. Sen määräysvaltaan siirtyisi noin 60 prosenttia kaupungin menoista. Mihin sen jälkeen olisi valtuustoa enää tarvittu? Naapurikuntien tarpeet voidaan tyydyttää ostoperiaatteella  ilman uutta  hallinnollista byrokratiaa. Hausjärvellä ja Lopella sivutoimipisteissä annettujen  palvelujen kustannukset  lisäävät merkittävästi kaupungin kustannusrasitusta jo nykyisessä kuntayhtymässä.

Kaupungin talouden tasapainottaminen  tulevina vuosina  vaatii kaupungin kaikkien kustannusten kriittistä  arviointia  ja menojen  kasvun hillintää.

Riihimäen kaupungin tulee erota Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymästä 31.12.2012  mennessä  ja esittää  Lopen ja Hausjärven kunnille   uuden perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen yhteistoiminta-alueen  perustamista.  Kun julkisuudessa on nähty Hausjärven ja Lopen edustajien kannanottoja, joista olisi voinut päätellä, että kunnat eivät halua Riihimäen kanssa yhteistyöhön, Riihimäen  pitää ohittaa TARVITTAESSA nämä maalaiskunnat ja tarjota suoraan Hyvinkään kaupungille neuvotteluja yhteistoiminta- alueesta, ns. Sote-alueesta.

Karttavatko Riihimäen kaupunginjohto ja keskeiset luottamusmiehet  yhteistyötä Hyvinkään kanssa ?

Haluan todeta, että Riihimäen kasvusuunta on etelä. Sen takia pitäisi päästä luontevaan yhteistyöhön alueen johtavan kaupungin Hyvinkään kanssa.

Päätös:

Valtuuston puheenjohtaja Kirsti Tolvanen teki seuraavan äänestysehdotuksen: Ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen ehdotusta äänestävät   Jaa.

Ne jotka kannattavat Riku Bitterin ehdotusta äänestävät Ei

Suoritetussa  äänestyksessä   JAA   sai 38 ääntä   ja  Ei  sai  8 ääntä.

Päätökseksi tuli kaupunginhallituksen ehdotus.

Mikko Lund