Kuntaministeri Tölli yllättää: Kuntatalouden lukujen kaunistelussa ei mieltä

Kuntaministeri Tölli yllättää: Kuntatalouden lukujen kaunistelussa ei ole mieltä

 

Suomen Kuvalehti 5 /2011  haastattelee hallinto- ja kuntaministeri Tapani Tölliä (kesk) . Tölli suorastaan yllättää suorapuheisuudellaan ja suoraselkäisyydellään. Missä kunnossa on kuntatalous? Töllin mukaan katsottaessa pitkän aikavälin kehitystä kuntatalous  on alijäämäinen. "Viime vuoden tilinpäätökset ovat ilmeisesti ennakoitua parempia", arvelee ministeri.

 

Töllin mukaan kuntatalous on otettava osaksi valtion kehysmenettelyä. Näin eduskunta sitoutuisi kasvattamaan kuntien menoja vain sen verran  kuin valtion budjetissa on liikkumavaraa.'

 

"Mutta kuntienkin pitää opetella kehysmenettelyä sitoutumalla vaalikausittain ja tarvittaessa niiden ylikin talouden tasapainottamiseen", opastaa ministeri.

 

"Ei kannata pakoilla kriisikuntamenettelyä"

 

Riihimäki on kriisikunta - kaupungin velka on noin 100 miljoonaa euroa. Minä ehdotin Riihimäen kaupunginvaltuuston talousarviokokouksessa, että Riihimäen kaupunginhallitus olisi velvoitettu tekemään velan lyhentämis- ja puolittamisohjelma ja huolehtimaan talouden tasapainottamisesta. Ymmärsin niin, että asia kävi kaupunginhallituksen ja kaupungin virkajohdon kunnian päälle eikä valtuustostakaan ollut talouden tasapainottamiseen.

 

Nyt hallinto- ja kuntaministeri sanoo, että juuri näin kunnissa pitäisi tehdä. "Kuntien pitäisi opetella kehysmenettelyä sitoutumalla vaalikausittain ja tarvittaessa niiden ylikin talouden tasapainottamiseen."

 

Riihimäen johtavat päätöksentekijät haluavat  hoitaa ulkokuorta, kaunistella, siirtää asiaa eteenpäin, mutta sen takia edessä on kriisi.

 

Hämeenlinnan hallinto-oikeus kumosi Riihimäen kaupunginvaltuuston päätöksen poistojen muutoksesta. Asiasta oli valittanut varatuomari Juhani Nummela, joka katsoi, että Riihimäen kaupunki oli rikkonut kuntalakia ja kirjanpitolakia muuttaessaan poistosäännöksiä.

 

Hallinto-oikeuden päätöstä ei oltu toimitettu tarkastuslautakunnalle  eikä kaupunginvaltuustolle, vaikka hallinto-oikeus poistopäätöksen yhteydessä totesi, että tilinpäätös ei tule antamaan oikeita ja riittäviä tietoja kaupungin toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Tilinpäätöksen hyväksymisestä valitti varatuomari Juhani Nummela.

 

Kuntaministeri Tölli tuomitsee lukujen kaunistelun, "lukujen kaunistelu ei kuitenkaan tuo lisää euroja palveluihin, ja siksi siinä ei ole mieltä".

"Ei kannata pakoilla kriisikuntamenettelyä. Ennen pitkää vaikeat päätökset on tehtävä", sanoo Tölli.

 

Kuntalain uudistamisessa talousluvut tarkasteluun

 

Ministeri Tapani Tölli lupaa, että että "kuntalain uudistamisen yhteydessä arvioidaan uudelleen kuntatalouden keskeiset tunnusluvut, jotta kuntataloudesta saataisiin  oikea kuva". Viimeistään 2017 kunnilla on selkeät" tunnusluvut ja mittarit", lupaa ministeri.

 

Hallinto- ja kuntaministeri taitaa olla hallituksen muista ministereistä poiketen tekevää sorttia.

 

Mikko Lund

 

Heinäluoma tilitti viime hallituskauden erheitä

Heinäluoma on tehnyt tiliä viime hallituskaudesta

 

Tunnustan.Mitä paremmin olen oppinut tuntemaan SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtajan Eero Heinäluoman, sitä enemmän olen myös oppinut pitämään hänestä. Viikonlopun Ilta-Sanomissa 15.1.2011 Eero Heinäluoma tilitti SDP.n hallituspolitiikan virheitä viime hallituskautena.

 

Heinäluoman mukaan  SDP oli mukana loukkaamassa ihmisten oikeudentuntoa viime hallituskaudella. Yksi tietty päätös loukkasi ihmisiä. Se oli varallisuusveron poisto. Heinäluoma ei ollut päätöstä tekemässä, sillä varallisuusveron poistosta päätettiin 2004. Heinäluoma tuli valtiovarainministeriksi vuonna 2005 Matti Vanhasen johtamaan punamultahallitukseen.

 

Heinäluoman mukaan varallisuusveron poistolla "oli erittäin huono signaalivaikutus". Alettiin ajatella, että kokonaisia veroja voidaan poistaa. Se loukkasi ihmisten oikeudentuntoa.

 

Heinäluoma nostaa vain yhden asian  - varallisuusveron poiston - ihmisten SDP:hen suhtaututumiseen vaikuttaneeksi  asiaksi. 

 

Voi myös olla, että puhetta on ollut muustakin, mutta  näihin lehtiin ei taida mahtua kuin yksi asia kerrallaan.

 

Epäselvää ei ole siitä, että asia on vaikuttanut ihmisten mieliin. Mutta ei se voinut olla ainut asia. Kyllä siinä oli koko hallituspolitiikka kansalaisten punnittavana, kun tuomio kohdistui puolueeseen nimeltä  SDP ja siltä  evättiin kannatus ja ääni.

 

Se liittyy kokonaisvaltaisemmin siihen, jossa SDP nähdään valtionhoitajapuolueena: SDP hoitaa valtion asioita, mutta tavallisen pienen ihmisen asiat jää hoitamatta.

 

SDP:n politiikan korjaaminen on lähdettävä valtionhoitajuuden ravistamisesta niskasta ja pienen ihmisen nostamisesta valtiollisen politiikan subjektiksi.

 

SDP:stä puolueena oli tullut pahimmillaan puoluekone, jossa yksityisen jäsenen vaikutusvalta oli lähes olematon. Nyt jäsenoikeuksia on lisätty ja työryhmät ideoivat puolueen politiikkaa. Jokainen jäsen voi nyt vaikuttaa  kunallisasioihin ja tarvittaessa ihan valtiollisiinkin asioihin.

 

Uuden elämän avain on, että pieni ihminen on nostettava SDP.n politiikan keskiöön  ja puolueen on kunneltava jäseniään.

 

 

Mitä Halosen pitäisi tehdä Karjala- asiassa?

 

Suomen ulkopolitiikka voisi olla aktiivisempaa Karjala-asiassakin. Kun Pietarin tapaamisessa  2004 Putin oli aktiivinen ja korosti Venäjän lähtökohtia asiassa. niin mitä Suomen olisi pitänyt tehdä. On kait Suomella selvittämättömiä asioita Karjalassa, joita olisi hyvä aina tavatessa nostaa esiin.

 

Yksi asia olisi epäilemättä  tonttien ostokielto Karjalasta. Venäjän presidentti Medvedev antoi tämän vuoden alussa ukaasin, jolla määriteltiin Venäjän raja-alueet, joilla vuonna 2001 säädetyn maalain mukaan ulkomaalaiset eivät voi omistaa kiinteistöjä.

 

Venäjän määräys oli ikävä yllätys kaikille niille suomalaisille, jotka olivat ajatelleet ostaa kiinteistön rajantakaisesta Karjalasta tai jotka olivat sen jo ostaneet.

 

Medvedevin ukaasissa raja-alue ulottuu koko Karjalaan, Vienan- Karjalaan ja Muurmanskin alueelle. Suomen raja-alueella on syvyttä enimmillään kolmisen kilometriä.

 

Suomi on aiheellisesti jättänyt Venäjän ulkoministeriölle nootin. Suomessa kaivataan tietoa, mitä suomalaisten alueella tekemille maa- ja kiinteistökaupoille tapahtuu.

 

Voisiko presidentti Tarja Halonen olla aktiivinen asiassa?

 

Venäläiset hankkivat vapaasti Suomesta kiinteistöjä ja maata. Miten olisi vastavuoroisuus?

 

 

 

Mikko Lund

 

 

"Verot köyhälistön verta juovat"

Kokoomus ja keskusta pääsivät viime eduskuntavaaleissa valtaan. Ne rakensivat hallitusohjelman hyvätuloisia suosivan verojen alentamisen varaan. Talouskokeilun seurauksena julkisessa taloudessa on noin kymmrenen miljardin kestävyysvaje. Hallituspuolueilla ei ole liiemmin ollut  harrastusta miettiä  vajeen paikkaamista.Ongelmaa ratkomaan hallitus asetti verotyöryhmän.Valtiosihteeri Martti Hetemäen  johdolla se sai työnsä valmiiksi ennen joulua. Hetemäki ehdottaa tuloveroja alennettavaksi parilla miljardilla eurolla.

Verotus jakaa puolueet ja kansan

Tulonsiirto rikkaille

Kokoomus on valmis keventämään tuloverotusta noin miljardilla eurolla vaalikauden aikana.

Veronkorotukset puolue suuntaisi kulutuksen ja ympäristöä rasittavan kulutuksen verotukseen. Samaan syssyyn kokoomus katsoo, että arvonlisäveroja pitää korottaa tulevalla vaalikaudella kahdella prosenttiyksiköllä.

SDP katsoo kokoomuksen verolinjausten johtavan varakkaiden suosimiseen. Kokoomuksen tavoitteena on siirtyä kohti tasaveroa, jossa köyhä ja rikas maksavat saman veroprosentin.

SDP:n tavoitteena on oikeudenmukainen verotus. Se tarkoittaa sitä, että verojen suuruuteen vaikuttaa myös veronmaksukyky.

Pekkariselta huutia

Huutia kokoomusveroille antaa elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen (kesk.) Demarin haastattelussa.Kokoomusmalli veisi kohti rikkaita suosivaa tasaveroa, koska se keventää edelleen progressiivista henkilöverotusta ja kiristää kulutusveroja.

Kohti tasaveroa veisivät Pekkarisen mukaan valtionveron miljardikevennys ja välillisten verojen, kuten energiaverojen kiristäminen.

Pekkarinen muistuttaa, että runsaan kymmenen vuoden aikana kaikille kutakuinkin yhtä korkean kunnallisveron tuotto on kaksinkertaistunut noin 15 miljardiin euroon. Samaan aikaan progressiivisen valtionveron tuotto on pudonnut rajusti noin kuuteen miljardiin.

Leikkauslistoista ja köyhistä

Yle julkisti  tammikuun alussa kansalaisten "suosikkikohteita" valtion menojen leikkaamiseksi. Erityisen mieluista näytti kyselyn mukaan olevan lapsilisän poistaminen suurituloisilta. Suurituloisiksi Yle oli määritellyt kaikki yli 100 000 euroa vuodessa tienaavat perheet.

Ylen kyselyssä peräti 78 prosenttia vastaajista oli lapsilisän poiston kannalla. 

Ylen tv-kolumnisti Timo Harakka kertoi taannoin sopimuksestaan yrittäjä Jari Sarasvuon kanssa: kumpikin lupasi luopua lapsilisistä valtion säästötarpeiden tyydyttämiseksi.

Aina voidaan keskustella siitä, kuinka paljon  rahaa valtion pitää jakaa vähempiosaisille kansalaisilleen. Kysymys on  OIKEASTI SIITÄ, ETTÄ KÖYHÄT TARVITSEVAT RAHAA. 

Mutta siitäkin olisi ihan tarpeen keskustella, voisiko rikkaat antaa vapaaehtoisesti liiastaan köyhille.

Suomi on yksi maailman rikkaimmista valtioista. Rahaa on, ja päättäjien sangen miellyttävänä työnä on vain keksiä, miten tuloeroja tasataan, miten köyhyyttä  vähennetään , miten työllisyyttä hoidetaan jne.

Ei nämä ole maailman vaikeimpia asioita. Kysymys on vain usein siitä, missä on se  puuttuva poliittinen tahto.

Miten  näistä asioista  pitäisi  puhua?  Esimerkiksi syrjäytymisestä?

Tätä mietin senkin takia, että olen paljon kirjoittanut  syrjäytymisestä, ihan syrjäyttämisestäkin,  ja kiinnittänyt  ihan kaupunginvaltuutettunakin  asiaan  huomiota.  Olen käynyt  myös useassa kunnassa  puhumassa asiasta. Aina sama vastarinta  kaikkialla. Ei köyhät poistu keskuudestamme. Se on omaa  syytä. Meillä ei ole rahaa.. Porvarillisen maailmankuvan  omaavilla toimijoilla on päällimmäisenä aina samat negaatiot ja epäusko ihmiseen.

 Minä uskon ihmiseen. Ihminen voi kasvaa, kehittyä ja muuttua. Olen todennut  monissa kunnissa niiden hankkeissa todellisia muutoksia. Niiden työntekijät ovat uskoneet ihmiseen. Sen ansiosta on syntynyt kasvua, muutosta, tulosta.

 Arvojen  kirkastaminen  ja tiedon hankinta  ovat  hyvin  keskeisiä  rakennuspuita. Arvojen kirkastamisessa on kysymys  siitä, mitä pidämme tärkeänä.

Tiedoissa on kysymys siitä, mitä tiedämme ihmisestä, yhteiskunnasta ja maailmasta. Joillakin kanssaihmisellämme on  kehittymättömät arvot ja tiedoissa on suuria puutteita. Nämä ovat korjattavissa olevia asioita.

Sosiaalivaltio voi tarjota tukiverkon kaikkine palveluineen. Se riittää monille. Ihminen tulee autetuksi. Mutta on aina muistettava, että monesti tarvitaan  lisäksi hyvää ihmissuhdetta.

Eduskunnan tarkastusvaliokunta hautaisi valtion tuottavuusohjelman

Eduskunnan tarkastusvaliokunta on sitä mieltä, että nykymuotoisen valtion tuottavuusohjelman jatkaminen seuraavalla hallituskaudella ei ole tarkoituksenmukaista.

Valiokunnan mielestä tuottavuusohjelma on keskittynyt mekaanisesti henkilöstön vähentämiseen tuottavuuden kustannuksella.

Tuottavuusohjelman tarkoituksena on hallinnon saneeraaminen niin, että työvoimaa riittäisi tulevina vuosina paremmin yksityisen sektorin tarpeisiin. Valtion työvoimaa on vähennetty tuhansilla henkilöillä.

Paljastuksia

Ilta-Sanomat (2.2.2011) paljastaa:  Salattu keskustelu Karjalasta!

Ulkoasiain hoito on luottamuksellista ja salaistakin keskustelua osapuolia kiinnostavista asioista. Suomea koskeva Wikileaks- paljastus, salainen dokumentti  paljastaa, kuinka Halosen ja Putinin salaisten keskustelujen sisältö päätyi Lipposen kautta Yhdysvaltoihin.

Asiasta kertoo  Ilta- Sanomat 2.2.2011.

Uutisoinnin pohjana  on  Yhdysvaltain Helsingin lähetystön  kakkosmiehen  Robert Weisbergin  laatima  muistio, joka on merkitty salaiseksi ja salassa pidettäväksi  aina  29.12.2014 saakka.

Dokumentti analysoi  Putinin ja Halosen tapaamista  Pietarissa  joulukuun 14. päivä  2004.

Asiakirjassa toistetaan, miten Lipponen oli keskustellut  Halosen kanssa  Putin- tapaamisen yksityiskohdista ja miten sen jälkeen Lipponen oli esittänyt oman arvionsa presidenttien tapaamisesta  Yhdysvaltain suurlähettiläs Mackille.

Suomalaiset eivät olleet ajatelleet nostaa esille Karjalan kysymystä, mutta Putin nosti.

”Putin  sanoi, että jos Suomen ja Venäjän  rajaa, joka vahvistettiin  toisen maailmansodan päätteeksi, ryhdyttäisiin tarkastelemaan uudelleen, niin silloin myös  Itä-Euroopan muut rajat voitaisiin asettaa kyseenalaisiksi yhtä lailla”, Weisberg  raportoi Yhdysvaltoihin.

Vain kuukausi ennen Halosen vierailua Pietarissa 2004  Ilta- Sanomissa oli artikkeli otsikolla Venäjä avasi oven Karjala- keskustelulle. Venäjän kerrottiin harkitsevan  joidenkin Kuriilien  saaren palauttamista Japanille, minkä vuoksi   Karjalan liiton aktivistit  uskalsivat toivoa, että se mahdollistaisi   myöhemmin  Karjalan palauttamisen.

Ilta-Sanomat (3.2.2011)  yrittää  rakentaa Lipposen keskusteluista sensaation

Ilta-Sanomat haastattelee Helsingin yliopiston dosentti Arto Luukkasta, joka takertuu valtioetuun:

"Tämä on uskomatonta. Onko tämä Suomen ja isänmaan etu, että tällä tavalla viesti menee toisen maan edustajalle, kysyy Luukkanen.

Professori Raimo Väyrynen on aivan eri linjoilla. Väyrynen puolestaan kysyy: "Mitä merkitystä sellaisella tiedonvälityksellä on, joka jää vaan kahden henkilön väliseksi?"

Kansanedustaja, entinen ulkoministeri Erkki Tuomioja kuittaa Lipposen toiminnan. "Se on ihan normaalia diplomaattista  kanssakäymistä. Jos Putin kävisi Ruotsissa, tottakai me haluamme tietää ja kysyä, minkälaiset keskustelut olivat", sanoo Tuomioja.

Helsingin Sanomien haastattelema presidentti Tarja Halonen sanoo, että  "on luonnollista, että käydään keskusteluja, ja sem kuuluu joidenkin tehtävään".

Helsingin Sanomat (3.2.2011)  tarkastelee paljastuksia pääkirjoituksessa ja toteaa presidentti Halosen visusti varoneen paljastamasta Karjala- keaskustelua. Lehti toteaa, että "jos Halonen olisi julkistanut Putinin Karjala- tokaisun, se olisi jättänyt tapaamisen saamassa julkisuudessa sivuun presidenttien yksimielisyyden ja heidän toteamansa maiden yhteisymmärryksen."

Lehden mukaan ulkoministeriön ja Halosen esikunnan edustajien keskustelut asettautuvat arkaluonteisuusasteikolla normaaliin diplomatian tiedonvaihtoon, jota harjoitetaan kaikkialla.

Presidentinlinnasta on kommentoitu niukkasanaisesti julkisuuteen vuotaneita tietoja Paavo Lipposen (sd.) ja Yhdysvaltain suurlähetystön keskusteluista. Presidentin lehdistöpäällikkö Eila Nevalainen sanoi tänään YLE Uutisille, että presidentti ei käytä lähettejä.

Toisin sanoen Paavo Lipponen ei ole ollut presidentti Halosen asialla tai puhemiehenä käydessään keskusteluja Yhdysvaltain suurlähetystön kanssa.

Virkavallan haaste on kova

Professori Wiberg pitää vallan keskittymistä virkamiehille kunnallisen päätöksenteon suurimpana ongelmana.

”Vallan keskittyminen virkamiehille on suurempi ongelma kuin vallan keskittyminen poliittisille ryhmille”, sanoo professori Matti Wiberg. ” Kunnan hallinnon tulisi vallitsevan doktriinin mukaan perustua luottamushenkilöstön määräävään asemaan. Monesti poliittisen vallan on kunnissa kuitenkin väistyttävä virkavallan tieltä.”

”Virkamiehistö pyrkii kasvattamaan valtaansa edustuksellisten elinten kustannuksella. Kyse ei niinkään ole virkamiesten pahantahtoisuudesta kuin byrokratian luonteesta johtuvasta vallantavoittelutarpeesta. Voidakseen turvata virkamiehistön edut ja strategiset tavoitteet virkamiehet yrittävät omia itselleen valtaa, joka virallisesti kuuluu poliittisille luottamushenkilöille.”

”Liian monessa kunnassa virkamiesjohto käytännössä sanelee strategisen suunnittelun ja luottamushenkilöt ovat kumileimasimia. Julkisen sektorin työllistämien yliedustus kunnallisissa päätöselimissä on meillä erittäin suuri ongelma”, kirjoittaa Wiberg.

Lue lisää Valta kunnassa -kirjasta ja kunnallisesta demokratiasta Polemiikki-lehdestä ja Kunnallisalan Kehittämissäätiön www-sivuilta:

http://www.kaks.fi/tiedotteet/professori-matti-wiberg.aspx

Tässä voitaisiin asettua myös sille ainoalle oikealle kannalle, että kunnan palkollisia ei pitäisi valita  kunnan poliitisiksi luottamushenkilöiksi. Muutenkin tarvitaan kriittistä asennetta  vallankäytön arviointiin ja eritoten virkavallan kumoamiseen. Kunnallistoiminnan pitäisi lain mukaan olla luottamushenkilöhallintoa.

 Kansanedustaja Jukka Gustafssonin SD-rymäpuheenvuoro

Sosialidemokraattien ryhmäpuheenvuoron harmaan talouden asiassa käytti kansanedustaja Jukka Gustafsson. Ohessa otteita hänen puheestaan 

"Harmaa talous on yksi vakavimmista yhteiskunnallisista ongelmistamme. Veromenetysten määrä on 4-5 miljardia euroa vuodessa. Harmaa talous on vakavaa rikollisuutta. Se heikentää yhteiskuntamoraalia  ja sortaa kilpailutilanteissa rehellisiä suomalaisia yrittäjiä ja työntekijöitä.

 Suomalaisen yhteiskunnan kannalta viime vaaleissa oikeiston vaalivoitto  merkitsi myös vakavaa takapakkia harmaan talouden torjunnassa. Vanhasen  hallitus torkkui lähes kolme vuotta ja vasta sosialidemokraattien ankaran painostuksen jälkeen suostui ministeri Katainen antamaan esityksen käännetystä arvonlisäverojärjestelmästä. Kallista torkkumista – menetimme satoja miljoonia.

 Viime hallituskaudella sosialidemokraattien voimin lisättiin työsuojeluun voimavaroja ulkomaisen työvoiman valvontaan. Talousrikoksia koskevaa lainsäädäntöä uusittiin ja tiukennettiin oikeusministeri Koskisen esityksistä. Eri hallinnonalat koottiin yhteistyöhön harmaan talouden vyörytystä vastaan.

 Edustaja Rajamäki saa ansaittua suitsutusta tuoreessa maahanmuuttoviraston Juhlakirjassa. Lainaus: "Rajamäen ansiota oli muun muassa pimeän ulkomaisen työvoiman torjuntaan perustettu työryhmä Keskusrikospoliisiin. Rajamäki hankki virat ja ryhmä alkoi heti tehdä tulosta. Kun Rajamäki lopetti ministerinä, ryhmä valitettavasti sulautettiin talousrikollisuuden tutkintaan ja näin lähes lopetettiin pimeän ulkomaalaistyön tekemisen valvonta ja torjunta." Lainaus päättyy.

Tämä heti, kun kokoomus tuli hallitukseen.

 Kokoomuksen  harmaata taloutta koskevaa vähättelyä kuvaa hyvin ministeri Kataisen viime vuoden toukokuussa kirjalliseen kysymykseen antama vastaus. Esitin, että rakennustyömailla pakollisena pidettävään tunnistekorttia täydennettäisiin verottajan antamalla veronumerolla. Ministerin vastaus oli torjuva. Hän totesi: "Se lisäisi huomattavasti verohallinnon työmäärää. Reaaliaikainen tarkastaminen on mahdollista jo nykyisinkin”. Näin Katainen ja  kokoomus osoitti olevansa kaukana työmaiden arjesta.

 Tarkastusvaliokunta ottaa voimakkaasti kantaa edellyttämällä, että hallitus ryhtyy välittömästi toimenpiteisiin, jotta veronumero liitetään rakennustyömaalla käytettäviin tunnistekortteihin.

Me tarvitsemme hyvin toimivaa työsuojelu-, vero- ja laillisuusvalvontaa niin poliisissa, verohallinnossa kuin syyttäjä- ja oikeuslaitoksessakin.

Oikeistohallitus on jääräpäisesti jatkanut tuottavuusohjelmaansa, jonka tarkastusvaliokunta on nimennyt valtion henkilöstön irtisanomisojelmaksi. Sosialidemokraatit ovat toistuvasti vaatineet sen keskeyttämistä. Hallitukselta on puuttunut harkintakyky nähdä, mihin mekaaninen henkilökunnan vähentäminen on johtanut.

Tarkastusvaliokunta on tullut sosialidemokraattien linjoille. Harmaan talouden torjuntaan pitää kohdentaa riittävät voi­mavarat. Tämän vuoksi harmaan talouden  viranomaistyö on irrotettava tuottavuusohjelmasta. Kysymys on siis tullin, rajavartilaitoksen, poliisin, verohallinnon, työsuojelun, oikeuslaitoksen työstä.  Panostus riittävään viranomaistoimintaan on nähtävä investointina, joka maksaa itsensä takaisin.

Nykyinen tilaajavastuulaki on osoittautunut heikkotehoiseksi. Lain edellyttämät selvitykset eivät varmista sitä, että aliurakoitsija täyttää omat velvoitteensa. Lakia on helppo kiertää. Esimerkiksi Viron kaupparekisteriin voi perustaa netin avulla osakeyhtiön käymättä lainkaan Virossa.

 Erityisesti rakennus-ja ravintola-alalla on näkyvissä pääkaupunkiseudulla jopa viidakon lakeihin liittyviä käytäntöjä. Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat hämäristä työnantajista riippuvaiset  ulkomaalaiset työntekijät, joiden oikeuk­sia poljetaan rumasti.

 Sosialidemokraatit ovat elokuussa 2010 julkistamassaan työelämän refor­missaan esittäneet tilaajavastuulain uudistamista niin, että pääurakoitsija vastaa koko alihankintaketjun laillisesta toiminnasta.Tuemme voimakkaasti valiokunnan näkemystä siitä, että koko tilaajavastuulaki on nostettava koko­naisarvioinnin kohteeksi. Voimassa oleva laiminlyöntimaksu on (keskimäärin 4000 - 6000 €) on ennaltaehkäisevän vaikutuksen aikaansaamiseksi aivan liian pieni.

 Suomessa tehtävässä työssä on aina noudatettava suomalaisia työehtoja. Työehtojen valvontaa on lisättävä rikolli­sen ja epäreilun kilpailun estämiseksi ja työntekijöiden oikeuksien vahvistamiseksi. Sksi ammattiliitoille on annetta­va kanneoikeus ja tilaajavastuulakia on vahvistettava.

Suomalaisen harmaan talouden kansainvälistyminen on kasvanut erkittävästi. Suomalaiset kiertävät veroja kansainvälisten sijoitusmahdollisuuksien kautta. Satoja miljoonia Suomessa tehdyn työn tuloksista siirtyy verottamatta ulkomaille. Kansainväliseen sijoitustoimintaan liittyvän harmaan talouden määrä vuoden 2008 tasolla on vähintään 700 miljoonaa euroa.

Kansainvälisen sijoitustoiminnan verovalvontaan on panostettu vähän. Nykyinen arvopaperiomistuksen salaamismahdollisuus tarjoaa mittavan veronkiertomahdollisuuden  suomalaisille ja ulkomaisille sijoittajille. Esitämme, että Verohallituksen tiedonsaantioikeuksia hallintarekisterin taakse kätkeytyneistä lisätään.

Pörssin etävälittäjältä on toimiluvan edellytyksenä vaadittava sitoumus siitä,että ne toimittavat suomalaisia kaupankävijöitä koskevat tiedot. Vastaava menettely on käytössä Ruotsissa. Suomalaisten yksityishenkilöiden etävälittäjien välityksellä käymästä arvopaperikaupasta jää useiden satojen miljoonien arvosta luovutusvoittoja verovalvonnan ulkopuolelle.

Sosialidemokratia on työn ja oikeudenmukaisuuden liike. Taistelemme myös kv-tasolla sijoitustoiminnan veropetosten ja veroparatiisien kitkemiseksi.

Tarkastusvaliokunnan mietintö jää historiaan. Eduskuntaryhmämme  osoittaa erityisen kiitoksen valiokunnan puheenjohtaja Matti Ahteelle.  Kädenjälki jää elämään – niin uskomme -  jo seuraavan hallituksen ohjelmassa. Ajanpuutteen vuoksi jätin käsittelemättä valiokunnan tärkeät ja kannatettavat esitykset mm. pimeän palkanmaksun kitkemiseksi majoitus- ja ravitsemisalan kassarekisterilailla, talousrikosten rangaistusten koventamisesta, tietojen vaihdon parantamisesta eri virastojen välillä.  Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä tukee valiokunnan esityksiä.

Valiokunta esittää  hallituksen raportoivan 25. esityksen toteutumisesta jo vuodelta 2011  annetavassa hallituksen tilinpäätöskertomuksessa. Edustaja Ahteen ja valiokunnan työ ei onneksemme katoakaan mihinkään.

 Ssoialidemokraatit haluavat ottaa  pysyvän niskalenkin harmaasta taloudesta. Olemme suomalaisen  rehellisen työn, yritysten ja työntekijöiden asialla."

Mikkon Lund

Eduskunta keskustelee harmaasta taloudesta

Eduskunnan tarkastusvaliokunta esittää 25- kohtaista toimenpideohjelmaa harmaan talouden lopettamiseksi

Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja Matti Ahde (sd) katsoo, että harmaan talouden torjunta on otettava huomioon läpäisyperiaatteella kaikessa lainsäädäntötyössä.Tärkeätä on kokonaisuus ja liikkeelle pitää lähteä heti.

Kyse on myös yhteiskuntamoraalista: Jos kaikki urakkakilpailut häviää sen takia,että voittajat hoitavat asiat harmaan talouden kautta, vaara on, että harmaa talous laajenee entisestään, sanoo Ahde Demarissa.

Harmaa talous on nopeimmin laajeneva rikollisuuden ala. Kiinnijäämisen riskit ovat pienet ja rangaistukset mitättömiä.

Harmaan talouden vuotuinen  määrä  10- 14 miljardia

Harmaan talouden ja sen aiheuttamat kilpailuhaitat ovat lisääntyneet rakennus-, ravintola- ja kuljetusaloilla. Tutkimuksen mukaan harmaa talous on kasvanut myös kansainvälisessä sijoitustoiminnassa. Jopa 90 % suomalaisten kansainvälisen sijoitustoiminnan tuotoista jätetään ilmoittamatta verottajalle.

Tarkastusvaliokunta on tilannut tutkimuksen harmaasta taloudesta.

Tutkimus on tavanomaisten toimialojen rinnalla tarkastellut harmaan talouden laajuutta ja merkitystä myös kansainvälisessä sijoitustoiminnassa ja kaupassa, sähköisessä kaupankäynnissä, kiinteistöalalla sekä yksityisten talouksien vuokratuloissa. Tutkimuksessa on tarkasteltu myös harmaan talouden osa-alueiden kartoittamisen erityisehtoja ja arvioitu kriittisesti harmaan talouden torjuntaan vaikuttavia epävarmuustekijöitä.

Tutkimuksen mukaan kansainvälinen sijoitustoiminta on käytännössä kokonaan verovalvonnan ulkopuolella ja enintään joka kahdeksas luonnollisten henkilöiden kansainvälisestä sijoitustoiminnasta saatu euro ilmoitetaan verottajalle. Tutkimustuloksia on kuvattu yksityiskohtaisemmin tekijöiden laatimassa tutkimusyhteenvedossa.

Tutkimus on kokonaisuudessaan saatavissa osoitteessa www.eduskunta.fi/trv .

Harmaata taloutta koskeva tutkimus käynnistyi heinäkuussa 2009. Tutkimuksen tavoitteena oli arvioida Suomen harmaan talouden kokonaisuus euromääräisesti ja prosentuaalisena osuutena bruttokansantuotteesta. Samalla tuli arvioida verojen ja muiden lakisääteisten maksujen menetys.

Tutkimuksella haluttiin selvittää erityisesti kansainvälistä sijoitustoimintaa ja veroparatiisien käyttöä veronkierrossa sekä koti-, sisä-, ja ulkomaankauppaan liittyvää harmaata taloutta. Tutkimuksen tekijöinä ovat olleet Markku Hirvonen, Pekka Lith sekä Risto Walden. Tutkimuksen ohjausryhmän puheenjohtajana on toiminut tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja Matti Ahde.

Lisätiedot:
Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja Matti Ahde p. 050 511 3187
Tutkimusjohtaja Markku Hirvonen (Harmaa Hirvi Oy) p. 040 544 1704

Mielenkiintoista on seurata, mitä mieltä eduskunta on tänään harmaasta taloudesta. Talousrikollisista jää kiinni vain viisi sadasta. Torjuntaan tarvitaan riittävästi väkeä. Siksi sitä työtä tekevät on irroitettava valtion tuottavuusohjelmasta, joka vähentää valtion palkallisia. Voimavaroja lisään tarvitsevat poliisi, syyttäjä ja oikeuslaitos.

Milenkiintoista on nähdä, mikä on eduskunnan ns. poliittinen tahto.

Mikko Lund

Eduskunnan tarkastusvaliokunta esittää:

Harmaata taloutta on torjuttava laajalla toimenpideohjelmalla

Eduskunnan tarkastusvaliokunta esittää mietinnössään 25 kohdan toimenpideohjelmaa harmaan talouden torjumiseksi. Keinoja ovat muun muassa valvonnan tehostaminen sekä talousrikoksista annettavien rangaistusten koventaminen. Harmaan talouden arvioidaan aiheuttavan vuosittain 4 – 5 miljardin euron kokonaisverotulomenetykset.

Tarkastusvaliokunnan tilaama tutkimus "Suomen kansainvälistyvä harmaa talous" valmistui kesäkuussa 2010. Tutkimuksen pohjalta valiokunta toteutti laajan kirjallisen lausuntokierroksen sekä asiantuntijoiden kuulemisen, minkä tuloksena on valmistunut mietintö harmaan talouden katvealueet (Suomen kansainvälistyvä harmaa talous).

Harmaan talouden kokonaismääräksi on arvioitu 6,9 prosenttia bruttokansantuotteesta. Tarkastusvaliokunnan mukaan harmaan talouden torjunta on nostettava yhteiskunnallisessa päätöksenteossa keskeiseen asemaan. Kysymys ei ole pelkästään saamatta jääneistä verotuloista, vaan myös epäreiluista kilpailuolosuhteista yritysten välillä, työntekijöiden lainvastaisesta kohtelusta, veromoraalin ja oikeusjärjestelmän yleisestä heikkenemisestä sekä hyvinvointivaltion ja oikeusvaltion kriisistä.

Valiokunnan mielestä harmaan talouden torjunnan on tapahduttava laajalla toimenpideohjelmalla, koska harmaan talouden ilmenemismuodot ovat monenlaisia ja toimialoittain vaihtelevia. Lisäksi toimintatavat ja tekijät muuttuvat. Tarkastusvaliokunta pitää tärkeänä harmaan talouden torjunnan vahvistamista. Valiokunnan mielestä jo nyt on menossa oikeansuuntaisia toimenpiteitä.

Kiinnijäämisriskiä on nostettava, jotta harmaan talouden houkuttelevuus vähenee

Harmaan talouden torjunnassa on ensimmäiseksi huolehdittava kiinnijäämisriskin nostamisesta ja ylläpitämisestä uskottavalla tasolla. Nyt näin ei ole, koska talousrikollisuudessa kiinnijäämisriskin arvioidaan olevan vain 5 - 10 prosenttia. Kiinnijäämisriskiä voidaan lisätä turvaamalla viranomaisten voimavarat koko harmaan talouden torjuntaketjussa esitutkinnasta ulosottoon. Harmaan talouden torjuntaan suunnattava resursointi on irrotettava tuottavuusohjelmasta.

Tutkimusten mukaan viranomaiskustannukset maksavat itsensä takaisin.

Kiinnijäämisriskiin liittyen tietojenvaihto viranomaisten kesken on saatava entistä helpommaksi niin lainsäädännön kuin tietojärjestelmien osalta. Rekisteritietojen ajantasaisuus ja luotettavuus on turvattava. Valiokunnan mielestä on myös arvioitava tarvetta koventaa rekisterimerkintärikoksen rangaistuksia. Ravintola-alalla on otettava käyttöön tyyppihyväksytyt kassakoneet ja muitakin toimenpiteitä, jotta ohimyynti estyy tai olennaisesti hankaloituu. Arvopaperien moniportaisessa hallintarekisteröinnissä on parannettava viranomaisjulkisuutta eli verovalvonnan edellytyksiä. Tällä hetkellä veronalaiset tulot voidaan häivyttää hyvin monimutkaisten ja vaikeasti jäljitettävissä olevien hallintaketjujen taakse. Lisäksi kiinnijäämisriskin nostamiseksi valiokunta esittää, että veronumero liitetään rakennustyömailla käytettäviin tunnistekortteihin.
Törkeiden talousrikosten ja muiden lainvastaisuuksien seuraamuksia on kovennettava

Toinen tärkeä osa keinovalikoimassa on koventaa talousrikoksista ja muista lainvastaisuuksista tuomittavia rangaistuksia. Tarkastusvaliokunta katsookin, että törkeiden veropetosten ja muiden törkeiden talousrikosten enimmäisrangaistusta on korotettava nykyisestä neljästä vuodesta kuuteen vuoteen vankeutta. Esimerkiksi tällä hetkellä lähes puolella avoimista talousrikosjutuista on kytkentöjä järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Samalla on kehitettävä myös oikeushenkilön rangaistusvastuuta ennaltaehkäisevämpään suuntaan. Oikeustilaa on selkeytettävä myös siksi, että lainvoimaiset veronkorotuspäätökset saattavat estää veropetosta koskevan syytteen tutkimisen. Samoin tarkastusvaliokunta edellyttää, että rikoslakiin sisällytetään erillinen säännös törkeästä kiskonnantapaisesta työsyrjinnästä. Lisäksi tilaajavastuulain rikkomisesta tuomittavan laiminlyöntimaksun enimmäismäärän nostaminen on perusteltua, jotta maksulla pystytään osaltaan turvaamaan laissa säädettyjen velvoitteiden noudattaminen. Tilaajavastuulaki on otettava muutoinkin kokonaisuudistuksen kohteeksi.

Kaikki keinot harmaan talouden torjumiseksi syytä selvittää

Tarkastusvaliokunnan mielestä on myös monia muita harmaan talouden torjunnan kannalta tehokkaita keinoja, joiden käyttöönottoa on selvitettävä. Näitä ovat ylipitkien talousrikosprosessien lyhentäminen, liiketoimintakiellon vaikuttavuuden parantaminen, käännetty todistustaakka menettämisseuraamusta tuomittaessa, hallinnollisten seuraamusmaksujen käyttöalan laajentaminen, käteisrahan ilmoitusvelvollisuuden laajentaminen Euroopan sisärajaliikenteessä, ulkomaisten yritysten lähdevero- tai ennakonpidätysvelvollisuuden laajentaminen sekä veronkiertämistarkoituksessa tapahtuvan verosuunnittelun ehkäiseminen lainsäädäntöä valmisteltaessa.

Tehokkaalla jälkiseurannalla saadaan uskottavuutta harmaan talouden torjuntaan

Tehokkaalla jälkiseurannalla saadaan uskottavuutta harmaan talouden torjuntaan. Laajan toimenpideohjelman uskottavuuden ja vaikuttavuuden kannalta seuranta on ensiarvoisen tärkeää. Tulosten perusteella on myös ryhdyttävä toimenpiteisiin harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntakeinojen kehittämiseksi. Toimenpiteistä on raportoitava eduskunnalle ensimmäisen kerran jo vuodelta 2011 annettavassa tilinpäätöskertomuksessa, siksi valiokunta pitää tärkeänä, että myös tulevassa hallitusohjelmassa sitoudutaan harmaan talouden torjunnan tehostamiseen.

Tarkastusvaliokunnan harmaata taloutta koskeva mietintö käsitellään eduskunnan täysistunnossa 3. helmikuuta.

Nuoria ei oteta todesta

 Valtuusto edellyttää  osallistumista

Paljon puhutaan nuorten osallistumisesta. Ihan jopa kaivataan nuorten osallistumista. Kunnissa näyttää koko toiminta olevan hakusessa.  Ei ole oikein tarkasti mietitty, mihin nuoret voisivat ja mihin heidän tulisi vaikuttaa. Asiaan pitäisi hakea johtoa kunnallislaista.

Kuntalain 27§:n mukaan  valtuuston on pidettävä huolta siitä, että kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on edellytykset osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Siis kysymys on kaikista kunnan asukkaista, myös nuorista.

Osallistumista ja vaikuttamista voidaan edistää erityisesti:

1) valitsemalla palvelujen käyttäjien edustajia kunnan toimielimiin;

2) järjestämällä kunnan osa-aluetta koskevaa hallintoa;

3) tiedottamalla kunnan asioista ja järjestämällä kuulemistilaisuuksia;

4) selvittämällä asukkaiden mielipiteitä ennen päätöksentekoa;

5) järjestämällä yhteistyötä kunnan tehtävien hoitamisessa;

6) avustamalla asukkaiden oma-aloitteista asioiden hoitoa, valmistelua ja suunnittelua; sekä

7) järjestämällä kunnallisia kansanäänestyksiä.

 Kuntalain 28 §:n mukaan  kunnan asukkaalla  on aloiteoikeus.

Kunnan asukkaalla on oikeus tehdä kunnalle aloitteita sen toimintaa koskevissa asioissa. Aloitteen tekijälle on ilmoitettava aloitteen johdosta suoritetut toimenpiteet. Valtuuston tietoon on saatettava vähintään kerran vuodessa sen toimivaltaan kuuluvissa asioissa tehdyt aloitteet ja niiden johdosta suoritetut toimenpiteet. 

Voidaan kysyä, pitäisikö kaupunkilaisille järjestää virallisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien ohella lähidemokratiaa. Se voisi koskea aivan erityisesti erityisryhmiä, kuten nuoria, maahanmuuttajia, vammaisia jne.

Valtuuston tehtävä on pitää huolta siitä, että kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on edellytykset osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan.

                                                                            

Kanerva pimitti tuhansien eurojen tuet

Helsingin Sanomien  tietojen mukaan lahjussyytteen saanut kansanedustaja Ilkka Kanerva (kok) jätti ilmoittamatta viime eduskuntavaalien rahoitustaan ainakin kuuden tuhannen euron edestä.

Vaalien alla Kanerva sai Maskun Kalustetalo Oy:ltä neljän tuhannen euron edut. Kanervan vaalitoimisto kalustettiin kahden tuhannen euron arvoisilla Maskun kalusteilla, ja lisäksi yhtiö maksoi toiset kaksi tuhatta korvauksena esitteidensä esilläpidosta vaalitoimistossa.

Nova Group puolestaan maksoi kaksi ilmoitusta kaupunkilehti Turkulaisessa. Niistä toinen maksoi 1 953 euroa ja ylitti näin ollen 1 700 euron ilmoitusrajan.

Näitä lukuja ei ole Kanervan vaalirahailmoituksessa.

Helsingin Sanomien haastatteleman vaalirahoituksen asiantuntijan Lauri Tarastin mukaan on selvää, että summat olisi pitänyt ilmoittaa. Ne olivat Tarastin mielestä selkeästi vaalikampanjaan kuuluvia, eivätkä osa Kanervan yksityistä taloutta.

Tarasti harmittelee, ettei laissa säädettyä ilmoitusvelvollisuutta otettu todesta vielä vuoden 2007 vaaleissa.

"On selvää, ettei monilla ollut vakavaa otetta asiaan, kun ei tiedetty, että tällainen kohu tulee eteen."

Näin Ilkka Kanerva  (kok).

Jyrki Katainen kertoi olevan pahoillaan niin Kanervan kuin kokoomuksen puolesta. Iltalehti kysyi pääkirjoituksessaan, olisiko syytä olla pahoillaan myös poliittisesta moraalista ja käyttäytymisestä -  riippumatta tulevista tuomioista? Vaikkei teko olisi juridisesti rikos, se voi olla poliittisesti ja moraalisesti hylättävä.

Vai mitä Ilkka Kanerva ?

Ps. Suosittelen luettavaksi

 Terveyttä edistävä liikunta kunnissa

 Julkaisun nimi

 Terveyttä edistävä liikunta kunnissa; Perusraportti 2010 

 Tekijät

 Jenni Kulmala, Vesa Saaristo, Timo Ståhl 

        

Julkaisusarja

      Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2011:6   

Mikko  Lund

Kokoomuksella kovat haasteet

Kokoomuksella kertakaikkiaan kovat haasteet

Kokoomus on  istuttanut  parhaat voimansa, puheenjohtaja Jyrki Kataisen valtiovarainministeriksi Mari  Kiviniemen(kesk)  porvarihallitukseen valtiontaloutta tasapainottamaan. Ei siitä ole takkia tullut. Jäljet suorastaan pelottavat. Valtiontalous ei ole tasapainossa. Se on pahasti miinuksella.

Entinen valtiovarainministeri ja nykyinen SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Eero Heinäluoma laskeskelee, että Matti Vanhasen (kesk), Mari Kiviniemen (kesk) ja Jyrki Kataisen( kok) porvarihallituksen jättävän jälkeensä peräti 11 miljardin vajeen.

     Kun jätin valtiovarainministerin tehtävät 2007,valtion budjetti oli kolme miljardia ylijäämäinen. Nyt budjetti on kahdeksan miljardia alijäämäinen. Erotus on siis 11 miljardia, muistuttaa  Eero Heinäluoma  Demarissa. Kiviniemen hallitus  jättää seuraajalleen perinnöksi 20 miljardia suuremman  valtionvelan salkun kuin Heinäluoman lopettaessa valtiovarainministerinä.

      Jostakin syystä kokoomusta on pidetty kykypuolueena, jonka on oletettu osaavan taloudenpidon. Turha ja katteeton toivo, että kokoomus olisi maan toivo  ja laittaisi  maan talouden kuntoon. 

      Demarin päätoimittaja Juha Peltonen kertoo. että kokoomuksen ajattelupaja julkaisi jo viime vuoden puolella Aatos Hallipellon toimittaman Palveluhaaste-kirjasen. Siinä esitellään yhtä Ruotsista kopioitua toimintamallia, jota kokoomus yrittää lanseerata Suomeen kunnallisen palvelutuotannon yksityistämiseen.

      Kirjan esipuheessa ajattelupajan toiminnanjohtaja Markku Pyykkölä myöntää häpeilemättä: ”Käsillä olevassa kirjoituksessa esitetään, että talouskasvua on haettava ennen muuta palvelusektorin laajentumisen kautta.” 

      Peltonen opastaa, mistä tässä on kysymys. Palvelusektorin laajentumisella tarkoitetaan selvästikin yksityisen palvelusektorin laajentumista julkiselle sektorille. Silloin julkinen sektori tietenkin vastaavasti supistuu. Onko tällainen nollasummapeli tosiaan kokoomuksen mielestä paras lääke talouskasvun vauhdittamiseksi? kysyy Peltonen.

      Peltonen vastaa: Kulutusveroja on kuluvalla vaalikaudella kiristänyt nimenomaan kokoomus, ja aikoo ensi vaalikaudellakin kiristää.

”Iso osa palveluntuotannosta on monopolisoitu julkisille tuottajille, pääasiassa kunnille, jotka voivat omatoimisesti harkita missä määrin yksityisiä tuottajia hyödyntävät.”

 Kokoomus ei siis ole vielä onnistunut murtamaan kunnallista itsehallintoa.

”Kilpailuneutraliteetti ei toimi parhaalla mahdollisella tavalla yksityisen ja julkisen tuotannon välillä.”

Demarin päätoimittaja  Peltonen suomentaa: ”Tämä tarkoittaa useiden selvitysten osoittavan, että julkinen palvelutuotanto on yksityistä edullisempaa ja parempaa.”

Kokoomuksen yksityistämismantra on torjuttava.

Valtionavustukset ovat pienentäneet perusopetuksen opetusryhmiä

Opetusministeri Henna Virkkunen (kok) esitteli Educa- messuilla ryhmäkokoselvityksen tuloksia. Opetusryhmän koko vaikuttaa keskeisesti opetuksen laatuun. Virkkunen muistuttaa, että  ryhmäkokojen pienentyminen tukee tavoitetta, että opettajalla olisi enemmän aikaa oppilaalle.

Perusopetuksen ryhmäkoot selvitettiin nyt toista kertaa. Keskimääräinen opetusryhmäkoko Suomessa on pienentynyt hieman kaikilla luokka-asteilla. Ensimmäisen kerran vastaava selvitys tehtiin vuonna 2008.

Virkkusen mukaan  selvityksessä näkyy vasta ensimmäisen 16 miljoonan euron vaikutus, joka kunnille suunnattiin valtionosuuksina opetusryhmien pienentämiseen vuonna 2009. Nyt tuo vuosittainen summa on lähes tuplattu 30 miljoonaan euroon.

- Erityisen hyvänä pidän sitä, että ryhmäkoko on pienentynyt eniten 4.-6. luokilla. Näillä luokka-asteilla koot ovat olleet kaikkein suurimmat.

Keväällä 2010 keskimääräinen opetusryhmäkoko oli 1.-6. luokilla (mukana esiopetus ja yhdysluokat) 19,21 oppilasta, kun vuoden 2008 keväällä luku oli 19,57. Suomenkielisissä kouluissa opetusryhmien keskimääräinen koko oli 19,61 ja ruotsinkielisissä 16,96. Ryhmäkoot ovat pienentyneet kaikilla luokka-asteilla vuoteen 2008 verrattuna. Ryhmät ovat pienentyneet eniten 4. - 6. luokilla. 

Mikko Lund