Vain irtisanomisilla saadaan oikeita säästöjä
aikaan
Kunnat ovat vaikeassa tilanteessa, muutkin kuin
Riihimäki. Talous on kiristymässä ja yhä useammassa kunnassa suoranaisesti
kriisiytymässä. Tulot vähenevät ja menot kasvavat. Näin ei voida jatkaa.
Kunnissa joudutaan etsimään tehokkaita oikaisutoimenpiteitä. Mutta onko
kuntapäättäjillä harkintaa ja selkärankaa TEHDÄ TODELLISIA SÄÄSTÖJÄ. Tilastot
viittaavatkin siihen, että lomautusten lumelääkkeellä on kovasti kysyntää,
mutta irtisanomisia väistetään, vaikka juuri se olisi tehokas ja toimiva keino
todellisten säästöjen saamiseen ja pöhöttyneen kuntahallinnon ohentamiseen sekä
tehokkuuden parantamiseen.
Monissa kunnissa on käyty yt-neuvotteluja. Silti vielä ei ole lähdetty
isoihin irtisanomisiin. Harkinnassa ne kuitenkin monessa kunnassa ovat.
Kunta-alan työmarkkinoilla
arvioidaan, että irtisanottavien määrä kuitenkin nousee ensi vuonna yli 400
työntekijään. Tänä vuonna pysyttiin piirun verran sen alapuolella.
Irtisanomisten määrä on pieni, kun sitä verrataan kuntasektorin kokoon ja
myös yksityiseen sektoriin.
Irtisanominen on lääke, johon joudutaan vielä
pakosti turvautumaan. Muulla ei saada aikaan miljoonasäästöjä.
Kuntien
menorakenteessa henkilöstökulut ovat 60 %:n kieppeillä, joten tähän menolajiin
puuttumatta säästöistä puhuminen on potaskaa. Päättämättömyyden seurauksena on
syntymässä "neutronipommi-ilmiö". Palvelut kuolevat ja rakenteet jäävät
pystyyn. Menoleikkauksissa muita muuttuvia kustannuksia kuten hankintoja yms.
raaka-aineita vähennetään. Tarvittavien hyödykkeiden puuttuessa henkilöstö jää
pyörittämään käsiään. Valittamalla resurssipuutetta täyttyy heidän kuntatyön
päivät eikä siitä ainakaan työt edisty ja rakkaus politiikantekijöihin
kasva!
Kunnissa onkin käytetty näennäistoimia mm. lomautuksia. Kuntien
lomautukset kaksinkertaistuivat tänä vuonna viime vuodesta. Lomautettuja oli
14 300. Paljon pahempaakin pelättiin.
Tiedot selviävät Kuntatyönantajien teettämästä kyselystä. Siihen vastasi 287
kuntaa tai kuntayhtymää, ja se kattaa 87 prosenttia kunta-alan
henkilöstöstä.
Ensi vuonna lomautusten
arvioidaan jäävän 3 100 henkilöön, mutta keskimääräinen kesto pitenee yhdeksästä
päivästä yhteentoista.
Lomauttaminen on kunnille raskas operaatio. Sitä tuskin halutaan käyttää
vuodesta toiseen. Mutta jos säästöjä todella on aikaansaatava,
lomautuksiin on turvauduttava joka vuosi ja entistä pidempinä jaksoina.
Lomautuksilla ei saada aikaan pysyvää muutosta. Pieni laastari ison haavan
päällä on itse asiassa naurettava ratkaisu. Se on tuloksetonta puuhastelua
ikään kuin pikkupojan pissiä pakkasella housuun kylmän
torjunnaksi!
Kunnallishallinto vastaa kokonaisuudessa 2/ 3
osaa julkisesta taloudesta. Jos tunnustetaan tosiasiat ELI hallinnon
paisuminen ja talouden kriisiytyminen yli kantokyvyn, hallinnon ohentamista
joudutaan miettimään tosissaan. Silloin henkilöstön irtisanominen ajankohtaistuu
- haluttiinpa sitä tai ei !
Siitä tulee periaatteellinen käytännön
säästökysymys.
Mikko Lund
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti