Olisikohan seuraavan hallituksen syytä saneerata ja
virtaviivaistaa hallintoa?
Suomessa on paljon puhuttu turhan hallinnon ja säätelyn
vähentämisestä.Puhetta on ollut, mutta tulosta ei ole syntynyt. Työ- ja elinkeinoministeriön selvityksen mukaan
erilaisista toiminnoista koostuva ns. hallinnollinen taakka on yli neljä
miljardia euroa vuodessa. Katsomalla muihin pohjoismaihin valkenee, että tässä
on selvä säästöpaikka. Ryhtymällä toimeen hallinnosta voidaan helposti repiä
muutaman miljardin säästöt. Mikä tässä asiassa oikein
pitelee?
Elinkeinoelämän Keskusliiton EK:n arvion mukaan tämä
hallinnosta aiheutuva kustannus- ja hallintokuorma osuu kipeimmin pk-yrityksiin.
Valtiovalta on tunnustanut ongelman, mutta erilaiset toimintaohjelmat eivät ole
tuottaneet tulosta.
EK kehottaa ottamaan mallia muista
pohjoismaista. Tanskan hallitus vähentää hallinnollista taakkaa joka vuosi
kahdella miljardilla kruunulla vuoteen 2020 asti. Norjan hallitus
yksinkertaistaa lainsäädäntöä 15 miljardilla kruunulla vuoteen 2017
mennessä. Siinä esimerkit, mitä täälläkin olisi aihetta tehdä.
Byrokratia aiheuttaa ihmisille ja
yrityksille kohtuuttomia kuluja ja kustannuksia. Maaseudun Tulevaisuus uutisoi
(12.1) kuinka teurastamo maksaa 16 000 euroa kuukaudessa lihantarkastusmaksuja.
Yrityksen liikevaihto on runsas kaksi miljoonaa euroa, ja se teurastaa vuodessa
noin miljoona kiloa.
EU-asetus edellyttää, että
lihantarkastus on maksullista ja laskun on katettava kaikki tarkastuksesta
aiheutuneet kulut. Teurastamolle lihantarkastuksesta koituva maksu perustuu sen
valtiolle aiheuttamiin kustannuksiin, ei pelkästään tarkastavan eläinlääkärin
työtunteihin.
On selvää, että tarkastusmaksu on
kohtuuton. Vastaavia esimerkkejä löytyy helposti muitakin.
Valtionhallinnon tehottomuuden yksi lähde on huono johtaminen.
Ministeriöiden virkajohto on vain keskitasoa. Johtaminen ei usenkaan vastaa koulutettujen asiantuntijoiden vaateita. Toinen juttu on se, että
poliittiset puolueet eivät kykene rekrytoimaan
ministeriöihin osaavia ministereitä, jotka jotakin ymmärtäisivät
hallinnosta ja johtamisesta. Näillä eväillä ei luonnollisesti synny tuloksia.
Valtiontalous on kriisissä. Tulot eivät riitä menoihin. Jotakin on
tehtävä. Hallinnon aiheuttama kuorma ja kustannus on kansalaisille kohtuuton.
Olisiko seuraavan hallituksen syytä tarttua hallinnon saneeraamiseen tosi
toimin?
Mikko Lund
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti