perjantai 23. tammikuuta 2015

Paljonko hintakilpailu tulee laskemaan ruuan hintaa?

Paljonko hintakilpailu tulee laskemaan ruuan  hintaa?
 
 
HS (20.1.2015) kertoi, että Lindlin ruokakassi oli lehden vertailussa Helsingin edullisin. HS vertaili kymmenen kaupan hintoja Helsingissä.  Lindlin hinta pakottaa muut kaupat hintakilpailuun. Kaupan katteet ovat korkeat. Kauppa on viime vuosina investoinut
liikkeisiin. Kaupalla on todellisuudessa  varaa alentaa hintoja. Olisiko nyt aika panostaa  hintaan ja palveluun?
 
 
Maanantaina maan  suurin ketju, S-ryhmä, ilmoitti rajuista hinnanalennuksista. Suosittuihin tuotteisiin tulee jopa 37 prosentin alennuksia. Alennusten luvataan olevan pysyviä. Alennettuja tuotteita on Prismoissa jopa 400 ja S-marketeissakin sata ja alennukset tuntuvia.  Kesko teki vastaavan alennuskierroksen kaupoissaan jo viime vuoden puolella. Tällä on merkitystä kuluttajan taloudelle.  
S-ryhmä ja Kesko ovat vihdoin vastanneet saksalaisen halpaketjun hintahaasteeseen. Yleinen taloudellinen tilanne on toinen pakko.
 
Taloudellinen taantuma lisännee kuluttajien hintatietoisuutta. Ylihintaa ei makseta. Hintoja vertaillaan. Kaupan markkina ei kasva.  Kilpailu käydään nyt erityisesti markkinaosuuksista.
 
Kauppaketjut alentavat kilvan hintojaan. Entä milloin ruokakaupat siirtyvät nettiin?

Kuluttajatutkimuskeskuksen tutkimusjohtaja Mika Pantzar arvioi, että kymmenen vuoden sisällä suomalainen ostaa ruokansa verkossa. Sitä jo 1990-luvulla ennakoitiin, että ruokakauppa siirtyy verkkoon. Asiasta on tehty paljon kokeiluja ja yleensä kaikki on epäonnistunut. Kun miljoonan ihmisen Keski-Pasilaan tulee Amazonin verkkokauppa, ja he toimittavat ilman kuljetuskustannuksia kanta-asiakkaille ruokaa, niin silloin oikeasti nähdään, mitä verkkokauppa voi ruokapuolellakin merkitä, Pantzar tiivistää.
Ruokaa myydään nykyään vasta todella pieniä määriä netissä Suomessa. Pantzar ennustaakin, että vasta ulkomainen haastaja, kuten Amazon, tulee mullistamaan Suomen nettiruokakaupan.


Mikko Lund


 
 
 

Ei kommentteja: