Vantaanjoen tulvat on estettävä

Vantaanjoen tulvat on estettävä 

 

Parempi myöhään kuin ei milloinkaan

 

 

 

 Maanantain kaupunginvaltuustossa oli aloitteeni Vantaanjoen tulvariskien pienentämisestä kaupungin toimenpitein. Riihimäkeläisillä on ikävässä  muistissa vuonna 2004 tapahtunut Vantaan tulviminen, jolloin vettä oli Peltosaaren kaupunginosassa  ja vähän muuallakin puoleen sääreen. Tulvasta aiheutui kaupungille ja yksityisille ihmisille korvaamattomat vahingot. Kaikkein dramaattisinta oli, että  kaupunki ei tiedottanut. Riihimäen kaupunki laiminlöi tiedottamisen, kun tietoa olisi kaivattu ja kaupunkia koetteli vuosisadan tulva. Kaupunginjohtaja ja johtavat luottamushenkilöt juoksivat vihaisia kaupunkilaisia karkuun. Kaupunkia ohjasi autoritaarinen vallankäyttö, jossa kaupunkilaisia pidettiin tahdottomina alamaisina, joiden osa on tyytyä siihen, mitä tulee.

 

 

Nyt ensi vuonna kymmenen vuotta tulvan jälkeen kaupungissa on toinen suhtautuminen. Aloitteeseeni antamassa vastauksessa  kaupunki myöntää, että tulva voi tulla milloin tahansa, mutta siihen tulee varautua. Sen takia kaupunki oli  toiminut oikeansuuntaisesti  ja mm. kaupunki on tilannut hulevesiselvityksen. Riihimäellä laaditaan tulvariskien hallintasuunnitelmat. Hallintasuunnitelmassa tarkastellaan tulvariskiä, tulvan ennustamista, niistä varoittamista sekä maankäytön ja pelastustoimen suunnittelua. Lisäksi selvitetään tarve tulvavesien pidättämiseen, perkauksiin ja pengerryksiin.

 

 

Ely- keskus valmistaa tulvariskien hallintasuunnitelman yhdessä alueen tulvaryhmän kanssa. Valmista pitäisi olla   jo  vuonna  2015. Aloitteessani  ehdotetut  Vantaanjokeen liittyvät kosteikkopuistot  ja mahdolliset tulva- altaat katsottiin toteuttamiskelpoisiksi toimiksi tulvan hallinnassa. Lisäksi  Peltosaaren Bad Segerbergin puiston reuna voidaan varustaa matalalla penkereellä. 

 

 

Riihimäen kaupunki on  jo antanut suojautumistoimenpiteitä  mahdollista tulvaa vastaan kaupunkilaisille. Rakennusvalvonta huolehtii tulvavaatimusten täyttymisestä asuntorakentamisessa tulvariskialueella. Välittöminä toimenpiteinä Vantaan varsia ja uomaa on vuosittain raivattu pienpuuston, pensaiden ja maamassojen aiheuttamasta tukoksesta.

 

 

Ehdotin tutkittavaksi  myös  Vantaan ylimääräisen veden varastointia Uhkolan suolle mahdollisesti rakennettavaan tulva- altaaseen. Sitä ei pidetty toteuttamiskelpoisena, koska alueen pohjavesi on korkealla. Kuitenkin myönnettiin, että Vahteriston  hulevesien hallinnassa Uhkolan suolla on merkitystä.

Laki tulvariskien hallinnasta (620 /2010)  4 §  edellyttää, että ELY- keskuksen tehtävänä on tulvariskialueiden alustava arviointi  ja valmistella ehdotus tulvariskien hallintasuunnitelmaksi. ELY - keskus avustaa kuntia. Lain 5 §:n mukaan kutien tulee osallistua tulvariskien hallinnan suunnitteluun siten kuin lain 19 §:ssä   tarkemmin säädetään. On näyttänyt siltä, että kaupunki  on vähätellyt omaa vastuutaan tulvien suojelussa.

Uudenmaan Ympäristökeskuksen selvityksen  2006  mukaan Riihimäellä  merkittävin tulvavahinkoalue   on Peltosaaren kaupunginosa.

Selvitysten ja ennusteiden mukaan tulvariski kasvaa  tulevaisuudessa.

Aloitteeseen saatujen vastausten valossa kaupunki on varautunut tulvavaaraan  aivan toisella tavalla kuin 2004. Kun Ely- keskus  yhteistyössä alueen kuntien kanssa  valmistaa tulvariskien hallintasuunnitelmat  vuoteen 2015  mennessä, niin  Riihimäelläkin pitäisi saada huokaista helpotuksesta. Silti on vielä kysymys siitä, että suunnitelmat eivät yksin riitä. Tarvitaan tekoja ja konkreettisia toimenpiteitä.

Yksi seikka rikkoo tämän aloitteen käsittelyssä  hyvän hallinnon vaatimusta. Ympäristölautakunnalta ei ollut pyydetty lausuntoa.

Mikko Lund