Riihimäen kestävyysvaje kaataa kaupungin

Riihimäen kestävyysvaje kaataa kaupungin

Politiikka huoraa virkaeliitin talutusnuorassa

Suomen Kuvalehdessä  3.12. 2010  kunnallistalouden emeritusprofessori  Pentti Meklin  kertoo kuntataloudesta harhapolulla. Kunnat joutuvat jatkuvasti ottamaan lisää velkaa, mikä kertoo talouden kasvavasta  epätasapainosta. Kuntien vuosikate ja  ylijäämät eivät riitä investointeihin.

Meklinin mukaan ”alimitoitetut poistot kumuloituvat tuloslaskelmissa  huomattavina kirjanpidollisina ylijääminä”, mutta kaupungit investoivat velaksi.

Meklinin mukaan nykyisenkaltainen tuloslaskelma joutaa romukoppaan. Meklin opastaa katsomaan investointeihin, lainakantaan, vuosikatteeseen  sekä kassavaroihin  talouden tasapainon  tai epätasapainon selvittämiseksi.

Meklin ennakoi  Riihimäen kaupungin talouden velkaantumisen ja kriisiytymisen  jo selvittäessään neljän kunnan liitosta.

Riihimäen talouden  rahoitustasapainoa horjuttaa vakavasti  kaupungin  velkasalkku ja rästissä olevat maksamatta olevat kuntayhtymien maksuosuudet   sekä tilinpäätöksissä  vuodesta 2010  noudatettu poistopolitiikka.

Lainakanta on ensi vuoden alussa  120,7 miljoonaa ja vuoden lopussa  122,7 miljoonaa eli 4131 euroa /asukas. Tällä menolla lainakanta  on  jo vuonna  2016  133,4 miljoonaa. Lisäksi kuormaa lisää kaupungin osuus kuntayhtymien alijäämistä.

Ongelmaksi nousee velkasalkun hoito odotettavissa olevan entistä hitaamman tai jopa pysähtyvän talouskasvun madaltaman tulokertymän oloissa. Tätä ei juuri helpota jo vertailukuntiin nähden korkealla tasolla oleva veroprosentti  eikä palvelumaksujen korotus. Jo nyt on nähtävissä, että tulot eivät riitä  kattamaan lisääntyvien lakisääteisten kustannusten paineessa  vuosittaisia lainalyhennyksiä.

Uhka velkasalkun kasvamisesta  on todellinen vaara. Suurista investoinneista huolimatta tulevissa taseissa rahoitettavat  poistot ovat vuoden 2010 tasolla eikä poistojen tuoma rahoitusvara riitä kattamaan tulevien investointien normaalia omarahoitusosuutta.

Taloudesta vastuullisten luottamushenkilöiden ja kaupunginjohtajan julkinen informaatio kaupungin talouden tilasta on ristiriitaista. Esimerkiksi julkinen keskustelu talouden kestävyysvajeesta on kovin suuressa haarukassa eikä se ole tuonut  kaupunginvaltuutetuille lisätietoa.

Vastuullisten talouskeskustelua kuvaa epäselvyys, onko vaje kirjoitettava miljoonissa yksi vai kaksinumeroisina lukuina. Kaupunginvaltuustossa kokoomuksen ryhmän mukaan Riihimäen kestävyysvaje  on  noin 5 miljoonaa euroa. Henkilökohtaisesti  käsitän sen kaksinumeroisena ja luen kestävyysvajeeseen mukaan lainasalkun kiertoajan mukaiset velkojen lyhennykset ja väestörakenteen mukanaan tuoman nykyisen  palveluverkon ylläpitämisen lisäkustannukset.

Päivän selvää on, että edessä oleva väestön voimakas ikääntyminen tulee lähivuosina lisäämään kaupungin menoja. Valtiovarainministeriössä on arvioitu  ikääntymisen vaikutukseksi   7 veroprosenttiyksikköä   kuntatalouteen. 

Riihimäellä lisäksi on otettava huomioon  muitakin yllättäviä menoja   mm. maanalaisen putkiston, vesi – ja viemäriputkiston kunnon vaatimat  investointimiljoonat ja tulvien torjunta.  Miten niistä selvitään?

Ihmetystäni onkin herättänyt se, miten kaupunginjohtaja ja kaupunginhallitus niin viileästi jatkavat  kriisiytymisen tiellä. Vastuulliset eivät ole ryhtyneet toimiin kehityksen kääntämiseksi. Veroprosentin korotus ei tuo pelastusta, jos menot, kustannukset ja investoinnit jatkavat hallitsematonta kehitystä. Näihin pitäisi puuttua lujalla kädellä. Missä vain on se käsi?

Ihan julkisesti  katson oikeudekseni ihmetellä, miten Riihimäki  pystyy kustantamaan  tulevaisuudessa peruspalvelut  ja huolehtimaan taloudestaan. Tavattoman vaikealta ellei ihan mahdottomalta näyttää myös velkaantumisen kääntäminen laskuun.

Siksi olen sitä mieltä, että velkaantumiseen pitää tarttua erillisellä  tavoiteohjelmalla tavoitteena kuntien keskimääräisen velkatason saavuttaminen. Ehdotin  Riihimäen kaupunginvaltuustossa 9.12.2013 , että kaupunginhallitus laatii tällaisen ohjelman valtuustolle syksyllä, enne kuin vuoden 2015 veroprosentti hyväksytään. Ehdotus hyväksyttiin. 

Katson, että ohjelma   tarvitaan  rehellisyyden vuoksi. Mitään ei saada aikaan, jos ei ole tavoitteita. Politiikkaa ei voi arvioida myöskään, jos ei ole tavoitteita.  Ohjelma tulisi myös rehellistämään seuraavat kuntavaalit.

Ehdotus  talousarviotekstiin

Kehittämiskohteet 2014  Ehdotus  talousarvioteksti

Kaupunginhallitus

  

Toiminnan kustannustehokkuus,  s. 37 lisäys uusi kappale:

Riihimäen kaupunginhallitus toteaa kaupungin velkakannan nousseen tasolle, joka pitkällä tähtäimellä vaarantaa  kaupungin peruspalvelutuotannon kestävän talousperustan.

Kaupunginhallitus  pitää tärkeänä  rahoitustasapainon ennakointia kaupungin talouden hoidossa  ja katsoo tarpeelliseksi , että kaupunginvaltuustoa raportoidaan neljännesvuosittain  kuntalain kriisikuntakriteeristön mukaisesti. Kaupunginhallitus laatii kaupungin velkakannan lyhentämisohjelman ja esittää sen valtuustolle hyväksyttäväksi,  ennen kuin vuoden 2015  veroprosentti hyväksytään.

Ehdotukseni perustui siihen, että kaupungin velkakanta tulee puolittaa  kahden valtuustokauden ohjelmalla  ja että se tulee olla kaupungin vuoden 2015 talousarvion ja suunnitelman laadinnan perusta ja ohjata hallintokunnille annettavia suunnitteluohjeita. Jouduin tästä tinkimään ja poistamaan ao. kohdan, kun en olisi muuten saanut asialle  ryhmässä kannatusta.

Tämä kertoo osaltaan, missä tilassa paikallinen politiikka luuraa. Siitä ei ole rehellisesti sanoen kuin luottamaan kaupungin virkajohtoon. Ei ole kykyä ja osaamista arvioida edes kaupungin taloudellista tilaa. Paniikin omaisia  merkkejä uudelleenarviointiin osoitti kokoomuksen valtuustoryhmä, joka ehdotti virkapaketin hylkäämistä, mutta se ei muita sytyttänyt.

Mikko Lund