Paltamon työllisyyskokeilusta hyviä tuloksia

 Paltamon työllisyyskokeilusta hyviä tuloksia

 

 

 

Paltamon kunta on ennakkoluulottomasti suunnitellut ja toteuttanut  työllisyyskokeilun, joka   on sitten kokeiltu, arvioitu  ja hyväksi havaittu. Kokeilu laski työttömyyttä merkittävästi. Se käytännössä poisti työttömyyden.  Kokeilu maksoi, mutta eihän mitään saada ilmaiseksi. Lisäksi kokeiluun sijoitetuista rahoista 60 prosenttia palautui takaisin  kokeilun aikana. Arviointitutkimuksen kokeiluun toteuttivat THL, VATT, Lapin yliopisto, Kela, Jouko Kajanojan tutkimusryhmä ja Paltamon työvoimayhdistys ry.

 

Paltamossa vuosina 2009–2013 toteutettu täystyöllistämiskokeilu alensi työttömyyttä jyrkästi. Kunnan työttömyysaste oli kokeilun alkaessa 17 prosenttia ja vakiintui kokeilun aikana noin 4 prosenttiin. Kokeilu onnistui niin hyvin, että se suorastaan poisti työttömyyden. ”Työtä Kaikille” oli kokeilun keskeinen periaate, joka pääosin toteutui.

Paltamon toimintamalli työllisti lähes kaikki kunnan 16–64-vuotiaat, myös vaikeasti työllistettävät, työttömät työnhakijat. 

Paltamon kokeilussa pyrittiin pureutumaan yksilöiden työttömyyden taustalla oleviin ongelmiin. Kokeiluun työllistetyt kartuttivat pitkäkestoisen työhönvalmennuksen avulla työelämätaitojaan ja työvalmiuksiaan.

Nuorille tärkeintä oli työkokemus

 

Suurimman hyödyn saivat nuoret. 16–24-vuotiaat nuoret kokivat saavansa hyödyn työstä ja työkokemuksesta. Työvoimayhdistyksen kautta oli mahdollista työllistyä esimerkiksi kunnalle, järjestöihin ja yksityisiin yrityksiin. Saatu työkokemus koettiin ensiarvoisen tärkeäksi sekä tulevaisuuden että oman elämän hallinnan kannalta. Työstä saatu tulo mahdollisti taloudellisen itsenäistymisen.

Lähes puolet Paltamon 25–50-vuotiaista työllistetyistä koki, ettei heidän hyvinvointinsa parantunut kokeilun aikana. Malli ei ilmeisesti tarjonnut heille riittävästi näkymiä tulevista työ- ja toimeentulomahdollisuuksista.

Yli 50-vuotiaat työllistetyt näkivät kokeilun mahdollisuutena palata avoimille työmarkkinoille. Työ ja työssäkäynti merkitsivät tälle ikäryhmälle keskeistä elämänsisältöä. Mielekäs tekeminen, kokemus tarpeellisuudesta ja osallisuus työyhteisössä lisäsivät fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia.

Alkoholin riskikäyttö väheni

 

Paltamon kokeilun alussa työttöminä olleiden paltamolaisten fyysinen ja psyykkinen terveys oli monin mittarein huonompi kuin työssä käyvien. Useimmat tarkastelluista sairauksista, niiden riskitekijöistä ja oireista ovat pitkäaikaisia tai pysyviä, eikä niiden yleisyydessä havaittu huomattavia muutoksia.

Alkoholin riskikäyttäjien osuus pieneni seurantajakson aikana Paltamon työttömien ryhmässä. Myös tupakoivien osuus pieneni, joskin samanlainen muutos havaittiin myös vertailuryhmissä.

Paltamon kokeilussa työllistetyt saivat työterveyshuollon palveluja ja pääsivät toiminta- ja työkyvyn sekä kuntoutustarpeen arviointiin. Työn, ammatillisen ja sosiaalisen kuntoutumisen yhdistäminen osoittautui tärkeäksi erityisesti pitkään työttömänä olleille. Eläkeselvittelyn tarvetta oli suhteellisen paljon.

Koetussa elämänlaadussa ei tapahtunut suuria muutoksia, mutta yksinäisyys väheni jossain määrin ja kerho- ja yhdistystoimintaan osallistuminen lisääntyi Paltamon työttömillä. Myös luottamus moniin julkisiin laitoksiin, kuten oikeuslaitokseen ja tiedotusvälineisiin, lisääntyi kolmivuotisen seurannan aikana.

 

Työllisyyskokeilun kustannukset olivat vuosina 2009–2012 yhteensä 13,8 miljoonaa euroa. Samana jaksona kokeilu palautti yhteiskunnalle yli 60 prosenttia siihen sijoitetusta rahoituksesta. Suurimmat kustannussäästöt saavutettiin ansiosidonnaisen työttömyysturvan säästöinä.

Säästöt sosiaaliturvassa, kuten asumistuessa ja toimeentulotuessa, eivät kuitenkaan toteutuneet odotetulla tavalla. Kokeilu toi näkyviin työkykyyn liittyviä ongelmia ja työllistämisen myötä sairauslomat johtivat lisääntyneeseen sairauspäivärahojen käyttöön. 

Kokeilun määräaikaisuus on voinut heijastua sen tuloksiin, kun työttömät ovat tienneet tilanteensa palaavan kokeilun jälkeen ennalleen. 

Kokeilu toi esiin muissakin aktivointitoimenpiteissä havaitun. Pitkäaikaistyöttömien työllistäminen ei ole helppoa ja se maksaa. Nuorten aktivointi tuottaa helpommin tuloksia. Nuoret palkitsevat, kun heidät otetaan huomioon ja heidän kanssaan työskennellään.

 

 

Mikko Lund

Lähde

Riitta-Liisa Kokko, Tellervo Nenonen, Tuija Martelin & Seppo Koskinen (toim.) Työllisyys, terveys ja hyvinvointi – Paltamon työllistämismallin vaikutusten arviointitutkimus 2009–2013. Hankkeen loppuraportti. Raportti 18 /2013.