Hallituksesta, päättäjien realismin puutteesta ja Kreikka- avusta

Ei ole hallituksen muodostaminen helppoa

 

Jyrki Katainen on vaivoin saanut pidettyä hallitusavaimet käsissään. Silti ei ole varmaa, että hänen johdollaan maahan syntyisi hallitus. Hallitusta yritetään nyt jo kerran hylätyn "sixpackin", kuuden puolueen pohjalta.

 

Heikkoja lenkkejä on ainakin kaksi: vasemmistoliitto ja vihreät. Vihreät ilmoittivat jo aikaisemmin, että puolue voi jäädä ulos, jos hallitusohjelma ei  miellytä. Samaa ulosmittaushenkeen verrattavaa asennetta on myös vasemmistoliitossa.

 

Muistettava on, että SDP:llä on myös omat tavoitteet eikä puolueen uskottavuus mahdollista tavoitteiden unohtamista.

 

Katainen on vihdoin oppinut sen, että neuvotteluille on asetettava takaraja. Hallitusta on puuhattu jo kaksi kuukautta eikä valmista ole tullut. Nyt sitä yritetään perjantaihin mennessä.

 

Riihimäen päättäjiltä realismi hukassa

 

Realismin puutteesta  voidaan syyttää Riihimäen päättäjiä ja virkamiehiä. Kalmun osayleiskaavaa ajetaan kaiken vastustuksen jälkeenkin päätökseen ja kaava tullee kaupunginvaltuustoon syksyllä.

Kaavasta seuraa taloudellisia velvoitteita katujen, viemäreiden ja ihan palvelustenkin järjestämisen suhteen. Katujen on laskettu maksavan 23,5 miljoonaa euroa. Koulun, päiväkodin ja viemäreiden rakentaminen maksanee lähes saman verran. Kaupunki on suurissa talousvaikeuksissa, ylivelkaantunut ja investointikyvyttömässä tilassa. Kalmu- hankeen toteuttaminen merkitsisi lisävelkaantumista ja ajautumista valtion holhoukseen.

 

Valtioneuvosto on suunnitteluperiaatteissaan lähtenyt kaupunkirakenteen tiivistämisestä. Kalmun kaava merkitsee kaupunkirakenteen hajauttamista. Kalmu on peräti 5- 7 kilometrin päässä keskustasta. Sen rakentaminen on valtioneuvoston kaupunkirakenteen tiivistämissuosituksen vastainen.

 

Kaupunginjohto on ajanut kaavaa, vaikka kaava ei ole maakuntakaavan mukainen eikä siitä poikkeamista voida pitää millään tavalla perusteltuna.  Kalmu on virheellisesti valittu kaupungin kasvusuunnaksi  ilman tarkempia tutkimuksia. Riutan alueella kaupungin maanomistus ja asukkaiden odotukset olisivat puoltaneet sitä parhaana ja maakuntakaavassa osoitettuna kaavoitussuuntana. Kaupunginhallitus ei ole kasvusuunnan valinnassa noudattanut nähtäville asettamisen velvollisuutta eikä pyytänyt lausuntoja.  Vertailun nähtävillepano olisi osoittanut alueen ensisijaisuuden verrattuna Kalmuun. Riutan alueen liikenneyhteydet ja liittäminen kunnallistekniikkaan olisivat tulleet merkittävästi Kalmun suuntaa edullisemmaksi.

 

Tiivistetysti todettuna voidaan sanoa, että Riihimäen kaupunki harjoittaa väärää kaavoituspolitiikkaa, joka tulee kaupunkilaisille tavattoman kalliiksi.

 

Jos järki ei kaupungin päätöksenteossa voita, niin mahdollisuus on saattaa asia vielä oikeuden tutkittavaksi. Asiassa on vahvoja juridisia perusteita. Valituksella voidaan katsoa ja saattaa tutkittavaksi, voiko kansalaiset saada asiassaan oikeutta.

 

Asiantuntija varoittaa Kreikasta

 

Pohjoismaiden Investointipankin toimitusjohtaja Johnny Åkerholm arvioi, ettei euromaiden kannattaisi enää myöntää lisälainaa Kreikalle, jollei maa ala tosissaan uudistaa talouttaan. Asiasta kertoi Yle.

Pitkän linjan talousvaikuttaja ei ole katsonut hyvällä euroalueen kriisimaiden pelastamisoperaatioita. Johnny Åkerholm muistetaan meillä valtiovarainministeriön tiukkana virkamiehenä 90-luvun laman jälkeen, mutta hän on tehnyt uraa myös OECD:ssä ja EU:ssa.
Koko velkakriisin hoito lähti hänen mukaansa väärin päin liikkeelle: Kreikka olisi pitänyt heti sysätä IMF:n hoitoon ja EU:n pysytellä sivussa.
- Minä olisin valinnut toisin siinä vaiheessa. Mutta nyt, kun olemme valinneet tämän tien, niin olemme sillä tiellä ja se täytyy kulkea loppuun. Me tarvitsemme sellaisia rakenteellisia uudistuksia, jotka vahvistavat kasvun pohjaa. Nyt on jotenkin lähdetty siitä, että rahalla tästä selviydytään, mutta tarvitaan enemmän uskottavuutta vahvistavia tekijöitä.

Rahoittajat vakuutettava

Apua on yksin Kreikalle annettu jo 110:n miljardin edestä ja lisää on luvassa. Kreikan pääministeri kävi runsas viikko sitten hakemassa euroryhmältä lisärahaa ja sai vihreää valoa mahdollisesti jopa 70:n miljardin edestä. Apu alkaa siis lähennellä jo 200:aa miljardia. Eikä velkakriisin loppua näy.
- Luulen, että tätä seuraa niin kauan, kunnes saadaan rahoittajat vakuutettua siitä, että EU-maat pystyvät saamaan aikaiseksi sellaista taloudellista kasvua, että selviytyvät nykyisistä veloistaan. Ja sitä ei ole vielä saatu aikaiseksi. 

Kasvua saatava aikaiseksi

Silti, velkasaneeraus ei ole ainoa vaihtoehto. Ennemminkin Åkerholm perää toimia, jotka saisivat sijoittajat palaamaan Kreikkaan. Saksan ehdottama laina-aikojen pidentäminen ei vakuuta sijoittajia, hän sanoo.
- Minä kaipaisin tässä EU-keskustelussa tällä hetkellä enemmän keskittymistä siihen, että miten vakautta ja kasvua voidaan saada aikaiseksi. Ei sitä rahastoilla voida saada aikaiseksi, vaan ihan todellisilla talouspoliittisilla toimenpiteillä.

 

Mikko Lund

Ei tasaverolle ja ei Kalmun kaavalle!

En kirjoita viikonloppuna matkan takia. Palataan maanantaina asiaan. Hyvää viikon loppua!

Sosialidemokraatit eivät hyväksyneet  tasaverojen nostoa

Sosialidemokraatit kampanjoivat eduskuntavaaleissa työn ja oikeudenmukaisuuden puolesta. Suomalaiset antoivat vaaleissa selvän viestin siitä, että Suomessa viime vuosina harjoitettuun politiikkaan haluttiin muutosta. Eriarvoisuuden ja tasaverojen kasvulle oli laitettava stoppi.

Kokoomuksen johtamissa hallitusneuvotteluissa ei ollut valmiutta muuttaa suomalaisen politiikan suuntaa. Epäoikeudenmukainen tasaverolinja olisi jatkunut ja ihmisten välinen eriarvoisuus olisi edelleen kasvanut. SDP ei hyväksynyt kokoomuksen ajamaa arvonlisäveron nostoa.

Kokoomus yritti sanella oman tasaverolinjansa myös tulevan hallituksen verolinjaksi.

SDP olisi halunnut jatkaa neuvotteluja ja etsiä vaihtoehtoja, joissa tasaverojen korotuksen olisi voitu välttää. Hallituksen muodostaja ei tähän ollut valmis, vaan näytti sosialidemokraateille ja Vasemmistoliitolle ovea.

Ratkaisu oli kokoomuksen puheenjohtajan oma.

Hallitustunnusneuvottelijat vaitonaisia

Eduskuntapuolueiden hallitusneuvottelijat ovat edelleen vaitonaisia hallituskeskustelujen kulusta. Tunnusteluja vetävän Jyrki Kataisen (kok.) on määrä huomenna perjantaina ilmoittaa ne puolueet, joiden kanssa ryhdytään käymään varsinaisia hallitusneuvotteluja.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini on keskustellut Kataisen sekä keskustan puheenjohtajan Mari Kiviniemen kanssa mahdollisuudesta muodostaa yhteinen hallitus. Soini on tiettävästi pitänyt kiinni tiukasta kannastaan EU:n velkamaiden tukemiseen.
- Nyt on käyty keskustelut ja Katainen vetää johtopäätökset huomenna, Soini sanoi

Huhu hallitusneuvottelujen kaatumisesta yhä vahvistamatta

Mistään ei ole toistaiseksi saatu vahvistusta tiedolle, jonka mukaan hallitusneuvottelut kokoomuksen, perussuomalaisten ja keskustan kesken ovat kaatuneet.

MTV3:n uutiset kertoi illansuussa, että yritys olisi kaatunut. Pian uutista korjailtiin muotoon "mahdollisesti kaatumassa".
Hallitustunnustelija Jyrki Kataisen esikunnasta tietoa ei illalla vahvistettu.

Herajoen Työväenyhdistys ry. esittää: Kalmun osayleiskaavaluonnos hylättävä

 

Herajoen Työväenyhdistys ry. esittää Kalmun osayleiskaavaluonnoksen hylkäämistä. Lausuntonaan Riihimäen kaupungille yhdistys perustelee esitystään Kalmu- hankeen kalleudella. Riihimäen kaupungin talous on ylivelkaantunut ja kaupungilla ei ole investointivaraa kuin pakottaviin kunnallisteknisiin ja korjausinvestointeihin. Kaava tuo kaupungille kustannusvelvoitteita. Esimerkiksi jo katujen rakentamiskustannuksiksi on arvioitu 23,5 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi kustannuksia lisää viemäröinnin rakentaminen, päiväkoti- ja koulupalveluiden järjestäminen.

 

Kalmu on erillisen kaupunginosan, satelliitin  rakentamista ja tulee juuri tämän takia tavattoman kalliiksi ja epätarkoituksenmukaiseksi. Edullisempaa on selvittää rakentamismahdollisuudet yleiskaava-alueella.

 

Kalmun maanomistajat eivät halua luopua maatalouden  ja metsätalouden harjoittamisesta. Kysymys on elinkeinon puolustustaistelusta kaupungin hallintoa vastaan. Hyvin moni maanomistaja on loukkaantunut  kaupungin toimista, heitä ei ole kuultu eikä otettu huomioon.

 

Osayleiskaavan rajaus vain Kalmuun on väärää kaavapolitiikkaa eikä se ole vahvistetun maakuntakaavan mukainen eikä sitä voida pitää perusteltuna poikkeamana maakuntakaavasta. Kalmun osayleiskaava ei täytä yleiskaavan sisältövaatimuksia, sillä Kalmussa ei toteudu yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys  sekä alue ei rakennu kiinni kaupungin rakenteeseen. Keskustan palveluihin on  peräti  5- 7 km.

 

Riittävät selvitykset puuttuvat. Pohjavesivaikutuksia ei ole selvitetty sillä tarkkuudella kuin asian laatu ja säädökset edellyttävät. Melutorjuntaa ei ole järjestetty   sillä tarkkuudella kuin asuntojen, koulun ja päiväkodin rakentaminen edellyttää.

 

Herajoen Työväenyhdistys toteaa, että työväentalon lähipiiriin sijoitettu palvelualue sopii mahdottoman huonosti työväentalon arvokkaaseen rakennus- ja kulttuuriperintöön.

 

 

 

Liite  lausunto Riihimäen kaupungille

 

 Herajoen Työväenyhdistys ry.

Puheenjohtaja Mikko Lund

mikko.lund@kolumbus.fi

puh. 050 4061997

Riihimäen kaupungin tekninen virasto

Lausunto Kalmun osayleiskaavaehdotuksesta

Herajoen Työväenyhdistys ry:n johtokunta kuultuaan Kalmun maanomistajia erillisessä tilaisuudessa 6.6.2011 antaa kaavaehdotuksesta seuraavan lausunnon:

1. Riihimäen kaupunki on ylivelkaantunut ja investointivara on käytettävä pakottaviin kunnallisteknisiin tai muihin korjausinvestointeihin. Tämän takia kaupungin ei tässä taloustilanteessa pitäisi lähteä kaavoittamaan Kalmun aluetta. Kaava tuo kaupungille kustannusvelvoitteita. Se on nykyisen yleiskaava-alueen ulkopuolella ja on aivan liian kallis alue toteutettavaksi. Teknisen viraston mukaan yksin alueen katujen rakentamisen kustannusarvio on 23,5 miljoonaa euroa. Päälle tulee viemäriverkosto ja päiväkoti- ja koulupalvelut.  

2. Kalmu ei yhdisty luonnollisella tavalla kaupungin rakenteeseen, vaan se on irrallisen kaupunginosan, satelliitin rakentamista ja tulee etäisyyden takia liikenteellisesti tavattoman kalliiksi ja epätarkoituksen-mukaiseksi.

3. Kalmu on monen ihmisen maa- ja metsätalouden harjoittamispaikka, josta he eivät halua luopua. Kysymys on elinkeinon puolustustaistelusta kaupungin hallintoa vastaan, joka ei kuuntele maanomistajia tai ainakin maanomistajat kokevat, ettei heitä kuulla. Hyvin moni maanomistaja on kertonut, ettei heihin ole oltu kaava- asiassa yhteydessä. Hyvin monen maanomistajan mukaan osayleiskaava aiheuttaa heille kohtuutonta haittaa.

4. Kaavan rajaus vain Kalmuun on väärää kaavoituspolitiikkaa eikä ole vahvistetun maakuntakaavan mukainen. Kaavapäätös on sidoksissa maakuntakaavoitukseen ja koko Hyvinkää – Riihimäki kaupunkiseudun käsittelyyn maakuntakaavoissa. Mm. valtioneuvoston hyväksymiä maankäytön suunnittelun valtakunnallisia suuntaviivoja on noudatettava mm. ympäristönsuojelullisiin, yhdyskuntarakenteen tiiviyteen ja rataliikenteen hyödyntämisen liittyvistä näkökulmista. Ne realisoituvat ennen muuta maakuntakaavoissa. Yhteensovittamiseen tarvitaan maakunnallista yhteistyötä Uudenmaan maakuntakaavan laatimisen yhteydessä ja sitä edeltävänä myös seudun kuntien yhteistyötä. Valtakunnalliset suuntaviivat sitovat lain tavoin kuntien kaavoitusta.

5. Nykyinen ja lähituleva väestökasvu, siihen varautuminen yleiskaavassa, ei ole ylittänyt voimassa olevan kaavan mitoitusperusteita. Nykyisen yleiskaava-alueen puitteissa kaupunkirakenteen ja asutuksen kehittäminen on mahdollista ottamalla käyttöön vajaasti rakennettuja alueita taikka keskustatoimintoihin huonosti sopivia alueita muuttaen maankäyttötarkoitusta kuten. esim. ravirata ympäristöineen 10 – 15 ha ja muita tehottomasti käytettyjä alueita, tarvittavassa määrin rakennuskehotuksia ja pakkolunastusmenettelyjä hyväksi käyttäen. Siis yksityiskohtaisen asemakaavoituksen mahdollisuudet tonttivarannon kehittämiseen tulisi selvittää.

6. Osayleiskaavan perustana on – vastoin laillisen yleiskaavaprosessin käynnistämisen vaatimuksia - varsin ylimalkainen suunnittelutarpeen arviointi. Se on vain konsultin tekemä kehityssuuntavertailu ja toteamus kaupungin omakotitonttien riittämättömyydestä ilman sen perusteellisempia laskelmia tai muiden vaihtoehtojen arviointia. Tarkastelun kohteena on nyt myöhemmin ollut esim. nykyiseltä yleiskaava-alueella mahdollisesti kaavoitettava tonttireservi. Suunnittelutarpeen arviointi on prosessiin kuuluva osa-alue, jota koskee myös nähtäville panoa koskevat lain säännökset. Riihimäen kaupunginhallitus on päättänyt hyväksyä sen ilman julkista nähtävillä oloa ja näin ollen ulkopuolella kaavoitusmenettelyn.

7. Konsultin suorittama kasvusuuntavertailu ei ole riittävä lähtökohta hyvälle osayleiskaavaprosessille. Sen pitää perustua todellisiin laskelmiin ja selvityksiin, todentaa suunnittelutarve ja antaa suunnittelutavoitteet. Erityisen tärkeää se on prosessissa, jossa tarkoituksena on laatia oikeusvaikutteinen osayleiskaava.

Riutan alueella kaupungin maanomistus ja asukkaiden odotukset olisivat puoltaneet sitä parhaana ja maakuntakaavassa osoitettuna kaavoitussuuntana. Vertailun nähtävillepano olisi osoittanut alueen ensisijaisuuden verrattuna Kalmuun. Kaavoitustarvetta on perusteltu omakotitonttivarannon puutteella. Riutan alueen liikenneyhteydet ja liittäminen kunnallistekniikkaan olisivat tulleet merkittävästi Kalmun suuntaa edullisemmaksi.

8 .Edellä esille tuotu korostaa pikemminkin kaupungissa tarvetta avata kokonaan yleiskaava uuteen suunnitteluprosessiin. Nyt esitetään ”omakotitonttien puutteen” ratkaisuksi uuden ”kaupunkisatelliitin” perustamista ja sekin tapahtuu ilman perusteellisia kaava- ja kunnallistaloudellisia selvityksiä. Voi hyvinkin todeta suhteellisuuden tajun matkalla kadonneen. Kalmun ”kaupunkisatelliitin” perustaminen on vastoin valtioneuvoston päätöstä alueiden kehittämisen tavoitteista.

9. Kasvusuuntavertailu vaikuttaa pikemminkin näennäiseltä kuin todelliselta ja järkevältä suunnittelun rajausperusteelta. Ennemminkin selvitys antaa perusteet siihen, että kaikki vertailussa mukana olleet alueet tulisivat olla tarkastelussa yhtenä osayleiskaava-alueena ja että niitä tulisi suunnitella yhdessä nykyisen yleiskaavan tavoitteiden kanssa Vähintä on, että Kalmun ja Riutan alue olisivat olleet yhdessä osayleiskaavan alue. 

10. Kalmun osayleiskaava ei täytä  yleiskaavan sisältövaatimuksia. Kalmun osayleiskaava ei ole maakuntakaavan mukainen eikä sitä voida pitää perusteltuna poikkeamana maakuntakaavasta. Kalmun kohdalla ei toteudu yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys, alue ei rakennu kiinni olemassa olevaan infrastruktuuriin. Keskustan palveluihin on matkaa peräti 5 - 7 km.

Osayleiskaavan laadinnan yhteydessä  ei ole riittävästi tehty tarpeellisia tutkimuksia tai ne pääasiassa eivät ole ajantasaisia, vaan suorastaan vanhentuneita. Pohjavesivaikutuksia ei ole selvitetty sillä tarkkuudella kuin asian laatu ja säädökset edellyttävät.

Osayleiskaavassa ei ole riittävästi  huomioitu teollisuusalueen aiheuttamaa ympäristöhaittaa Kalmun asuinalueelle päin. Meijeri ja moottoritien melu aiheuttavat melukuorman, joka on huomioitava varaamalla riittävät suoja- alueet asutukseen nähden. Melusuojausten rakentaminen on ratkaistava ennen asuntojen, koulun ja päiväkodin rakentamista.

11. Herajoen Työväenyhdistys ry. johtokunta esittää em. viitaten lausuntonaan  Kalmun osayleiskaavahankeen hylkäämistä. Samalla  esitämme  yleiskaava- alueen todellisen täydennysrakentamismahdollisuuden selvittämistä sekä Riutan ja Arolammin alueen kaavoittamis- ja rakentamismahdollisuuden  selvittämistä.

12. Herajoen työväentalon ympäristö on luokiteltu maakunnallisesti arvokkaaksi rakennusperinnöksi. Toivomme osayleiskaavan pitävän tästä huolta. Työväentalon lähipiiriin sijoitettu palvelualuevaraus soveltuu mahdottoman huonosti työväentalon arvokkaaseen rakennusperintöön. Jos tien toiselle puolelle rakentuu palvelualue parkkipaikkoineen, niin kulttuurimaisema on tuhottu suojelukohteen ympäristönä.

Herajoella 9.6.2011

Puheenjohtaja  Mikko Lund

"25 000 nuorta elää yhteiskunnan ulkopuolella"

"25 000 nuorta elää yhteiskunnan ulkopuolella"

 

Helsingin Sanomat raportoi 4.6.2011, että  "25 000 nuorta elää yhteiskunnan ulkopuolella".

Perehtymällä tarkemmin toimituksen artikkeliin, joka pohjautui tilastokeskuksen  tutkijan Pekka Myrskylän tutkimukseen, havaitsemme, että joukko kasvaa otettaessa mukaan työttömät nuoret. Tällöin  päästään jo 40 000 nuoreen.

 

Yhteiskunnan ulkopuolisten joukko ei käy töissä, ei opiskele, mutta ei ole kirjautunut työttömäksikään. He eivät saa eläkettä. He eivät elä laitoksissa tai armeijassa. Yhteiskunta ei tiedä, missä he ovat ja millä he elävät. Se tiedetään, että joukossa on paljon asunnottomia ja yksinäisiä yksineläviä miehiä.

 

Ulkopuolisuus periytyy helposti. Huostassa olleiden lasten riski joutua ulkopuoliseksi on peräti viisinkertainen muihin verrattuna.

 

Maakuntien välisiä eroja katsottaessa havaitaan, että Uudellamaalla ulkopuolisia oli eniten  eli  10,7 prosenttia nuorista ja Etelä-Pohjanmaalla vähiten 4,7 prosenttia.

 

Puolueiden painajainen on saada Soini hallitukseen

 

 

Hallituksen muodostaminen on ollut tällä kertaa kovin tuskallinen juttu. Valmista ei ole syntynyt. Saapa nähdä, selviääkö solmu perjantaihin.

Teoriassa asia on yksinkertainen. Seuraavalle hallitukselle takaa enemmistön se, että kaksi joukosta kokoomus, keskusta ja demarit jaksavat maanitella Soinin mukaan hallitukseen. Kyynisesti arvioiden mikään ei muutu.

 

Surkuhupaisaa on, että puolueet käyttävät hallitusretoriikan muotoiluun näin tolkuttomasti aikaa. Hallituspolitiikan sisältö kaikissa vaihtoehdoissa on lähes pilkulleen sama. Valtion ja kuntien velkaantuminen, kestävyysvaje, tuloerojen kasvu ja syrjäytymisen estäminen  ovat asioita, jotka tulevat olemaan minkä tahansa hallituksen ohjelmassa. Tämä kustannetaan  veropohjaa laajentamalla ja verotuksen painopisteen siirtämisellä. Retoriikka on paljossa ihan tarkasti tutkittaessa puppua. Kansa haluaa, että ikävät asiat paketoidaan sille hyväksyttävään muotoon. Tähän perustuu kokoomuksen , mutta myös Soinin eduskuntavaalimenestys.

 

Soini haluaa ministeriauton  ja sen takia hän on kärkäs hallituskeskusteluihin. Uskaltaako Soini silti lähteä monipuoluehallituksessa välttämättömiin kompromisseihin? 

Perussuomalaisten toiminta  on luonnehdittu populismiksi. Se muodostuu puhtaasta herravihasta ja yksinkertaisten vastausten keksimisestä  monimutkaisiin asioihin. Perussuomalainen eetos vastustaa  EU:ta ja EU- tukia.  Perussuomalainen on arvokonservatiivi ja kansallismielinen.
Mutta ei perussuomalaiset ole mitään äärioikeistolaisia. Taustansa takia puolueessa on erittäin paljon ymmärrystä köyhän kansan asialle ja perussuomalaisten ja vasemmiston yhteistyö voisi luonnistua tosihyvin.
Soinia ei uskalleta jättää hallituksen ulkopuolelle. Tästä Soini on hyvin tietoinen ja yrittää mitata siitä kaiken irti.
Aamun Hesari kertoo, että Katainen ja Soini eivät päässeet yhteisymmärrykseen eurotuista. Usko sovun löytymiseen alkaa hiipua.
Perjantaina näemme, mitä on saatu aikaan.
   

 

 Venäjä kiinnostaa yrityksiä

Suomalaiset yritykset ovat lisänneet tämän vuoden aikana reippaasti investointeja Venäjälle. Venäjän hyvä veto näkyy myös Kainuussa.

- Yhä useampi kainuulaisyritys on hoksannut Venäjän tarjoamat mahdollisuudet. Nyt pitäisi vaan lähteä rohkeasti liikkeelle, sanoo Via Vartiuksen toimitusjohtaja Heikki Haataja.
Hänen mukaansa Venäjän riskejä pelätään aivan liian paljon. Jos venäläisen kumppanin kanssa käydään vain kauppaa, riskit ovat hyvin pienet, Haataja rohkaisee.
-Tärkeää on löytää hyvä tuote, olipa kysymyksessä tuonti tai vienti. Myös luotettavan yhteistyökumppanin löytäminen on tärkeää. Jos nämä ehdot täyttyvät, on viisasta aloittaa varovasti ja kasvattaa toimintaa vähitellen, Haataja opastaa.
Suomalaiset yritykset investoivat Venäjälle tänä vuonna yli 10 miljardia euroa. Vienti Venäjälle kasvoi vuoden alkupuolella kolmanneksen.
Asiasta kertoi Yle Kainuu.

Mikko Lund

Kataisen uhkana mahalasku, Soinin mukaan perussuomalaisia ei voi sivuuttaa

Katainen jatkaa hallitustunnustelijana

 

Kokoomuksen Jyrki Katainen jatkaa hallitustunnustelijana. Eduskuntaryhmät päättivät asiasta tiistaina yksimielisesti. Katainen käy tunnustelukierroksen kaikkien ryhmien kanssa, minkä jälkeen eduskuntaryhmien ja -puolueiden johto kokoontuu uudelleen ensi perjantaina.

Puolueiden ja ryhmien johto koontui tiistaina puoliltapäivin eduskuntaan pohtimaan hallitusneuvotteluiden tilannetta. Jo parinkymmenen minuutin jälkeen pidettiin tiedotustilaisuus, jossa kerrottiin Kataisen jatkavan hallitustunnustelijana.
Katainen korosti kaikkien puolueiden yhteistä vastuuta ja sanoi, että nyt hankala työ vain pitää saada päätökseen.
Soini: Perussuomalaiset hyvässä asemassa 

Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini kommentoi hallitustilannetta toteamalla, että suurin vaalivoittaja on joka tunnustelussa hyvässä asemassa. Hänen mielestään perussuomalaisia ei voi ohittaa hallitusneuvotteluissa.

Soinin mukaan perussuomalaiset pyrkivät siihen, että puolue saa ajettua tavoitteitaan läpi hallituksessa.

 

 

 

Kataista uhkaa mahalasku, ellei perussuomalaisia saada mukaan

 

Kataisen kokoomusta uhkaa ihan vakavasti hyvästä vaalituloksesta riippumatta mahalasku, ellei hallitusta ala syntyä. Puolueet ovat jo asettaneet takarajaksi ensi perjantain. Hallituksen muodostaminen siihen mennessä ei ole helppo tehtävä.

 

Perussuomalaisten saaminen hallitukseen on aivan välttämätöntä. Perussuomalaiset eivät hotkaise heille tarjottua hernekeittoa sellaisenaan, vaan edellyttävät mukaan tulevilta puolueilta EU- kantojen muutosta. Se on kova vaatimus.

 

Mielenkiintoista on nähdä, ovatko perussuomalaiset tosissaan, vai onko tämä normaalia politikointia kasvojen säilyttämiseksi. Mukaan mennään hinkuen, mutta politiikan uskottavuuden toteuttamiseksi omista tavoitteista on pidettävä ääntä.

 

Paavo Väyrysen puheenvuoro ennakoi hieman keskustan kääntymistä punamullan kannalle. Keskustalla on ohjelmallisia tavoitteita tuloerojen kaventamisesta, perusturvasta ja lapsiperheiden asemasta. Punamultayhteistyössä asiat olisivat helppoa kamaa, mutta kokoomuksen kanssa ne takkuaisivat pahasti.

 

Voi käydä niinkin, ettei Katainen saa hallitusta aikaan. Hallituksen muodostajan tehtävä voi siirtyä SDP:n Jutta Urpilaiselle. Mikään läpihuutojuttu asia ei ole hänellekään.

 

 

Suomelta vastaus Venäjän Anton-noottiin

Suomen ulkoministeriö on vastannut Venäjän noottiin, joka koski niin sanottua Anton-pojan tapausta. Huhtikuussa tulleessa nootissa paheksuttiin sitä, ettei Suomessa nostettu syytettä pojan isää vastaan, vaikka tämä kuljetti pojan salaa Venäjältä Suomeen. Oikeuspäällikkö Päivi Kaukoranta ulkoministeriöstä vahvistaa, että vastaus on lähetetty.
– Siinä on selostettu asian käsittelyvaiheet Suomessa eurooppalaisen yleissopimuksen ja kahdenvälisen sopimukseen mukaan, ja todettu, että sopimusten velvoitetta on noudatettu.
Kaukoranta ei halua arvailla, miten vastaus Venäjällä otetaan vastaan.
Nootti kuulostaa vakavammalta kuin se on, sanoo Kaukoranta.
– Nootti on normaali diplomaattisen yhteydenpidon väline, eikä sitä voi luonnehtia harvinaiseksi. Nyt kun on puhelimet ja sähköpostit, jokainen valtio käyttää sitä vaihtelevasti, selittää Kaukoranta.
Asiasta kertoi ensimmäisenä Yle.

Mikko Lund

Hyvä venäläinen ja paljon muuta

Hyvä venäläinen

Annamari Sipilä pohtii Hesarissa, miten mies voi tehdä unohtumattoman vaikutuksen naiseen. Ostamalla oikean kirjan? Tai kuten nykyiset venäläiset oligarkit, jotka eivät vaivaudu paketoimaan yhtä kirjaa, eikä kirjakauppaa, vaan kokonaisen kirjakauppaketjun. Tämä on niitä uskomattomia tarinoita, joihin pystyy vain venäläinen oligarkki.

Sipilä kirjoittaa:

"Miten mies tekee unohtumattoman – älykkään mutta huomaavaisen – vaikutuksen naiseen? Ostamalla hänelle juuri sen oikean kirjan. Mikään ei ole romanttisempaa kuin onnistunut kirjalahja.

Kuka tahansa voi ostella silkkihuiveja ja hajuvesiä ja ravihevosia, mutta oikean kirjan valitseminen osoittaa, että mies tietää, mikä naisen aivoja (ja sitä kautta kaikkea muutakin) stimuloi.

Miljardööripiireissä volyymia pitää lisätä. Silloin yksi kirja ei riitä, vaan puhutaan kokonaisista kirjakaupoista. Venäläiset oligarkit ovat tietysti omassa luokassaan. He eivät vaivaudu paketoimaan yhtä kappaletta Puškinin koottuja, tai edes yhtä kirjakauppaa, kun voi ostaa paukauttaa kokonaisen kirjakauppaketjun.

Venäläinen oligarkki Aleksandr Mamut taitaa olla juuri tällainen mies. Mamut osti toukokuussa Britannian suurimman Waterstone’s-kirjakauppaketjun 53 miljoonalla punnalla. Tarina ei kerro, halusiko Mamut tehdä ostoksellaan vaikutuksen johonkin tiettyyn naiseen. Toisaalta sillä ei ole väliä. Mamut teki sijoituksellaan vaikutuksen koko brittiläiseen kirjallisuusalaan, niin naisiin kuin miehiinkin."

Paavo Väyrysellä  taas kannatettava ehdotus!

Paavo Väyrynen ehdottaa, että SDP selvittäisi  mahdollisuudet sellaisen hallituksen muodostamiseksi. jossa vaalivoittaja Perussuomalaiset olisivat mukana. Keskustan osallistuminen olisi mahdollista SDP:n, perussuomalaisten ja pienpuolueiden hallitukseen.

Paavo Väyrynen kirjoitti 3.6.2011  seuraavaa:

"SDP:n tulisi mielestäni selvittää vielä kerran mahdollisuudet sellaisen hallituksen muodostamiseen, jossa vaalivoittaja Perussuomalaiset olisi mukana.

Velkakriisin hoitamisessa voitaisiin ajaa tiukempaa linjaa kuin mistä SDP joutui Kokoomuksen kanssa sopimaan. Perussuomalaiset voisivat saada tässä asiassa rajatun erivapauden.

Muu ohjelma voitaisiin rakentaa tavalla, joka vastaisi vaalitulosta paljon paremmin kuin näköpiirissä olevan sinipunahallituksen linja.

Millainen enemmistö SDP:n ja Perussuomalaisten ympärille voitaisiin rakentaa? Enemmistö voisi syntyä pienpuolueiden tuella. Esille voisi tulla myös Keskustan mahdollinen osallistuminen tällaiseen hallitukseen.

Olen ollut ja olen sitä mieltä, että Keskustan paikka on vaalitappion jälleen oppositiossa. Jos Keskustaa kuitenkin tarvitaan sinipunan torjumiseksi ja vaalitulosta kunnioittavan hallitusratkaisun aikaansaamiseksi, meidän tulisi harkita hallitukseen osallistumista, jos ehdoista sovitaan. 

Toivon, että hallituspohjasta käydään vielä ennakkoluuloton keskustelu. Jos nyt tehdään virheitä, ne jäytävät puolueita ja poliittista järjestelmäämme seuraavien neljän vuoden ajan."

Kolmen viikon ajan näytti siltä, että Suomeen syntyy kokoomusjohtoinen sinipunahallitus. Viime keskiviikkona tämä hanke kariutui.

Nyt on mahdollisuus harkita muita vaihtoehtoja. Olen edelleen sitä mieltä, että niistä paras olisi SDP:n, Perussuomalaisten ja Keskustan yhteishallitus.

Nykypohjan jatkaminen olisi täysin vastoin vaalitulosta. Myös punamulta - tai pikemminkin kansanrintama -, jota julkisuudessa on väläytelty, olisi häviäjien hallitus. Se olisi hankala siitäkin syystä, että sen tukena olevien kansanedustajien enemmistö lukeutuisi vasemmistopuolueisiin.

Tilanne on samankaltainen kuin vuonna 1983. 1970-luvulla muodostetuissa keskiryhmien ja vasemmiston yhteishallituksissa eduskunnan ei-sosialistinen enemmistö otettiin huomioon siten, että hallituksessa oli ammattiministereitä, joiden ansiosta keskiryhmillä oli hallituksessa enemmistö. Vuoden 1983 vaalien jälkeen SDP ei ollut valmis jatkamaan tätä käytäntöä. Ratkaisuksi Kalevi Sorsa ehdotti, että hallituspohjaa laajennettaisiin SMP:lla, joka oli määritellyt itsensä ei-sosialistiseksi vasemmistopuolueeksi. Tämä sopi Keskustallekin."

Anna Kontula: Kaksi politiikkaa

Anna Kontula kirjoittaa ihan viisaita Iltalehdessä ja toteaa, että puolueen vaikutusvaltaa ei ratkaise hallitus tai oppositioasema tai edes kannatusprosentti, vaan se, missä määrin se kykenee vaikuttamaan yleiseen mielipiteen muodostukseen.

Kontula: "Aina 1800-luvulta lähtien työväenliike on kiistellyt siitä, onko hyväksyttävää osallistua porvarihallitukseen. Oikeaa vastausta ei ole, vaan asia on punnittava joka kerta uudelleen. Hallitus lupaa konkreettisia parannuksia ihmisten elämään, mutta samalla on suostuttava tukemaan omien periaatteiden ja lupausten vastaista kehitystä. Oppositiossa ei tarvitse taipua lehmänkauppoihin, mutta toisaalta ihmisten arkeen vaikuttamiseen on vähemmän pelimerkkejä.

Koko hallituskipuilua voi tarkastella pelinä, jossa liittolaiset ja voimasuhteet vaihtuvat, mutta pelaajia puolueesta toiseen yhdistää sama suppea politiikkakäsitys. Sen mukaan politiikka on yhtä kuin kokoukset, äänestyskartat ja neuvottelutaktiikat. Eduskuntaturnaukseen kutsutaan poliitikot, virkamiehet ja merkittävimmät etujärjestöt ja pelin voittaa se, joka onnistuu nappaamaan tärkeimmät ministerisalkut. Pelaajien valintaan tarvitaan vaalit, mutta alkuvihellyksen jälkeen on äänestäjällä vain seuraajan rooli.
Muitakin näkökulmia olisi tarjolla. Politiikkaa voidaan arvioida laajemmin koko sinä tapahtumaketjuna, jonka seurauksena päätökset lopulta syntyvät. Silloin huomataan, että jokainen uusi laki ja talouslinjaus riippuvat siitä, miten meillä määritellään politiikkaa, historiaa, tulevaisuuden mahdollisuuksia tai ihmisten onnen ehtoja. Niin hallitus kuin oppositiokin ovat alisteisia tälle yleiselle ymmärrykselle, joka arvottaa, rajaa ja määrittelee poliittiset kysymykset. Puolueen vaikutusvaltaa ei suoraan ratkaise sen hallitus/oppositioasema tai edes kannatusprosentti, vaan se, missä määrin se pystyy vaikuttamaan yleiseen mielipiteenmuodostukseen."

Vihreät eivät lähde hallitukseen 

Vihreät ei lähde hallitukseen, jonka pohjana on viime kauden porvarihallitus, eli kokoomus, keskusta, RKP ja vihreät. Vihreiden puoluevaltuusto ja eduskuntaryhmä äänestivät asiasta yhteiskokouksessaan maanantaina. Puolueen puheenjohtaja Anni Sinnemäki ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Niinistö olivat valmiita jatkamaan neuvotteluja.

Vihreiden puoluevaltuusto ja eduskuntaryhmä ratkaisivat äänin 23 - 16, ettei puolueen kannata jatkaa neuvotteluja osallistumisesta hallitukseen, jonka pohjana on kokoomus, keskusta, RKP ja vihreät. Puolue katsoo, ettei sillä ole edellytyksiä vaalituloksen pohjalta ajaa näkemyksiään porvarihallituksessa.

 Mikko Lund

Parempi hallituksessa kuin oppositiossa

Parempi hallituksessa kuin oppositiossa

 

Olen sitä mieltä, että SDP:n  paikka olisi ollut hallituksessa eikä oppositiossa. Hyvin valitettavaa on SDP:n ja vasemmistoliiton joutuminen hallitusneuvottelujen ulkopuolelle. Yhteiskuntaa voidaan rakentaa ja kehittää vain vastuullisessa työssä maan hallituksessa. Oppositio ei vaikuta mihinkään. Se on raikulipojan osa, tyhjää huutelua tuuleen.

 

En tiedä, onko tapahtuneelle yhtä syytä. Minusta voidaan yleisesti puhua luottamuspulasta. Siitä kertoo kuuden puolueen neuvottelujen kesto, peräti 13 päivää  ja yksityiskohtaisen ohjelman vääntäminen. Kyllä neuvottelujen hitaus kielii luottamuspulan olemassaolosta tunnustetaan sitä tai ei.

 

Hallituspolitiikan onnistuminen on suuressa määrin kiinni luottamuksesta.

 

Sosialidemokraattien eduskuntaryhmä ja puoluehallitus pitivät yhteiskokouksen perjantaina, jossa pidettiin valitettavana hallitustunnustelija Jyrki Kataisen kuuden puolueen hallitusneuvottelujen epäonnistumista.

 

Kansalaisten viesti vaaleissa oli selkeä. Kansa halusi muutoksen politiikkaan. Vanha hallitus sai selvän epäluottamuksen ja sen politiikan jatkamiselle ei ole perusteita. Sdp pyrki neuvotteluissa todelliseen tulokseen kansalaisten vaaleissa ilmaiseman tahdon mukaisesti.

 

Kokoomuksen kaadettua hallitusneuvottelut, on julkisuudessa ollut paljon erilaisia väitteitä, jotka eivät yksinkertaisesti pidä paikkaansa. Nämä väitteet ovat hyvin tarkoitushakuisia, keksittyjä ja henkilöihin osuvia vuotoja, joilla on haluttu tahallisesti vahingoittaa SDP:n johtoa sekä puolueen asemaa uudelleen avoimeksi tulleessa hallituksen muodostustilanteessa.

 

SDP pitää välttämättömänä saada maahan nopeasti toimintakykyinen ja kansaa kokoavaa hallitus. Työllisyyden parantaminen, eriarvoisuuden vähentäminen ja tuloerojen kasvun pysäyttäminen ovat välttämättömiä tavoitteita. Sosialidemokraatit ovat valmiita osallistumaan tällaisen hallituksen aikaansaamista koskeviin neuvotteluihin.

 

SDP ei ole lähtenyt tekemään suunniteltuja neuvotteluvuotoja lehtiin eikä ole toistaiseksi kertonut luottamuksellisesti käytyjä hallitusneuvottelujen keskusteluja tai yhdenkään puolueen siellä tekemiä esityksiä julkisuuteen (ei etenkään leikkausesityksiä). Hallituksen muodostaminen on tällä hetkellä pahasti kesken ja SDP haluaa säilyttää luottamuksen omalta osaltaan mahdollisten tulevien neuvotteluiden varalle ja aikaansaamiseksi.

Sunnuntain Helsingin Sanomat kertoi kokoomuksen ja demareiden jäisistä väleistä. SDP:n puoluesihteeri Jungner syyttää kokoomuksen valmistautuneen hallitusneuvotteluihin heikosti, "kahta kättä heiluttellen", kokoomuslaiset kokivat hallitusohjelmaa kirjoitettaessa tulleensa työryhmissä' jyrätyksi.  Kokoomuksen Jyrki Sasi tyrmäsi väitteen ja sanoi heikosti valmistautumisen olleen enemmänkin SDP:n kuin kokoomuksen ongelma.


Mikko Lund

 

Kalmusta keskustellaan Herajoella maanantaina

Kalmusta keskustellaan Herajoella maanantaina

Maanantaina 6.6. klo 18 tutustumme Herajoen Työväentalolla Kalmun kaavaan. Tervetuloa mukaan keskustelemaan ja kuulemaan. Kaupungin asemakaavapäällikkö Raija Niemi esittelee Kalmun kaavan.

Tekninen lautakunta ja kaupunginhallitus ajavat kaavaa ainoana vaihtoehtona.

Minä kysyn kuitenkin edelleen mm. seuraavia kysymyksiä:

1. Riihimäen kaupunki on ylivelkaantunut ja investointikyvyttömässä tilassa. T'ämän takia kaupungin ei tässä taloustilanteessa pitäisi lähteä kaavoittamaan aluetta.

2. Kalmu ei yhdisty luonnollisesti kaupungin rakenteeseen, vaan se on irallisen satellliitin rakentamista ja tulee tavattoman kalliiksi.

3. Kalmu on monen ihmisen maa- ja metsätalouden harjoittamispaikka, josta he eivät halua luopua. Kysymys on elinkeinon puolustustaistelusta kaupungin kaavoittajia vastaan, jotka eivät todella kuuntele maanomistajia, vaan ovat kuuntelevinaan.

4. Kaavan rajaus vain Kalmuun on väärää kaavoituspolitiikkaa ja kaavapäätös, jonka merkitys on sidoksissa maakuntakaavoitukseen ja koko Hyvinkää – Riihimäki kaupunkiseudun käsittelyyn maakuntakaavoissa. Mm. valtioneuvoston hyväksymiä maankäytön suunnittelun valtakunnallisia suuntaviivoja on noudatettava mm. ympäristönsuojelullisiin, yhdyskuntarakenteen tiiviyteen ja rataliikenteen hyödyntämisen liittyvistä näkökulmista. Ne realisoituvat ennen muuta maakuntakaavoissa. Yhteensovittamiseen tarvitaan maakunnallista yhteistyötä ja sitä edeltävänä myös kuntien yhteistyötä. Valtakunnalliset suuntaviivat sitovat lain tavoin kuntien kaavoitusta.

5. Nykyinen ja lähituleva väestökasvu, siihen varautuminen yleiskaavassa, ei ole ylittänyt voimassa olevan kaavan mitoitusperusteita. Nykyisen yleiskaava-alueen puitteissa kaupunkirakenteen ja asutuksen kehittäminen on mahdollista ottamalla käyttöön vajaasti rakennettuja alueita taikka keskustatoimintoihin huonosti sopivia alueita muuttaen maankäyttötarkoitusta kuten. esim. ravirata ympäristöineen 10 – 15 ha ja muita tehottomasti käytettyjä alueita, tarvittavassa määrin rakennuskehotuksia ja pakkolunastusmenettelyjä hyväksi käyttäen. Siis yksityiskohtaisen asemakaavoituksen mahdollisuudet tonttivarannon kehittämiseen tulisi selvittää.

6.Osayleiskaavan perustana on – vastoin laillisen yleiskaavaprosessin käynnistämisen vaatimuksia - varsin ylimalkainen suunnittelutarpeen arviointi. Se on vain konsultin tekemä kehityssuuntavertailu ja toteamus kaupungin omakotitonttien riittämättömyydestä ilman sen perusteellisempia laskelmia tai muiden vaihtoehtojen arviointia. Tarkastelun kohteena on nyt ollut esim. nykyiseltä yleiskaava-alueella mahdollisesti kaavoitettava tonttireservi. Suunnittelutarpeen arviointi on prosessiin kuuluva osa-alue, jota koskee myös nähtäville panoa koskevat lain säännökset. Riihimäen kaupunginhallitus on päättänyt hyväksyä sen ilman julkista nähtävillä oloa ja näin ollen ulkopuolella kaavoitusmenettelyn.

7. Konsultin suorittama vertailu ei ole riittävä lähtökohta hyvälle osayleiskaavaprosessille. Sen pitää perustua todellisiin laskelmiin ja selvityksiin, todentaa suunnittelutarve ja antaa suunnittelutavoitteet. Erityisen tärkeää se on prosessissa, jossa tarkoituksena on laatia oikeusvaikutteinen osayleiskaava.

8.Edellä esille tuotu korostaa pikemminkin kaupungissa tarvetta avata kokonaan yleiskaava uuteen suunnitteluprosessiin. Nyt esitetään ”omakotitonttien puutteen” ratkaisuksi uuden ”kaupunkisatelliitin” perustamista ja sekin tapahtuu ilman perusteellisia kaava- ja kunnallistaloudellisia selvityksiä. Voi hyvinkin todeta suhteellisuuden tajun matkalla kadonneen. Kalmun ”kaupunkisatelliitin” perustaminen on vastoin valtioneuvoston päätöstä alueiden kehittämisen tavoitteista.

9. Kasvusuuntavertailu vaikuttaa pikemminkin näennäiseltä kuin todelliselta ja järkevältä suunnittelun rajausperusteelta. Ennemminkin selvitys antaa perusteet siihen, että kaikki vertailussa mukana olleet alueet tulisivat olla tarkastelussa yhtenä osayleiskaava-alueena ja että niitä tulisi suunnitella yhdessä nykyisen yleiskaavan tavoitteiden kanssa Vähintä on, että Kalmun ja Riutan alue ovat yhdessä osayleiskaavan alue. 

Maanantaina näistä keskustellaan.

Tuomioja: Keskusta on nyt avainasemassa

 

Kansanedustaja Erkki Tuomiojan (sd.) mukaan keskusta on avainasemassa tulevan hallituksen muodostamisessa. Tuomioja kehuu lauantaina julkaistussa blogikirjoituksessaan SDP:n ja keskustan punamultayhteistyön aiempia saavutuksia ja varoittaa samalla mahdollisen porvarihallituksen seurauksista.

Tuomiojan mukaan hallitustunnustelija Jyrki Kataisen (kok.) tavoite 105 kansanedustajan varaan rakentuvasta porvarihallituksesta on kyllä demokratian pelisääntöjen mukainen, mutta sen seuraukset voivat olla hänen mielestään "varsin dramaattisia".
- Keskusta on nyt avainasemassa. Suomen nousu pohjoismaiseksi hyvinvointivaltioksi on toteutunut suurimmaksi osaksi punamultayhteistyöllä, vaikka saavutus on usein peittynyt siihen liittyneen intressipolitikoinnin pintavaahdon alle, Tuomioja sanailee.
Tuomioja ei usko, että keskustan kannattajat ovat tyytyväisiä kokoomusvetoisen "eriarvoistamispolitiikan" tuloksiin. Samalla hän toteaa, että sosiaalidemokraatit ovat valmiita yhteistyöhön keskustan kanssa.
Kataisen hallitusneuvottelut sosiaalidemokraattien ja vasemmistoliiton kanssa kariutuivat viime keskiviikkona. Tuomioja oli yksi SDP:n neuvottelijoista.
Katainen kertoi perjantaina olleensa yhteydessä sekä keskustaan että perussuomalaisiin uuden hallitusneuvottelukierroksen aloittamiseksi.



Tarjoan seuraavaksi lukijoille kaksi Erkki Tuomiojan blogia todistajaksi, näkijäksi itse politiikan ytimestä:

Häivähdys punamultaa?

Toimittajat ovat niin tottuneet tarkastelemaan politiikkaa vain pelinä ja henkilöintrigeinä, että useimmilta on jäänyt kokonaan huomaamatta miten politiikan sisältö- ja linjakysymykset ovat nousseet vihdoin siihen asemaan, joka niille toimivassa demokratiassa kuuluukin. Toki viime viikot säätytalolla sisälsivät myös pelaamista, mutta eivät siellä missä disinformaatiota levittävä kuiskuttelijakaarti yrittää väittää, ja toisin kuin tämän nielleet toimittajat jaksavat jauhaa se ei todellakaan ollut ratkaisevaa.
Kaikilla politiikkaan jo vuosia kyynisesti suhtautuneilla kommentaattoreilla on vaikeuksia uskoa, että vaalituloksen ja sen taustalla olleen reagoinnin "ainoan vaihtoehdon" uusliberalistiseen politiikkaan ja hyvinvointivaltion hitaaseen alasajoon ja tuloerojen kasvattamiseen halutaan myös tuottavan todellisen muutoksen politiikan sisältöön. Yhtä tuomittavaa näyttää olevan, että SDP haluaa myös vaalien jälkeen pitää kiinni keskeisistä näkemyksistään. Kynnyskysymyksistä ei ole kyse, vaan politiikan kokonaisvaltaisesta linjasta, siitä millainen Suomi meillä tämän vaalikauden päättyessä on: edelleen kasvaneen eriarvoisuuden ja alasajettujen julkisten palvelujen Suomi vai menestyvä, paremman työllisyyden ja oikeudenmukaisemman tulonjaon hyvinvointivaltio?
Jos Kataisen unelma 105 edustajan varaan rakentuvasta porvarihallituksesta toteutuu, on se toki demokratian pelisääntöjen mukainen kuten aina parlamentaarisen enemmistön varassa toimiva hallitus. Seuraukset siitä voivat olla kuitenkin varsin dramaattisia ja sellaisia, joita tämän vaihtoehdon puolesta liputtavat tuskin itsekään toivovat.
Keskusta on nyt avainasemassa. Suomen nousu pohjoismaiseksi hyvinvointivaltioksi on toteutunut suurimmaksi osaksi punamultayhteistyöllä, vaikka saavutus on usein peittynyt siihen liittyneen intressipolitikoinnin pintavaahdon alle. En usko että keskustan kannattajat ovat tyytyväisiä kokoomusvetoisen eriarvoistamispolitiikan tuloksiin, vaan näkevät suomalaisten enemmistön tavoin linjamuutoksen välttämättömyyden. Jos ja kun näin on, niin sosialidemokraatit ovat valmiita yhteistyöhön keskustan kanssa tämän projektin merkeissä.
On itsestään selvää, että tämä on mahdollista vain pitämällä huolta maan kilpailukyvystä ja julkisen talouden kestävyydestä. Valtiovarainministeriön kansainvälistä uusliberalistista valtavirtaa myötäilevillä virkamiehillä ei kuitenkaan ole hallussaan ainoaa totuutta siitä mitä tämä edellyttää. Sosialidemokraateilla on vahva luottamus siihen, että tasa-arvoisempi ja pohjoismaisen mallin vahvuuksiin nojaava Suomi on paras pohja vastata ns. kestävyysvajeen haasteeseen. Pelkän uskon ja optimismin varaan tätä ei tarvitse jättää, ja siksi on oltava myös valmiutta sitoutua tarvittaviin korjaustoimiin, jos maailmantaloudessa tapahtuu ennakoimattomia muutoksia. 

4.6. 2011
Uusi käänne, mutta mihin?
Kun neuvottelut säätytalolla päättyivät alkoi välitön informaatiosota. Valtamedia on halukkaasti niellyt Jyrki Kataisen ja porvarien kertomuksen siitä, miten vasemmistopuolueet kävelivät ulos neuvotteluista. Itse yhtenä SDP:n neuvottelijana tiedän, että hyvin yhtenäisesti toimineet demarit eivät halunneet katkaista neuvotteluja, vaan ne päättyivät siihen, että Katainen kehotti vasemmistopuolueita poistumaan. Tämä tapahtui sen jälkeen kun emme olleet hyväksyneet kokoomuksen vaatimusta alv:n nostosta ja tuloverojen alentamisesta. Meillä olisi ollut oma vastaantuloesityksemme, mutta Katainen ei edes halunnut sitä kuulla.
On tietenkin totta, ettei säätytalolla näennäisesti tapahtumien keskipisteessä nähnyt eikä tiennyt kaikkea mitä tapahtui. On vielä hämärän peitossa, kuinka suunniteltua kokoomuksen toiminta on ollut ja onko se alusta alkaen tähdännyt neuvottelujen kariuttamiseen, jotta voitaisiin päästä takaisin porvarihallitukseen. Tähän viittaavat tiedot jo aiemmin salassa otetuista keskustayhteyksistä.
Neuvottelujen kariutuminen johtui aidoista ja tärkeistä linjaeroista. SDP:ssä on lähdetty siitä, että vaalitulos oli ennen kaikkea epäluottamuslause tähänastiselle eriarvoisuutta ja tuloeroja kasvattaneelle politiikalle. Muutos tähän oli ja on SDP:n tärkein edellytys hallitusyhteistyölle. Kun me lähdimme neuvottelujen talouslinjauksissa samoista luvuista, esityksistä ja tavoitteista kuin ennen vaaleja, tuli vielä hallitustunnustelijalle antamassaan vastauksissa kaikkia menoleikkauksia vähätellyt kokoomus neuvottelupöytään koko ajan kasvavilla vajelaskelmilla ja uusilla hyvinvointivaltiota heikentävillä esityksillä sen tasapainottamiseksi.
SDP tuli näissäkin oloissa vastaan jopa niin pitkälle, että suurin huoli säätytalon ulkopuolella koko ajan oli, olimmeko antamassa liiaksi periksi entisen menon jatkamiseen vihkiytyneelle kokoomukselle. Niin suomalaisen hyvinvointivaltion kuin SDP:n tulevaisuuden kannalta ratkaisevaa on, saadaanko seuraavan hallituksen aikana eriarvoistumiskehitys käännettyä vai ei. Kokoomuksen johdolla se ei tule tapahtumaan.
Mitä seuraavaksi? Aloite on nyt pimeillä voimilla, mutta on aivan liian aikaista sanoa pitääkö heidän otteensa. Kaikkeen on syytä varautua.

Mikko Lund