Heinäluoma ja Filatov Riih8imäellä

Eero Heinäluoma ja Tarja Filatov  Riihimäellä ti 22.3.

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Eero Heinäluoma on Riihimäellä tiistaina 22.3. klo 18  kauppaoppilaitoksella. Heinäluoma  puhuu sosialidemokraattisesta politiikasta, valtiontaloudesta ja kuntataloudesta.

Paikalla on myös piirin sd- kansanedustajaehdokkaita.

Tilaisuuden järjestää Riihimäen sosialidemokraatit. Tervetuloa!

Eduskunnan varapuhemies, kansanedustaja  Tarja Filatov on samana päivänä Riihimäellä tavattavissa ensiksi klo 15 kahvilakonditoria Naurava Delfiini Viialan leipomo  Hämeenkatu 14 paikalla myös ehdokkaat Autio, Filatov, Ojansuu  ja Heinonen. Sen jälkeen Filatov on  Peltosaaressa Telluskadulla klo 17.

Tarja kutsuu maistamaan makkaraa ja keskustelemaan.

Riihimäen kasvusuunta on ehdottomasti etelä

Uudenmaan maakuntakaava perustuu taajamien tiivistämiseen ja pääradan välityskyvyn hyväksikäyttöön. Nämä periaatteet ovat kilpailutekijöitä myös täällä. Päärata ja moottoritie  ovat  erinomaisia mahdollisuuksiamme. Ne ovat meidän vahvat kilpailutekijät  siihen nähden, että Uudellamaalla tarvitaan väyläratkaisuja, erityisesti jos  Lohjan ja Loviisan kasvumahdollisuuksia aiotaan hyödyntää. Mutta myös päärataa pitää kehittää, raiteita lisätä ja välityskykyä parantaa, kuten suunnitelmissa onkin. Hyvinkään,  Riihimäen ja Hämeenlinnakin mahdollisuuksien parantaminen on kiinni juuri tästä.

Päätoimittaja Joonas Romppasen "välilyönti" - kirjoitus Aamupostissa osuu HyRi -alueen yhdyskuntarakenteen kehityksen ytimeen. Hyri- alueen kilpailukyky perustuu pääradan välityskykyyn ja uusien asemataajamien mahdollisuuksiin. Hämeen maakuntakaava  on tunnustamassa  Riihimäen kasvusuunnan etelään. Samalla Kalmun satelliitin  kaavoittaminen tulisi hylätä. Monni on nähtävä mahdollisuutena, pääkaupungin paisuntasäiliönä, johon yhdistetään myös Arolammin  mahdollisuuksien hyödyntäminen. Monni - Arolampi alueesta tulee vain kaavoittaa ja rakentaa maksukykyiselle väestölle suunniteltu ja toteutettu hanke.

Hämeen maakuntakaavaluonnokseen sisältyy se paha puute, että Hämeen maakunnallisena kasvuprojektina, ekologisena eurokaupunkihankkeena olisi tullut nähdä Monni- Arolampi- alue, jolle aluevarauksia osoitettaisiin riittävän kokoisena myös yksityisille maille. Maakuntavetoisena hankkeena asia olisi tullut jo esiselvittää, mutta ei ole myöhäistä vieläkään kaavaluonnoksen perusteluksi.

On  vaikea ymmärtää, miten Riihimäen kaupunginjohto on onnistunut luottamushenkilöitä ihan oikeasti "höntittämään" siten, että kasvusuunnaksi on valittu Kalmu. Mikä hinku tähän on ollut? Lähellähän on tietysti  kaupallista toimintaa, City- Market ym. joiden intressit  ovat vaikuttaneet asiaa. Asiakkaitahan kauppaliikkeet tarvitsevat.

Juhani Nummela kysyy, että  karttavatko Riihimäen kaupunginjohto ja keskeiset luottamusmiehet  Hyvinkään rajaa ? Nummelan mukaan  Riihimäkeä  elähdyttää kuvitelma kaupungista koko HyRi -alueen keskuksena, jota pitää laajentaa moottoritien länsipuolelle radanvarren hyväksikäytön ulottumattomiin.  Nummelan  mukaan Riihimäki kulkee tietoisesti Etelä -Suomen kehittämisperiaatteiden kanssa vastavirtaan; ”ei nähdä tosiasioita - seudulla on metropolialueen kehittymisen suuntaviivoista luettavissa hiipuvaa kehitystä."

Näin se on  pakko tunnustaa, ellei virkajohto tai luottamushenkilöjohto muuta pysty  todistamaan.

Kansan Uutiset paljastaa:

Kansalaisvoimalla Wikileaksin puolesta salailua vastaan

Toimittaja Antero Eerola ja kansainvälisen politiikan professori Heikki Patomäki virittävät suomalaista kansalaistoimikuntaa tukemaan kansainvälisen politiikan salaisuuksia paljastavaa Wikileaks-sivustoa.

Eerola arvelee, että salailukulttuuri kansainvälisessä politiikassa tulee Wikileaks-vuotojen seurauksena murenemaan, vaikkei kokonaan poistukaan. Patomäki uskoo paljastusten Irakin ja Afganistanin sotien julmuuksista, kuten aseettomien toimittajien ampumisesta helikopterista Irakissa, heikentävän entisestään näiden sotien yleistä hyväksyttävyyttä.

Eerola ja Patomäki arvelevat vasemmiston kannattajien suhtautuvan myönteisesti Wikileaksiin ja sen tueksi suunniteltuun kansalaistoimintaan.

Kansalaistoimikunnasta odotetaan laajapohjaista. Sen perustava kokous pidetään monen lajin aktivisteja kokoavan Suomen sosiaalifoorumin yhteydessä Helsingin ruotsinkielisellä työväenopistolla Arbiksella lauantaina 2.4. kello 16. Kokous on kaikille avoin, kuten julkisuusperiaatetta ajavalta hankkeelta voi odottaakin.

Tarkemmin asiasta  kertoo Kansan Uutisten Viikkolehti perjantaina 18. 3. 2011.

Mikko Lund

Vaalikeskusteluista, luokista ja valtion velkaantumisesta

Vaalikeskusteluista, luokista ja valtion velkaantumisesta

Vaalikeskustelut ratkaisevat vaalipäivän tuloksen

Eduskuntavaalikamppailun loppusuora on alkanut. Vauhditukseksi on saatu  lukuja mielipidetiedusteluista. Helsingin Sanomien ja Ylen kyselyt tuottivat hieman toisistaan poikkeavia numeroita, mutta suunnat ovat yhä selvät. Perussuomalaisten nousu jatkuu. Kokoomus sinnittelee suurimpana. Keskusta ja demarit  ovat tasavahvoja. Vaali ratkaisee lopulta kannatuksen.Kuukauden päästä on selvillä, mitkä ovat neljän suuren puolueen voimasuhteet, joilla on suurin merkitys hallituskokoonpanoon ja -ohjelmaan.
Moni äänestäjä on kantansa ratkaissut, mutta moni miettii vielä. Kuinka moni äänestää? Niitäkin on, jotka eivät aio äänestää. Sosialidemokraattien ohjelmalla on suurin kannatus. Kaikkihan me olemme hyväksyneet tämän yhteiskunnan sosialidemokraattiset arvot. Television pääkanavien suuret vaalikeskustelut ovat merkittävässä asemassa.. Erityinen huomio kohdistuu siihen, miten neljän suurimman puolueen puheenjohtajat niissä menestyvät, miten puhuvat ja mitä lupaavat.Sosialidemokraattien voitto äskeisissä Hampurin vaaleissa  lupaa sosialidemokraateille hyvää. Oikeistosuunta on täälläkin kääntymässä. Se realisoituu lopulta vain äänestämällä!
 Askelmerkit uudelle hallitukselle
Valtiovarainministeriön mukaan seuraavan hallituskauden aikana talous kasvaa, mutta velkaantuminen jatkuu silti. Helppoa ei tule olemaan uusillakaan ministereillä ja kansanedustajilla. Mannaa ei ole hallituksella kerta kaikkiaan jaossa. Suomi velkaantuu joka vuosi  8 miljardilla eurolla aina vuoteen 2015  saakka. Julkinen velka on kasvanut parissa vuodessa noin 25 miljardia eli noin 15 prosenttiyksikköä suhteessa kokonaistuotantoon. Uusi hallitus joutuu ottamaan lisää velkaa,  mutta velkaantuminen pitäisi saada pysähtymään ja velka pitäisi maksaa pois. Siinä  uuden hallituksen lähes ylittämätön haaste siitä riippumatta, mitkä  puolueet hallituksessa tulevat olemaan.
Suomen budjettitalouden arvioidaan olevan alijäämäinen koko 2012-2015 kauden ajan, arvioi valtiovarainministeriö  julkaisemansa teknisen menokehyksen yhteydessä. Valtionvelka kasvaisi vuosittain noin 8 miljardilla eurolla nousten noin 117 miljardiin euroon vuonna 2015. Tarkistettu vaalikauden  kehys vuoden 2011 hintatasossa  on  38 003 miljoonaa euroa, Vuonna 2011 verotulojen ennakoidaan kasvavan 9 ½ prosenttia, minkä jälkeen kasvu hidastuu. Kuntien verotulojen arvioidaan vähenevän vuonna 2010 0,6 prosenttia. Vuosina 2011- 2014 kuntien verotulojen arvioidaan kasvavan keskimäärin 3,2 prosenttia vuodessa, arvioi VM. Muun muassa eläkemenojen ennakoidaan kasvavan voimakkaasti. Toisaalta esimerkiksi työttömyysturvamenot alenevat, koska taloustilanteen ennustetaan kohenevan. Toisaalta Suomen kokonaistuotanto kasvaa edelleen odotettua nopeammin. VM:n kansantalousosasto nosti kuluvan vuoden bruttokansantuotteen kasvuennusteen 3,5 prosenttiin. Ensi vuonna bruttokansantuote kasvaa puolestaan 2,5 prosenttia eli hieman hitaammin kuin joulukuun suhdannekatsauksessa arvioitiin. Teknistä kehystä käytetään pohjapaperina hallitusneuvotteluissa. Varsinaisen poliittisen kehyspäätöksen tekee uusi hallitus.

Luokkayhteiskunnan paluu  

Anna Kontula  kirjoitti Aamupostin blogissa 4.3.2011 seuraavaa:
”1990-luvun alusta lähtien Suomi on kasvattanut tuloerojaan niin hurjaa vauhtia, että siinä on Margaret Thatcherilläkin ihmettelemistä.Vaikka vanhat tasa-arvon rakenteet vielä vähän jarruttavat, on tuloerojen uskollisia seuralaisia nähty täällä taas – pitkäaikaistyöttömien, toimeentulotukiasiakkaiden, lastensuojelun tarpeen ja alkoholikuolemien määrät kasvavat tasaisesti. Suuriin tuloeroihin kytkeytyy yleensä muutakin eriarvoisuutta, esimerkiksi terveys- ja koulutuseroja.Joidenkin tutkimusten mukaan pienet tuloerot ovat paras yhteiskuntien onnellisuusmittari. Bruttokansantuotteeltaan köyhissä maissa voi elää tyytyväisiä ihmisiä, jos varallisuus jakautuu verrattain tasaisesti. Toisaalta suurten tuloerojen maissa kärsivät lopulta myös hyvätuloiset, sillä sosiaalisten ongelmien lisääntyminen ja yhteisöllisyyden hajoaminen laskevat kaikkien elintasoa.Kun luokat palasivat, tuli luokkatutkimuksestakin jälleen trendikästä. Nykyään ilmestyy joka kuukausi selvitys, jonka mukaan väestön jakaantuminen on syvempää ja monimuotoisempaa kuin on osattu ajatella.Enää ei ole kyse vain tuloeroista, vaan niiden ympärille on selkiintynyt eriytyneitä kulttuureja, uutta työväenkulttuuria ja toisaalta eliittien elämäntapoja.Niinpä yhteiskuntaluokkasi ohjaa, paljonko painat, millaisia vaatteita käytät ja mitä musiikkia kuuntelet. Tutkimusten mukaan se myös määrittelee päihteiden käyttöä, seksielämää, ruokavaliota, elinikää ja harrastuksia.Tietenkään kyse ei ole ehdottamasta laista, vain tilastollisista keskiarvoista. Kulttuurin ja tuloerojen kytkös näyttää kuitenkin koko ajan vahvistuvan. Luokka-asema siirtyy jälleen myös sukupolvelta toiselle.”
Kiviniemen hallitus ja sen puolueet  keskusta. kokoomus, vihreät ja ruotsalaiset eivär tehneet mitään syrjäytymisen vähentämiseksi Päinvastoin.
Tästä asiasta Erkki Tuomioja  puhui Riihimäellä käydessään. Sosialidemokraattinen järjestöväki kiitteli Tuomiojaa. Ehkä puhe sai vähän liikahdusta ja joillakin ihan pistoksen  sieluun, mutta ei se sitä tarkoita, että Riihimäen sosialidemokraatit  irtautuisivat kokoomuslaisen virkajohdon ja luottamusmiesjohdon käsikynkästä ja että sosialidemokraatit ryhtyisivät ajamaan  luokkayhteiskunnan  vastaista oikeaa sosialidemokraattista politiikkaa. Vanhat rakenteet ja käyttäytymistavat  ovat sitkassa.Suurin ongelma sosialidemokraateilla on Riihimäellä  sosialidemokraattisen ohjelman puute, ei tiedetä mitä pitäisi  tehdä. Ja kun ei tiedetä, mitä tehdä, tehdään se, mitä kaupunginjohtaja Seppo Keskiruokanen esittää.
Sama tuska on toki kokoomuksen, keskustan, kritillisten  ja vasemmistoliitonkin valtuutetuilla, hekin äänestävät sen mukaan, mitä Keskiruokanen esittää.
Valtakunnan tasolla tätä ongelmaa ei ole, sillä SDP:lla on ajanmukaiset ja hyvät ohjelmat vastaisen politiikan varalle ja puolueen edustajat ovat valmiit toteuttamaan ohjelmat.
Lisäksi SDP on ollut oppositiossa ja silloin ohjelma pysyy kirkkaana mielessä.

Mikko Lund

Skinnari tavattavissa SUNNUNTAINA RIIHIMÄELLÄ

Kansanedustaja Jouko Skinnari (sd) tavattavissa Riihimäellä su 20.3. klo 14 ja 15

 Kyllä se helkutisti näitä Nato-kiimaisia harmittaa

Riihimäen kasvusuunta on etelässä

Eduskunnan talousvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Jouko Skinnari (sd)  on tavattavissa Riihimäellä sunnuntaina 20.3. klo 14 Valintatalon edusta  Peltosaari  ja klo 15  Siwan edusta keskustassa.

Tervetuloa tapaamaan kansanedustajaa!

Jouko Skinnari kirjoitti blogissaan 3.3. seuraavaa:

”Vanhasen – Kiviniemen – Kataisen hallitus on pannut veronmaksajien rahat menemään. Vanhasen-Heinäluoman hallituksen jäljiltä valtion kassassa oli rahaa kolme miljardia, kun porvarihallitus aloitti 2007. Noin 11 miljardia on jaettu pääasiassa sulle –mulle -periaatteella. Hämäykseksi on syytetty maailmanlaajuista lamaa. Osansa on toki silläkin. Mutta suurin osa ylivelkaantumisesta on kotitekoista.

Kiviniemen hallitus näyttää kyselytunneilla tuskaiselta. Ongelmat alkavat kasautua. Vastuuseen on huudettu jo seuraavakin hallitus. Maassa on yhtaikaa kaksi hallitusta: tämä porvarihallitus ja seuraava hallitus. Mikä on seuraava hallitus? Sen vaalit ratkaisevat.”

 

Kyllä se helkutisti näitä Nato-kiimaisia harmittaa

Suomen  pienen  Nato- kiimaisen klikin jatkuva, ikuiselta vaikuttava ongelma on, että Naton vastustajia on kannattajiin verrattuna kaksinkertainen määrä. Yksi Nato- klikin äänitorvi on Ilta- Sanomat. Ilta- Sanomat  suitsutti (3.1.), että Nato- jäsenyyden kannatus on korkeammalla  kuin pitkään aikaan. Tällaista tiedonvälitystä on vähintäänkin pidettävä epätoivoisena. Lehti ei kerro tosiasioita, vaan haluamiaan kuvitelmia, toiveita  ja pyrkii tällä tavalla vaikuttamaan kannatukseen  myönteisesti.

 Tosiasiassa edelleen valtaosa eli selvä enemmistö  59 prosenttia suomalaisista vastustaa  Taloustutkimuksen mukaan Suomen Nato- jäsenyyttä.

Arvaa, harmittaako se tätä  Nato- klikkiä  ja eritoten Ilta- Sanomia.

Ilta-Sanomat  on oikeasti  Naton kannalla. Voidaan sanoa, että se on ihan Naton asiamies  Suomessa. Sen takia ei ole ihme, että lehti saa isot otsakkeet siitä, että peräti  26 prosenttia suomalaisista haluaisi maamme liittyvän sotilasliiton jäseniksi.  Siis vain 26 prosenttia, neljäsosa suomalaisista on valmis tapattamaan itsensä,  perheensä ja naapurinsa Naton nimiin.

Ketä tähän Nato- uskovaisten valittuun joukkoon kuuluu?

Asialla on  tietysti kokoomus, ammattisotilaat, muutama tiedottaja ja onhan siellä muutama  sosialidemokraattikin, kuten mm.  Martti Ahtisaari.

Riihimäen kasvusuunta on etelässä

Juhani Nummela  kirjoittaa Aamupostin nettiversion keskustelupalstalla 18.3. seuraavaa:

”Riihimäen seudun kuntien tulevaisuuden kannalta kasvun eväät ovat etelässä ja siellä tapahtuva kehitys on merkityksellisintä. Kuntien talouden etunoja on saavuttanut kriittisen pisteen eikä rahoituksellisia kehityspanoksia ole viljalti käytettävissä. Jäljellä on vain rakenteellisia.

Velkataakan kantoon tarvitaan kipeästi uusia asukkaita, eikä mitä tahansa! Pitäsi saada monipuolistettua elinkeinorakennetta ja työpaikkoja, joiden ansiotaso kasvattaa kuntien keskimääräistä verotettavaa tuloa; pätkätöihin ja logistiikkaan perustuvat ansiomahdollisuudet eivät takaa kuntien tulopohjan kasvua ja johda kestävään meno/tulotasapainoon.

Ollaan kehittyvän metropolin kanssa kilpasilla. Tarvitaan yhdyskuntarakenteellisia ratkaisuja, joilla seudun vetovoima ja ekologinen tila paranee. Uudenmaan maakuntakaavan perusideat - taajamien tiivistäminen ja pääradan välityskyvyn hyväksikäyttö - ovat kilpailutekijöitä tälläkin seudulla. Ajallisestikin nopeammin käyttöön otettavissa kuin esim. uusien väyläratkaisujen takana olevat kaupunkiseudut Uudellamaalla.

Kanta-Hämeen maakuntakaavan kuulemisvaiheen kaavaluonnos ei valitettavasti tätä kilpailuetua käytä hyväksi; tyytyy vain seurailemaan kuntien maankäytön kasvusuuntainventointia. mahdollisuutta ei nähdä maakunnallisen kasvun potentiaalina. Kaavalla voisi ohjata maakuntien sauma-alueiden käyttöä ja edistää/pakottaa kuntia yhteistyöhön. Luonnos on löysää kamaa verrattuna uusmaalisten vastaavaan otteeseen. Se voisi ja sen pitäisi pelastaa kuntia itse itseltään - generoida niitä todellisen seutumenestyksen tavoitteluun.”

Aivan naulan kantaan naputeltu. Valitettavasti  hyvä teksti taitaa mennä ohi.  Ymmärtävätkö Riihimäen virkamiehet, ja kunnallispoliitikot  ovat sen verran laiskan sutkeita että halua ja harrastusta ei  riitä linjan ja toiminnan uudistamiseen ohi virkamiesten ?

Mikko Lund

Tuomioja: Hyvinvointiyhteiskunta muuttumassa luokkayhteiskunnaksi

Erkki Tuomiojan  mukaan suomalaisen yhteiskunnan

kehitystä luonnehtii luokkayhteiskunnan paluu

Kansanedustaja Erkki Tuomioja tarkasteli  Riihimäen sosialidemokraattien tilaisuudessa kauppaoppilaitoksella  hyvinvointivaltion kehitystä ja nousua sekä nyt viime hallituksen aikana voimistunutta hyvinvointivaltion hiipumista ja alasajoa. Pohjoismaat ja Suomi siinä mukana ovat menestyneet valtioiden välisissä kauneuskilpailuissa.  Pohjoismaat ovat usein kärkikymmenikössä  mitataan sitten kilpailukykyä, tasa-arvoa, hallinnon luotettavuutta tai kansalaisten onnellisuutta. Hyvinvointivaltio on ollut lajissaan menestys, jota muutkin haluavat ja voivat tavoitella.

Tuomioja laskee, että hyvinvointivaltio oli vahvimmillaan Suomessa 1980- luvun alussa, jolloin köyhyysaste oli alimmillaan, vain kahdeksan prosenttia. Nyt se on noussut  jo 14 prosenttiin, tuloerot kasvavat nopeasti, eriarvoisuus lisääntyy. Luokkayhteiskunta tekee paluutaan.

Superrikkaat 10 prosenttia elävät jetset- elämää aivan omissa maailmoissaan, kulutustyyleissään  ja rikastuvat lisää. Köyhät, työttömät, toimeentulotukiasiakkaat ja leipäjonoissa roikkuvat  kituvat päivä kerrallaan. Keskiluokka sinnittelee parhaansa mukaan ja jakaantuu niihin, jotka rikastuvat ja niihin, jotka pelkäävät putoavansa.

Tuomioja huomautti, että luokkayhteiskunnan mukaista on   hyväosaisuuden ja myös huono-osaisuuden yhä selkeämpi periytyminen.

Tuomiojan mukaan eriarvoistumiskehitys on katkaistava progressiivisella verotuksella. Pääomaverotus on asetettava samalle viivalle muun verotuksen kanssa.

Tilaisuuden lopuksi  syntyi keskustelua nuorten puuttumisesta  tästäkin tilaisuudesta. Itsekin nuori, kansanedustajaehdokas Miia Nahkuri (sd)  kaipasi aitoa nuorten kuuntelua ja huomioon ottamista.

Matti Kassila Vantaalta ehdottaa sosialidemokraateille paluuta juurilleen

Kassila kirjoittaa Hesarissa (17.3. mielipide Sosialidemokraattien pitäisi palata juurilleen), että SDP on kyennyt nostamaan työväestön aseman merkittäväksi luomalla ammattiyhdistysliikkeestä vahvan yhteiskunnallisen tekijän. Se on ollut keskeisenä tekijänä luomassa hyvinvoinnin yhteiskuntaa, josta olemme saaneet nauttia vuosikymmenet.

SDP:n oppositiopolitiikassa ei ole ollut mitään entisen veroisia sosiaalisia teemoja, vaan tavallista kansaa rasittavaa kiistelyä muiden vanhojen puolueiden kanssa EU- politiikasta, kansa ei siitä mitään ymmärrä.

Ei ole näkynyt merkkejä siitä, että puolue olisi kaivautunut juurilleen, mikä seikka on antanut porvaripuolueille mahdollisuuden julistautua jopa työväenpuolueeksi.

Kassila ihmettelee suuresti, miksei SDP  ota pääteemakseen vaaleissa köyhyyden lisääntymistä, vanhusten, vammaisten ja muiden erityisryhmien syrjäytymistä, nuorten työttömyyttä, jotka ovat alun perin kuuluneet demarien keskeisiin tehtäviin.

Nämä asiat kansa ymmärtää, sillä lähes jokaisen lähipiiriin kuuluu tällaisia ihmisiä, ja ne ovat sydämen asioita, ja tunteellahan vaalivalinnat tehdään, opastaa Kassila.

Olen Kassilan kanssa paljossa samaa mieltä. Silti  minusta SDP on näissä vaalikeskusteluissa  ja vaaliohjelmissa nostanut näitä asioita esille.

Kysymys on myös sosialidemokraattien mielipiteen saamisesta kuuluviin. Esimerkiksi  Tuomiojan vierailusta Riihimäellä paikallinen Aamuposti- lehti   ei kirjoittanut yhtään toimituksen juttua tai uutista. Asiaa ei voi parhaalla tahdollakaan pitää monipuolisena tai objektiivisena tiedon välityksenä.

Tilanne Fukushiman ydinvoimalassa on edelleen erittäin vakava

Hesari kertoo, että Kansainvälisen atomienergiajärjestön (IAEA) mukaan tilanne Fukushiman ydinvoimalassa on edelleen erittäin vakava muttei muuttunut merkittävästi keskiviikosta.

Järjestö kuvaa tilannetta "melko vakaaksi." Ongelmallisin on IAEA:n mukaan nyt voimalan nelosreaktori, jossa jo keskiviikkoaamuna Suomen aikaa epäiltiin, että käytettyä ydinpolttoainetta varastoiva vesiallas saattaa kiehua.

Japani on ilmoittanut IAEA:lle, että ylimääräisen sähkökaapelin asentaminen kakkosreaktoriin onnistui. Japani pyrkii palauttamaan virrat kakkosreaktoriin mahdollisimman pian.

Jopa aletaan Suomessakin tarkastaa…

Säteilyturvakeskus käynnistää suomalaisten ydinvoimaloiden turvajärjestelmien tarkistamisen

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarisen (kesk.) mukaan voimaloiden ulkoinen sähkönsyöttö ja tulvasuojaus riskitilanteissa käydään läpi.

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen on ollut yhteydessä STUKin johtoon ja valmiusjärjestelmien toimivuus on syytä tarkistaa Japanin ydinvoimalaonnettomuuksien jälkeen.

Pekkarinen kertoi asiasta YLE Turun haastattelussa.

Ks. tarkemmin http://yle.fi/alueet/turku/2011/03/stuk_kaynnistaa_suomalaisvoimaloiden_turvaselvityksen_2431733.html

 Japanin ydinonnettomuudet ovat synnyttäneet voimakasta keskustelua

ydinvoimasta ja voimaloiden turvallisuudesta

Fysiikan professori Antti Luukko pitää internetiä hyvänä tiedonlähteenä, mutta suosittelee seuraamaan ensisijaisesti viranomaisten tiedotteita huhupuheiden katkaisemiseksi.

Japanin ydinvoimaloista kantautuvan uutistulvan keskellä on vaikea keksiä, mitä uskoa.

- Tällä hetkellä tiedotusvälineissä on paljon tunneperäistä uutisointia, sanoo eläkkeellä oleva fysiikan professori Antti Luukko.

Internetissä tieto leviää nopeasti, mutta niin leviävät perättömät huhutkin.

Ks. http://yle.fi/alueet/etela-karjala/2011/03/fysiikan_professori_ydinvoimahysteriaan_ei_syyta_2433058.html

 Mikko Lund

Yhdenmukaisuuden demokratia – Hyvä Veli- joukko - voi Riihimäellä hyvin !

Saadaanko vanhusten hoito vihdoinkin näiden eduskuntavaalien jälkeen kuntoon?

Yhdenmukaisuuden demokratia – Hyvä Veli- joukko - voi Riihimäellä hyvin !

 Jyväskylän yliopiston valtio-opin professori Kari Palonen on sitä mieltä, että viranomaisia, virkamiehiä ja poliitikkoja sopii epäillä. Palonen totesi Jyväskylän  politiikan tutkimuksen päivillä, että epäluulo kuuluu parlamentarismiin, tai vielä enemmän: Se on jopa demokratian edellytys!

 Palosen mukaan epäluulo purkaa auktoriteettien ja esivallan kunnioitusta sekä ylhäältä tulevien määräysten tottelemista. Epäluulo myös estää ”alamaisia” samastumasta hallitseviin.

 Parlamentaarinen politiikka edellyttää Palosen mukaan asioiden käsittelemistä vastakkaisista näkökulmista jo pelkästään sen ymmärtämiseksi, mistä asioissa on kysymys. Tarvitaan syvää epäluuloisuutta kaikkia esityslistalle tulevia kysymyksiä kohtaan.

 Ei kuitenkaan riitä, että vastakkaisista näkökulmista tarkastellaan vain jo asialistalla olevia kysymyksiä. Keskustelua puolesta ja vastaan pitäisi Palosen mielestä käydä myös siitä, mitä asioita on tuotu esityslistalle ja mitä jätetty asialistan ulkopuolelle.

 Vähintä olisi, että kaupungin virkamiesten päätösehdotuksissa olisi vaihtoehtoiset esitykset.

 Tätähän minä olen sanonut Riihimäen politiikasta.  Olen ollut tietoisesti ja luonnostaan kriittinen. Valtaa pitäneet  ovat pyrkineet selittämään tällaisen toiminnan hyvin epäisänmaalliseksi. On sanottu, että ”likaan omaa pesää”,  että ”mustaan Riihimäen kaupunkia”.

Paloseen viitaten asian voi nähdä myös siten, että juuri ”tämä Riihimäen Hyvä Veli- joukko ”  ”likaa  omaa pesäänsä”  He kieltävät asioiden käsittelyn eri puolilta. Kun asioita ei tutkita eri näkökulmista, ymmärryksemme niihin on pakostakin vajaa ja puolinainen. Silloin emme päätöksissä pääse  parhaimpaan mahdolliseen tulokseen. 

Toimintamme on silloin rajoittunutta. Teemme ja hyväksymme näissä yksinkertaistamisissa  ihan oikeita ”tyhmentymissopimuksia”.  Kun olemme lopulta kaikki yhtä mieltä, olemme vain olevinamme jotain mieltä.

Kaupunkilaiset, jotka eivät ole tässä koneistossa mukana kuin ainoastaan löyhästi  - äänestäjänä  - näkevät kulissien läpi. Epäluulo on syvää ja käsin kosketeltavaa. Päätöksentekijöihin ei  paljoa luoteta.

Epäluottamus on aivan oikeutettua ja tarpeellista!

Vähintään sen "Hyvä Veli- joukko" on ansainnut!

Tästä epäluottamuksesta ja tyytymättömyydestä  kannatuksensa kerää myös perussuomalaiset. Vasemmistopuolueet ovat aikaisemmin  keränneet tyytymättömyyden. Nyt yhteys on paljossa kadonnut ja katoamassa.

Saadaanko vanhusten hoito vihdoinkin näiden eduskuntavaalien jälkeen kuntoon?

Vanhuspalvelulaki tulee tarpeeseen. Laki on valmistunut sosiaali- ja terveysministeriössä ja on eduskunnan sinettiä  vailla. Seuraava uusi  hallitus ja eduskunta pääsevät näyttämään asiassa kyntensä. Ikäihmisten osuus väestöstä kasvaa lähivuosina dramaattisesti. Samalla kasvaa julkisen ja yksityisen hoivan, hoidon ja palvelujen tarve.

Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan joka neljäs yli 75-vuotias tarvitsee säännöllistä apua joko ympäri vuorokauden tai kotisairaanhoitona.

Tarkentava ja velvoittava vanhuspalvelulaki ei tule yhtään liian aikaisin, sillä vanhustenhoidossa on viime vuosina ilmennyt järkyttäviä puutteita. Sosiaali- ja terveysalan valvontaviranomainen Valvira antoi äskettäin 200 laitokselle huomautuksen eriasteisista puutteista. 

Vanhuksia pidetään lääketokkurassa, eikä lääkitystä tarkisteta riittävän usein. Monessa laitoksessa asukkaat ovat nälissään, koska kukaan ei ehdi syöttää tai ruokailuväli on liian pitkä.

Koska vanhuksia ei ehditä käyttää vessassa, monelle toimintakykyisellekin pannaan rutiininomaisesti vaippa, joka vaihdetaan liian harvoin. 

 Kansanedustaja Satu Taiveaho (sd)   kirjoitti Hämeen Sanomissa 15.3.2011  nostaen  esille monen oppositiopuolueen  kansanedustajan pelon, että vanhuspalvelulaki ” jää torsoksi”. Taiveahon mukaan lakiehdotuksessa on pahoja puutteita mm.

1. Laki ei säädä henkilöstömäärästä, vaikka riittävä henkilökunta on oleellisin vanhustenhoivan laadun tae.

2. Geriatrisen osaamisen vahvistamista ei ole lakiluonnoksessa.

3. Palveluiden sisällön kehittämiseen lakiluonnos ei ota kantaa, kuten vanhusten oikeuteen sosiaaliseen toimintaan ja ulkoiluun vanhustenhuollon yksikössä.

4. Ikäihmisten palveluja ei nähdä kokonaisuutena, lakiluonnos ei tuo kotihoivan ja omaishoidontuen tarvetta tarkempaan säätelyyn.

5. Vanhusasiainvaltuutetun virkaa ei esitetä eikä vahvisteta valvonta-  ja ohjaustoimintaa aluehallintovirastossa  ja Valvirassa.

6. Lain täytäntöönpanon resurssit tulee turvata.

Taiveaho on kiinnittänyt huomiota aivan oikeisiin lakiluonnoksen puutteisiin. Seuraavilta hallitusneuvotteluilta, hallitukselta ja eduskunnalta on lupa odottaa lakiluonnoksen korjaamista.

Suomen sivistystaso ilmenee pelkistetysti siinä, miten mm. vanhuksista pidetään huolta.

Perheet ovat hajaantuneet eri puolille maata, eivätkä lapset ja heidän vanhempansa enää asu samalla paikkakunnalla. Lähin omainen on usein viranomainen. 

Vanhuspalvelulaki  voi korjattuna ja muutettuna  tuoda  yli 75-vuotiaiden ikäihmisten hoitoon ja palveluihin lain velvoittamia oikeuksia, säännöksiä ja tarkistuksia nykyisten moninaisten suositusten sijaan. 

Lain voimaantulon jälkeen päätös palvelujen saamisesta olisi tehtävä kolmessa kuukaudessa. Jatkossa eivät riitä ikäihmisten tarpeista tehdyt palvelusuunnitelmat, vaan ne on myös toteutettava. 

Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellun vanhuspalvelulain on määrä edistää iäkkäiden hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä. Samalla on tarkoitus varmistaa, että palvelut myös toteutuvat ja ilmeneviin puutteisiin tartutaan.  Valvonnan ja epäkohtiin puuttumisen ongelma on siinä, että se edellyttää  selviä säädöksi. Virkamiehet eivät voi  lakia soveltaessaan  tulkita säädöksiä miten sattuu, eduskunnan on säädettävä säädökset   riittävän velvoittaviksi.

Lain voimaantulon aikataulusta ei ole vielä tietoa, mutta selvää on, että asiaan palataan hallitusneuvottelujen yhteydessä.

Mikko Lund

Japanin Fukushiman ydinkatastrofi nostaa ydinvoiman harkintaan

Japanin Fukushiman ydinkatastrofi  nostaa ydinvoiman harkintaan

 Ydinvoimakeskustelu on heräämässä Suomessa, kuten muuallakin. Ydinvoimaloiden turvallisuudesta on käyty  vuosia kiistaa. Kuka pystyy takaamaan, että voimalat olisivat täysin turvallisia? Maanjäristysalueilla riskit ovat tietysti vielä moninkertaiset. Ja mistä me varmasti tiedämme, milloin missäkin järisee. 

 Entä jätteen säilytysongelmat ja turvallisuuskysymykset?  USA:ssa ydinjäte säilötään miljoona vuotta?

Ydinvoimasta on tullut Japanin tapahtumien myötä yksi huhtikuun vaalien yksi teema. Japanilaisten ydinvoimaloiden onnettomuudet ovat ihmisten mielissä. Asiasta puhutaan kadulla, kahviloissa, toreilla ja kodeissa.

 Ihmisten huoli on väärentämätön. Joditablettien menekki  Suomessa kertoo suorastaan kauhun puolella olevasta pelosta Sitä ei pidä vähätellä. Tietoa on oltava tarjolla. Japanin tapahtumat kääntävät kansan enemmistön mielet  huolen puolelle, kun pohditaan ydinvoiman lisärakentamista.  Tämän hetkisen tiedon varassa Japanin voimalat  kestävät ankarankin maanjäristyksen. Ainakin ovat tähän asti  kestäneet.  Japanissa on lähes 60 ydinvoimalaa.

Kokoomuslaisen valtiovarainministeri Jyrki Katainen syyttää kriitikoita ja ongelmien esiin nostajia ”haudoilla hyppimisestä. Todella erikoista. Todella kummallista.

Saksan liittokansleri Angela Merkel on määrännyt turvallisuustarkastuksen kaikkiin Saksan atomivoimaloihin.  Monessa muussakin Euroopan maassa aiotaan valvontaa parantaa.  Meilläkö siihen ei ole tarvetta? Suomi työntää  taas pään pensaaseen. Meillä ei voi sellaista tapahtua kuin Japanissa.

Voiko Suomi todellakin olla poikkeus?

Entä Venäjän ydinvoimaloiden turvallisuus? 

Venäjä on meitä lähellä  ja siellä on käytössä vielä vanhaakin teknologiaa.

Miten hallitus todella  hoitaa Suomen kansalaisten turvallisuutta?

Onko hallituksesta siihen?

Vasemmistoliitto teki välikysymyksen EU:n tukipaketista

Syynä välikysymykseen oli vasemmistoliiton mukaan se, että näin mittavaa asiaa ei voida ratkaista vain eduskunnan suuressa valiokunnassa. Vasemmistoliitto katsoo, että pääministeri Mari kiviniemi  (kesk) ei ole riittävän hyvin selvittänyt, kuinka suuri Suomen osuus on EU:n talouskriisin rahoituksesta. Kysymys palautui vanhaan kiistaan. onko takausvastuu 8 vai 16 miljardia.

Eduskuntaryhmän puheenjohtajan Annikka Lapintien mukaan pääministerin arvio siitä, että Suomen maksaman tuen lisäys on torjuttu, "ei ole koko totuus".

Pääministerin tulisi kertoa asiasta eduskunnalle.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki  kysyi, kumpi on pahempi, se että pääministeri ei ole halunnut sanoa vai että hän ei ole ymmärtänyt mitä päätettiin.

Tukirahaston mahdollisuudet ovat yltäneet 250 miljoonaan. Nyt EU sopi 440 miljardista. Pysyvän tukirahaston tasoksi sovittiin 500 miljardia euroa  Uutispäivä Demarin ja myös Hesarin  mukaan.

Hesari kirjoitti:

Euroryhmän johtaja Luxemburgin pääministeri Jean -Claude  Juncker ilmoitti maanantai-iltana, että takausten lisääminen on käytännössä ainut keino vahvistaa ERVV:tä . Samaa mieltä on euromaiden suuri enemmistö.

Kataisen mukaan Suomi on ollut melko yksin takausten lisäämistä vastaan. Saksalta on tullut vähän apua, Katainen sanoi.

Suomessa päätökset menevät uuden eduskunnan käsittelyyn.

 Mikko Lund

Erkki Tuomioja keskiviikkona 16.3. klo 19 Kauppaoppilaitoksella

Suuren valiokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Erkki Tuomioja  Riihimäen kauppaoppilaitoksella  keskiviikkona 16.3. klo 19

Riihimäkeläisillä on  hyvä mahdollisuus tulla tapaamaan  keskiviikkona 16.3. klo 19 Riihimäen kauppaoppilaitokselle  eduskunnan suuren valiokunnan puheenjohtajaa kansanedustajaa Erkki Tuomiojaa.

Tuomioja puhuu sosialidemokratian tulevaisuudesta.

Tilaisuus on avoin keskustelutilaisuus. Tervetuloa!

Tilaisuuden järjestää Riihimäen sosialidemokraatit.

Ajankuva: Joditabletit loppuivat Riihimäeltä 

Aamuposti kertoo, että joditabletit ehtivät loppua lauantain aikana Riihimäen Majakka-apteekista.

Säteilyturvakeskuksen mukaan joditabletteja ei tarvitse syödä Japanin mahdollisten säteilyvuotojen varalta.

SDP:n varapuheenjohtaja Ilkka Kantola  kävi Herajoella

SDP:n varapuheenjohtaja, kansanedustaja, ent. piispa Ilkka Kantola vieraili Herajoella  ja puhui kristinuskosta ja sosialidemokratiasta. Puhe oli nöyrää ja tutkiskelevaa mietiskelyä ihmisestä, yhteiskunnasta ja  ihmisen tuskasta ja lohdutuksesta maailmassa. Yleisö silminnähden piti vieraasta.

Ilkka Kantola kirjoitti 4.3. blogissaan niin mielenkiintoisesti, että lainaan häneltä kappaleen tähän.

”Moraalinen ylemmyys ällöttää

Käry kävi Petri Salolle. Hah hah haa. Siitäpä sai, kokoomusketku. Meni Vihreitten virittämään ansaan. Minullekin sama ansa viritettiin, mutta en siihen langennut. Että en langennut, saattoi johtua moraalistani. Luultavasti kuitenkin enemmän elämänkokemuksesta, joka panee suhtautumaan epäillen tuntemattomien anteliaisiin tarjouksiin. Kun minulle tarjottiin 3000 euroa vaalilain vastaisesti nimettömänä, jokin sai aavistamaan, että tässä voi olla kyseessä ansa. Vastasin tarjoukseen äärimmäisen kohteliaasti siltä varalta, että liikkeellä on ihan oikeasti ystävällinen tuntemattomana pysyttelevä liikemieslahjoittaja. Mutta sanoin, että ilmoitusraja menee 1499 eurossa, ja että tästäkin tuesta olen tosi kiitollinen. 

Tarkemmin ajatellen Vihreitten virittämä ansa kertoo Vihreän liiton yhteiskuntanäkemyksestä. Sofi Oksanen on palkitussa kirjassaan ”Puhdistus” kuvannut yhteiskuntaa, jota luonnehtii ihmisten varuillaan olo ja epäluottamus toisiaan kohtaan. Tuossa yhteiskunnassa laillisuusvalvontaa hoitavat viranomaisten lisäksi kansalaiset. Suomessa poliittisista liikkeistä Vihreä liitto on lehtensä Vihreän langan toimesta siirtämässä yhteiskuntaamme piirun verran tuohon suuntaan. Tuollaisen toiminnan myötä paranoidisuudesta tulee ainakin julkisuuden henkilölle hyve ja selviytymiskeino. ”Ole varuillasi, minkä tahansa ystävällisyyden taakse voi kätkeytyä ansa johon lankeaminen päättää urasi.” 

 Perussuomalaisten retoriikka perustuu  käsitykseen omasta moraalisesta paremmuudesta. ”Rötösherrat kuriin” on ihan oikea tavoite, mutta kun teesiä käytetään siten, että kaikki ”vanhojen puolueiden” toiminta on rötösherrailua, mistä muusta on kyse kuin moraalisesta ylemmyydestä. 

Perussuomalaisten moraalista ylemmyyttä kuvaa tympeimmin pyrkimys ottaa taiteen ja kulttuurin sisällöt poliittiseen ohjaukseen. Tämän päivän Hesarissa perussuomalaisten puoluesihteeri Saarakkala kertoo, että olisi paikallaan, että kansanedustajat saisivat ohjata kulttuurin ja taiteen sisältöjä.. 

Enkä minä oikeasti Petri Salon kärystä riemuitse.”

Ks. tarkemmin  http://blogit.demari.fi/ilkkakantola/2011/03/04/moraalinen-ylemmyys-allottaa/

Keskustan  gallupin mukaan  äänestysvarmuus 65 prosenttia

Keskusta on teettänyt TNS  Gallupilla tutkimuksen kansalaisten äänestysvarmuudesta. Tutkimuksessa haastateltiin  tammi- helmikuussa yli   5 000  henkilöä. Tutkimuksen virhemarginaali vaihtelee  4 – 7 prosenttiyksikössä.

65 prosenttia sanoo käyvänsä varmasti äänestämässä. Luku vaihtelee Helsingin 79 ja Pohjois- Savon vaalipiirin 53 prosentin välillä.

Tutkimukseen sisältyy yksi yllätys. Miehistä ilmoittaa äänestävänsä varmasti 69 prosenttia ja naisista 61 prosenttia.

Kolmannes vastaajista kertoo haluavansa äänestysvalinnallaan protestoida perinteistä valtapuoluetta vastaan. Tuloksista kertoi Uutispäivä Demari.

Kirjoitin eilen syrjäytymisestä

SDP tehostaisi  kuntien työllisyystoimia

Perjantain 11.3.2011 Uutispäivä Demarissa kansanedustaja Jukka Gustafsson kertoo sosialidemokraattien tarkoituksena olevan käynnistää voimakkaampia kunta- ja yrityselämän hankkeita, joissa nuorille osoitettaisiin työ- ja harjoittelupaikkoja. Alustavasti on ajateltu, että tehokkaampiin toimenpiteisiin käytettäisiin kuntatasolla lisärahana vähintään 20 miljoonaa euroa vuodessa.

Hyvä hyvä sosialidemokraatit !

Mikko Lund