Norjan työväenpuolueen kannatus kasvanut

Norjan työväenpuolueen kannatus kasvanut iskun jälkeen

Norjan työväenpuoluetta ei lyöty maahan. Helsingin Sanomat kertoi, että tuoreen mielipidemittauksen mukaan Norjan työväenpuolueen kannatus on kasvanut 10 prosenttia. Oikeistopuolue Höyren kannatus laski 7 prosenttiyksikköä ja Fremskrittspartietin kannatus 3 prosenttiyksikköä.

Äärioikeiston nousu huolestuttaa tutkijoita

Demari haastatteli rasismintutkija Vesa Puurosta. 

- Åårioikeisto on selvästi ollut nousussa jo pitkään Euroopassa, se ei ole mikään uusi ilmiö. sanoo Puuronen.

- Tapahtunut herättää hyvin syvälle luotaavia ajatuksia siitä, mihin suuntaan kulttuurimme on menossa. ON HAVAITTAVISSA RAAISTUMISTA JA PIIRTEITÄ, JOTKA SOPI VALLA TAVALLA YHDESSÄ HENKILÖSSÄ TIIVISTYVÄT. ÄÄRIOIKEISTOLAISET ÄÄNET SAAVAT NIMETTÖMÄSSÄ NETTIKESKUSTELUSSA TULTA ALLEEN. TUTKIJAT PERÄÄNKUULUTTAVAT POLIITTISEN VASEMMISTON VASTALIIKETTÄ, SANOO PUURONEN.

Puuronen kaipaa vihapuheille vastavoimaa

Puuronen pitää vihapuheita yksipuolisena ja kaipaa vihapuheille vastavoimaa.

-Vastaliike ei ole Suomessa vielä näyttänyt voimiaan. Erityisesti vasemmistopoliitikkojen pitäisi puuttua tähän. Ja tiukasti aina tarttua näihin aineisiin, eikä jäädä tuppisuuna istumaan.

- Se voi tuntua jankutukselta, mutta jos sitä ei jankuteta, vastapuoli saa jankuttaa niin pitkään, että joku ottaa sen tosissaan ja tekee sittyen sellaisia johtopäätöksiä, kuten Norjassa on tapahtunut.

Tutkija Vesa Puurosen mielestä näistä asioista keskustellaan liian vähän.

Mikko Lund

Ulf Sundgvist Demarissa: Emme voi katsoa sormien läpi äärioikeiston ilmiöitä, emmekä myöskään muita ääri-ilmiöitä

Ulf Sundgvist Demarissa: Emme voi katsoa sormien läpi äärioikeiston ilmiöitä, emmekä myöskään muita ääri-ilmiöitä 

 

Onko Suomen vasemmistolla valmiutta arvioida äärioikeiston toimintaa Suomessa ja kansainvälisesti, ja otetaanko nämä ilmiöt huomioon riittävän vakavasti?

 

En kirjoita tänne enää tällä viikolla, mutta kysymys on asetettu.

Norjan järkyttävät tapahtumat ovat synnyttäneet monenlaista pohdintaa ja mietintää. Suomessakin on äärioikeistolaista toimintaa. Sen takia voidaan kysyä, onko Suomen vasemmistolla valmiutta arvioida äärioikeiston suomalaista ja kansainvälistä toimintaa. Kansan Uutisissa ja Tiedonantajassa on kiitettävästi isketty aiheen kimppuun. mutta Demari ei ole vielä äärikoikeistoa liiemmälti arvioinut.

Tiistain Demarissa SDP:n entinen puheenjohtaja Ulf Sundgvist toteaa: "Ååri-ilmiöitä ei saa aliarvioida".

Sundgvist toteaa aivan oikein Norjan tapahtumista, että "se oli selvä hyökkäys ei pelkästään Norjan vallanpitäjiä, vaan aivan erityisesti vasemmistolaista työväenpuoluetta vastaan. Emme voi katsoa sormien läpi äärioikeiston ilmiöitä, emmekä myöskään muita ääri-ilmiöitä yhteiskunnassa. Suomessakin esiintyy tänä päivänä harvinaisen paljon sellaista suvaitsemattomuutta ja vähemmistövihaa, mihin emme ole viime vuosikymmeninä tottuneet, vaan saa mennä 1930- luvulle asti ennen kuin mitään vastaavaa ilmenee.Nyt tämä on vielä kansainvälistä, joten myös siinä mielessä on syytä seurata tarkkaan", varoittelee Sundgvist.

Aihetta käsitellään myös Kansan Uutisissa ja Tiedonantajassa.

Historoitsija Jussi Jalonen Kansan Uutisissa:

 

Breivikin teksti maahanmuuttokriittisen ja islamkriittisen ajatushautomon tekstiä

Historioitsija Jussi Jalosen mielestä Norjan joukkosurman tunnustaneen Anders Behring Breivikin ”manifesti” ei ole millään tavoin sekalaista ajatusvirtaa, vaan tasan tarkkaan maahanmuuttokriittisen ja islamkriittisen ajatushautomon tekstiä.
Jussi Jalonen on arvioinut todellisuus.org-forumin verkkokeskustelupalstalla Breivikin laajaa kirjoitelmaa ja toteaa tekstin kuulostavan hyvin tutulta.
”... tuo maahanmuuttokriittisille ominainen retoriikka paistaa joka sivulta. Keskeisiltä osiltaan opus jättää aivan samanlaisen vaikutelman kuin Scriptan tai jonkun Vasarahammerin blogin lukeminen. Tämä on niin kristallinkirkasta kuin olla ja voi, eikä vähimmässäkään määrin sekavaa tai epäselvää”.
Breivikin kirjan johdannossa käydään Jalosen mukaan käsiksi ”poliittiseen korrektiuteen”, josta siirrytään luontevasti ”kulttuurimarxismiin” ja ”monikulttuurisuuteen”.
Teokseen sisältyy Jalosen mukaan myös pitkä vuodatus islaminuskon kauheudesta ja kautta historian jatkuneesta uskontojen sekä sivilisaatioiden välisestä taistelusta. Niinsanottujen maahanmuuttokriittisten ihailemista poliitikoista on tekstissä useimmin mainittu äärioikeistolainen hollantilainen Geert Wilders.
Kun keskustelupalstalla todettiin Breivikin, kansanedustaja Jussi Halla-ahon ja koko maahanmuuttokriittisen liikkeen päälinjan ideologian olevan lähes yksi yhteen ja toivottiin valtamedialta asianmukaista aatteellista vertailua, myös Jalonen piti tarpeellisena asian käsittelyä julkisesti, ”koska tässä on kyse niin selvästä yhteneväisyydestä”.
Kyseessä on Jalosen mukaan ”yleiseurooppalainen poliittinen liikehdintä, jolla on ilmentymänsä myös Suomessa, ja tämä oli sen toistaiseksi väkivaltaisin lopputulos”.
Breivik on Jalosen mielestä ”selkeästi tämän päivän monikulttuurisuus- ja maahanmuuttokriittisen liikkeen tuote”. 


Arto Tuominen Tiedonantajassa:

Vihan ideologia keskuudessamme

Lisa Bjurwald, Dagens Nyheterin pääkirjoitustoimittaja ja EXPO-lehden toimituksen jäsen vie meidät erikoiselle matkalle Eurooppaan. Hän kuljettaa meidät tapaamaan ihmisiä, joita me emme haluaisi tavata. Kyse on kohtaamisesta maanosamme rasistien ja äärioikeiston kanssa.

Kyse on kammottavasta marssista pimeyden ytimeen; islamofobit rynnistämässä vallankahvaan Tanskassa, Ruotsissa ja Hollannissa. Unkarin uusnatsit levittämässä antisemitismiä ja romanivihaa (antiziganismia). Ranskassa presidentti Sarkozy ja Italiassa Berlusconi luomassa omaa versiotaan antiziganismista. Ajakaa ne ulos! Sulkekaa ne leireille!

Lisa Bjurwaldin reportaasikirja Europas skam (toim. suom. Euroopan häpeä) on tärkeä ja kiinnostava puheenvuoro äärioikeiston valtaannoususta lähes kaikkialla Euroopassa. Bjurwald maalaa lukijan hämmästeltäväksi kauhistuttavia näkymiä. ”Keskustelun” sävyt ovat muuttuneet, nyt on taas mahdollista lausua romaneista, muslimeista, juutalaisista ja muista vähemmistöistä lähes mitä vaan.

Bjurwald vierailee useissa ääripuolueiden tapaamisissa, esimerkiksi Jobbikin kokouksessa Budapestissa. Kaikkialla selviää mistä on kysymys; vihan ideologiasta! Hän osoittaa, että suurin vaara ei välttämättä aina ole äärioikeiston nousu, vaan se miten sen retoriikka vaikuttaa vanhojen valtapuolueiden toimintaan. Muukalaisvihan kasvun myötä valtapuolueet ovat omaksuneet saman tyyppisiä ideoita kuin rasistitkin. Esimerkkinä hän ottaa esiin Ranskan, jossa Sarkozy on harjoittanut Front Nationalin-kaltaista politiikkaa saadakseen näiltä kannatusta.

Jokaisen, joka haluaa tietää miltä Euroopan äärioikeisto näyttää, tulee lukea tämä reportaasiteos. Bjurwald avaa silmämme myös varsin erikoisille yhteenliittymille; hän kertoo islamistien ja uusnatsien yhteistyöstä juutalaisia vastaan, samoin kuin hollantilaisen Geert Wildersin muslimivihasta ja toisaalta rakkaudesta Israeliin.

Eurooppalaista rasismia ei voi enää pitää marginaalisena ilmiönä, sillä joissain maissa rasistiset puolueet ovat jo hallituksessa. Lisa Bjurwald osoittaa, että avoimen rasistisia puolueita on kaikkialla Euroopassa. Yhä enenevässä määrin niillä on myös todellista poliittista vaikutusvaltaa. Bjurwald ei epäröi sanoa näiden puolueiden olevan uhka demokratialle. Näillä puolueilla on toki erojakin riippuen siitä millaisia vähemmistöjä vastaan ne toimivat.

Siinä missä Unkarissa isketään romaneja ja juutalaisia vastaan pidetään Länsi-Euroopassa islamia ja muslimeja suurimpana uhkana. Puolueet ja järjestöt eroavat myös ulkoiselta esiintymiseltään toisistaan; kirjassa on lukuisia esimerkkejä avoimen rasistisista toimijoista jotka kieltävät holokaustin, huutavat rasistisia iskulauseita, pahoinpitelevät vähemmistöjä ja ihailevat niin Mussolinia kuin Hitleriäkin. Näiden vastakohtana on varsinkin läntisessä Euroopassa rasistisia puolueita, joiden toimintatapa on hiukan sofistikoidumpi.

Lisa Bjurwald / N&K

Lisa Bjurwald varoittaa hämäyksestä. On aina helpompi reagoida marssiaskelten kumuun ja Hitler-tervehdyksiin kuin puleerattujen, sliipattujen poliitikkojen hienostuneeseen, muukalaisvastaiseen retoriikkaan. Monet tavalliset kansalaiset ovat reagoineet inholla esimerkiksi Unkarin Jobbikin ja Unkarin kaartin militaristisiin toimiin romaneja vastaan. Mutta kun Sveitsin kansanpuolue masinoi rasistisen minariteettikiellon maahan reaktiot olivat olemattomat.

Emme saa myöskään antaa puheenparren hämätä meitä, kirjoittaa Bjurwald; antisemitistit käyttävät sanoja sionismi ja sionisti, kun ne tarkoittavat natsi-Saksasta tuttua tarinaa juutalaisten maailmansalaliitosta! Aivan vastaavalla tavalla käyttävät äärioikeisto- ja natsipuolueet sanaa islamisoituminen, kun ne puhuvat muslimien rauhallisesta maahanmuutosta.

Bjurwald käyttää kirjassaan hauskaa metodia. Hän vaihtaa sanan islamisoituminen paikalle sanan juutalaistuminen. Jos haluasimme sanoa vaikka ”Suomen juutalaistuminen on pysäytettävä”, se ei enää olisi tehokasta. Meidän aikaamme sopii paremmin sana islamisoituminen. Kummassakin tapauksessa on kyse vihan ideologiasta, jolla alennetaan vähemmistöt alimpaan kastiin.

Europas skam on ajatuksella rakennettu teos.

Lisa Bjurwaldin erinomainen reportaasi olisi mitä pikimmin saatava myös suomeksi. Sama toive pätee Bjurwaldin 2009 yhdessä Maria Blomqvistin kanssa kirjoittamaan teokseen God dag kampsyster! Kvinnorna i extremhögern. Siinä liikutaan äärioikeiston naisten parissa.

Lisa Bjurwald: Europas skam -rasister på frammarsch. Natur & Kultur 2011, sivuja 326.

Mikko Lund

Ps. Pidän muutaman päivän lomaa, on mm. Kotkan Meripäivät.

Perussuomalaiset Suomen suurin puolue

HS-gallup: "Perussuomalaisten kannatus 22,7 prosenttia¨

Helsingin Sanomien tuore puoluekannatusmittaus kertoo, että perussuomalaiset ovat Suomen suurin puolue ja keskustan kannatus on laskenut tosi alas. Tulokset ovat varsin samanlaiset kuin Yle Uutisten kesäkuun kannatusmittauksessa.

TNS Gallupin Helsingin Sanomille tekemä mittaus kertoo, että perussuomalaisia kannatti 22,7 prosenttia vastaajista.
Tutkimukseen haastateltiin 2 835 ihmistä puhelimitse 14. kesäkuuta ja 15. heinäkuuta välisenä aikana.
Kokoomuksen kannatus oli 21,1 prosenttia ja SDP:n 18,5. Keskustaa ilmoitti kannattavansa 13,7 prosenttia kyselyyn vastanneista.
HS:n gallupissa vihreiden kannatus oli hieman Ylen mittausta suurempi, 7,5 prosenttia. Vasemmistoliitto sai 7,4 prosentin kannatuksen, RKP 3,9, kristillisdemokraatit 3,7 ja muut puolueet 1,5 prosentin kannatuksen. 

Perussuomalaiset ovat vakiinnuttaneet kannatuksensa suurimpana puolueena. Keskustan tulosta en ihmettele. Ihmettelen kuitenkin suunnattomasti SDP:n ja vasemmistoliiton kannatuksen jäätymistä tosi alhaiselle tasolle. 


Aamulehdessä keskustelumylläkkä Markus Määttäsen artikkelista "Tytön puute sairastuttaa miehenalun"


Markus Määttänen kirjoittaa suomalaisista joukkomurhaajista ja norjalaisesta Breivikistä:

"Ääriryhmäpuuteria

Auvinen ja Saari ilmoittautuivat molemmat ihmisvihaajiksi ja Breivik oli aktiivinen erityisesti islamilaisia maahanmuuttajia vastustavilla sivustoilla. Breivik kuvasi itseään konservatiiviseksi ja poliisi taas kuvasi häntä lauantaina äärikristilliseksi oikeistolaiseksi.
Tämä kaikki on pelkkää puuteria ja meikkiä todellisen, nuoren miehen minäkuvan rikkovan puutteen päällä.
Ratkaisevin puute, joka kullakin kolmella joukkomurhaajalla lyhyessään elämässään on ollut, on naisen puute. Breivikin ihmissuhteista ei ole toistaiseksi paljastunut muuta kuin, että hänellä on äiti. Olisi ihme, jos häneltä löytyisi tyttöystävä. Ei ollut Auvisella eikä Saarellakaan.
Pekka-Eric Auvisella oli todellisen tyttöystävän sijaan kuuma nettiromanssi ihmisvihasivuilla viihtyvän ulkomaisen nuoren naisen kanssa. Saaren menestys tyttöystävän metsästyksessä ei todennäköisesti ollut parempi.
Mikä on paras nuorelle miehellä sopiva neuvo elämää varten? Sen kertoo Alan Arkinin näyttelemä isoisä ahdistuneelle pojanpojalleen Little Miss Sunshine -elokuvassa: ”Nai montaa naista, poika, ei vain yhtä, vaan monia.” Ohje on härski vain, jos sen sellaiseksi haluaa ymmärtää.
Jos Auvinen, Saari tai Breivik olisivat saaneet vähän seksiä ja edes välillä jonkun tyttöystäväkseen, kenestäkään heistä ei olisi tullut joukkomurhaajaa.
Seksi, tai seksin puute on keskeinen nuorta miestä eteen päin ajava voima. Jos seksistä jää paitsi, mieli alkaa täyttyä liian helposti pakkomielteillä oman surkeutensa laajentamisesta koko ympäröivään yhteiskuntaan.
Yksinäiselle ihmiselle hyvinvointiyhteiskunta on kolkko, antiyhteisöllinen tila, jota on liian helppo alkaa vihata, ja vertaistukea joka ainoaan vihan lajiin löytyy netistä. Tähän kylmyyteen ei auta mikään muu kuin toisen ihmisen fyysinen läheisyys, seksi ja rakkaus."

Norjalaistoimittaja perää vastuuta äärioikeistolta

Norjalainen toimittaja ja kirjailija Morten Jentoft sanoo, että toipuminen perjantaina tapahtuneista verilöylystä ja pommi-iskusta voi kestää norjalaisilta vuosia. Jentoftin mukaan Norja ei ole enää entisensä murheellisen tragedian jälkeen.

Toimittajan mukaan Oslossa tapahtunut pommi-isku oli jopa odotettavissa jossain vaiheessa myös Norjassa, mutta Utøyan saaren verilöyly tuli hänelle täydellisenä yllätyksenä.
- En voinut kuvitella, että tällaista tapahtuisi. En ajatellut, että norjalaisten keskeltä löytyisi ihmisiä jotka voivat suunnitella tällaisia raakoja joukkomurhia.
Joukkosurmista epäillyllä Anders Behring Breivikilla on ollut yhteyksiä takavuosina Norjan Edistyspuolueeseen. Lisäksi hän siteerasi epäsuorasti manifestissaan kansanedustajan Jussi Halla-ahon (ps.) blogikirjoituksia. Siteeratuksi pääsi myös europarlamentaarikko Hannu Takkula (kesk.).
Jentoft sanoo, että terroriteoista epäiltyyn liitettyjen oikeistopuolueiden tulisi nyt kantaa vastuunsa jäsenistään ja heidän tekemisistään entistä tarkemmin.
- Edistyspuolueessa niin kuin perussuomalaisissakin on ihmisiä, joilla on vastaavia ajatuksia kuin Breivikilla. Tärkeää olisi nyt, että nämä puolueet ottaisivat tämän asian vakavasti ja sanoisivat, että Breivikin tavoin ajattelevia ei hyväksytä puolueessa. Asiasta kertoi Yle.

Mikko Lund

Suomen aselaki uudelleen valmisteltavaksi

Suomen aselaki uudelleen valmisteltavaksi

 

Norjan tragedian seurauksena myös Suomen aselakia arvioidaan uudelleen. Aselainsäädännön jatkoa arvioidaan sisäasiainministeriön johtoryhmän kokouksessa ensi viikon alussa, kertoo Ylen TV-uutisten erikoislähetyksessä vieraillut poliisijohtaja Pentti Saira.

- Uuteen hallitusohjelmaan on merkitty aselain toinen paketti, jota valmistellaan parhaillaan. Paketin osalta ei ole käyty vielä syvempiä keskusteluja, mutta tähänkin palataan nyt johtoryhmän kokouksessa, Saira sanoo.
Aselain viimeisimmät muutokset astuivat voimaan kesäkuun alussa. Lakiuudistus kiristi erityisesti käsiaseiden saantia sekä nosti käsiaselupien myöntämisen ikärajan 20 vuoteen. Lakimuutoksen aseluvan hakijat ovat myös joutuneet soveltuvuustestiin.
Aiempiin aselain kiristyksiin vaikuttivat Jokelassa ja Kauhajoella tapahtuneet kouluampumiset.

Katainen Norjan joukkosurmasta: Järjetön ja tuomittava teko

Pääministeri Jyrki Katainen (kok.) uskoo, että Norjan järkyttävät uutiset koskettavat syvästi jokaista suomalaista.

- Norja on tänään meidän kaikkien mielissämme.
Kataisen mukaan Suomen viranomaiset ja hallitus seuraavat Norjan tilannetta tarkasti.
Katainen kutsuu joukkomurhaa järjettömäksi ja erittäin tuomittavaksi teoksi. Useiden muiden poliitikoiden tavoin hän sanoo, että avoimen yhteiskunnan ja demokratian arvoista ei pidä tinkiä, vaikka niitä kohtaan hyökättäisiin.
- Norjan pääministeri Jens Stoltenberg on osoittanut vahvaa johtajuutta tässä vaikeassa tilanteessa. Olen välittänyt hänelle tapahtuneen johdosta surunvalitteluni kaikkien suomalaisten puolesta.
Tasavallan presidentti Tarja Halonen ja ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) välittivät suruvalittelunsa Norjaan jo eilen perjantaina. 

Tuomioja: Norjan veriteot olivat isku norjalaista sosialidemokraattista hyvinvointivaltiota vastaan

 

Ulkoministeri Erkki Tuomiojan (sd.) mielestä Norjan veriteot olivat isku norjalaista sosiaalidemokraattista hyvinvointivaltiota vastaan.

- Kun pohjoismaisen hyvinvointivaltion arvoperustaa vastaan käydään häikäilemättömän väkivallan keinoin ja silmittömän ihmisvihan vallassa, on tärkeää, että emme anna hyökkääjille tuumaakaan periksi arvojemme puolustamisessa, Tuomioja kirjoittaa verkkoblogissaan.
Ministeri Tuomioja toteaa, että vapaassa yhteiskunnassa ei koskaan voida taata täydellistä turvallisuutta ja koskemattomuutta ilman, että tämän takaamiseksi tarkoitetut järjestelyt muuttuvat vapautta ja koskemattomuutta loukkaaviksi.
- Vastuuton puuttumattomuus ei kuitenkaan ole hyväksyttävää. Vaikka aselainsäädännön tiukentaminen ja vihapuheeseen puuttuminen eivät koskaan pysty estämään kaikkia väkivallantekoja, voivat ne kuitenkin vähentää merkittävästi niiden todennäköisyyttä ja laajuutta.

Urpilaiselta suruvalittelut Norjan Stoltenbergille

DP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen on lähettänyt surunvalittelut Norjan pääministerille ja työväenpuolueen puheenjohtajalle Jens Stoltenbergille eilisen perjantain väkivallantekojen vuoksi.

Urpilainen kirjoittaa, että hirmutöiden suuruutta on vaikea ymmärtää.
- Hyökkäys nuorten kesäleirille on käsittämättömän alhainen teko. Isku hallintokortteliin on avoin hyökkäys Norjan valtiota kohtaan.
- Elämme mukana tuskassanne. Väkivaltaisten ääriainesten toiminnalle on koko Euroopassa laitettava päättäväisesti piste. Olemme valmiita olemaan tukenanne ja puolustamaan avointa yhteiskuntaa rinnallanne.

2000-luvulla joukkosurmia lähes vuosittain Euroopassa

 

Suuria määriä ihmisiä on surmattu 2000-luvulla Euroopassa niin riitojen päätteeksi kuin pommi-iskuissa. Surmia on tehty viime vuosina myös muun muassa kouluissa. Monessa tapauksessa surmaaja on tappanut myös itsensä. YLE Uutiset kokosi menneinä vuosikymmeninä järkyttäneitä tapauksia.

2000-luku

2011 32-vuotias norjalaismies tappoi ainakin 84 ihmistä Norjan työväenpuolueen nuortenleirillä Utøyan saarella. Miestä epäillään myös Oslon keskustan pommi-iskuista, joissa kuoli seitsemän ihmistä tunteja ennen saaren joukkosurmaa.
2010 Kuusi romaniperheen jäsentä ja yksi ulkopuolinen kuolivat Bratislavassa Slovakiassa, 14 ihmistä haavoittui. Ampuja surmasi itsensä.
2010 Derrick Bird ampui useissa kaupungeissa Cumbrian maaseudulla Britanniassa. 12 ihmistä kuoli ja 11 haavoittui. Bird tappoi itsensä.
2009 17-vuotias tappoi yhdeksän opiskelijaa ja kolme opettajaa koulussa lähellä Stuttgartia Saksassa. Hän kuoli myöhemmin tulitaistelussa poliisin kanssa.
2009 Ibrahim Shkupolli surmasi entisen naisystävänsä tämän kotona ja naisen neljä kollegaa kauppakeskus Sellossa Espoossa.
2008 Matti Saari surmasi kymmenen ihmistä ja itsensä kauhajokelaiskoulussa.
2007 Pekka-Eric Auvinen ampui kuusi opiskelijaa, kouluterveydenhoitajan ja rehtorin sekä itsensä Jokelassa.
2005 Neljä itsemurhapommittajaa Lontoon liikennevälineissä tappoi 52 ihmistä ja haavoitti 700.
2004 Kymmenen pommia tappoi Madridin lähijunien aamuruuhkassa Espanjassa 191 ihmistä. 1 700 loukkaantui.
2002 Petri Gerdt räjäytti pommin Vantaalla Myyrmannin kauppakeskuksessa. Seitsemän kuoli ja 80 loukkaantui.
2002 Erfurtissa itäisessä Saksassa 19-vuotias Robert Steinhauser tappoi 12 opettajaa, sihteerin, kaksi oppilasta ja poliisin lukion tiloissa. Hän ampui itsensä.

1990-luku

1996 Thomas Hamilton ampui Dunblanen kaupungissa Skotlannissa 16 lasta ja heidän opettajansa sekä itsensä.
1995 16-vuotias surmasi Cuersin kaupungissa Ranskassa 16 ihmistä ja itsensä riideltyään vanhempiensa kanssa.

1980-luku

1989 Ranskalaisviljelijä tappoi 14 ihmistä mukaan lukien perheenjäseniään Luxiolin kylässä Ranskassa.
1987 Michael Ryan, 27 ampui Hungerfordin kaupungissa Britanniassa 16 ihmistä ja haavoitti 11:tä, ennen kuin ampui itsensä.

Norjan tapahtumat ovat herättäneet tarpeen keskustella terrorismista ja sen taustoista

 

Ville Jalovaara kirjoittaa Demarissa:

Lauantain aikana kerrottiin, että iskujen takana oli Oslon poliisin luonnehdinnan mukaan ”äärioikeistolainen kristillinen uskonkiihkoilija”. Ampujan Internetiin lataamasta aineistoista ilmeni, että hän on saanut sairaaseen aatemaailmaansa virikkeitä keski-ajan ristiretkeläisideologiasta. Ruotsalaisen Dagen lehden Internet-sivun mukaan ampuja oli luonnehtinut Norjan nykyistä luterilaista kirkkoa vitsiksi. Hän arvosteli pappeja, jotka marssivat farkuissa Palestiinan puolesta, luonnehti kirkkoja kauppakeskuksiksi ja vaati paluuta katolisen kirkon yhteyteen.
Ääri-islamististeiksi itsensä nimenneiden terroristien tekemien iskujen jälkeen tapahtumiin täysin osattomat islamin uskonoppineet ovat viimeisen reilun kymmenen vuoden ajan joutuneet eripuolilla maailmaa sanoutumaan irti terrori-iskuista ja toteamaan, ettei tekoja voida mitenkään perustella heidän uskolla. Miten on nyt asian laita, kun iskujen tekijä on luonnehdittu ”äärioikeistolaiskeksi kristilliseksi uskonkiihkoilijaksi ”? Vaikka hänen sairaan mielensä aikaansaamia tekoja ei voi mitenkään perustella kristinuskon opetuksilla, pitäisikö kirkkojen johtajien ottaa asiaan kantaa?
Norjan murhenäytelmä osoittaa, että olipa uskonnollinen äärifundamentalismi varustettu millä tahansa etumerkillä, sen vaikutukset voivat olla pahimmillaan hyvin tuhoisat. Tämä on aihe, josta on syytä laajasti keskustella.
Näin Ville Jalovaara ihan eleettömästi ja rehellisesti pohtii,että "olipa uskonnollinen äärifundamentalismi varustettu millä tahansa etumerkillä, sen vaikutukset voivat olla pahimmillaan hyvin tuhoisat. Tämä on aihe, josta on syytä laajasti keskustella."
Olen samaa mieltä. Lisäksi olen sitä mieltä, että niin tämä kuin muutkin terroriteot on aina jyrkästi tuomittava, Oman nuoruuteni sanoma oli, jota en halua hukata, Lapualaisoopperan sanoin, "väkivaltaa emme tahdo, väkivaltaa emme tee".

Mikko Lund

Terrori-isku Norjassa

Terrorri-isku Norjassa. Pommi aiheutti kaaoksen Oslon ytimessä, useita ihmisiä kuoli

 

Oslon seutu oli kaakoksessa perjantai- iltana. kun Norja joutui kahden tuhoisan terrori-iskun kohteeksi. Lähellä pääministerin kansliaa räjähti pommi alkuillasta. Poliisin mukaan iskussa kuoli seitsemän ihmistä ja kaksi loukkaantui vakavasti. Asiasta kertoi Helsingin Sanomat.

Äärioikeisolainen uskonkiihkoilija iski sosialidemokraattisten nuorten kesäleirille Norjassa

Norjan poliisin mukaan ainakin 84 ihmistä on kuollut ja useita loukkaantunut Utøyan saaren joukkosurmassa. Poliisiksi pukeutunut mies avasi tulen ihmisiä kohti saaressa, jossa oli meneillään Norjan työväenpuolueen nuorten kesäleiri. Ampuminen alkoi perjantaina tunteja sen jälkeen kun Oslon keskustassa räjähti 7 surmannut pommi. Vakavasti loukkaantuneita iskuissa on yhteensä noin 30.

Vakavasti loukkaantuneet on kuljetettu Oslon yliopistoliseen sairaalaan, jossa hoidetaan 11:ä pommi-iskussa ja 17:ää Utøyan verilöylyssa loukaantunutta. Yliopistollinen sairaala odottaa mahdollisesti uusia potilaita toisista sairaaloista.
Uhrien etsimistä niin saaresta kuin vedestä sen ympärillä on jatkettu tänään. Löydettyjä ei ole vielä tunnistettu, kertoo sanomalehti Dagbladet.
Perjantaina Norjan poliisi oli varmistanut kymmenen ihmisen kuolleen Utøyan saaren tragediassa.
Saaressa ampuminen alkoi perjantaina noin puoli kuudelta paikallista aikaa, muutama tunti ainakin seitsemän ihmisen hengen vieneen Oslon pommi-iskun jälkeen.
Silminnäkijöiden mukaan mies kertoi tekevänsä tarkastusta liittyen Oslon räjähdyksiin. Hän oli koonnut ihmisiä ryhmäksi ja alkanut sitten ampumaan käsiaseella, automaattiaseilla ja haulikolla. Poliisin mukaan saaresta on löytynyt laukaisemattomia räjähteitä. Tiedot perusrtuvat Yle Uutisten välittämiin tietoihin.


Epäilty on äärioikeistolainen uskonkiihkoilija

Norjalaismedia on etsinyt kuumeisesti tietoa nuorisoleirin massamurhasta ja Oslon pommi-iskusta epäillystä Anders Behring Breivikistä. Poliisi ei ole vahvistanut epäillyn henkilöllisyyttä, mutta hänet on nimetty lukuisissa norjalaisissa tiedotusvälineissä. Norjalaismies kirjoitteli poliisin mukaan jyrkän kristillisillä verkkosivuilla.

Rikosrekisterissään epäillyllä ei entuudestaan ole ollut juurikaan merkintöjä. Oslon poliisi kuvaili lauantaiaamuna tiedotustilaisuudessa, että epäiltyä voi pitää äärioikeistolaisena kristillisenä uskonkiihkoilijana.
Aftenposten-lehden mukaan Breivik kirjoitteli politiikkafoorumilla myös olevansa islamin kritisoija ja nationalisti. Facebook-sivullaan Breivik oli luetellut kiinnostuksen kohteikseen kehonrakennuksen, konservatiivipolitiikan ja vapaamuurariuden.
Viisi päivää ennen iskuja miehen nimellä oli julkaistu Twitterissä viesti: ”Yksi ihminen, joka uskoo, vastaa sataa tuhatta, joilla on pelkkää kiinnostusta.” Ajatus on 1800-luvulla vaikuttaneen filosofi John Stuart Millsin.
Anders Behring Breivik pidätettiin Utøyassa, työväenpuolueen leirisaarella. Poliisi on tehnyt kotietsinnät epäillyn kahteen osoitteeseen. Norjalaismedian mukaan etsinnät kohdistuivat Breivikin asuntoon Oslossa ja hänen maatilaansa Ruotsin rajalla.
Norjalaislehti Dagbladet kirjoittaa, että Breivik oli saattanut pitää maatilaa pommi-iskunsa koelaboratoriona. Poliisi on eristänyt maatilan Hedmarkin läänissä, sillä siellä voi olla todistusaineistoa: lehtitietojen mukaan Breivik oli pari vuotta sitten perustanut maatalousyrityksen, minkä kautta hän pystyi laillisesti hankkimaan suuria määriä räjähdysherkkiä kemikaaleja.
Breivik oli hankkinut toukokuussa kuusi tonnia lannoitusainetta. Tiedon antanut tukkuliike kuvaa tätä tyypilliseksi maatilan tilaukseksi. Joistakin lannoitusaineista on aikaisemmissa tapauksissa rakenneltu räjähteitä. 


Hesarin haastattelema Tuomioja: Suomi on säästynyt terrorismilta sattuman ansiosta

Ulkoministeri Erkki Tuomiojan (sd) mielestä Suomessakin on suhtauduttava vakavasti terrorismiin.
- Enää ei voi ajatella, ettei Pohjoismaissa voisi tapahtua mitään. Pommi-iskuja on tapahtunut ennenkin ja voi tapahtua vastakin. Mutta oli tämä tietysti sokki ja järkytys, ministeri kommentoi Viron matkaltaan.
Suomi ja Islanti ovat toistaiseksi ainoat maat, joihin ei ole tehty terrori-iskua. Tuomiojan mielestä Suomi on säästynyt terrori-iskulta sattumalta.

Mikko Lund

Skinnari: Ylistys taiteelle

Skinnarilta avausruno Renko- viikolle

Kansanedustaja runoilee. Jouko Skinnari on mm. Lahden runomaratonin puheenjohtaja. Kansanedustaja Jouko Skinnari  (sd)  lähettänyt avausrunonsa  Renko- viikolle.

”Ylistys taiteelle

Kuvataiteen suuri tapaus on Renko- viikolla. On luovuus kunniassa, värit ja muodot vauhdissa. On Hyvää taidetta paljon.

Presidenttikin kuvataiteilee. Tarjakin voisi tulla Renko- viikolle, erityisesti ensi kesänä, kun ei paina presidenttiys, elleivät YK-tehtävät estä.

Ilmaise itseäsi kuvalla, sitähän me yritämme. Renko- viikolla on lahjakkuuksia, monta tulevaisuuden taiteilijaa. Luovuutta me tarvitsemme, saadaksemme innovaatioita, uusia työpaikkoja kaikille.

Eläköön kuva, eläköön taide, eläköön kuvataide, eläköön me, eläköön Renko- viikko, kuvataiteen tiennäyttäjä.

Jouko Skinnari”

Kesästä laulan: Olen suomalainen!

Kesä on Suomessa yksi ohikiitävä vuodenaika. Kaikki kehittyy niin nopeasti. Hellepäiviä pitäisi olla vain muutama. Kun kesä on edessä, se on vielä kaukana ja ajattelen tekeväni sitä ja tätä, kyllä sitä ehtii. Mutta kun se on kohdalla, et ole ehtinyt paljon mitään. Se on kohta ohi. Kesä on niin lyhyt.

Ehkä sää on muuttumassa. Hellepäiviä on tänä vuonna ollut jo useamman vuoden edestä. Olin ajatellut tehdä lomalla ja mökillä halkoja, mutta yli kolmenkymmenen asteen helteet ovat hyydyttäneet aikomukset.   

Nautitaan siis kesästä ja helteistä, tuskin enää tänä kesänä on tällaisia säitä.

Luin Paavo Rantasen kirjan, Vaikea tie rauhaan.

Todella, Neuvostoliitto saneli Suomelle 1944 kovat rauhanehdot, joihin oli pakko alistua. Neuvostoliitto uhkasi maan miehittämisellä, jos ehtoihin ei suostuta. Se oli Suomelle kovaa aikaa, mutta Suomi vältti Neuvostoliiton miehityksen ja säilytti itsenäisyyden.

Mikä olisi hyvää kesäruokaa?

Hiilihydraatit pois, rasvaa lisää, vain vihreitä kasviksia tai pari viikkoa kaalisoppaa. Ravintosuosituksia riittää. Kuka näitä jaksaisi noudattaa? 
Moni  on kesällä aloittanut ruokavalio- ja elämäntapamuutoksia. Silti suomalaisten suosituin vihannes on edelleen makkara.

Tuoreravinto, kuidut ja oikeanlaiset rasvat ovat hyvän kesäruokavalion perusta.

Kesä on hyvä aika aloittaa elämänmuutos, sillä kasviksia ja marjoja on hyvin saatavilla.  Marjoja tulisikin syödä joka päivä. Kesälomaa voi käyttää myös marjastamiseen ja sienestämiseen. Marjoja voi myös  säilöä.

Lämpötilojen ollessa  helleluvuissa  on kiinnitettävä  huomiota riittävään nestetasapainoon. Vaatimus koskee kaikkia ihmisiä vauvasta vaariin.

Retkeily luonnossa, marjastaminen ja sienestäminen  antaa liikuntaa  ja samalla saa myös ”satoa”.

Marjojen syönnillä ruokavaliota voi keventää. Samalla tulee käyttää hyödyksi kotimaisia juureksia ja kasviksia.

Suomi on kesätapahtuminen maa

Jokainen itseään kunnioittava paikkakunta järjestää oman kesätapahtuman. On musiikkijuhlia, on soututapahtumia ja tansseja. Meneillään on Renko- viikko, ensi viikonloppuna on Kotkan Meripäivät, Tapsan tahdit  Nokialla, Työväen Musiikkitapahtuma Valkeakoskella jne. Tapahtumia riittää. Jokaiselle löytynee jotakin. Rentoudutaan ja nautitaan Kesästä!

Mikko Lund

Miten käy demokratian?

Miten käy demokratian kuntaliitoksissa?

Demokratian puute, demokratian kaventuminen, ohentuminen ja etääntyminen ovat tavallisimpia ja painavimpia väitteitä kuntaliitoksia vastaan. Totta on, että useamman kunnan laittaminen yhteen kaventaa kansalaisen vaikutusmahdollisuuksia.

Asia on otettava kerta kaikkiaan vakavasti.

EU:n entinen oikeusasiamies Jacob Söderman on huolissaan kunnallisen demokratian vähentymisestä.

- Olen asunut suurimman osan elämästäni Helsingissä, eikä täällä ole kuntalaisilla käytännössä mahdollisuutta vaikuttaa. Pomot pyörittävät kuntia. Virastot ja virkamiehet ratkaisevat asiat. Valtuusto on etäinen kuin YK:n yleiskokous, Söderman vertaa.

Kunnallinen demokratia on keskentekoinen. Se perustuu siihen, että vaaleilla valitut luottamushenkilöt, valtuutetut päättävät ja virkamiehet valmistelevat ja laittavat päätökset täytäntöön. Södermanin kritiikki kohdistui valmistelevaan virkakuntaan, jonka valta on lisääntynyt ja valtuustojen sekä luottamushenkilöiden valta kaventunut.

Kuntaliitoksissa on suuri vaara, että valtaa liukuu edelleen luottamushenkilöiltä virkamiehille. Vaara demokratian kaventumisesta on tiedostettava.

Demokratia on vaarassa nykyisissäkin kunnissa. Kuntalaiset eivät koe menoa demokraattiseksi eivätkä luota päättäjiin. Paras todiste tästä on matalat äänestysprosentit kuntavaaleissa. Riihimäki on ollut suorastaan vaalipiirin peränpitäjä äänestysprosenteissa. Riihimäellä vain noin joka toinen on äänestänyt.

On tavoitteellisesti ja tietoisesti lisättävä kuntademokratiaa. Luottamushenkilöiden määrää voidaan lisätä eikä vähentää.

Käyttöön tulee ottaa kaupunginosavaltuustot, joille tulee antaa myös päätösvaltaa. Käyttöön tulee ottaa yhteissuunnittelu ja lähidemokratian lisääminen. Poliittisten kunnallisjärjestöjen toimintaa tulee myöskin kehittää. Tässä muutama pikaresepti  demokratiavajeen hoitamiseen.

Ne tulevat olemaan myös minun ehtoni puhuttaessa Hyri-kaupungista. Demokratia on keskentekoinen, mutta siihen ei tarvitse jäädä. Demokratia tulee nostaa aivan uudelle tasolle.

Kriisikokouksessa sopu hätäavusta Kreikalle

Euroalueen kriisikokouksessa on sovittu 109 miljardin euron uudesta hätäavusta Kreikalle. Sopimuksen nojalla Kreikan lainankorot alenevat alle neljän prosentin ja pankeilta on luvassa lisälainoitusta. Suomen osuus lainasta on runsaat kaksi miljardia euroa, jolle Suomi on saanut vaatimansa vakuudet.
Vakuuksien yksityiskohdista ei ole toistaiseksi tarkempaa tietoa.
EU-presidentti Herman Van Rompuy sanoo, että Kansainvälinen valuuttarasto IMF on mukana uudessa lainapaketissa, samoin yksityiset sijoittajat - pitkän neuvonpidon jälkeen.
Ranskan presidentti Nicolas Sarkozy laskee, että Kreikka säästää 30 miljardia euroa kymmenessä vuodessa, kun lainankorot alenevat.
Myös yksityinen sektori saatiin pakettiin mukaan, joskin vain vähäisellä osuudella. Yksityiset velkojat, kuten pankit, vakuutuusyhtiöt ja eläkerahastot ovat luvanneet pidentää lainojaan 135 miljardin euron edestä vähintään 15:llä, mutta parhaimmillaan jopa 30 vuodella.
Vuosi siten eurovaltiot ja Kansainvälinen valuuttarahasto IMF päättivät 110 miljardin euron lainapaketista velka-ahdingostaan pois pyrkivälle Kreikalle.
Myös Irlannin ja Portugalin lainojen korot alenevat. Asiasta kertoi Yle Uutiset.

Mikko Lund