HS: Leif Salmén: "Euro - erään utopian kuolema"

Torstaina Hesarin mielipiteissä kirjoitti Leif Salmén  aika napakasti "Euro - erään utopian kuolema". Eilisessä Hesarissa lehti haastattelee Lipposta ja miten onkaan, että

Lipponen tunnustautuu  EU- ja Euro- uskovaiseksi.

HS: Salmén: Euro  - erään utopian kuolema

Salménin mukaan runsas vuosi sitten EU:n komissio, EKP  ja kaikki johtavat europoliitikot vakuuttivat meille, että 110 miljardin euron lainapaketti Kreikalla palauttaa rauhan Euroopan finanssimarkkinoille ja maa selviää velkakriisistään. Uusia lainoja ei enää tarvita. Samaa toisti Jyrki Katainen, joka vakuutti ja vannoi, että pensaspalo ei leviä metsäpaloksi.

EU- johtajat ovat osoittautuneet epäpäteviksi

Salménin mukaan  nämä johtajat ovat osoittautuneet epäpäteviksi. Heihin ei voi luottaa. Vuodessa eurokriisi on pahentunut, syventynyt ja laajentunut.

Politiikka on epäonnistunut

Viimeaikaiset tapahtumat velkamarkkinoilla kertovat Salménin mukaan, että entistä karmeampaa on luvassa. Kriisimaiden, myös Belgian ja Italian velkapapereiden korot ovat nousseet. Kreikan kymmenen vuoden velkakirjoista on vaadittu melkein 17 prosentin korkoa. Samalla Kreikan lainaohjelman ehtojen täyttäminen ajaa maan talouden syvään lamaan, josta sen on mahdoton toipua. Eurojohtajat, talouskomissaari Olli Rehn etunenässä, vaativat lisää samaa: ”Politiikka on epäonnistunut, siis jatkakaamme sitä!”

Salménin mukaan hallitun velkasaneerauksen hylkääminen lisää tulevia luottotappioita, vaikeuttaa prosessia eikä auta Kreikkaa jaloilleen. Jotta Kreikka selviäisi veloistaan, sen olisi vuosikymmenien ajan ylläpidettävä viiden prosentin vuotuista budjettiylijäämää. Sellaiseen temppuun ei kykene edes paroni von Münchhausen.

Kohta Kreikalla on pääosin vain julkisia luotottajia. Melkein kaikki yksityiset riskit on sosialisoitu. Prosessi piirtää Salménin mukaan ”karmean kuvan johtavien europoliitikkojen pelkuruudesta, epäpätevyydestä ja harkintakyvyn puutteesta. Syvälle piintynyt ryhmäajattelu ja epä-älyllinen ongelmien kieltäminen  ovat estäneet eliittiä näkemästä. että kriisi on ilmentymä euron valuviasta, koko järjestelmän toimimattomuudesta”.

Poliitikot sulkivat silmänsä valuuttaunionin riskeiltä

”Nyt toteutuu se riski, jonka rahaliittoa ajaneet poliitikot ottivat 1990- luvulla, kun he sulkivat silmänsä kaikilta niiltä ongelmilta, jotka sisältyivät valuuttaunioniin ilman talousunionia.”

Liittovaltiolla ei ole legitimiteettiä

Salménin mukaan eliitti haluaa paeta ikävää kriisiä kohti liittovaltiota.

”Sellaisella ei ole meidän Euroopan kansalaisten silmissä minkäänlaista legitimiteettiä. Sellaisen toteuttaminen  – verotusoikeuksineen, lainsäädäntöineen ja sanktioineen  -

tulee kohtaamaan eurooppalaisten vastarinnan, johon verrattuna Madridin ja Ateenan protestit ovat kilttejä lastenkutsuja”.

 HS: EX- puhemies Paavo Lipponen arvostelee  rahaliittoa löysästä menosta

Eilisaamun Helsingin Sanomat  yllätti. Helsingin Sanomat oli haastatellut Paavo Lipposta ja Lipponen antaa  vähän opetusta, miten EU:ssa pitäisi toimia. Lipposen mielestä ”populistit ovat saaneet monopolin EU- kritiikissä”. Suomi ei ole EU:ssa vain ”jököttämässä ja jankuttamassa”, vaan etsii ratkaisua muiden kanssa, sanoo entinen pääministeri Paavo Lipponen (sd).

Lipposen mielestä populistit ovat saaneet monopolin EU- kritiikissä. ”On turhaan annettu joillekin kriitikon rooli. Me olemme EU:n ytimessä  siksi, että meillä on vielä suurempi oikeus arvostella. Kritiikkiä pitää esittää silloin, kun siihen on tarvetta. ”Tässähän on  kyse kansalaisten tyytymättömyydestä, protestista tätä menoa kohtaan. Päätöksiä tehdään liikaa suljettujen ovien takana”, sanoo Lipponen.

Rahaliitossa Lipponen näkee virheitä. Ensin suuret maat näyttivät huonoa mallia rikkomalla vakaussopimuksen. ”Ei ollut riittävästi kontrollia eikä mahdollisuutta saada tilastoja maista. Tässä on oltu liian löysiä. Euro on sinänsä ollut järkevä projekti Suomen kannalta”, sanoo Lipponen.

Suomen linja eurokriisin hoidossa on Lipposen mielestä ollut likellä suurten jäsenmaiden kantoja. ”Kun katsoo, mitä Saksa nyt tekee, niin Suomi on hyvin lähellä sitä. Saksassakin otetaan eurokriisin hoidossa enemmän huomioon kansalaisten mielipiteet”, arvioi Lipponen  Helsingin Sanomissa.

Mikko Lund

Mika Myllylä oli mestari

Mika Myllylä oli mestari

Hiihtäjälegenda Mika Myllylä löydettiin tiistaina kuolleena kotoaan Kokkolasta.

Myllylä oli yksi Suomen kaikkien aikojen menestyneimmistä hiihtäjistä.

Mika Myllylän hiihtoura kuitenkin romahti dopingkäryyn Lahden MM-kisoissa 2001, jolloin Myllylä jäi kiinni plasmalaajentajan käytöstä.

Myllylä julkaisi kiinni jäätyään "testamentin" Suomen kansalle ja ilmoitti lopettavansa hiihtämisen.

Myllylä pyytää juhlavassa testamentissa anteeksi virhettään suomalaisilta ja koko urheilevalta maailmalta.

Iltalehti julkaisi   Myllylän testamentin

Testamenttini Suomen kansalle

Tämä on testamentti, jota en koskaan uskonut joutuvani kirjoittamaan. Minut on kohdannut syvä suru. Sydämeni on murtunut, enkä tuskani määrää voi sanoin kuvata. Iso osa maailmaani mureni 28.2.2001, kun sain suureksi järkytyksekseni kuulla Lahden MM-kisoissa antamani doping-näytteen olevan positiivinen. Elämäni pahin painajainen oli alkanut.

Olen elämässäni aina pyrkinyt itse vastaamaan teoistani ja elämääni koskevista asioista, ja niin teen myös nytkin. Huippu-urheilijana minun olisi itse pitänyt ottaa selville ja olla tietoinen saamani aineen johtavan positiiviseen doping-tulokseen. Nyt saan tästä valtavasta erehdyksestä maksaa kalliin hinnan. Mielessäni pyörii monia kysymyksiä, ja vaikka kuinka yritän kapinoida vastaan, en voi tapahtunutta muuttaa.

Uskon, että Jumala tahtoi näin kohdallani käyvän. Sydämeni pohjasta haluan pyytää virhettäni anteeksi Suomen kansalta ja koko urheilevalta maailmalta. Samalla esitän nöyrät kiitokseni kaikille tukijoilleni vuosien varrelta. Te olette perheeni ohella auttaneet minua jaksamaan. Nyt jos koskaan tuki on tarpeen.

Urheilu antoi minulle paljon, paljon se myöskin otti. Nyt ei ole enää kiire. Taistelu on ohi. On aika uuden elämän. Kauan sitten, kun pienenä poikana Tervanevalle ensimmäisen kerran jalkani upotin, alkoi elämässäni suuri seikkailu, josta tuli loputon tuska. Vajosin ja nousin, yhä uudestaan ja uudestaan. Tuhannet litrat hikeä ja kyyneleitä saivat nyt surun sävyt. Sieltä ammensin myös vahvuuden, jonka avulla selviän tästäkin vastoinkäymisestä.

Vielä kerran korviini kantautuu tuon hiljaisen Tervanevan mystinen kutsu.

Nöyränä, kiitollisena ja yksinäisenä vaellan sinne nyt vastatuulessa viimeisen kerran takaisin, polvistun, myönnän tappioni ja pyydän sielulleni rauhaa.

Haapajärvellä maaliskuun 6. päivänä 2001

Mika Myllylä

TAKAA- AJETTU

Demarin blogi 06.07.2011 Kirjoittaja: punikki

”Mika Myllylä ei koskaan voittanut arvokisoissa takaa- ajoa, vaikka pääsikin usein kärkipäässä matkaan. Kaikki voitot tulivat väliaikalähdöistä, joissa saa hiihtää omaa tahtiaan ja joissa jokainen on tasapuolisesti suurennuslasin alla. Toiset hiihtävät itseään tai kelloa vastaan, kuten Mika, toiset haluavat nujertaa vastustajansa. Tosielämässäkin Mika Myllylä oli vainottu, ei vainoaja.
Hiihtokilpailuissa on säännöt, kaikki keinot eivät ole luvallisia. Urheilu on pohjimmiltaan kuitenkin leikkiä, ja karmein kauhuskenaario on se, että häviää. Siviilielämässä silmätikuksi joutunut ei selviä aivan yhtä helpolla. Yksityishenkilönä kiusattava mobataan pidäkkeiden puutteessa usein hengiltä, mutta saman voi näköjään tehdä myös julkisesti kirkkaassa päivänvalossa.
 Mika Myllylä nautti piristeitä kilpaillessaan ja virvokkeita vapaa- aikanaan. Voisiko tekopyhä lehdistö helpompaa maalitaulua toivoa? Ensimmäisessä muistokirjoituksessa kerrottiin Mikan paistatelleen viime aikoina julkisuudessa lähinnä törttöilyjensä ansiosta- ikään kuin julkisuuteen joutuisi jotenkin automaattisesti. Ei joudu, kyllä siellä porttia vartioi juuri se sama sakki, joka äkkäsi Mikan poikkeuksellisen herkkyyden päivää liian myöhään. Kuolinhetkeensä saakka hänen velvollisuutensa oli kestää kaikki se saasta, mikä hänen silmilleen keksittiin heittää- lehdistön vapauden ja lehdenlukijoiden edun nimissä tietenkin.
Oletetaan, että Mika Myllylä kollegansa Nykäsen lailla todella tilasi lehdistön paikalle aina hummailemaan lähtiessään. Olisiko hänen siitä huolimatta ollut siedettävä minkälaista nöyryytystä hyvänsä? Kenen juopottelu yleensäkään herättää yleistä mielenkiintoa tai vahingoittaa yleistä etua niin, että siitä etenkään tässä maassa kannattaa pitää leppymätöntä julkista tiliä?”

Kaarina Kivistö pohtii Demarissa: Muuta ei oo

Paljon on kiinni kuluttajan käytöksestä. Ketjujen valta on huomattuEU:ssakin.

Suomi on ketjujen luvattu maa. Harva asutus edistää ketjuuntumista. Mikä ketju tarjoaa palvelujaan kenenkin kotinurkalla?

Kivistö kirjoittaa:

”Ketjujen suuri valta on jo huomattu EU:ssakin, joka tahtoo Suomen helpottavan uusien yritysten pääsyä palvelumarkkinoille. Aiheellinen toive, jota voitaisiin alkaa toteuttaa vaikkapa karsimalla turhaa byrokratiaa ja nippelimääräyksiä.

Suomen harva asutus edistää ketjuuntumista. Peräseinäjoella ei välttämättä menesty kovin moni palveluntarjoaja. Mutta paljon on kiinni myös kuluttajien käytöksestä.

Ketjujen isot marketit, hotellit ja ravintolat edustivat pitkään nykyaikaa ja eteenpäinmenoa. Edelleenkään suuri osa ihmisistä ei taida nähdä viehätystä ehkä hieman nuhjuisessa kylä- tai kivijalkakaupassa tai pikkukuppilassa. Uusi ja iso houkuttaa ja isojen toimijoiden tarjousten perässä juostaan.

Entistä enemmän on kuitenkin myös meitä, joita miellyttäisi yksilöllinen ja kiinnostava enemmän kuin tehokas massatarjonta. Bonuksena asiakkaan tarpeisiin paneutuva palvelutuokio olisi tervetulleempi kuin muutama euro.

Kuluttaja joutuu näkemään nyky-Suomessa vaivaa voidakseen toteuttaa valinnanvapauttaan. Kesäloma on sopiva ajankohta alkaa suosia muita kuin ketjujen palveluita. Kiireettömän lomalaisen kannattaa malttaa katsella ympärilleen ja poiketa tutuilta reiteiltä. Jos piipahtaa ennakkoluulottomasti pieniin liikkeisiin ja kahviloihin tai vaikka etniseen kauppaan ja ravintolaan, kokee elämyksiä. Melkein kuin olisi ulkomailla käynyt.”

Hyvä ei kelpaa EU:n komissiolle eikä monelle euromaalle

Komissaari Olli Rehnin mukaan monet euromaat ja EU:n komissio suhtautuvat epäillen Suomen vaatimuksiin saada vakuuksia mahdolliselle uudelle Kreikka-lainalle.

Suomi on ehdottanut omaisuudenhoitoyhtiön perustamista Kreikan valtionomaisuuden yksityistämiseksi. Suomi voisi siten saada yhtiön osakkeita uuden lainansa vakuudeksi.

- Komissiossa epäillään vakuuksia. Olemme tehneet perusteellisen selvityksen, ja tähän liittyy merkittäviä oikeudellisia ja teknisiä ongelmia, sanoo komissaari Rehn YLE Uutisten haastattelussa.

Talouskomissaari muistuttaa myös, että Kreikan yksityistämisohjelman toteuttamiseksi on perusteilla virasto.

- Virasto on osa kansainvälisen valuuttarahaston ja EU:n Kreikalle asettamia ehtoja, siis myös Suomen asettamia ehtoja, Rehn sanoo.

Rehnin toiminta herättää monta kysymystä. 

Jutta Urpilainen: Kreikan omaisuutta lainojen vakuudeksi 

Kreikan lainoja varten voidaan perustaa omaisuudenhoitoyhtiö, sanoi valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd) Ylen Aamu- TV:ssä. Siihen voidaan sijoittaa osa Kreikan omaisuudesta. Yhtiö ja sen osakkeet voisivat toimia panttina ja sitä kautta vakuutena uudelle lainalle. - On arvioitu, että Kreikan omaisuuden arvo on 300 miljardia euroa. Siellä on paljon kiinteistöjä, saaria ja omaisuutta. Urpilaisen mukaan Suomen kanta on saanut kannatusta jo muualla Euroopassa.

Maatalouden ympäristötuki remonttiin

Tuore ympäristöministeri turkulainen Ville Niinistö pitää nykyistä maatalouden ympäristötukea tehottomana. Hänen mukaansa maanviljelijät ovat saaneet tukieuronsa vaikka ympäristönsuojelun kannalta tulos on ollut laiha.

Ympäristöministeri Ville Niinistö sanoo, että maatalouden tukijärjestelmä remontoidaan uuteen uskoon tällä hallituskaudella. Viime vuonna maanviljelijöille maksettiin ympäristukea noin 340 miljoonaa euroa.

- Tukijärjestelmää tullaan muuttamaan tällä hallituskaudella merkittävästi, niin että ympäristötuet oikeasti vähentävät päästöjä. Ravinnekuormitus täytyy saada vähenemään ja siirtyä yhä enemmän luomutuotantoon, sanoo Niinistö Yle Uutisille.

Euroopan komissio tahtoo vähentää maataloustukien osuutta yhteisön budjetista. Komissio  esittää lähivuosien rahoituskehyksissä maatalousmenojen jäädyttämistä. Tuet vähenisivät nykyisestä lähes neljästäkymmenestä prosentista kolmeenkymmeneen kolmeen vuoteen 2020 mennessä. 

Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK pitää suunniteltuja leikkauksia rajuina ja katsoo niiden vaarantavan eurooppalaisen ruoantuotannon. Viljelijöiden etujärjestö ei pidä myöskään lisääntyvästä vihertämisestä eli tukien kytkemisestä yhä enemmän ympäristötoimiin

Mikko Lund

Vastausta arvostelijoilleni, hallituksessa vasemmiston ääni kuuluu paremmin

Vastausta arvostelijoilleni

En ymmärrä eräiden henkilöiden tarkoitushakuista huolestumista muutamasta kaupunginjohtajaa koskevasta sanasta. Kirjoitin mm. 5.7.  blogissani, että Riihimäki ei ole kyennyt uudelleenarviointiin. Muutamat lukijat ovat pahoittaneet  mielensä. Heidän mielestä kaupunginjohtajaa ei saa arvostella. Minun mielestä kaupunginjohtajaa pitää arvioida ja arvostella jatkuvasti. Siitä myöhemmin.

 Olen sosialidemokraatti  ja tunnen hyvin SDP:n ohjelman. Siitä olen joutunut  huomauttamaan niin porvareille kuin sosialidemokraateille, että paikalliset demarit eivät ole aina tunteneet  ohjelmaa. Herajoella  olemme yhteisesti korostaneet, että ohjelmasta on pidettävä kiinni.   Muuten voi käydä, kuten  edellisen Vanhasen ja Kiviniemen hallituksen aikana maassa kävi: rikkaat  ovat rikastuneet, köyhät köyhtyneet, työttömyys on laajaa   ja valtion rahat on tuhlattu.  Suomalaiset  voivat huonosti.

 Olen ylpeä  SDP:n ohjelmasta. Ihmisten ongelmia ja vaikeuksia on pyrittävä ratkaisemaan.  Syrjäytyminen ja kahtiajako on estettävä. Se on turvallisuuskysymys, kuten poliisiministeriössä on asiantuntevasti huomautettu.

 Olen maan hallituksen  ja SDP:n kanssa samaa mieltä, että  maassa ja Riihimäen ja Hyvinkään seudulla tarvitaan kuntauudistus. Suurin syy  tähän on valtion ja kuntien rahojen loppuminen. Tavoite on muodostaa vahvat peruskunnat työssäkäyntialueiden mukaisesti.  Tällä pyritään kuntapalveluiden turvaamiseen kustannustehokkaasti. Mielestäni  tavoitteena tulee olla  Hyvinkään ja Riihimäen yhdistyminen. Selvää on , että Hausjärvi ja Loppi kuuluvat  samaan kuntaan.

Hyri -kaupunki on toiveikas visio, sitä kannattaa pitää nähtävissä olevan vaikean tulevaisuuden tavoitteena. Se voisi paremmin toteuttaa kohtuullisin julkisin kustannuksin tulevaisuuden palvelut - vähentää tulevien aikuisten veropaineita. Vanhojakaan ei pidä unohtaa; ovella on vanhuspalvelulaki - lapset ja vanhukset/yhteiskunnan heikot pannaan samaan asemaan subjektiivisen oikeuden haltijoina. Se lisää kustannuksia ja siksi on keskityttävä sosiaalisten palvelujen rakenteen ja kustannusten priorisointiin - siinäkin suuri kuntayksikkö on toimivampi ratkaisu.
 

Riihimäen kaupungin vapaata valinnan  mahdollisuutta rajoittaa   yli 100 miljoonan euron velka. Valtiokaan ei katso tällaista velkakuormaa hyvällä. Kaupungin on todella ponnisteltava, jotta velkaantuminen  saadaan laskuun.  Kaikkia keinoja on käytettävä ja yksi on kuntarakenteen uudistaminen.

Myönnän, että joskus  olen vihainen ja käytän kärkästäkin tekstiä. Vallankäyttäjiä, kuten kaupunginjohtajaa,  on arvosteltava   ihan senkin takia,  ettei  vallankäyttäjä turhaan ylpisty ja muutu ylimieliseksi. Hänen pitää palvella kaupunkilaisia ja kestää  vähän arvosteluakin.   Siitä hänelle maksetaan.

Kepu matkalla kohti "hautaansa"

Yleisradion gallupissa äskettäin  keskustapuolueen  kannatukseksi mitattiin 13,8 prosenttia. Eduskuntavaaleista alkanut syöksykierre jatkuu.

Keskusta on tähän asti saanut hallita kasvukeskusten ulkopuolista Suomea, joka vaalikartoissa on ollut valtaosin keskustan vihreää. Tämän taustalla on se, että keskusta/maalaisliitolla ei sitten 1960-luvun ole ollut maaseudulla kilpailijaa. Nyt on. Perussuomalaiset haastoivat keskustan sen omilla historiallisilla juurilla.

Ensi vuoden kuntavaalit  ja presidentinvaalit  aiheuttavat Kepulle kovan haasteen. Säilyykö puolue kuntakartalla, vai onko edessä  todellinen katastrofi?

Oppositiossa vasemmiston ääni kuuluisi vain porstuaan

Kansan uutisten pääkirjoittaja jatkaa pohdintaa siitä, kantaisiko vasemmiston ääni oppositiossa paremmin.

Lehti kirjoittaa: ”On hyvin vaikea ymmärtää, miten Vasemmistoliitto voisi oppositiossa ajaa paremmin kriisiytyvän Euroopan ongelmia tai mitään muutakaan puolueelle tärkeää. Oppositiossa Vasemmistoliiton ääni olisi kantanut eduskunnan porstuaan saakka, jos sinnekään – kahdeksan vuotta riittää esimerkiksi. Hallitusestradilta kuuluvuus on parempi.

Oppositiossa vasemmistolla olisi ollut tovereinaan kaksi puoluetta, jotka ovat kuin lähtölaukausta odottavia, korskuvia ravureita. Molempien malttamattomuus näkyy. Perussuomalaiset pörhistelevät vaalivoittonsa hurmiossa ja keskustan suunnalta tuleva kommentointi on kitkerämpää kuin sappi. Niiden välissä pienimmällä oppositiopuolueella olisi ollut melkoisen ahdasta.

Vasemmistoliiton hallitukseen meno ei kuitenkaan tarkoita kritiikittömyyden aikaa. On vain nähtävä, että tässä maailman ajassa, kun ottaa huomioon historiallisen vaalituloksen, sixpackin synnytystuskat, laajenevan EU-kriisin ja ennustamattomat talousnäkymät, on parempi, että Vasemmistoliitto on hallituksessa kuin pihalla. ”

Mikko Lund 

Työllisyysaste 72 prosenttiin ja työttömyys 5 prosenttiin

Kataisen hallituksen tavoite: Työllisyysaste 72 prosenttiin ja työttömyys 5 prosenttiin

Työllisyysasteen nostamiseksi ja työttömyyden laskemiseksi hallitus käynnistää mm. seuraavia toimia

-     kestävää kasvua ja työllisyyttä tukevaa elinkeinopolitiikkaa

-     työurien pidentämistä alusta, keskeltä ja lopusta

-     innovaatiopolitiikan uudelleenjärjestely

-     työllisyyttä tukevat veroratkaisut

-     rakennemuutosalueiden ennakointi ja hoito

-     aktiiviset työvoimapoliittiset toimet

-     työn ja sosiaaliturvan yhteensovitus

-     työn ja perheen yhteensovitus

-     nuorten syrjäytymisen ehkäisy

-     opintojen tiivistäminen

-     aikuiskoulutuksen kehittäminen  sekä

-     vaikeasti työllistyvien aseman parantaminen työmarkkinoilla.

Todella kunnianhimoisen työllisyystavoitteen tueksi  hallitus lupaa työvoimapolitiikan uudistamista, kasvua luovia toimia, kuten verotuksen uudistamista ja työllisyyttä tukevia menokohdennuksia. Erityisesti panostetaan rakenteellisiin uudistuksiin, kuten

-     lisäämällä työpanosta työuria pidentämällä ja purkamalla rakenteellista työttömyyttä

-     huolehtimalla työeläkejärjestelmän kestävyydestä ja riittävästä rahoitustasosta

-     parantamalla talouden kasvupotentiaalia, edistämällä yrittäjyyttä ja vähentämällä olennaisesti harmaata taloutta ja

-     uudistamalla kunta- ja palvelurakennetta sekä parantamalla hyvinvointipalvelujen tuottavuuskehitystä.

Hallituskauden puolivälissä tehdään laajempi talousstrategian toteutumisen arviointi ja tämän perusteella tehdään tarvittaessa loppuvaalikauden osalta lisätoimenpiteet tavoitteiden toteuttamiseksi.

Uusi  työministeri Lauri Ihalainen on luvannut tehostaa työllisyystoimia ja luoda uusia työpaikkoja.   Globaalia maailmaa katsottaessa paljastuu, että kyseessä on kerta kaikkiaan kova tavoite. Toivotan koko hallitukselle ja työministerille onnea ja menestystä vaikeassa tehtävässä.

Kalle Isokallio uskoi Iltalehdessä, että työpaikkoja kyllä syntyy, jos suomalainen työtunti on kilpailukykyinen. Nyt ei ole, joten jotain tarttis tehdä muutakin kuin mitä edellä on luvattu. Yksi tehtävä on tuottavuuden parantaminen.

Valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen (sd) mukaan Suomen kanta Kreikalta vaadittujen vakuuksien suhteen on "hyvin tiukka".

Urpilainen toisti Suomen näkemyksen ministerikollegoilleen euroryhmän valtiovarainministerien puhelinkokouksessa illalla.

Hän ei halunnut kommentoida Suomen vaatimuksen saamaa vastaanottoa, mutta kertoi keskustelujen edenneen hyvässä hengessä.

Urpilainen arvioi, että Kreikan uudesta apupaketista päästään sopimaan vasta loppukesästä, mahdollisesti elo-syyskuun vaihteessa.

Yle: Vähän tukea

Yle Uutisten tietojen mukaan ainoastaan Slovenia tukee Suomen vaatimuksia vakuuksista. Myös Alankomaat osoittanut myötämielisyyttä vakuusehtoa kohtan. Käytännössä Suomella ei kuitenkaan näytä olevan mitään mahdollisuuksia saada vaatimuksia läpi, Yle väittää.

Suurimmat euromaat, EU:n komissio ja Euroopan keskuspankki ovat vakuuksien sijaan kiinnostuneita ennemminkin sijoittajavastuun totetuttamisesta, Yle kertoo.

Iltalehti pohtii, mitä perussuomalaisten kannatuksesta jäi kansalaiselle käteen

Iltalehti kirjoittaa:

Perussuomalaisten suursuosio rakennettiin muutaman taitavasti valitun teeman ympärille, mutta mitä tästä kaikesta jää kansalaiselle käteen?

Muiden puolueiden on syytä olla valppaana, sillä on todennäköistä, että perussuomalaisten kannatus paisuu vielä nykyisestä, mikäli euromaiden velkakriisi jatkuu, työttömyys pahenee ja kansalaisten ostovoima laskee.

Kesän aikana perussuomalaisten kannattajien rivit ovat suoristuneet ennennäkemättömällä tavalla: puolueen kannatus ja puolueuskollisuus ovat nyt suuremmat kuin koskaan. Kaksi hyvin valittua teemaa, maahanmuutto- ja EU-kriittisyys, on vienyt perussuomalaisia kohti nyt koettua suursuosiota.

Ennen vaaleja perussuomalaiset ratsasti kohti menestystä kansaa koskettavalla maahanmuuttoteemalla. Lokakuussa 2010 tehdyn tutkimuksen mukaan 60 prosenttia suomalaisista kannatti tiukempaa maahanmuuttopolitiikkaa, lähimpänä kansalaisten maahanmuuttonäkemyksiä oli perussuomalaisten kriittinen linja.

Perussuomalaiset onnistui vaaleissa realisoimaan kytevän potentiaalin; nappasi liikkuvat äänestäjät ja otti historiallisen jytkyvoiton, joka on kesän aikana vain vahvistunut niin, että puolue on nyt Suomen suurin 23 prosentin kannatuksellaan. Juuri ennen vaaleja perussuomalaiset vaihtoi pääteemakseen kansan oikeustajua riepovan EU:n kriisimaiden rahoituskritiikin. Teemasta tuli myös kynnyskysymys perussuomalaisten hallituspaikalle.

Taitavana poliittisena strategikkona kunnostautuneesta Soinista on vaikea uskoa, että hän olisi kieltäytynyt hallituspaikasta, mikäli olisi hallitukseen tosissaan puolueensa halunnut.

Mitä oppositiossa paisuvien perussuomalaisten ennätyskannatuksesta jää konkreettisesti käteen? Äänekäs räksytys ja muiden haastaminen vailla virallista vastuuta Suomen tulevaisuudesta. Samaan aikaan puolue valmistautuu kulisseissa Soinin johdolla tammikuussa 2012 pidettäviin presidentinvaaleihin ja lokakuussa 2012 käytäviin kuntavaaleihin, ja kouluttaa kiireen vilkkaa kenttäväkeään sekä kokemattomia parlamentaarikkojaan tulevia koitoksia varten.

Mikko Lund

Riihimäki ei ole kyennyt uudelleenarviointiin

Riihimäki ei ole kyennyt uudelleenarviointiin

 Aamuposti 23.6.  kertoi maan  hallituksen aikovan tehdä  kuntarakenteen uudistuksen. Lehden mukaan   se tulee nostamaan kuntaliitoksen asialistalle myös  Hyvinkäällä ja Riihimäellä.  Asiasta kuultuna kaupunginjohtaja Keskiruokanen pitää todennäköisenä, että jollakin aikavälillä  Hausjärvi, Loppi ja Riihimäki yhdistyvät. Sen sijaan Hyvinkään ja Riihimäen yhdistymisessä kaupunginjohtaja ei näe järkeä. Keskiruokanen on edelliselläkin vaalikaudella torjunut kuntaliitoksen, vaikka  asiantuntevat selvitykset osoittivat liitoksen tarpeelliseksi  ja asukkaiden  etujen mukaiseksi.

 Alueella tehdyt kuntaliitosselvitykset  ennakoivat kuntien ylivelkaantumisen ja tulevaisuutta  uhkaavan kestävyysvajeen. Riihimäki ei tule selviytymään niistä yksin.  Keskiruokanen  ja alueen muut  kuntajohtajat  torjuivat  kuntaliitoksen  kykenemättä  osoittamaan  tehdyssä selvityksessä  yhtään virhettä.  Alueen poliitikot   tyytyivät virkamiesten  heikkoon esitykseen.

 Hyvinkää ja  Riihimäki sekä alueen laaja maaseutu eivät kehity  ilman riittävän pitkälle meneviä konkreettisia tavoitteita ja innovaatioita. Kaupungit  kilpailevat  keskenään. Professori Antti Hautamäki  on perehtynyt  globaalin talouden haasteisiin  ja sanoo, että kilpailun sijasta  on  metsästettävä  asukkaiden ja  yritysten  kumppanuutta. On kyettävä käyttämään  hyödyksi koulutettujen ihmisten osaaminen ja into niin hyvin kuin mahdollista. Tulevaisuuden haasteet ovat vaikeita ja muuttuvia ongelmaryppäitä: väestö ikääntyy, resurssikriisi  saa uusia muotoja, osaamisvaatimukset kasvavat. Tarvitaan alueen kaikkia voimavaroja. Kaupungin pitäisi osoittaa ihmisille ja yrityksille yhteinen ja innostava  maali.

 Tähän alueen kuntajohto ei ole kyennyt.   Maakuntarajaesteiden poistaminen  on koko Hyvinkään ja Riihimäen seudulle tärkeää. Riihimäen tulisi kyetä ennakkoluulottomasti katsomaan  uusiksi niin vaalipiiri, sairaanhoitopiiri  kuin  maakuntakin.  Onko kuntajohdosta  tähän?

 Keskiruokanen  ei ole kyennyt tarvittavaan uudelleenarviointiin.  Hän ei ole kyennyt  huolehtimaan Riihimäen  kaupungin ja kaupunkilaisten edusta. Hän on itse asiassa  sotkenut  kaupungin edun ja oman edun  ja  turvannut vain omaa  virkapaikkaansa.  Riihimäen kaupunginvaltuutettujen tulisi kyetä  myöntämään tämä  puolueeseen katsomatta.  Riihimäen  ja Hyvinkäänkin etu on kaupunkien tiivis yhteistyö ja liitos.

Jatkosodan alkamisesta 70 vuotta

Jatkosota Suomen ja Neuvostoliiton välillä alkoi  25. päivä kesäkuuta  eli juhannuspäivänä  1941. Saksa hyökkäsi Neuvostoliittoon 22. kesäkuuta, Suomen sodanjohto oli hankkeesta perillä.   Suomi ilmoitti olevansa puolueeton, mutta antoi kuitenkin Saksan joukkojen käyttää  lentokenttiä ja ilmatilaansa hyökkäyksessä. Neuvostoarmeijan pommittaessa  Suomen satamia ja kaupunkeja, Suomi katsoi olevansa sodassa.

Hitler julisti maailmalle Suomen taistelevan liitossa im Bunde- Saksan kanssa. Tämä koettiin Suomessa hyvin kiusallisena.  Suomelle kiusallinen termi  pyrittiin kääntämään muotoon  ”kylki kyljessä”. Suomessa korostettiin  Suomen käyvän erillistä sotaa  Neuvostoliittoa vastaan.

Suomen armeijan päähyökkäys käynnistyi heinäkuun alkupäivinä 1941, jolloin Mannerheim antoi ns. miekantuppipäiväkäskynsä. Ensimmäisessä vaiheessa Karjalan armeijan painopiste oli  Laatokalla. Toisen vaiheen tavoitteena oli edetä  Karjalan kannaksella vanhalle rajalle. Kolmannessa vaiheessa hyökkäystä oli tarkoitus jatkaa Syvärille ja Äänisjärvelle.

Elokuun loppuun 1941  Karjalan armeija oli saavuttanut vanhan rajan   ja keskeiset kaupungit  Sortavala, Käkisalmi  ja Viipuri oli   vallattu.  Petroskoi vallattiin 1.10.1941. Joulukuussa 1941 eduskunta liitti talvisodassa menetetyt alueet takaisin Suomeen ja palautti Tarton rauhan rajat.

Vanhan rajan ylittäminen synnytti rintajoukoissa kiivasta keskustelua  sodan päämääristä. Sensuuri yritti hillitä keskustelua.  Saksalaiset toivoivat  Suomelta apua Leningradin valloitukseen. Mannerheim ei tähän suostunut ja joukkojen eteneminen pysäytettiin. Jatkosodan hyökkäysvaihe kesti   noin puoli vuotta. Sodan alussa Suomessa  uskottiin ”kesäsotaan” ja nopeaan operaatioon Neuvostoliittoa vastaan.  Hyökkäysvaiheen jälkeen rintama vakiintui  1941  lopussa ja alkoi  kaksi vuotta kestänyt asemasodan vaihe. Jatkosodassa  vuoden 1941 loppuun mennessä  oli kuollut  25 500 suomalaista ja haavoittunut  noin 50 000.

Jatkosodan alussa presidentti Risto Ryti piti puheen, jossa hän totesi Neuvostoliiton tarkoituksena olevan maamme itsenäisyyden tuhoaminen ja kansamme orjuuttaminen. Suomella oli kuitenkin rinnallaan Suur- Saksan sotavoimat  ”nerokkaan johtajansa valtakunnankansleri  Hitlerin komennossa”.

Näin Suomen valtiojohto  silloin.

Mikko Lund

Venäjän siirtyminen yhteiskuntajärjestelmästä toiseen on pysäytetty

"Venäjän siirtyminen yhteiskuntajärjestelmästä toiseen on pysäytetty"

Venäjän siirtyminen yhteiskuntajärjestelmästä toiseen on pysäytetty ja edessä ovat kovat ajat, sanoo ohjelmajohtaja Arkadi Mošes Ulkopoliittisesta instituutista Helsingin Sanomien sunnuntaihaastattelussa.

"Transitio oli meneillään ensimmäiset kahdeksan vuotta, mutta sitten päätettiin, että pysäytetään se ja puretaan monia uudistuksia, jotka oli tehty 1990- luvulla. Hybridivaltio säilöttiin ja saatiin näyttämään luonnolliselta. "  Hybridivaltion syntyyn johtanutta politiikkaa on kutsuttu tämän linjan pääarkkitehdin mukaan putinismiksi.

Tänä kesänä tulee kuluneeksi 20 vuotta Neuvostoliiton romahduksesta. Mošesin mukaan uudelleen syntynyttä Venäjää uudistettiin ensimmäiset kahdeksan vuotta mutta sen jälkeen kehitys pysähtyi.

"Pelkään, että jos Venäjä ei muutu modernimmaksi, se alkaa muistuttaa yhä enemmän kolmannen maailman maata", Mošes arvioi.

Venäjä on meidän  läheinen naapurimaa. Me emme voi maantieteelle mitään. Meidän on hyväksyttävä tämä  tosiasia. Meidän on yritettävä ymmärtää  Venäjää, niin kuin ymmärsimme ja yritimme ymmärtää Neuvostoliittoa. 

Helsingin Sanomien ulkomaantoimittaja Pekka Hakala on haastatellut  ohjelmajohtaja Arkadi Mošesta Ulkopoliittisesta instituutista.

Kansainvälisistä suhteista väitellyt Mošes jätti aikoinaan työt Neuvostoliiton tiedeakatemian instituutissa ja lähti ulkomaille. Vuonna 2002 hän päätyi Suomeen.

Mošesin Suomen vuosien aikana Venäjä on alkanut näyttää yhä enemmän edeltäjältään, autoritaariselta yhden totuuden maalta.

Hänen mukaansa Venäjä on kuitenkin aivan toinen maa kuin Neuvostoliitto. "Muutos on niin dramaattinen, niin syvä ja perustavaa laatua oleva, että on täysin järjetöntä verrata tämän päivän Venäjää Neuvostoliittoon sen paremmin analyyttisessä mielessä kuin tunteiden tasollakaan."

"Ensinnäkin meillä on nyt globaali talous. Venäjää ei taloudellisesti voisi olla olemassa, ellei se harjoittaisi vientiä ja tuontia."

"Toiseksi Venäjä ei ole sotalaitos, Neuvostoliitto oli. Tämän päivän Venäjä on erilainen, koska olisi aika vaikeaa militarisoida yhteiskuntaa uudelleen."

"Kolmanneksi ideologia on kuollut, käytännössä kaikki ideologiat ovat kuolleet, etkä voi ajaa niitä takaisin ihmisten päihin. Kun nyt näemme nationalismin kasvavan, niin onhan se huolestuttavaa, mutta siitä ei voida päätellä, että nämä nationalistiset aatteet voitaisiin siirtää ihmisten päihin korvaamaan vanhaa kommunistista ideologiaa."

"On syntynyt rakenne, jossa on tietty määrä älyttömän rikkaita ja suuri enemmistö, joka ei ole alkuunkaan rikas – unelma, että Venäjälle syntyisi varakas keskiluokka, ei ole toteutunut. Vallan keskittyminen on tyypillistä kehitysmaalle. Sama polarisaatio tapahtuu koulutusjärjestelmässä, emmekä tiedä mikä on terveydenhuollon tulevaisuus. Korruptio on jo kolmannen maailman huonomman puoliskon tasoa."

Kehitysmaasta Venäjän erottavat Mošesin mukaan lähinnä menneisyyden saavutukset. "Venäjä on ylpeä voitostaan toisessa maailmansodassa ja Juri Gagarinin avaruuslennosta." 

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen pysyi tiukkana 

Sunnuntain Helsingin Sanomat kertoi, että Suomen valtiovarainministeri Jutta Urpilainen pysyi tiukkana ja Suomi vaati yhä vakuuksia. Euroopan valtiovarainministerit hyväksyivät Kreikan seuraavan lainaerän maksamisen. Suomi vaati yhä tiukasti vakuuksia lainaohjelmaan. Urpilainen kertoi Helsingin Sanomille   esitelleensä kollegoilleen Suomen kannan. "En lähde arvioimaan muiden maiden reaktioita", hän sanoi kokouksen jälkeen.

Yhteensä 12 miljardin euron lainaerän maksatus vaatii vielä lainaohjelman toisen rahoittajan   eli Kansainvälisen valuuttarahaston hyväksynnän.

Mikko Lund

Mikä oppositiota kivistää?

Mikä oppositiopuolueita kivistää?

 

Kataisen hallitus on aloittanut ja esitellyt ohjelmansa. Hallitusohjelmasta käyty eduskuntakeskustelu osoitti ja toi esille, mitkä asiat kivistävät meidän oppositiota, perussuomalaisia ja keskustaa.

Hallitusohjelman kuntauudistus puhutti Demarin mukaan kansanedustajia. Hallitus tähtää uudistuksella kuntapalveluiden parantamiseen ja työssäkäyntialueet kattavan kuntarakenteen luomiseen maahan. Oppositio syytti hallitusta kuntapolitiikan keskittämisestä ja resurssien leikkaamisesta. Kunnilta leikataan valtionosuuksia noin 630 miljoonaa euroa.

 

Hallitus on sopinut, että vähennys kompensoidaan kunnille seuraavan kahden vuoden aikana. Kunnat saavat indeksitarkistukset ja kustannustason tarkistukset täysimääräisesti.

Hallituspuolueissa erityisesti herätti kummeksuntaa keskustan esittämä säästöhaarukka 0 - 2 miljardia. Keskunta ei esittänyt kahden päivän aikana yhtäkään säästökohdetta.

Keskusta Kimmo Tiilikainen väitti, että hallitusohjelmasta puuttuvat uuden kasvun eväät ja sellaiset yrittämiseen ja työllistämiseen kannustavat toimenpiteet, joilla julkinen talous saataiisiin tasapainoon. Pääministeri Katainen kiisti väitteen. Yhteisöveron keventäminen parantaa yritysten kilpailukykyä ja lisää Suomeen kohdistuvaa investointihalukkuutta. Kasvun luominen ei ole yksin hallituksen käsissä, vaan vastuunkantajiksi tarvitaan myös työmarkkinajärjestöjä.

Timo Soini ennusti, että hallitus tulee näkemään, millaiseen katastrofiin teidän politiikkanne on Suomea yhtenä euromaana viemässä. Pääministeri Katainen huomautti, että on helppo aina kaikkea vastustaa. Mutta niin pitkään, kun ei tule uskottavaa vaihtoehtoa, kuinka kriisi hoidetaan paremmin kuin on tähän mennessä tehty, on turha puhua.

Timo Soini huomatti, että "sosiaalisen oikeudenmukaisuuden panokset ovat oikein". Perussuomalaiset uskaltavat antaa tunnustuksen. Mutta kyllä vasemmistoliitto, pitkin pituuttaan olette porvareiden purkkiorjana. Siinä on se hinta, minkä maksatte muurtamasta leskenrovosta.

Paavo Arhinmäki vastasi, että" kyllä minusta on köyhien pilkkaamista sanoa, että ropoja vain, jos ensimmäistä kertaa 22 vuoteen tulee korotus".

Työmarkkintukea korotettiin ensimmäinen kerta 10 vuoteen ja toimeentulotukea ensimmäinen kerta 22 vuoteen.

 

Demarin uutispäällikkö Juhani Aro huomasi, että Arhinmäki oli vähän hämmästynyt "purkkiorja" syytöksestä. Aron mukaan kokenut Oulun vaikuttaja Martti Korhonen riensi vastaamaan, että se on akantappaja eli moottoripyörän sivuvaunu.

 

Juhani Aro huomauttaa, että kunnelkaa tarkasti, mitä Soini sanoo. "Siinä tyhjä tynnyri kolisee kovalla ryminällä. Sanat ilman sisältöä eivät kauas kanna"

 

Mitä tästä keskustelusta on sanottava?

 

Oppositon suunsoitto ei köyhien nälkää karkoita. Hallitusta on kiitettävä vastuullisesta toiminnasta köyhien ihmisten asian helpottamiseksi. Parannukset ovat vaatimarttomia, mutta maan taloustilanne on myös kestämätön. Talous on saatava tasapainoon. Se on myös köyhien ihmisten etu. Hyvinvointivaltion jakoautomaatti toimii vain niin kauan, kun on jaettavaa ja talous on kunnossa.

 

Mikko Lund