Vastausta arvostelijoilleni, hallituksessa vasemmiston ääni kuuluu paremmin

Vastausta arvostelijoilleni

En ymmärrä eräiden henkilöiden tarkoitushakuista huolestumista muutamasta kaupunginjohtajaa koskevasta sanasta. Kirjoitin mm. 5.7.  blogissani, että Riihimäki ei ole kyennyt uudelleenarviointiin. Muutamat lukijat ovat pahoittaneet  mielensä. Heidän mielestä kaupunginjohtajaa ei saa arvostella. Minun mielestä kaupunginjohtajaa pitää arvioida ja arvostella jatkuvasti. Siitä myöhemmin.

 Olen sosialidemokraatti  ja tunnen hyvin SDP:n ohjelman. Siitä olen joutunut  huomauttamaan niin porvareille kuin sosialidemokraateille, että paikalliset demarit eivät ole aina tunteneet  ohjelmaa. Herajoella  olemme yhteisesti korostaneet, että ohjelmasta on pidettävä kiinni.   Muuten voi käydä, kuten  edellisen Vanhasen ja Kiviniemen hallituksen aikana maassa kävi: rikkaat  ovat rikastuneet, köyhät köyhtyneet, työttömyys on laajaa   ja valtion rahat on tuhlattu.  Suomalaiset  voivat huonosti.

 Olen ylpeä  SDP:n ohjelmasta. Ihmisten ongelmia ja vaikeuksia on pyrittävä ratkaisemaan.  Syrjäytyminen ja kahtiajako on estettävä. Se on turvallisuuskysymys, kuten poliisiministeriössä on asiantuntevasti huomautettu.

 Olen maan hallituksen  ja SDP:n kanssa samaa mieltä, että  maassa ja Riihimäen ja Hyvinkään seudulla tarvitaan kuntauudistus. Suurin syy  tähän on valtion ja kuntien rahojen loppuminen. Tavoite on muodostaa vahvat peruskunnat työssäkäyntialueiden mukaisesti.  Tällä pyritään kuntapalveluiden turvaamiseen kustannustehokkaasti. Mielestäni  tavoitteena tulee olla  Hyvinkään ja Riihimäen yhdistyminen. Selvää on , että Hausjärvi ja Loppi kuuluvat  samaan kuntaan.

Hyri -kaupunki on toiveikas visio, sitä kannattaa pitää nähtävissä olevan vaikean tulevaisuuden tavoitteena. Se voisi paremmin toteuttaa kohtuullisin julkisin kustannuksin tulevaisuuden palvelut - vähentää tulevien aikuisten veropaineita. Vanhojakaan ei pidä unohtaa; ovella on vanhuspalvelulaki - lapset ja vanhukset/yhteiskunnan heikot pannaan samaan asemaan subjektiivisen oikeuden haltijoina. Se lisää kustannuksia ja siksi on keskityttävä sosiaalisten palvelujen rakenteen ja kustannusten priorisointiin - siinäkin suuri kuntayksikkö on toimivampi ratkaisu.
 

Riihimäen kaupungin vapaata valinnan  mahdollisuutta rajoittaa   yli 100 miljoonan euron velka. Valtiokaan ei katso tällaista velkakuormaa hyvällä. Kaupungin on todella ponnisteltava, jotta velkaantuminen  saadaan laskuun.  Kaikkia keinoja on käytettävä ja yksi on kuntarakenteen uudistaminen.

Myönnän, että joskus  olen vihainen ja käytän kärkästäkin tekstiä. Vallankäyttäjiä, kuten kaupunginjohtajaa,  on arvosteltava   ihan senkin takia,  ettei  vallankäyttäjä turhaan ylpisty ja muutu ylimieliseksi. Hänen pitää palvella kaupunkilaisia ja kestää  vähän arvosteluakin.   Siitä hänelle maksetaan.

Kepu matkalla kohti "hautaansa"

Yleisradion gallupissa äskettäin  keskustapuolueen  kannatukseksi mitattiin 13,8 prosenttia. Eduskuntavaaleista alkanut syöksykierre jatkuu.

Keskusta on tähän asti saanut hallita kasvukeskusten ulkopuolista Suomea, joka vaalikartoissa on ollut valtaosin keskustan vihreää. Tämän taustalla on se, että keskusta/maalaisliitolla ei sitten 1960-luvun ole ollut maaseudulla kilpailijaa. Nyt on. Perussuomalaiset haastoivat keskustan sen omilla historiallisilla juurilla.

Ensi vuoden kuntavaalit  ja presidentinvaalit  aiheuttavat Kepulle kovan haasteen. Säilyykö puolue kuntakartalla, vai onko edessä  todellinen katastrofi?

Oppositiossa vasemmiston ääni kuuluisi vain porstuaan

Kansan uutisten pääkirjoittaja jatkaa pohdintaa siitä, kantaisiko vasemmiston ääni oppositiossa paremmin.

Lehti kirjoittaa: ”On hyvin vaikea ymmärtää, miten Vasemmistoliitto voisi oppositiossa ajaa paremmin kriisiytyvän Euroopan ongelmia tai mitään muutakaan puolueelle tärkeää. Oppositiossa Vasemmistoliiton ääni olisi kantanut eduskunnan porstuaan saakka, jos sinnekään – kahdeksan vuotta riittää esimerkiksi. Hallitusestradilta kuuluvuus on parempi.

Oppositiossa vasemmistolla olisi ollut tovereinaan kaksi puoluetta, jotka ovat kuin lähtölaukausta odottavia, korskuvia ravureita. Molempien malttamattomuus näkyy. Perussuomalaiset pörhistelevät vaalivoittonsa hurmiossa ja keskustan suunnalta tuleva kommentointi on kitkerämpää kuin sappi. Niiden välissä pienimmällä oppositiopuolueella olisi ollut melkoisen ahdasta.

Vasemmistoliiton hallitukseen meno ei kuitenkaan tarkoita kritiikittömyyden aikaa. On vain nähtävä, että tässä maailman ajassa, kun ottaa huomioon historiallisen vaalituloksen, sixpackin synnytystuskat, laajenevan EU-kriisin ja ennustamattomat talousnäkymät, on parempi, että Vasemmistoliitto on hallituksessa kuin pihalla. ”

Mikko Lund 

Työllisyysaste 72 prosenttiin ja työttömyys 5 prosenttiin

Kataisen hallituksen tavoite: Työllisyysaste 72 prosenttiin ja työttömyys 5 prosenttiin

Työllisyysasteen nostamiseksi ja työttömyyden laskemiseksi hallitus käynnistää mm. seuraavia toimia

-     kestävää kasvua ja työllisyyttä tukevaa elinkeinopolitiikkaa

-     työurien pidentämistä alusta, keskeltä ja lopusta

-     innovaatiopolitiikan uudelleenjärjestely

-     työllisyyttä tukevat veroratkaisut

-     rakennemuutosalueiden ennakointi ja hoito

-     aktiiviset työvoimapoliittiset toimet

-     työn ja sosiaaliturvan yhteensovitus

-     työn ja perheen yhteensovitus

-     nuorten syrjäytymisen ehkäisy

-     opintojen tiivistäminen

-     aikuiskoulutuksen kehittäminen  sekä

-     vaikeasti työllistyvien aseman parantaminen työmarkkinoilla.

Todella kunnianhimoisen työllisyystavoitteen tueksi  hallitus lupaa työvoimapolitiikan uudistamista, kasvua luovia toimia, kuten verotuksen uudistamista ja työllisyyttä tukevia menokohdennuksia. Erityisesti panostetaan rakenteellisiin uudistuksiin, kuten

-     lisäämällä työpanosta työuria pidentämällä ja purkamalla rakenteellista työttömyyttä

-     huolehtimalla työeläkejärjestelmän kestävyydestä ja riittävästä rahoitustasosta

-     parantamalla talouden kasvupotentiaalia, edistämällä yrittäjyyttä ja vähentämällä olennaisesti harmaata taloutta ja

-     uudistamalla kunta- ja palvelurakennetta sekä parantamalla hyvinvointipalvelujen tuottavuuskehitystä.

Hallituskauden puolivälissä tehdään laajempi talousstrategian toteutumisen arviointi ja tämän perusteella tehdään tarvittaessa loppuvaalikauden osalta lisätoimenpiteet tavoitteiden toteuttamiseksi.

Uusi  työministeri Lauri Ihalainen on luvannut tehostaa työllisyystoimia ja luoda uusia työpaikkoja.   Globaalia maailmaa katsottaessa paljastuu, että kyseessä on kerta kaikkiaan kova tavoite. Toivotan koko hallitukselle ja työministerille onnea ja menestystä vaikeassa tehtävässä.

Kalle Isokallio uskoi Iltalehdessä, että työpaikkoja kyllä syntyy, jos suomalainen työtunti on kilpailukykyinen. Nyt ei ole, joten jotain tarttis tehdä muutakin kuin mitä edellä on luvattu. Yksi tehtävä on tuottavuuden parantaminen.

Valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen (sd) mukaan Suomen kanta Kreikalta vaadittujen vakuuksien suhteen on "hyvin tiukka".

Urpilainen toisti Suomen näkemyksen ministerikollegoilleen euroryhmän valtiovarainministerien puhelinkokouksessa illalla.

Hän ei halunnut kommentoida Suomen vaatimuksen saamaa vastaanottoa, mutta kertoi keskustelujen edenneen hyvässä hengessä.

Urpilainen arvioi, että Kreikan uudesta apupaketista päästään sopimaan vasta loppukesästä, mahdollisesti elo-syyskuun vaihteessa.

Yle: Vähän tukea

Yle Uutisten tietojen mukaan ainoastaan Slovenia tukee Suomen vaatimuksia vakuuksista. Myös Alankomaat osoittanut myötämielisyyttä vakuusehtoa kohtan. Käytännössä Suomella ei kuitenkaan näytä olevan mitään mahdollisuuksia saada vaatimuksia läpi, Yle väittää.

Suurimmat euromaat, EU:n komissio ja Euroopan keskuspankki ovat vakuuksien sijaan kiinnostuneita ennemminkin sijoittajavastuun totetuttamisesta, Yle kertoo.

Iltalehti pohtii, mitä perussuomalaisten kannatuksesta jäi kansalaiselle käteen

Iltalehti kirjoittaa:

Perussuomalaisten suursuosio rakennettiin muutaman taitavasti valitun teeman ympärille, mutta mitä tästä kaikesta jää kansalaiselle käteen?

Muiden puolueiden on syytä olla valppaana, sillä on todennäköistä, että perussuomalaisten kannatus paisuu vielä nykyisestä, mikäli euromaiden velkakriisi jatkuu, työttömyys pahenee ja kansalaisten ostovoima laskee.

Kesän aikana perussuomalaisten kannattajien rivit ovat suoristuneet ennennäkemättömällä tavalla: puolueen kannatus ja puolueuskollisuus ovat nyt suuremmat kuin koskaan. Kaksi hyvin valittua teemaa, maahanmuutto- ja EU-kriittisyys, on vienyt perussuomalaisia kohti nyt koettua suursuosiota.

Ennen vaaleja perussuomalaiset ratsasti kohti menestystä kansaa koskettavalla maahanmuuttoteemalla. Lokakuussa 2010 tehdyn tutkimuksen mukaan 60 prosenttia suomalaisista kannatti tiukempaa maahanmuuttopolitiikkaa, lähimpänä kansalaisten maahanmuuttonäkemyksiä oli perussuomalaisten kriittinen linja.

Perussuomalaiset onnistui vaaleissa realisoimaan kytevän potentiaalin; nappasi liikkuvat äänestäjät ja otti historiallisen jytkyvoiton, joka on kesän aikana vain vahvistunut niin, että puolue on nyt Suomen suurin 23 prosentin kannatuksellaan. Juuri ennen vaaleja perussuomalaiset vaihtoi pääteemakseen kansan oikeustajua riepovan EU:n kriisimaiden rahoituskritiikin. Teemasta tuli myös kynnyskysymys perussuomalaisten hallituspaikalle.

Taitavana poliittisena strategikkona kunnostautuneesta Soinista on vaikea uskoa, että hän olisi kieltäytynyt hallituspaikasta, mikäli olisi hallitukseen tosissaan puolueensa halunnut.

Mitä oppositiossa paisuvien perussuomalaisten ennätyskannatuksesta jää konkreettisesti käteen? Äänekäs räksytys ja muiden haastaminen vailla virallista vastuuta Suomen tulevaisuudesta. Samaan aikaan puolue valmistautuu kulisseissa Soinin johdolla tammikuussa 2012 pidettäviin presidentinvaaleihin ja lokakuussa 2012 käytäviin kuntavaaleihin, ja kouluttaa kiireen vilkkaa kenttäväkeään sekä kokemattomia parlamentaarikkojaan tulevia koitoksia varten.

Mikko Lund

Riihimäki ei ole kyennyt uudelleenarviointiin

Riihimäki ei ole kyennyt uudelleenarviointiin

 Aamuposti 23.6.  kertoi maan  hallituksen aikovan tehdä  kuntarakenteen uudistuksen. Lehden mukaan   se tulee nostamaan kuntaliitoksen asialistalle myös  Hyvinkäällä ja Riihimäellä.  Asiasta kuultuna kaupunginjohtaja Keskiruokanen pitää todennäköisenä, että jollakin aikavälillä  Hausjärvi, Loppi ja Riihimäki yhdistyvät. Sen sijaan Hyvinkään ja Riihimäen yhdistymisessä kaupunginjohtaja ei näe järkeä. Keskiruokanen on edelliselläkin vaalikaudella torjunut kuntaliitoksen, vaikka  asiantuntevat selvitykset osoittivat liitoksen tarpeelliseksi  ja asukkaiden  etujen mukaiseksi.

 Alueella tehdyt kuntaliitosselvitykset  ennakoivat kuntien ylivelkaantumisen ja tulevaisuutta  uhkaavan kestävyysvajeen. Riihimäki ei tule selviytymään niistä yksin.  Keskiruokanen  ja alueen muut  kuntajohtajat  torjuivat  kuntaliitoksen  kykenemättä  osoittamaan  tehdyssä selvityksessä  yhtään virhettä.  Alueen poliitikot   tyytyivät virkamiesten  heikkoon esitykseen.

 Hyvinkää ja  Riihimäki sekä alueen laaja maaseutu eivät kehity  ilman riittävän pitkälle meneviä konkreettisia tavoitteita ja innovaatioita. Kaupungit  kilpailevat  keskenään. Professori Antti Hautamäki  on perehtynyt  globaalin talouden haasteisiin  ja sanoo, että kilpailun sijasta  on  metsästettävä  asukkaiden ja  yritysten  kumppanuutta. On kyettävä käyttämään  hyödyksi koulutettujen ihmisten osaaminen ja into niin hyvin kuin mahdollista. Tulevaisuuden haasteet ovat vaikeita ja muuttuvia ongelmaryppäitä: väestö ikääntyy, resurssikriisi  saa uusia muotoja, osaamisvaatimukset kasvavat. Tarvitaan alueen kaikkia voimavaroja. Kaupungin pitäisi osoittaa ihmisille ja yrityksille yhteinen ja innostava  maali.

 Tähän alueen kuntajohto ei ole kyennyt.   Maakuntarajaesteiden poistaminen  on koko Hyvinkään ja Riihimäen seudulle tärkeää. Riihimäen tulisi kyetä ennakkoluulottomasti katsomaan  uusiksi niin vaalipiiri, sairaanhoitopiiri  kuin  maakuntakin.  Onko kuntajohdosta  tähän?

 Keskiruokanen  ei ole kyennyt tarvittavaan uudelleenarviointiin.  Hän ei ole kyennyt  huolehtimaan Riihimäen  kaupungin ja kaupunkilaisten edusta. Hän on itse asiassa  sotkenut  kaupungin edun ja oman edun  ja  turvannut vain omaa  virkapaikkaansa.  Riihimäen kaupunginvaltuutettujen tulisi kyetä  myöntämään tämä  puolueeseen katsomatta.  Riihimäen  ja Hyvinkäänkin etu on kaupunkien tiivis yhteistyö ja liitos.

Jatkosodan alkamisesta 70 vuotta

Jatkosota Suomen ja Neuvostoliiton välillä alkoi  25. päivä kesäkuuta  eli juhannuspäivänä  1941. Saksa hyökkäsi Neuvostoliittoon 22. kesäkuuta, Suomen sodanjohto oli hankkeesta perillä.   Suomi ilmoitti olevansa puolueeton, mutta antoi kuitenkin Saksan joukkojen käyttää  lentokenttiä ja ilmatilaansa hyökkäyksessä. Neuvostoarmeijan pommittaessa  Suomen satamia ja kaupunkeja, Suomi katsoi olevansa sodassa.

Hitler julisti maailmalle Suomen taistelevan liitossa im Bunde- Saksan kanssa. Tämä koettiin Suomessa hyvin kiusallisena.  Suomelle kiusallinen termi  pyrittiin kääntämään muotoon  ”kylki kyljessä”. Suomessa korostettiin  Suomen käyvän erillistä sotaa  Neuvostoliittoa vastaan.

Suomen armeijan päähyökkäys käynnistyi heinäkuun alkupäivinä 1941, jolloin Mannerheim antoi ns. miekantuppipäiväkäskynsä. Ensimmäisessä vaiheessa Karjalan armeijan painopiste oli  Laatokalla. Toisen vaiheen tavoitteena oli edetä  Karjalan kannaksella vanhalle rajalle. Kolmannessa vaiheessa hyökkäystä oli tarkoitus jatkaa Syvärille ja Äänisjärvelle.

Elokuun loppuun 1941  Karjalan armeija oli saavuttanut vanhan rajan   ja keskeiset kaupungit  Sortavala, Käkisalmi  ja Viipuri oli   vallattu.  Petroskoi vallattiin 1.10.1941. Joulukuussa 1941 eduskunta liitti talvisodassa menetetyt alueet takaisin Suomeen ja palautti Tarton rauhan rajat.

Vanhan rajan ylittäminen synnytti rintajoukoissa kiivasta keskustelua  sodan päämääristä. Sensuuri yritti hillitä keskustelua.  Saksalaiset toivoivat  Suomelta apua Leningradin valloitukseen. Mannerheim ei tähän suostunut ja joukkojen eteneminen pysäytettiin. Jatkosodan hyökkäysvaihe kesti   noin puoli vuotta. Sodan alussa Suomessa  uskottiin ”kesäsotaan” ja nopeaan operaatioon Neuvostoliittoa vastaan.  Hyökkäysvaiheen jälkeen rintama vakiintui  1941  lopussa ja alkoi  kaksi vuotta kestänyt asemasodan vaihe. Jatkosodassa  vuoden 1941 loppuun mennessä  oli kuollut  25 500 suomalaista ja haavoittunut  noin 50 000.

Jatkosodan alussa presidentti Risto Ryti piti puheen, jossa hän totesi Neuvostoliiton tarkoituksena olevan maamme itsenäisyyden tuhoaminen ja kansamme orjuuttaminen. Suomella oli kuitenkin rinnallaan Suur- Saksan sotavoimat  ”nerokkaan johtajansa valtakunnankansleri  Hitlerin komennossa”.

Näin Suomen valtiojohto  silloin.

Mikko Lund

Venäjän siirtyminen yhteiskuntajärjestelmästä toiseen on pysäytetty

"Venäjän siirtyminen yhteiskuntajärjestelmästä toiseen on pysäytetty"

Venäjän siirtyminen yhteiskuntajärjestelmästä toiseen on pysäytetty ja edessä ovat kovat ajat, sanoo ohjelmajohtaja Arkadi Mošes Ulkopoliittisesta instituutista Helsingin Sanomien sunnuntaihaastattelussa.

"Transitio oli meneillään ensimmäiset kahdeksan vuotta, mutta sitten päätettiin, että pysäytetään se ja puretaan monia uudistuksia, jotka oli tehty 1990- luvulla. Hybridivaltio säilöttiin ja saatiin näyttämään luonnolliselta. "  Hybridivaltion syntyyn johtanutta politiikkaa on kutsuttu tämän linjan pääarkkitehdin mukaan putinismiksi.

Tänä kesänä tulee kuluneeksi 20 vuotta Neuvostoliiton romahduksesta. Mošesin mukaan uudelleen syntynyttä Venäjää uudistettiin ensimmäiset kahdeksan vuotta mutta sen jälkeen kehitys pysähtyi.

"Pelkään, että jos Venäjä ei muutu modernimmaksi, se alkaa muistuttaa yhä enemmän kolmannen maailman maata", Mošes arvioi.

Venäjä on meidän  läheinen naapurimaa. Me emme voi maantieteelle mitään. Meidän on hyväksyttävä tämä  tosiasia. Meidän on yritettävä ymmärtää  Venäjää, niin kuin ymmärsimme ja yritimme ymmärtää Neuvostoliittoa. 

Helsingin Sanomien ulkomaantoimittaja Pekka Hakala on haastatellut  ohjelmajohtaja Arkadi Mošesta Ulkopoliittisesta instituutista.

Kansainvälisistä suhteista väitellyt Mošes jätti aikoinaan työt Neuvostoliiton tiedeakatemian instituutissa ja lähti ulkomaille. Vuonna 2002 hän päätyi Suomeen.

Mošesin Suomen vuosien aikana Venäjä on alkanut näyttää yhä enemmän edeltäjältään, autoritaariselta yhden totuuden maalta.

Hänen mukaansa Venäjä on kuitenkin aivan toinen maa kuin Neuvostoliitto. "Muutos on niin dramaattinen, niin syvä ja perustavaa laatua oleva, että on täysin järjetöntä verrata tämän päivän Venäjää Neuvostoliittoon sen paremmin analyyttisessä mielessä kuin tunteiden tasollakaan."

"Ensinnäkin meillä on nyt globaali talous. Venäjää ei taloudellisesti voisi olla olemassa, ellei se harjoittaisi vientiä ja tuontia."

"Toiseksi Venäjä ei ole sotalaitos, Neuvostoliitto oli. Tämän päivän Venäjä on erilainen, koska olisi aika vaikeaa militarisoida yhteiskuntaa uudelleen."

"Kolmanneksi ideologia on kuollut, käytännössä kaikki ideologiat ovat kuolleet, etkä voi ajaa niitä takaisin ihmisten päihin. Kun nyt näemme nationalismin kasvavan, niin onhan se huolestuttavaa, mutta siitä ei voida päätellä, että nämä nationalistiset aatteet voitaisiin siirtää ihmisten päihin korvaamaan vanhaa kommunistista ideologiaa."

"On syntynyt rakenne, jossa on tietty määrä älyttömän rikkaita ja suuri enemmistö, joka ei ole alkuunkaan rikas – unelma, että Venäjälle syntyisi varakas keskiluokka, ei ole toteutunut. Vallan keskittyminen on tyypillistä kehitysmaalle. Sama polarisaatio tapahtuu koulutusjärjestelmässä, emmekä tiedä mikä on terveydenhuollon tulevaisuus. Korruptio on jo kolmannen maailman huonomman puoliskon tasoa."

Kehitysmaasta Venäjän erottavat Mošesin mukaan lähinnä menneisyyden saavutukset. "Venäjä on ylpeä voitostaan toisessa maailmansodassa ja Juri Gagarinin avaruuslennosta." 

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen pysyi tiukkana 

Sunnuntain Helsingin Sanomat kertoi, että Suomen valtiovarainministeri Jutta Urpilainen pysyi tiukkana ja Suomi vaati yhä vakuuksia. Euroopan valtiovarainministerit hyväksyivät Kreikan seuraavan lainaerän maksamisen. Suomi vaati yhä tiukasti vakuuksia lainaohjelmaan. Urpilainen kertoi Helsingin Sanomille   esitelleensä kollegoilleen Suomen kannan. "En lähde arvioimaan muiden maiden reaktioita", hän sanoi kokouksen jälkeen.

Yhteensä 12 miljardin euron lainaerän maksatus vaatii vielä lainaohjelman toisen rahoittajan   eli Kansainvälisen valuuttarahaston hyväksynnän.

Mikko Lund

Mikä oppositiota kivistää?

Mikä oppositiopuolueita kivistää?

 

Kataisen hallitus on aloittanut ja esitellyt ohjelmansa. Hallitusohjelmasta käyty eduskuntakeskustelu osoitti ja toi esille, mitkä asiat kivistävät meidän oppositiota, perussuomalaisia ja keskustaa.

Hallitusohjelman kuntauudistus puhutti Demarin mukaan kansanedustajia. Hallitus tähtää uudistuksella kuntapalveluiden parantamiseen ja työssäkäyntialueet kattavan kuntarakenteen luomiseen maahan. Oppositio syytti hallitusta kuntapolitiikan keskittämisestä ja resurssien leikkaamisesta. Kunnilta leikataan valtionosuuksia noin 630 miljoonaa euroa.

 

Hallitus on sopinut, että vähennys kompensoidaan kunnille seuraavan kahden vuoden aikana. Kunnat saavat indeksitarkistukset ja kustannustason tarkistukset täysimääräisesti.

Hallituspuolueissa erityisesti herätti kummeksuntaa keskustan esittämä säästöhaarukka 0 - 2 miljardia. Keskunta ei esittänyt kahden päivän aikana yhtäkään säästökohdetta.

Keskusta Kimmo Tiilikainen väitti, että hallitusohjelmasta puuttuvat uuden kasvun eväät ja sellaiset yrittämiseen ja työllistämiseen kannustavat toimenpiteet, joilla julkinen talous saataiisiin tasapainoon. Pääministeri Katainen kiisti väitteen. Yhteisöveron keventäminen parantaa yritysten kilpailukykyä ja lisää Suomeen kohdistuvaa investointihalukkuutta. Kasvun luominen ei ole yksin hallituksen käsissä, vaan vastuunkantajiksi tarvitaan myös työmarkkinajärjestöjä.

Timo Soini ennusti, että hallitus tulee näkemään, millaiseen katastrofiin teidän politiikkanne on Suomea yhtenä euromaana viemässä. Pääministeri Katainen huomautti, että on helppo aina kaikkea vastustaa. Mutta niin pitkään, kun ei tule uskottavaa vaihtoehtoa, kuinka kriisi hoidetaan paremmin kuin on tähän mennessä tehty, on turha puhua.

Timo Soini huomatti, että "sosiaalisen oikeudenmukaisuuden panokset ovat oikein". Perussuomalaiset uskaltavat antaa tunnustuksen. Mutta kyllä vasemmistoliitto, pitkin pituuttaan olette porvareiden purkkiorjana. Siinä on se hinta, minkä maksatte muurtamasta leskenrovosta.

Paavo Arhinmäki vastasi, että" kyllä minusta on köyhien pilkkaamista sanoa, että ropoja vain, jos ensimmäistä kertaa 22 vuoteen tulee korotus".

Työmarkkintukea korotettiin ensimmäinen kerta 10 vuoteen ja toimeentulotukea ensimmäinen kerta 22 vuoteen.

 

Demarin uutispäällikkö Juhani Aro huomasi, että Arhinmäki oli vähän hämmästynyt "purkkiorja" syytöksestä. Aron mukaan kokenut Oulun vaikuttaja Martti Korhonen riensi vastaamaan, että se on akantappaja eli moottoripyörän sivuvaunu.

 

Juhani Aro huomauttaa, että kunnelkaa tarkasti, mitä Soini sanoo. "Siinä tyhjä tynnyri kolisee kovalla ryminällä. Sanat ilman sisältöä eivät kauas kanna"

 

Mitä tästä keskustelusta on sanottava?

 

Oppositon suunsoitto ei köyhien nälkää karkoita. Hallitusta on kiitettävä vastuullisesta toiminnasta köyhien ihmisten asian helpottamiseksi. Parannukset ovat vaatimarttomia, mutta maan taloustilanne on myös kestämätön. Talous on saatava tasapainoon. Se on myös köyhien ihmisten etu. Hyvinvointivaltion jakoautomaatti toimii vain niin kauan, kun on jaettavaa ja talous on kunnossa.

 

Mikko Lund

Yle: Kansan keskuudessa juhlii suurin oppositiopuolue

Ylen lehtikatsaus: Kansan keskuudessa juhlii suurin oppositiopuolue

Perussuomalaiset ovat Ylen mielipidemittauksen mukaan Suomen suurin puolue. Perussuomalaisia kannattaa tällä hetkellä 23 prosenttia. Kokoomuksen kannatus on 21 prosenttia ja sosialidemokraattien 18 prosenttia. Keskustan kannatus on pudonnut ennätyksellisen alas 13,8 prosenttiin.

Perussuomalaiset ovat nostaneet kannatustaan toukokuusta 2,4 prosenttiyksikköä. Kaikkien kolmen suuren puolueen kannatus on laskenut toukokuun mittaukseen verrattuna alle prosenttiyksikön.

Ylen lehtikatsauksessa lehdet kommentoivat perussuomalaisten kannatusta.

Perussuomalaisten kannatuksen kasvu viestii politiikan murroksesta, otsikoi perjantain Ilkka pääkirjoituksensa. Lehti viittaa Ylen teettämään kannatuskyselyyn, jossa perussuomalaisten kannatus jatkaa nousuaan. Ilkka arvelee, että jos hallitusneuvotteluihin lähdettäisiin viimeisimmän kyselyn perusteella, Timo Soinin olisi vaikea välttää neuvottelujen vetäjän vastuuta.

Lehti tulkitsee, että kansa ei kyselyn mukaan rokota Soinia ollenkaan samalla tavalla kuin muut puolueet. Hallituksesta poisjääminen ymmärretään linjaukseksi EU-politiikkaan -ei vastuun pakoiluksi.

Ilkka siteeraa kirjoituksessaan Timo Soinia, jonka mukaan kannatuskyselyihin ei pidä höynähtää. Lehden mielestä niistä painuu puolueiden selkäytimeen joka tapauksessa unohtumaton jälki: kyselyt ovat kansan antamaa palautetta.

Ilkka toteaa, että hallituspuolueilla ei ole varaa kansaa kosiskeleviin päätöksiin. Vaikeat päätökset on vain tehtävä ja pyrittävä selittämään äänestäjille parhain päin.

Oppositio juhlii kansan parissa

Savon Sanomat kommentoi hallituksen tilaa todeten, että kansalaisten keskuudessa juhlii suurin oppositiopuolue. Luottamusta edeltävässä eduskuntakeskustelussa hallituspuolueet syyttivät perussuomalaisia vastuunpakoilusta, kun nämä eivät lähteneet hallitusvastuuseen. Ylen uusin mielipidemittaus todistaa kuitenkin toista: perussuomalaisten kannatus on noussut ja on jo reilusti ohi kokoomuksen.

Lehti arveleekin, että Timo Soini viettää elämänsä kesää. Tunnelmat vain paranevat sitä mukaa, kun EU sotkeutuu yhä syvemmälle talouskriisiinsä.

Jymyuutinen: Enemmistö kansalaisista uskoo hallituksen kaatuvan

Perjantain Hesari esitteli TNS Gallupin Helsingin Sanomille tekemän tutkimuksen, jonka mukaan enemmistö kansalaisista ei usko hallituksen pysyvän pystyssä neljää vuotta.

Väitteen ”Hallitus hajoaa ennen seuraavia eduskuntavaaleja” allekirjoittaa 42 prosenttia kansalaisista. Eri mieltä väitteestä on 35 prosenttia ja ”ei osaa sanoa” olevien määrä on 23 prosenttia.

Kokoomuksen kannattajista väitteeseen uskoo 34 prosenttia, sosialidemokraateista 33 prosenttia, perussuomalaisista 73 prosenttia, keskustalaisista 63 prosenttia, vasemmistoliitosta 16 prosenttia, vihreistä 35 prosenttia ja muut 42 prosenttia.

Väitteestä eri mieltä olevien määrät ovat vasemmistoliitossa 55 prosenttia, kokoomuksessa 50 prosenttia, sosialidemokraateissa 45 prosenttia, vihreissä 45 prosenttia ja keskustassa 14 prosenttia.

Tutkimusjohtaja Juhani Pehkonen pitää tulosta epätavallisena: ”Yleensä hallituspuolueiden kannattajat ovat kyllä olleet sitä mieltä, että hallitus kestää koko vaalikauden.”

Elämme siis hyvin poikkeuksellisia aikoja.

Mikko Lund

Perussuomalaiset: Maahanmuuttajia, feminismiä ja vasemmistoa vastaan

Perussuomalaiset:  Maahanmuuttajia, feminismiä ja vasemmistoa vastaan

Tiedotusvälineet ovat lellineet perussuomalaisia. Heille on annettu kritiikittömästi palstatilaa. Perussuomalaisista on puhuttu  ja taas puhuttu. Harvoin perussuomalaisia on arvioitu, mistä puolueen toiminnassa ja kannatuksessa on todella kysymys. Niin harmittomasta  hommailusta siinä tuskin on kysymys  kuin monista lehdistä on saanut lukea. Muutama huomio asiasta.

Perussuomalaisten vaalivoiton myötä Suomeen jalkautui  oikeistopopulistinen puolue, jota tuskin on voidaan kuitenkaan pitää väkivaltaisena.  Se on valinnut vastustajakseen suoraan vasemmiston, maahanmuuttajat ja feminismin. Puolue  ei ole tyylipuhdas äärioikeistolainen  puolue senkään takia, että kannattajiksi on valikoitunut entisiä demariaktivisteja, puolueeseen pettyneitä tehdastyöläisiä ja EU:ta vastustavia maanviljelijöitä  sekä entisiä nukkuvia Suomen maaseudun puolueen kannattajia.

Toimittaja Antero Eerola kirjoitti hiljattain  artikkelisarjan  Kansan Uutisiin, jossa hän kiitettävästi analysoi  perussuomalaisuuden aatteellisia lähtökohtia. Eerolan mukaan aatteellisen kannatuksen ytimen muodostaa kuppikunta, joka  on pääteemakseen ottanut  muukalaisvastaisuuden. Se allekirjoitti maahanmuuton voimakasta rajoittamista vaatineen niin sanotun vaalimanifestin. Julistuksen 13 allekirjoittajasta kuusi valittiin eduskuntaan kevään vaaleissa.

Eerola kirjoittaa:

”Vaikka Soini on koko ajan pitänyt taktista etäisyyttä puolueensa muukalaisvihamieliseen lahkoon, on hän samalla antanut sen ottaa haltuunsa puolueen retoriikan suhteessa maahanmuuttoasioihin.

Ensimmäinen osoitus tästä oli se, että maahanmuuttopolitiikkaa käsitellyt osa Perussuomalaisten eduskuntavaaliohjelmassa otettiin käytännössä suoraan tästä vaalimanifestista.

Lisäksi joukon ideologinen johtaja, kansanedustaja Jussi Halla-aho nostettiin vaalien jälkeen maahanmuuttokysymyksiä käsittelevän hallintovaliokunnan puheenjohtajaksi.

Hänen kynästään on tunnetusti lähtöisin myös puolueen eduskuntaryhmän niin sanottu rasismin vastainen julkilausuma, joka osoittautui tarkemmalla lukemisella hyökkäykseksi vähemmistöjen tukemista ja ruotsinkielisten kiintiöitä vastaan.”

Eerola nostaa esille  Milla Hannulan alkuvuodesta ilmestyneen  kirjan Maassa maan tavalla – maahanmuuttokritiikin lyhyt historia (Otava 2011).

Hannulan mukaan ”maahanmuuttokriittinen” joukko kiinnittyy elimellisesti suomalaisen antikommunismin ja oikeistonationalismin perinteeseen.

Liikkeen kantaisiin kuului Mikko Mikonmaa -niminen helsinkiläinen antikvariaatin pitäjä, jonka kaupassa liikkeen alkuseurakunta kokoontui.

”Sisulaiset uskoivat, että persut voisivat olla helposti vyörytettävissä ”kansallismieliseen” suuntaan.

”Rotukysymystä ei voi sivuuttaa”

Eerola  osoittaa, että juuri maahanmuutto ja sen väitetyt ongelmat olivat alusta lukien keskeinen teema Sisun keskustelupalstalla.

Sivuilla sallittiin monenkirjava vihapuhe, koska sen katsottiin olevan vastavoima ”virallisen Suomen sensuurille”.

Sensuroituina teemoina he pitivät esimerkiksi sitä, ettei rotujen, nimenomaan mustien ja valkoisten älyllisestä eriarvoisuudesta saanut puhua.

”Ajattelu lähti siitä, että tasa-arvon idea on valheellinen, jos siinä uskotaan, että ihmiset ja rodut syntyvät samanlaisina”, Milla Hannula kirjoittaa.

Huolenaiheiden ytimessä oli kuitenkin se, että suomalaisuutta uhkaa Suomeen erityisesti muslimimaista tulevien maahanmuuttajien hyökyaalto.

Peruskysymys muotoiltiinkin ”onko valkoisilla ihmisillä eli eurooppalaisella populaatiolla oikeus pyrkiä säilymään maapallolla tilanteessa, jossa muut rodut lisääntyvät voimakkaasti ja valkoisten osuus maapallon väestöstä pienenee?”

Maahanmuuttajien ohella viholliseksi nostettiin feminismi, koska se on johtanut perhekielteisyyteen ja suomalaisten lisääntymisen vähenemiseen.

Haiderin ja Mussolinin linjalla

Mutta millaista ”kritiikkiä” maahanmuuttoon kohdistettu arvostelu sitten on? kysyy  toimittaja Antero Eerola Kansan Uutisissa.

Eerola marssittaa esimerkiksi Perussuomalaisten uuden kansanedustajan Juho Eerolan, joka sanoo oman muukalaisvastaisuutensa heränneen töissä kotkalaisessa pakolaisten vastaanottokeskuksessa, jossa ”yhteiskunnan varoilla loisiminen, varastelu, tappelu ja kaikkinainen huijaaminen alkoi näkyä”.

Hänelle Perussuomalaiset oli selkeä valinta.

– Perussuomalaisen puolueen maahanmuuttopoliittiset linjaukset eivät eroa tästä niin sanotusta ”hommalaisuudesta” yhtään mitenkään.

Eerola ilmoittautuu fasismin ja erityisesti Benito Mussolinin ihailijaksi.

Italia saavutti noihin aikoihin täystyöllisyyden ja vahvan valtion. Siitä mallista olisi paljon opittavaa, Eerola kirjoitti Hommaforumilla heinäkuussa 2010.

Itävallan Jörg Haideria puolestaan pitää esikuvanaan eduskunnan kuopus Olli Immonen.

”Vaikka Haider on poissa, niin aate elää”, Immonen kirjoitti, kun Haider sai syksyllä 2008 surmansa auto-onnettomuudessa.

Asikkalalainen kansanedustaja James Hirvisaari puolestaan uskoo, että Suomessa on luvassa muun muassa lasten silpomista, raiskausrikoksia, pedofiliaa, ruoskimisrangaistuksia ja kivityksiä, jos suomalaiset eivät tanssi tarkkaan muslimimaahanmuuttajien pillin mukaan.

Suomi onkin poliittisesti harvinainen maa Euroopassa.

Täällä ei pidetä edes periaatteessa ongelmana, että hallitukseen voi nousta puolue, jonka riveissä kukoistavat tällaiset äärioikeistolaiset, oikeistopopulistiset  ja maahanmuuttovastaiset ajatukset.

Olen arvioinut Soinia ja perussuomalaisia mm. seuraavasti:

"Hallitusneuvotteluista jäi kuva  Soinista  kääntymässä  vallan porstuassa  niin, että  takinliepeet vain hulmusi.  Nyt jää näkemättä vaalivoittajan vastuullinen poliittinen toiminta kansallisten ongelmien ratkaisuissa.

Sen takia voidaan väittää, että Soini ei kykene vastuulliseen poliittiseen toimintaan. Hallitus olisi ollut liian sitova pakkopaita  populistille, joka ei halua mistään vastata. Soinin toiminta on kuin hänen puheensa, hän oikaisee käsitteiden mutkat suoraksi.

Nyt persut voivat vapaasti jatkaa  tyhjää louskutusta, vaikka siihen  voikin ennen pitkää turhautua. Niin moni on oppositiossa turhautunut  jo ennen persuja.  “Mitä siellä tekemässä, kissanpoikia pesemässä,” muistutti jo Kalevi Sorsa aikoinaan kuvaillessaan oppositiopuolueen asemaa.

Soini ei olisi saanut vaihtaa hallitusta raveihin.  Soini on vastuussa toiminnastaan äänestäjille.  Suuren vaalivoittajan vastuu on vähän suurempi ja se ulottuu ihan Suomen kansaan." Nyt hänen toimintansa on paljossa kuin pettäjän toimintaa.

Mikko Lund