Elääkö Suomen sosiaalituilla?
Mistä vähimmäisturvan korjaus on
kiinni?
Heikkoa taitaa olla, kun on kuullut asianosaisten
valituksia. Viimeksi asiaan on kiinnittänyt huomiota Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitea. Se antaa
Suomelle sapiskaa liian matalista sosiaalituista.Suomi joutui nuhteluiden kanssa
sellaiseen porukkaan, että Suomea ei voi enää pitää hyvinvointivaltiona.
Kaikkihan sen tietävät, että hyvinvointivaltiota on purettu jo monta vuotta.
Euroopan neuvoston 47 jäsenvaltiosta kaikkiaan 21 maan sosiaaliturvan etuudet on
todettu riittämättömiksi. Näitä maita ovat muun muassa Armenia, Bulgaria,
Georgia, Moldova, Montenegro, Romania, Venäjä – sekä yllättäen
Suomi.
Neuvoston sosiaalinen peruskirja
edellyttää, että etuuksien minimimäärien täytyy olla vähintään 50 prosenttia
kansalaisten mediaanitulosta, eli Suomen kohdalla noin 970 euroa kuukaudessa.
Tällä kriteerillä suomalainen sairauspäiväraha, äitiyspäiväraha, kuntoutusraha,
työttömyyspäiväraha, takuueläke ja toimeentulotuki osoittautuivat
riittämättömiksi.
Ollaanpa tästä asiasta mitä mieltä
hyvänsä, niin selvää on, että tämä on selvästi huomautus Suomelle. Kannanotto
antaa perusteen ja suoranaisen velvoitteen korjata erityisesti vähimmäisturvaa.
Vähimmäisturvan tason nostamisesta on puhuttu vuosia, ongelma vain on, että
valmista ei tule. Parannusta saa odottaa.
Esimerkiksi
toimeentulotuki ei ole kaksinen. Perusosa on vuonna 2015 yksin asuvalla 485,50 euroa
kuukaudessa. Ei tällä paljoa rellestetä.Vai kykenisitkö sinä tällä edes
elämään?
Tilastojen mukaan viime vuosina on
kasvanut erityisesti ulkomaalaisten toimeentulotukiasiakkaiden määrä. Jopa niin,
että suuremmilla paikkakunnilla kotimaisten asiakkaiden määrä on vähentynyt.
Tätä ei ole aina katsottu hyvällä. Solidaarisuutta ei ole tahtonut riittää
ulkomaalaisiin, mutta ei myöskään oman maan romaaneihin.
On yllättävää, että noin 40 prosenttia
köyhistä on alle 35- vuotiaita. Toimeentulotuen saajista noin 85 prosenttia on
työikäisiä ja työkykyisiä. Ulkopuoliset kysyvät puuttuuko työtä vai puuttuuko
työhaluja? Viimekäteisestä toimeentuloturvasta on tullut monelle ikään kuin
automaatti, johon ensimmäiseksi turvaudutaan, kun rahat loppuvat . Onko siinä
sitten aihetta ihmetellä, jos toimeentulotuet ovat kasvaneet reaalisesti 43
prosenttia vuosina 2000 – 2009?
Kansalliset köyhyystutkimukset ovat
osoittaneet, että vähimmäisturvan taso on heikentynyt ja sen piirissä elävien
kotitalouksien köyhyys on kasvanut. (Kuivalainen 2004, 2005, 2009 , 2010) Kun
tuensaajien köyhyys on kasvanut hälytyskellojen olettaisi soivan. Eikö silloin
syynä ole vähimmäisturvan suhteellisen tason heikkeneminen?
Laajamittainen kansalaisten hätä ja
köyhyyden kasautuminen kyseenalaistavat myös perustuslain lupauksen, että
perus- ja vähimmäisturva takaisivat sosiaalisesti hyväksyttävän elintason –
tason, joka ei liiaksi poikkea väestön keskimääräisestä elintasosta. Eri
tutkimusten mukaan enemmistö suomalaisista pitää toimeentulotuen tasoa liian
matalana. Kun tiedämme pienituloisuuden pitkittyneen ja toimeentulotuen
pitkäaikaisasiakkuuden lisääntyneen, köyhyysongelma on todellinen. Sitä ei
ratkaista vaalilupauksin, vaan se edellyttää tavoitteellista hallituspolitiikkaa
parantaa vähimmäisturvaa ja estää syrjäytyminen. Tuhannen taalan kysymys on,
onko eduskuntavaalien jälkeisestä hallituksesta tähän.
Mikko Lund
1 kommentti:
Kyllä sillä elää, mutta eläväthän suurin osa köyhistäkin Intiassa, Afrikassa jne. Ainakin biologisilla mittareilla mitaten monet heistä voidaan katsoa eläviksi. Aivan eri asia sitten on, miten tällaisen elämän taso suhtautuu meillä pohjoismaissa yleisesti normaalina pidettyyn elintasoon.
Lähetä kommentti