maanantai 23. helmikuuta 2015

Elääkö Suomen sosiaalituilla?

Elääkö  Suomen  sosiaalituilla?
Mistä vähimmäisturvan korjaus on kiinni?
 
 
Heikkoa taitaa olla, kun on kuullut asianosaisten valituksia. Viimeksi asiaan on kiinnittänyt huomiota Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitea. Se  antaa Suomelle sapiskaa liian matalista sosiaalituista.Suomi joutui nuhteluiden kanssa sellaiseen porukkaan, että  Suomea ei voi enää pitää  hyvinvointivaltiona. Kaikkihan sen tietävät, että hyvinvointivaltiota on purettu jo monta vuotta.  Euroopan neuvoston 47 jäsenvaltiosta kaikkiaan 21 maan sosiaaliturvan etuudet on todettu riittämättömiksi. Näitä maita ovat muun muassa Armenia, Bulgaria, Georgia, Moldova, Montenegro, Romania, Venäjä – sekä yllättäen Suomi.

Neuvoston sosiaalinen peruskirja edellyttää, että etuuksien minimimäärien täytyy olla vähintään 50 prosenttia kansalaisten mediaanitulosta, eli Suomen kohdalla noin 970 euroa kuukaudessa. Tällä kriteerillä suomalainen sairauspäiväraha, äitiyspäiväraha, kuntoutusraha, työttömyyspäiväraha, takuueläke ja toimeentulotuki osoittautuivat riittämättömiksi.

Ollaanpa tästä asiasta mitä mieltä hyvänsä, niin selvää on, että tämä on selvästi huomautus Suomelle. Kannanotto antaa perusteen ja suoranaisen velvoitteen korjata erityisesti  vähimmäisturvaa. Vähimmäisturvan tason nostamisesta on puhuttu vuosia, ongelma vain on, että valmista ei tule. Parannusta saa odottaa.

Esimerkiksi  toimeentulotuki ei ole kaksinen. Perusosa on vuonna 2015 yksin asuvalla 485,50 euroa kuukaudessa. Ei tällä paljoa rellestetä.Vai kykenisitkö sinä tällä edes elämään? 

Tilastojen mukaan viime vuosina on kasvanut erityisesti ulkomaalaisten toimeentulotukiasiakkaiden määrä. Jopa niin, että suuremmilla paikkakunnilla kotimaisten asiakkaiden määrä on vähentynyt. Tätä ei ole aina katsottu hyvällä. Solidaarisuutta ei ole tahtonut riittää ulkomaalaisiin, mutta ei myöskään oman maan romaaneihin.

On yllättävää, että noin 40 prosenttia köyhistä on alle 35- vuotiaita. Toimeentulotuen saajista noin  85  prosenttia on työikäisiä ja työkykyisiä. Ulkopuoliset kysyvät  puuttuuko työtä vai puuttuuko työhaluja? Viimekäteisestä  toimeentuloturvasta on tullut monelle ikään kuin automaatti, johon ensimmäiseksi turvaudutaan, kun rahat loppuvat . Onko siinä sitten aihetta ihmetellä, jos toimeentulotuet ovat kasvaneet  reaalisesti 43 prosenttia vuosina 2000 – 2009?

Kansalliset köyhyystutkimukset ovat  osoittaneet, että vähimmäisturvan taso on heikentynyt ja sen piirissä elävien kotitalouksien köyhyys on kasvanut. (Kuivalainen 2004, 2005, 2009 , 2010) Kun tuensaajien köyhyys on kasvanut hälytyskellojen olettaisi soivan. Eikö silloin syynä ole vähimmäisturvan suhteellisen tason heikkeneminen?

Laajamittainen kansalaisten hätä ja köyhyyden kasautuminen  kyseenalaistavat  myös perustuslain lupauksen, että perus- ja vähimmäisturva  takaisivat sosiaalisesti hyväksyttävän elintason   –   tason, joka ei liiaksi poikkea väestön keskimääräisestä  elintasosta. Eri tutkimusten mukaan enemmistö suomalaisista pitää  toimeentulotuen tasoa liian matalana. Kun tiedämme pienituloisuuden pitkittyneen ja toimeentulotuen pitkäaikaisasiakkuuden lisääntyneen,  köyhyysongelma on todellinen. Sitä ei ratkaista vaalilupauksin, vaan se edellyttää tavoitteellista hallituspolitiikkaa parantaa vähimmäisturvaa ja estää syrjäytyminen. Tuhannen taalan kysymys on, onko  eduskuntavaalien jälkeisestä hallituksesta tähän.


Mikko Lund



 
 

 
 

 

1 kommentti:

Yksi Turkkulaanen kirjoitti...

Kyllä sillä elää, mutta eläväthän suurin osa köyhistäkin Intiassa, Afrikassa jne. Ainakin biologisilla mittareilla mitaten monet heistä voidaan katsoa eläviksi. Aivan eri asia sitten on, miten tällaisen elämän taso suhtautuu meillä pohjoismaissa yleisesti normaalina pidettyyn elintasoon.