Riihimäen kaupunginjohtajan talouden kaunistelu sai nolon lopun

 

 

Riihimäen kaupunginjohtajan talouden kaunistelu sai nolon lopun

 

 

 

Riihimäen kaupunginjohtaja on vuosia kaunistellut kaupungin  taloudellista tilannetta. Riihimäen kaupungilla  menee hyvin. Tämä mantra sai taas kovan kolauksen, kun Hämeenlinnan hallinto- oikeus kumosi  Riihimäen kaupunginvaltuuston päätöksen vuoden 2012 tilinpäätöksen hyväksymisestä. Hallinto- oikeuden mukaan Riihimäen kaupungin  tilinpäätöksen  2012 ei ole katsottava antavan kuntalain 68 §:n 3 momentin edellyttämällä tavalla  oikeita ja riittäviä tietoja kunnan toiminnasta ja taloudellisesta asemasta. Kaupunginvaltuuston päätös tilinpäätöksen hyväksymisestä ja vastuuvapauden myöntämisestä on lainvastainen.

 

 

 

Totesin valituksessani. että  tilinpäätös on laadittu lainvastaisesti poistojärjestelmää soveltaen ja hyvän kirjanpito- ja tarkastustavan vastaisesti. Kirjanpitolautakunnan  kuntajaoston mukaan   ”jos poistojen keskimääräinen taso  olennaisesti poikkeaa poistonalaisten pysyvien vastaavien hyödykkeiden  investointitasosta, on kunnan esitettävä tilinpäätöksessä liitetieto poikkeaman määrästä ja annettava selvitys erotuksen pääasiallisista syistä ja selvitys poistosuunnitelman tarkastamisesta siten, että keskimääräinen poistotaso vastaisi paremmin investointitasoa.”

 

Riihimäen kaupunki laiminlyö kuntajaoston määräyksen eikä anna selvitystä erotuksen pääasiallisista syistä eikä selvitystä poistosuunnitelman tarkastamisesta siten, että keskimääräinen poistotaso vastaisi paremmin investointitasoa.

 

Tilinpäätöksen 2012 liitetiedoissa on ollut selvitys keskimääräisten suunnitelman mukaisten poistojen ja keskimääräisten poistonalaisten investointien vastaavuudesta. Poistojen ja keskimääräisten poistonalaisten investointien  omahankintamenojen erotus on ollut merkittävä. Liitetiedoissa tämä on todettu vain yleisellä tasolla. Liitetiedoissa ei ole esitetty  poistojen ja investointien olennaisesta poikkeamasta huolimatta selvitystä poistojen mahdollisesta tarkistamistarpeesta.

 

Muutetun poistosuunnitelman käyttäminen tilinpäätöksessä on merkinnyt poistojen määrän alenemista ja osaltaan johtanut keskimääräisten suunnitelmanmukaisten poistojen ja ja keskimääräisten poistonalaisten investointien merkittävään erotukseen.  Asiassa ei ole varovaisuuden periaate huomioon ottaen osoitettu, että hyödykkeiden taloudelliset pitoajat  ovat tosiasiassa olennaisesti muuttuneet. Tilinpäätöksen ei ole katsottava antavan kuntalain 68 §:n 3 momentin edellyttämällä tavalla  oikeita ja riittäviä tietoja kunnan toiminnasta ja taloudellisesta asemasta. Kaupunginvaltuuston päätös tilinpäätöksen hyväksymisestä ja vastuuvapauden myöntämisestä on lainvastainen.

 

 

 

Mitä Hämeenlinnan hallinto- oikeuden päätöksestä sitten on ajateltava?

 

Ensinnäkin päätöksestä seuraa tilinpäätösten korjaamistarve vuoden 2012 tilinpäätöksestä vuoteen 2013 saakka. Riihimäki saa pällistellä päätöksensä kanssa ja korjata  tilinpitonsa lain vaatimusten mukaiseksi.

 

Eikö jo nyt olisi aika Riihimäen kaupungin  luottamushenkilöiden lopettaa sokea luottamus kaupunginjohtajaan?  Hallinto- oikeus ja KHO ovat  kumonneet muitakin  Riihimäen kaupunginvaltuuston päätöksiä.

 

Kaupunginjohtaja ei kykene ja osaa tasapainottaa kriisiyttämäänsä kaupungin taloutta. Tasapainotustoimet ovat tähän asti olleet tuloksettomia. Kaupungin taloudellinen asema on katastrofaalinen.

 

Huolestuttavaa on, että kaupunginjohtajalta ei suju yhteistyö kaupungin henkilöstön eikä ympäröivien kuntien kanssa.

 

Kuinka kauan kaupunginhallitus ja kaupunginvaltuusto seuraavat voimattomana sivusta Riihimäen kaupungin  kriisiytymistä?

 

Mitä tekee kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tommi Räty? Tässä ei nyt auta hymyily ja nyökyttely joka suuntaan. Nyt tarvitaan luottamushenkilöiltä  johtajuutta.

 

 

 

 

Mikko Lund

Elääkö Suomen sosiaalituilla?

Elääkö  Suomen  sosiaalituilla?

Mistä vähimmäisturvan korjaus on kiinni?

 

 

Heikkoa taitaa olla, kun on kuullut asianosaisten valituksia. Viimeksi asiaan on kiinnittänyt huomiota Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitea. Se  antaa Suomelle sapiskaa liian matalista sosiaalituista.Suomi joutui nuhteluiden kanssa sellaiseen porukkaan, että  Suomea ei voi enää pitää  hyvinvointivaltiona. Kaikkihan sen tietävät, että hyvinvointivaltiota on purettu jo monta vuotta.  Euroopan neuvoston 47 jäsenvaltiosta kaikkiaan 21 maan sosiaaliturvan etuudet on todettu riittämättömiksi. Näitä maita ovat muun muassa Armenia, Bulgaria, Georgia, Moldova, Montenegro, Romania, Venäjä – sekä yllättäen Suomi.

Neuvoston sosiaalinen peruskirja edellyttää, että etuuksien minimimäärien täytyy olla vähintään 50 prosenttia kansalaisten mediaanitulosta, eli Suomen kohdalla noin 970 euroa kuukaudessa. Tällä kriteerillä suomalainen sairauspäiväraha, äitiyspäiväraha, kuntoutusraha, työttömyyspäiväraha, takuueläke ja toimeentulotuki osoittautuivat riittämättömiksi.

Ollaanpa tästä asiasta mitä mieltä hyvänsä, niin selvää on, että tämä on selvästi huomautus Suomelle. Kannanotto antaa perusteen ja suoranaisen velvoitteen korjata erityisesti  vähimmäisturvaa. Vähimmäisturvan tason nostamisesta on puhuttu vuosia, ongelma vain on, että valmista ei tule. Parannusta saa odottaa.

Esimerkiksi  toimeentulotuki ei ole kaksinen. Perusosa on vuonna 2015 yksin asuvalla 485,50 euroa kuukaudessa. Ei tällä paljoa rellestetä.Vai kykenisitkö sinä tällä edes elämään? 

Tilastojen mukaan viime vuosina on kasvanut erityisesti ulkomaalaisten toimeentulotukiasiakkaiden määrä. Jopa niin, että suuremmilla paikkakunnilla kotimaisten asiakkaiden määrä on vähentynyt. Tätä ei ole aina katsottu hyvällä. Solidaarisuutta ei ole tahtonut riittää ulkomaalaisiin, mutta ei myöskään oman maan romaaneihin.

On yllättävää, että noin 40 prosenttia köyhistä on alle 35- vuotiaita. Toimeentulotuen saajista noin  85  prosenttia on työikäisiä ja työkykyisiä. Ulkopuoliset kysyvät  puuttuuko työtä vai puuttuuko työhaluja? Viimekäteisestä  toimeentuloturvasta on tullut monelle ikään kuin automaatti, johon ensimmäiseksi turvaudutaan, kun rahat loppuvat . Onko siinä sitten aihetta ihmetellä, jos toimeentulotuet ovat kasvaneet  reaalisesti 43 prosenttia vuosina 2000 – 2009?

Kansalliset köyhyystutkimukset ovat  osoittaneet, että vähimmäisturvan taso on heikentynyt ja sen piirissä elävien kotitalouksien köyhyys on kasvanut. (Kuivalainen 2004, 2005, 2009 , 2010) Kun tuensaajien köyhyys on kasvanut hälytyskellojen olettaisi soivan. Eikö silloin syynä ole vähimmäisturvan suhteellisen tason heikkeneminen?

Laajamittainen kansalaisten hätä ja köyhyyden kasautuminen  kyseenalaistavat  myös perustuslain lupauksen, että perus- ja vähimmäisturva  takaisivat sosiaalisesti hyväksyttävän elintason   –   tason, joka ei liiaksi poikkea väestön keskimääräisestä  elintasosta. Eri tutkimusten mukaan enemmistö suomalaisista pitää  toimeentulotuen tasoa liian matalana. Kun tiedämme pienituloisuuden pitkittyneen ja toimeentulotuen pitkäaikaisasiakkuuden lisääntyneen,  köyhyysongelma on todellinen. Sitä ei ratkaista vaalilupauksin, vaan se edellyttää tavoitteellista hallituspolitiikkaa parantaa vähimmäisturvaa ja estää syrjäytyminen. Tuhannen taalan kysymys on, onko  eduskuntavaalien jälkeisestä hallituksesta tähän.

Mikko Lund

 

 

 

 

 

Onko nousemassa demokratian toinen aalto?

Onko nousemassa demokratian toinen aalto?

 

 

Kansalaisten tyytymättömyys kasvaa hallitsemistapaan niin Suomessa, Euroopassa  kuin muuallakin maailmalla. Kansalaisia kismittää ja suututtaa vallan ja varallisuuden keskittyminen yläluokalle. Kehitys näkyy tuloerojen kasvussa ja toisaalta äänestämättömyydessä. Helsingin yliopiston oikeushistorian professori Jukka Kekkonen arvioi kehitystä (Suomenmaa 4.2.).  Hänen mukaansa kehitys  keskittää valtaa ja varallisuutta kiihtyvällä tahdilla  ykäluokalle, kun keskiluokka menettää asemiaan. Demokratian toinen aalto nousee myllertämään Eurooppaa.

 

Professori Kekkonen kehottaa suomalaisia valppauteen. Eriarvoistumiseen ja yhteiskunnan jakaantumiskehitykseen ja ihmisten osattomuuteen  pitää puuttua heti. Merkkejä on jo nähtävissä tulossa olevasta myllerryksestä. Kreikan vaalivoittaja Syriza ja Espanjan Podemos näyttävät, mitä voi tulla.

 

Demokratia on keskentekoinen väline  hoitamaan kaikkia ihmisen ja ihmisten  ongelmia. Kekkonen katsoo, että eriarvoistuvassa yhteiskunnassa valta on siirtynyt muualle. Demokraattiset instituutiot toimivat enenevässä määrin eliitin etujen uudistajina ja pönkittäjinä. Taloudellinen eliitti alkaa olla samassa asemassa kuin 1600-luvun aateliset.  Eliitti ja rikkaat eivät maksa veroja, vaan rasitukset jätetään kansan kannettavaksi. Kansalaisten ainoaksi vaihtoehdoksi jää vaatia radikaalia uudistusta.

 

Kekkosen mukaan Suomi ei joudu ainakaan myllerryksen keskiöön. Korruption vähäisyys ja demokratian perinne suojaavat osaltaan Pohjoismaita. Silti demokratia on meilläkin keskentekoinen ja kansa janoaa valtaa, joka siltä puuttuu. Äänestyslippu on vain muodollinen demokratian tae. Vaalit ovat vain joka neljäs vuosi. Eduskunnan valta ei ulotu pääoman valtaan. Toisaalla ovat hyväosaiset jotka äänestävät aktiivisesti, toisaalla ovat  vähäosaiset, jotka eivät äänestä, mutta näkevät päiväunia muutoksesta.

 

 

Mikko Lund

 

 

 

 

 

 

 

Tosiasioiden tunnustaminen on Riihimäellä vaikeaa

Tosiasioiden tunnustaminen on Riihimäellä vaikeaa

 

 

Riihimäen taloustilanne on vaikea. Kaupunki on ylivelkaantunut ja investointikyvytön. Kriisikuntakriteerit ovat täyttymässä. Erityisesti virkavastuulla toimiva kaupunginjohtaja Seppo Keskiruokanen  on kunnostautunut  taloustilanteen kaunistelussa. Valtuustossakin on Esko Nummelan (sd) (Aamuposti 22.1.)  tapaisia valtuutettuja, jotka tarkoituksellisesti unohtavat tosiasiat ja pyrkivät välttämään edessä olevat miljoonien säästötarpeet. Säästöjen välttämättömyyttä vastustetaan ja mainostetaan tällaista suoranaista ikävän mörön torjumista, kansanomaisesti sanottuna typeryyttä,  suurena torjuntavoittona.

 

Kaupungin tilinpäätöksen puutteellisella lukutaidolla huomio kiinnitetään vain taseen ylijäämään, vaikka rahoitusaseman tarkastelu paljastaisi todellisuuden aivan  toisella tavalla. Kaupungin velkaantuminen ja rahoitusasema ovat kriittisessä tilassa. Kaupungin tuloissa on vuosittain noin 10 miljoonan euron aukko. Se on niin suuri aukko, että kaupunki on jatkuvasti velkaantunut. Velkaantumisen pysäyttäminen on jäänyt  vain haaveeksi.

 

Aukon umpeen kurominen  ei ole millään muotoa yksinkertainen asia. Veroprosentin nostaminen ei saa kansalaisten ja valtuutettujenkaan jakamatonta kannatusta. Kahden veroprosentin korotustarve  on olemassa ja voisi täyttää puuttuvan tuloaukon.

Aikaisemmat veron korotukset ovat osoittaneet, että lisääntyneet tulot syödään nopeasti. Selvää on, että  10 miljoonaa vaatii seurakseen palvelutason leikkauksia. Mistä leikataan?  Odotan, että kaupungin taloustoimikunta  tuottaisi lähiaikoina harkitun leikkauslistan. Mutta pystyykö se siihen? Edellinen poliittisesti koottu tasapainotustoimikunta väisteli tosiasioita ja päätyi vain kosmeettisiin koristuksiin.

 

Riihimäenkin taloustilanteen tarkastelun pohjalta voi päätyä johtopäätökseen, että tosiasioiden tunnustaminen on suurinta viisautta taloudessakin ja erityisesti silloin, kun haetaan säästö- ja leikkauskohteita.

 

 

Mikko Lund

 

 

 

 

 

 

 

Suomalaisilla nuorilla on aika hyvä lukutaito

Suomalaisilla nuorilla on aika hyvä lukutaito

 

 

Kouluissa on vietetty  tällä viikolla perinteistä Sanomalehtiviikkoa. Suomalaiset ovat lehtien lukijoina maailman huippua. Tämä on hyvä tapa ja pääoma siirrettäväksi nuorille. Ja nuoret lukevat. Sähköisen viestinnän lisääntymisen takia lehtien on uskottu menettävän asemiaan. Selvitysten mukaan  myös 12- 19- vuotiaat nuoret  lukevat vilkkaasti lehtiä,  pääasiassa kuitenkin verkosta.Nuoret luottavat lehtiin tietolähteenä.

 

Sanomalehtiviikolla koululaiset tutustuvat kädestä pitäen lehtiin. Lehdistä ja viestinnästä keskustellaan. Samalla harjoitellaan itsekin uutisten tekemistä. Lehdet ovat toimittaneet kouluihin materiaalia, jopa avanneet ovia lehdentekoon. Viikkoa on vietetty jo 20 kertaa.

 

Sanomalehdillä on tärkeä merkitys, kun  nuorten ja aikuistenkin maailmankuva on hajonnut.  Tieto on palasina ja pirstaleina. Ihminen haluaa ymmärrystä ja kokonaisvaltaista tietoa.  Sanomalehdet ja muut tiedotusvälineet  ovat yksi yritys   kokonaisuuden ymmärtämiseen.

 

Nuorilla on hyvä lukutaito ja he ovat myös aika valveutuneita. Lukutaito on muutakin kuin  kirjallista lukemisen osaamista.

Sanomalehtien kuluttajina ja verkon käyttäjinä  nuori voi itsekin kommentoida ja kysyä. Enää ei tarvitse vain passiivisena odottaa ja taas odottaa. Itsekin voi kirjoittaa.

 

Nykyään kaivataan yhä useammin  kriittistä lukutaitoa ja ymmärrystä . Kriittisen lukutaidon merkitys korostuu, kun tarjolla on erilaista  informaatiota. Sanomalehdillä on tärkeä osansa opetuksessa ja sitä käytetään muulloinkin kuin sanomalehtiviikolla.

Merkittävä osa tiedonvälityksestä tapahtuukin nykyään  verkossa. Siellä  hoidetaan henkilökohtainen yhteydenpito ja ollaan mukana viestinnässä. Verkossa  on myös valheellisia viestejä ja valheellisia viestijöitä. Kaikkeen ei voida luottaa. Monet pelkäävät paljastaa itsestään liikoja. Siitä voi  joutua vaikeuksiin. Tietty varovaisuus on paikallaan.

 

Nykyaikaiseen tiedonvälitykseen  sopii erinomaisesti vanha ohje: Lue enemmän, luulet vähemmän! Siinä on ohjetta maailman- ja yhteiskuntakuvaa etsiville nuorille, mutta myös  maailmankuvaansa tarkistaville aikuisille. Yhteiskunnan kentillä ei yksinkertaisesti pärjätä  luulemalla. On tiedettävä! Ja sehän pätee edelleen, että tieto on valtaa!

 

 

Mikko Lund

Avoin kirje Eduskunnan perustuslakivaliokunnalle

Avoin kirje Eduskunnan perustuslakivaliokunnalle

 

 

 

Eduskunnan oikeusasiamiehen tehtävänä on valvoa, että tuomioistuimet ja muut viranomaiset ja virkamiehet noudattavat lakia ja täyttävät velvollisuutensa. Lisäksi hänen valvontaansa kuuluvat muutkin, jotka hoitavat julkista tehtävää. Oikeusasiamies seuraa erityisesti, että hyvä hallinto sekä perus- ja ihmisoikeudet toteutuvat  kansalaisen kannalta moitteettomasti.

 

Tähän luottaen olen kääntynyt eduskunnan oikeusasiamiehen puoleen kirjeellä 29.12.2014  ja pyysin tutkimaan Riihimäen kaupunginjohtajan ja kaupunginhallituksen esittelyn asianmukaisuutta ja luotettavuutta koskien  Riihimäen Kaukolämpö Oy:n osakkeiden hankintaa ja lisämäärärahan myöntämistä. Kaupunginvaltuusto päätti asiasta 11.11.2013 § 127.  Esitin kaupungin-valtuustossa, että asia olisi palautettu uudestaan valmisteltavaksi ja että asiasta olisi pyydetty ennen päätöksentekoa kaupungin tilintarkastajan lausunto. Kaupunginvaltuusto ei halunnut palauttamista ja lisäselvityksiä.

 

Epäilin, että kaupunginjohtajan ja kaupunginhallituksen jäsenten virkatoimille laissa asetetut vaatimukset eivät ole täyttyneet esiteltäessä asia kaupunginvaltuustolle. On ilmeistä, että esittelyn tietopohja oli korvattu vasten parempaa tietoa taikka motittavan

taitamattomasti. Kaupunginjohtaja ja kaupunginhallitus  ovat laiminlyöneet asian esittelyssä virkatoiminnalta vaadittavan huolellisuuden ja ilmeisen tarkoitushakuisesti  johdatelleet puutteellisen tiedon varassa kaupunginvaltuutettuja päätökseen asiassa. Laskelma osoittaa selvästi asiantuntemattomuutta. 

 

Päätöksenteon perusteet ovat talousinsinöörin Aamuposti – lehdessä 14.12.2014 julkaistussa Jälkilaskentaa koskeneessa kirjoituksessa osoitettu virheelliseksi. Virkatointen moitteettomuus edellyttää, että olisi asian laatu huomioiden noudatettu objektiivisiin tietoihin ja asiankuuluviin laskelmiin taikka puolueettoman asiantuntijan lausuntoon perustuvaa tietopohjaa.

 

Motiivi poliittisen  päättäjän harhauttamiseksi saattaakin kytkeytyä  poliittiseen prosessiin. jolla on ollut tavoitteena saattaa yhtiö kaupunginjohtajan ja keskeisten luottamushenkilöiden käsiin. Olihan päätöksenteon aikaan Kaukolämpöyhtiön hallituksen puheenjohtajana kaupunginvaltuutettu  Pertti Mäkelä, joka oli myös tarkastuslautakunnan puheenjohtaja.

 

Pyysin, että oikeusasiamiehen toimesta  esittelystä vastaavat virkatoimet  otetaan viran puolesta talousinsinöörin kirjoituksen perusteella tutkittavaksi. Näin siksi, että  asian selvittäminen valtuutetun toimesta on vaikea  tehtävä.

 

Asia on esitelty apulaisoikeusasiamies Maija Sakslinille.

 

Vanhempi oikeusasiamiehen sihteeri Ulla- Maija  Lindström vastasi 14.1.2015  ( Dnro 5484/4/14)  ja totesi, että apulaisoikeusasiamies  päätti, ettei kirjoituksen perusteella ole ilmennyt aihetta epäillä, että Riihimäen kaupunginvaltuusto asiasta päättäessään olisi ylittänyt sille lain mukaan kuuluvan harkintavallan tai käyttänyt sitä väärin. Tämän vuoksi kirjoituksenne ei johtanut apulaisoikeusasiamiehen toimenpiteisiin hänen laillisuusvalvonnanpuitteissa.

 

 

Kirjoitin uudestaan Eduskunnan oikeusasiamiehelle  19.1.2015  ja totesin, että kantelussa ei ollutkaan kysymys kaupunginvaltuustosta, vaan kaupunginjohtajasta ja kaupunginhallituksesta. Pyysin tutkimaan kantelun uudestaan ja esitin  mm. , että

 

olin tehnyt kantelun, jossa pyysin pääasiassa tutkimaan, onko Riihimäen kaupunginjohtaja ja kaupunginhallitus  valmistelleet ja esitelleet  kaupunginvaltuuston päätettäväksi saatetun päätöksen 11.11.2013  § 127 Kaukolämpö Oy:n osakkeiden hankinnasta asianmukaisesti ja laillisesti.

Totesin kantelussa mm.

”Nimimerkki “Talousinsinööri”  kirjoitti Aamupostissa  14.12.2014  otsikolla “Jälkilaskentaa”  kaukolämmön osakehankinnasta. Kirjoitus ohessa liitteenä.  Kirjoitus liittyy mitä keskeisimmin  kaupunginjohtaja   Seppo Keskiruokasen  virkatoimintaan ja hänen luottamukseensa kaupunginjohtajana. Kirjoitus koskettaa mitä syvemmin kaupunginjohtajan luottamusta esittelevänä johtavana virkamiehenä. Onko valtuustoa  pahan kerran harhautettu, kuten kirjoituksessa epäillään?!!

Talousinsinööri esittää uskottavasti ja oikeaa talouslaskentaa osoittaen sanottavansa. Osakehankinta perustuu tietoiseen tai osaamattomuudesta johtuvaan päätöksen valmisteluun, jossa hankinnasta on annettu valtuutetuille virheellistä tietoa.

Esittelevän virkamiehen virkavelvollisuus on  pitäytyä  objektiivisissa tosiasioissa ja hankkia tarpeellinen asiantuntijuus  esittelynsä pohjaksi. Sellaiseen virkaeetokseen perustuu lähtökohtaisesti päätöksentekijöiden esittelyyn kohdistuva luottamus ja poliittisen päätöksenteon yleinen hyväksyttävyys . Se asiassa on asetettu kyseenalaiseksi em. talousinsinöörin Aamupostin  kirjoituksessa ja siten saatettu ko. valtuuston päätöksen uskottavuus kyseenalaiseksi. Riihimäen kaupunginjohto ei ole esittänyt  julkista vastinetta kirjoituksen johdosta, jolla esitetty laskelma olisi voitu kiistää. 

Riihimäen kaupunki osti kaukolämpöosakeyhtiön osakekannasta puolet reilu vuosi sitten. Silloin uutisoitiin, että 11 miljoonan euron investointi maksettaisiin takaisin noin viidessä vuodessa, koska yhtiön osingonmaksukyky on 1,5 – 2 miljoonaa euroa vuodessa. Yhtiö on nyt joutunut myöntämään,(artikkeli 8.11.. )  että takaisinmaksuaika onkin nyt 6- 10 vuotta, kun 11 miljoonan investoinnin jälkeen kaupungin kassaan tulee “uutta rahaa”  0,625 miljoonaa vuodessa.  Talousinsinööri toteaa, että kaupunki on onnistunut huonosti tekemissään laskelmissa, kun vuoden aikana  takaisinmaksuaika kaksinkertaistuu.

“Talousinsinööri” toteaa, että kun “uusi raha” 0,625 miljoonaa euroa käytetään 11 miljoonan euron lyhentämiseen, niin ilman korkoakin takaisinmaksuaika on noin 18 vuotta. Kauppasumma, 11 miljoonaa euroa rahoitettiin lainarahalla. Jos kaupungin lainottaja ottaisi rahoille 3 prosentin koron, takaisinmaksuaika olisi 25 vuotta.

Talousinsinöörin mukaan yritysmaailman  investointipäätöksessä tulee koron lisäksi  varautua investoinnin riskeihin, silloin kokonaistuottovaade olisi 5 % ja takaisinmaksuaika kasvaisi yli 40 vuoden. “Uutta rahaa" on laskettu tulevaksi jo kaupungin  ennestään omistamistakin osingoista. Siis kuoletuslaskennan tuli perustua vain nyt kaupan kohteena olleiden osakkeiden osinkotuottoon.

Asia kaipaa perusteellista selvittämistä jossa on saatava vastaus hankintapäätöksen perustelujen syntyyn ja paikkansapitävyyteen. Sitä varten  tulee selvittää erityisesti kaupunginjohtajan esittelyn asiamukaisuus ja totuudellisuus. Kaupunginjohtaja esitti, että yhtiön osingonjakovara on 1,3 – 2,0 miljoonaa euroa vuodessa ja se voidaan käyttää kaupunginjohtajan esittelyn mukaan kaupungin velan lyhentämiseen. Tämä ei näytä toteutuvan.”

Vanhempi oikeusasiamiehen sihteeri ilmoitti  26.1.2015 (Dnro 288/4/15) apulaisoikeusasiamiehen pyynnöstä, että uudesta kirjoituksesta tai sen liitteistä ei käy ilmi seikkoja, joiden nojalla olisi perusteltua epäillä, että Riihimäen kaupunginvaltuusto päättäessään asiasta kaupunginhallituksen valmistelun pohjalta ja pitäessään tätä valmistelua riittävänä päätöksenteon pohjaksi olisi ylittänyt sille lain mukaan kuuluvan harkintavallan tai käyttänyt sitä väärin. Tämän vuoksi ja viitaten Teille jo annettuun vastaukseen apulaisoikeusasiamies päätti, ettei asiaa olisi syytä käsitellä täällä uudestaan.

Vanhempi oikeusasiamiehen sihteeri  Ulla – Maija Lindström ilmoitti mainitussa kirjeessä, että “vastaisuudessa mahdolliset tätä asiaa koskevat kirjoituksenne, jos niistä ei ilmene asiaan vaikuttavaa uutta tietoa, voidaan arkistoida ilman erillistä vastausta.”

Totean, että pyynnöstäni huolimatta en ole saanut  oikeusasiamieheltä vastausta esittämääni kysymykseen kaupunginjohtajan ja kaupunginhallituksen jäsenten virkavelvollisuuksien moitteettomuudesta tai moitittavuudesta ko. asian esittelyssä.

Em. seikkoihin  ja  Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen nimenomaisiin päätöksiin viitaten pyydän Eduskunnan perustuslakivaliokuntaa arvioimaan ja päättämään,

1. onko apulaisoikeusasiamies   vastatessaan kirjeisiini  toiminut  oikeusasiamieheltä edellytettävän virkatoiminnan vaatimusten ja tehtävän mukaan  huomioon ottaen, että olen esittänyt hänelle viran puolesta tutkimuksen käynnistämistä  asiassa? 

2. onko vastauksia pidettävä asianmukaisena  ja hyvän hallinnon vaatimusten mukaisena?

3. onko vanhemman oikeusasiamiehen sihteerin ilmoitus asiassani, jossa en ole saanut heiltä  asianmukaista vastausta, asianmukainen ja kanteluviranomaiselta vaadittavan menettelyn  vaatimukset täyttävä?

Riihimäellä  2. päivä helmikuuta  2015

Mikko Lund