Yltääkö SDP loppukirillään vaalivoittoon?

Yltääkö SDP  loppukirillään vaalivoittoon?

Kansalaisten arkea painaa monet  raskaat huolet. On toimeentulon epävarmuutta. On työttömyyttä ja työelämän epävarmuutta. Hallituksen toimenpiteiden tuloksena sähkölasku ja energialasku nousevat. Bensiini ja muut  polttoaineet ovat nousussa. Hallituksen tekemät energiaveron korotukset  vaikuttavat eniten  pieni- ja keskituloisten ihmisten elämään.

Hallitus on tehnyt työkseen  väärää politiikkaa.  Yksi  tällainen alue on valtion omistajaohjauksen puute ja laiminlyönti.  Jäljet pelottavat. Kokonaisia teollisuuden aloja on hävitetty.

Eduskunnan talousvaliokunnan puheenjohtaja Jouko Skinnari (sd)  syyttää porvarihallitusta  valtion omistuksessa olevan omaisuuden myömisestä. Samalla on menetetty osinkotuloja, mutta myös vaikutusvaltaa siihen, että  voitaisiin huolehtia työpaikkojen pysymisestä Suomessa.

Paperiteollisuus on lähes hävitetty  Suomesta, paperityöläisiä on enää 16 000. Stora Enson hallitus ei ole tehnyt elettäkään  työpaikkojen pelastamiseksi. Maan hallitus on myös harjoittanut puuttumattomuuden politiikkaa.

Valtion omistajaohjauksesta on vastannut puolustusministeri Jyri Häkämies (kok), joka laittoi ensi töikseen myyntiin Kemiran ja lannoiteyhtiö Crowbown. Hallitus haki  oikeudet myydä osuutensa myös Metsosta, Outokummusta, Rautaruukista, TeliaSonerasta, Sampo OYJ;stä ja  Stora Ensosta.

Ammattiliitto Pron puheenjohtaja Antti Rinne sanoo  (Uutispäivä Demari  6.4.2011  Porvarien omistajapolitiikka : Kaikki myödään, mitä voidaan), että valtion omistajapolitiikkaa ei ole ollut olemassakaan. Omistajuus on  ollut täysin näkymätöntä ja vaikutuksetonta. Se on jätetty yhtiöiden johdon ja hallituksen harteille. Oikeastaan missään konkreettisessa ongelmassa ei ole ollut apua  omistajaohjauksesta vastaavien ministereiden toiminnassa, Rinne sanoo.

Hallituksen  väärän politiikan tuloksena  on ollut lomautuksia, työttömyyttä  sekä  oikeaa kärsimystä  ihmisille. Mitä tästä seuraa?

Eduskunnan talousvaliokunnan puheenjohtaja Jouko Skinnari (sd)  sanoo: 

”Gallupit eivät ratkaise vaaleja. Vaalit ratkeavat äänestämällä. Kokoomus on tulossa alaspäin. Perussuomalaisten nousu näyttää taittuvan. SDP ja Keskusta ovat nousussa. Kolme suurinta puoluetta ovat lähellä toisiaan. Neljä vuotta sitten SDP oli hyvissä asemissa kaksi viikkoa ennen vaaleja ja tuudittautui hallitusvastuuseen ja uuteen tulopoliittiseen kokonaisratkaisuun. Ei tullut hallitusvastuuta eikä tullut tupoakaan. Nyt SDP ei tuudittaudu mihinkään, vaan keskittyen omaan suoritukseensa tavoittelee voittoa. Voitto ei tule ilman äänestäjien tukea.

Meillä on paljon tehtävää kansalaisten toimeentulon korjaamiseksi. Tukea tarvitsevat monet lapsiperheet, pientä palkkaa saavat, eläkeläiset, pienyrittäjät, vammaiset ja opiskelijat. Näiden ryhmien asioita tulen ajamaan. Ihmiset eivät saa unohtua numeroitten keskelle.”

Helsingin Sanomat arvioi pääkirjoituksessaan 7.4. tilannetta aika osuvasti ”Jutta Urpilaisella on vaaleissa panoksena oma asema”. ”Vaikka sdp tavoittelee edelleen suurimman puolueen asemaa ja pääministerin paikkaa, riittävän suorituksen rima taitaa olla huomattavasti alempana. Torjuntavoitoksi saattaa riittää kolmas sija, vaikka oppositiotaival jatkuisikin. Neljäs sija olisi kiistattoman raskas ja hävettävä tappio.”

Portugalin apupaketti  syö  hallituksen ja sen puolueiden luottamusta  entisestäänkin

Euroalueen rahoituskriisin hoito ei ole saanut  osakseen kansalaisten luottamusta. Asian yhteydessä on jauhettu munkkilatinaa  ja europuppua kyllästymiseen asti. Portugalin pyyntö  rahoitusavusta  avasi avustuspaketin  uudestaan keskusteltavaksi. 

Valtiovarainministeri Jyrki Kataisen (kok) mukaan Suomen takausvastuut ovat Portugalin tapauksessa noin 1,2 miljardia euroa. Summa voi kuitenkin yhä muuttua. Pääministeri Mari Kiviniemi (kesk) katsoi vielä kaksi viikkoa sitten, ettei mikään viittaa siihen, että Portugali olisi hakemassa laina-apua. Nyt Kiviniemi sanoo, että myrkkyä pitää joskus niellä, jos myrkkyä lääkkeeksi tarvitaan.

Kysymys ei ole enää vain hallituksesta, Kysymys on oikeasti hallituksen takana olevista puolueista ja oppositiosta.  

Poliittisesti Portugalin ajautuminen avustettavien luokkaan sataa nyt varmaankin  toisaalta perussuomalaisten ja toisaalta sosialidemokraattien laariin. Demarit voivat saada kauan kaivattua nostetta asiasta, vaikka puolueen linja onkin ollut tasapainoilua perussuomalaisten ja hallituksen välillä. Jutta Urpilainen vaatii hallitukselta suunnanmuutosta euroalueen kriisimaiden tukemisessa. Pankit ja sijoittajat olisi sosialidemokraattien mielestä saatava vastuuseen. Eihän tuo ole paljoa pyydetty!

Mikko Lund

Hyvinvointivaltio keskentekoinen

Suomi-  niminen hyvinvointivaltio  on keskentekoinen

Suomi-  niminen hyvinvointivaltio  on keskentekoinen. Emme ole päässeet Pohjoismaiselle tasolle. Kaikki eduskuntapuolueet ovat kuitenkin sanoissa sitoutuneet  hyvinvointivaltion kehittämiseen.

Olen kirjoittanut siitä, että päästäksemme Ruotsin tasolle hyvinvointivaltiossa  Suomen kuntiin pitäisi palkata noin 300 000 uutta työntekijää.  Apulaisjohtaja Reijo Vuorento Kuntaliitosta sanoo, että päästäksemme Ruotsin tasolle esimerkiksi  terveydenhuollossa , meidän pitäisi kasvattaa menojamme noin 2000 miljoonalla eurolla. Reijo Vuorento kirjoittaa HS:n Mielipide 7.4.2011  Hyvinvointipalveluista ei voi säästää paljon.

Vuorento on huolissaan siitä, että vaalikeskusteluissa peistä taitetaan EU:n kriisirahastoista ja energiapolitiikasta, mutta ei kuntapalveluista ja arkisista asioista vanhustenhoidosta ja mielenterveyspalveluista. Talouskriisi on osin ulkoistettu  kuntiin. Kunnat ovat joutuneet  tekemään mittavia säästötoimia.

Vuorento mainitsee kestävyysvajeen ja toteaa, että siitä  noin puolet kohdistuu kuntiin.  Kokonaisvajeeksi on arvioitu 10 miljardia.

Vuorento sivuuttaa  kuntien tuloskikkailun, jonka suuruudeksi on myös arvioitu 10 miljardia.

Em. luvut jo osoittavat, että kunnat eivät tulevaisuudesta selviä ilman merkittävää valtion tukea. Jos valtio ei tule kuntien avuksi, edessä on isoja säästö- ja leikkaustoimia ja kuntaliitoksia.

Mielenkiintoista on, minkälaisen vaalituloksen tulemme saamaan. Jos porvarikomento jatkuu, edessä on suuret säästö- ja leikkaustoimet  niin valtiolla kuin kunnilla. Jos sosialidemokraatit saavat sellaisen tuloksen, että sillä pääsee hallituspöytään, silloin leikkaustoimetkin tehdään oikeudenmukaisuutta  tavoitellen.

Sosialidemokraattien ohjelma perustuu hyvinvointivaltion rakentamiseen ja heikoista huolehtimiseen. Suomalainen hyvinvointivaltio on porvarikomennon jäljiltä keskentekoinen, mutta sosialidemokraattien tavoite on laittaa valtio- ja kuntatalous kuntoon ja huolehtia ihmisten hyvinvoinnista.

Uutispäivä  Demari  6.4.2011  kertoo:

Tutkimus: SDP:n veromalli kaventaisi tuloeroja

Tutkimus selvitti, millaisia vaikutuksia kokoomuksen, keskustan ja SDP:n veromalleilla olisi eri tuloryhmien käytettävissä oleviin tuloihin.

Kolmen suurimman eduskuntapuolueen verouudistusehdotuksia arvioivan tutkimuksen mukaan SDP:n malli pienentäisi suhteellisesti eniten suurituloisten käytettävissä olevia tuloja.

Kaikkien puoluiden mallit kiristävät verotusta, mutta erot syntyvät siitä, mille tuloluokille kiristykset osuvat.

Kalevi Sorsa -säätiön selvityksen mukaan kokoomuksen ehdotuksessa pienituloiset maksavat suhteellisesti hyvätuloisia suuremman osan kerätyistä lisäverotuloista. Arvonlisäverokantojen kahden prosenttiyksikön korotus pienentää alimman kymmenyksen tuloja yli 1,4 prosenttia.

Keskustan muutosehdotus vähentäisi melko tasaisesti kaikkien tuloluokkien tuloja.

Tutkimuksesta selviää, että SDP:n malli on nykyiseen verojärjestelmään verrattuna selvästi progressiivinen, kokoomuksen taas regressiivinen. Regressiivisen veron tapauksessa veroaste pienenee verotettavan summan noustessa.

Iltalehti: Markkinafundamentalistin uskontunnustus

Maria Guzenina-Richardson  kirjoittaa:

Vuorineuvos Gustav von Hertzen oli Vieraskynä-kirjoituksessaan vankkumattomasti sitä mieltä, että seuraavaan hallitusohjelmaan tulisi saada kohta, joka avaa yksiselitteisesti kaikki hallinnonalat ulkoistamiselle.  Von Hertzeniä harmitti muun muassa, että suomalaista peruskoulua, vankiloita ja puolustusvoimia ei ole kilpailutettu yksityisille firmoille hoidettavaksi. Hänen mielestään kaikki verovaroilla kustannettavat palvelut pitäisi antaa yksityisten toimijoiden käsiin. Häntä suorastaan harmitti äskettäin julkistetun Eva-raportin kohta, jossa suositellaan julkisyhteisöille velvollisuutta ulkoistaa osa palveluistaan. Sana ”osa” on hänestä vaarallinen ”poliittinen pommi”. Vuorineuvoksen mukaan kaiken pitää olla myytävänä.
Halleluja! Lisää tällaisia markkinafundamentalistien uskontunnustuksia!
***
Ideologioilla on eroa ja siksi myös puolueilla on eroa.  Tämä unohtuu nykyään liian usein. Esimerkiksi sillä on suuri merkitys mitä eri puhujat tarkoittavat hyvinvointiyhteiskunnalla tai hyvinvointivaltiolla.
 Jotkut puhuvat hyvinvointiyhteiskunnasta, vaikka oikeasti he tarkoittavat vahvemman selviytymistä ja kyynärpäätaktiikkaa ihannoivaa järjestelmää, jossa heikompi ihminen on sivuseikka. Yleensä nämä samat ihmiset pitävät hyvinvointivaltiota miltei kirosanana.

***
Tulevissa eduskuntavaaleissa soisi kaikkien Arkadianmäelle pyrkivien kertovan, mitä he hyvinvointiyhteiskunnalla tarkoittavat ja miten aikovat tarkoittamaansa päästä.
 Voiko hyvinvointiyhteiskuntaa olla ilman hyvinvointivaltiota? Jos minulta kysytään, vastaan ei.
Yhteiskunta, jossa turvaverkot on kilpailutettu halvimmalle toimijalle, on jotain muuta kuin hyvinvointisellainen.  Kilpailutus ja homman antaminen sen halvimmalla hoitavalle ei takaa kustannustehokkuutta ihmisen näkökulmasta. Juu, yritys varmasti takoo voittoa, mutta pitkän päälle kenen kustannuksella?
Hyvinvointivaltio toimii riittävän veropohjansa ansiosta. Veroja on maksettava maksukyvyn mukaan, vaikka se tylsältä joistain tuntuisikin

Kauppalehti: Talousjohtajat pelkäävät, että perussuomalaiset vaikuttavat negatiivisesti yritysten kasvunäkymiin.

Jos perussuomalaiset pääsevät hallitusvastuuseen, on talousjohtajien usko oman yrityksen ja Suomen talouskasvuun vaakalaudalla, selviää talousjohdon asiantuntijapalveluita tarjoavan Gutan tuoreesta barometristä.
Barometrin mukaan perussuomalaisten kannatus on talousjohtajien keskuudessa nollalukemissa.
- Perussuomalaisten poliittiset linjaukset, kuten kannanotot valtiontakauskeskustelussa tai verouudistuksesta, nähdään riskinä elinkeinoelämälle, Guttan hallituksen puheenjohtaja Jari Kolehmainen sanoo.

Tutkimukseen osallistui 105 talousjohtajaa ja se toteutettiin vaalien alla 28.2.-5.4.

Mikko Lund

Porvarihallitus on ajanut valtiontalouden kriisiin ja aiheuttanut ihmisille kärsimystä

Porvarihallitus on ajanut valtiontalouden kriisiin ja aiheuttanut ihmisille kärsimystä

Ennakkoäänestämisestä ja tulvavaarasta

Kansanedustaja Erkki Tuomiojan Vappupuhe 1.5.2007   Riihimäellä on  kuin näkijän puhe.  Harvoin on kukaan puhuja osunut niin hyvin oikeaan kuin Tuomioja puheessaan.

Tuomioja toteaa, että  vasemmisto ei Suomessa ole vielä koskaan yksikamarisen eduskunnan sadan vuoden aikana ollut niin heikoissa asemissa kuin tänään. Emme ole myöskään ennen nähneet näin vahvaa ja voimansatunnossa uhoavaa porvarihallitusta.

Kun hallitusohjelman riisuu jokaiseen hallitusohjelmaan kuuluvista kauniista fraaseista  ja tarkastelee sitä, mihin talous- ja yhteiskuntapolitiikan linjauksiin ollaan todella sitouduttu, alkaa kylmä kouria. 

Tuomioja ennusti, "sen kylmän kyydin", mitä tuleman pitää: 

"Jos porvarihallitus saa neljän vuoden ajan toteuttaa ohjelmansa mukaista politiikkaa, on sen lopputulema entistä eriarvoisempi ja jakaantuneempi Suomi, jossa tulo- ja varallisuuserot sekä köyhyys ja syrjääntyminen ovat lisääntyneet ja jossa julkisia hyvinvointipalveluja on kuristettu ja ajettu alas, ja jossa yksityistämistä ja valtion omaisuuden myyntiä kiihdyttämällä on kansallisvarallisuutta hukattu.

Erimuotoisen perusturvan jälkeenjääneisyyteen ei tule parannuksia, opintotuen 15 % korotus koko vaalikauden tavoitteena tai. kansaneläkkeiden luvattu 20 euron korotus eivät riitä pysäyttämään näiden suhteellisen jälkeenjääneisyyden kasvua. Terveydenhuollossa luvataan lisää voimavaroja yksityissektoria lihavoittaviin tarkoituksiin samalla kun terveyskeskusmaksuja korotetaan. Voidaan jo nyt nähdä, että tämä tie merkitsee myös terveyserojen kasvua ja on vauhdittamassa luokkayhteiskunnan paluuta. "

Tuomioja kommentoi 16.3.2011 Riihimäellä  yhteiskunnallista kehitystä. Luokkayhteiskunta on Vanhasen ja Kiviniemen hallitusten jäljiltä palaamassa vahvasti. Tapahtunutta kehitystä osoittaa tuloerojen, hyvinvointi- ja terveyserojen kasvu, köyhyys ja syrjäytyminen ovat lisääntyneet ja julkisia hyvinvointipalveluja on ajettu alas.

Hyvinvointivaltion purkaminen  näkyi tulonjaossa siten, että kun v. 1966 köyhyysaste oli verojen ja tulonsiirtojenjälkeen 18 %, se oli vuonna 1991 tuloerojen ollessa Suomessa pienimmillään alle 8 %. Sen jälkeen se on taas noussut n. 14 prosenttiin.

Asian voisi ilmaista niinkin, että luokkayhteiskunta tekee jälleen paluuta, tiivisti Tuomioja. 

Tuomiojan mukaan  "kovat sitoumukset hallitusohjelmassa koskevat verotuksen keventämistä ja menotalouden kurissapitoa. Edellinen tarkoittaa lisää kevennyksiä parempituloisille ja jälkimmäinen sitä, että julkista sektoria ja sen tarjoamia palveluja ajetaan alas ja tulonsiirtoja tosiasiassa leikataan."

Tuomioja toteaa: "Jos nämä linjaukset olisivat vain valtiovarainministeriön vanhan kamreeriajattelun tuotoksia, niitä voisi pitää vain tyhmyytenä, jota vastaan jumalatkin tunnetusti taistelevat turhaan. Kyse on kuitenkin enemmästä, eli selkeän ideologisesta uusliberalistisesta linjanvedosta, jolla halutaan supistaa julkista sektoria ja sen työpaikkojen määrää, myös jatkamalla tuhoisaa "tuottavuusohjelmaa" ja joka tulee jatkuessaan romuttamaan sen mitä laaja-alaisesta pohjoismaisesta hyvinvointivaltiosta on jäljellä. "

Eduskunnan tarkastusvaliokunta on kiinnittänyt huomiota valtion tuottavuusohjelmaan, joka tarkastusvaliokunnan mukaan ei ole vuodesta 2005 lähtien toteuttanut tuottavuuden tavoitteita, vaan tuottavuus on kääntynyt laskuun. Mekaaninen henkilöstövuosien supistamisohjelma on useissa tapauksissa heikentänyt tuottavuutta. Tämä on käynyt ilmi tarkastusvaliokunnan laajassa asiantuntijoiden kuulemisessa. Tulevan hallituksen on otettava valtion tuottavuusohjelma uudelleen harkintaan. Tuottavuudelle kyllä, irtisanomislinjalle ei, sanoo valiokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Matti Ahde.

Tiedämme mitä porvarihallituksen ja Tuomiojan mainitseman hallitusohjelman toteuttamisesta on seurannut: Valtiontalous on pahassa kriisissä. Vanhasen ja Kiviniemen hallitus on hukannut valtion rahat. Kun Vanhasen hallitus aloitti, ylijäämää oli 3 miljardia euroa, nyt Kiviniemen hallituksen lopettaessa alijäämää  on 8 miljardia euroa. Valtiontalouden kehys rakentuu tältä pohjalta vuoteen 2015  ja valtio ottaa joka vuosi velkaa lisää 8 miljardia euroa. Vuonna 2015 valtion velka olisi  117 miljardia euroa.

Porvarikomennon jatkaessa Suomea uhkaa poliittinen ja taloudellinen konkurssi.

Ennakkoäänestämisestä ja tulvista

Eduskuntaäänestys alk0i  keskiviikkona; nyt  ennakkoäänestämään !

Eduskuntavaalit alkoivat  eilen, keskiviikkona. Nyt on tilaisuus äänestää ennakkoon, viimeinen ennakkoäänestyspäivä 12.4. Varsinainen vaalipäivä 17.4.

Eipä muuta kuin äänestämään!

Vasemmiston kannatus nousussa ja perussuomalaisten laskussa

Kokoomuksen ja keskustan kannatus on tuoreen MTV3 Uutisten tilaaman puoluemittauksen mukaan käytännössä tasoissa. Mittaus on tehty maalis-huhtikuussa ja kokoomusta kannatti sen mukaan 19,9 prosenttia ja hieman kannatustaan nostanutta keskustaa 19,8 prosenttia kyselyyn vastanneista.

Kolmantena on SDP 18,1 prosentin kannatuksella, jossa on nousua edelliskuukaudesta 0,8 prosenttiyksikköä. Vasemmistoliiton kannatus on tässä mittauksessa myös lievässä nousussa. Puoluetta kannatti 7,7 prosenttia vastanneista.

Perussuomalaisten nousukiito sitä vastoin näyttäisi pysähtyneen ja kannatus on lievässä luisussa. Puolueen kannatusosuus on 16,2 prosenttia eli laskua 0,8 prosenttiyksikköä.

Vihreät on tämän mittauksen mukaan menettänyt kannatustaan ja se on 8,4 prosenttia.

Äänestysvarmuus on  nousussa

Kansalaisten äänestysvarmuus on vaalien lähestyessä noussut huomattavasti. Äänestäjistä 64 prosenttia on nyt täysin varma, että käy seuraavissa eduskuntavaaleissa äänestämässä. Viime lokakuussa asiasta oli varma 57 prosenttia äänestysikäisistä.

Erityisen voimakkaasti äänestysvarmuus on noussut SAK:laisten keskuudessa. Kun viime vuoden lokakuussa vaaliuurnille aikoi 46 prosenttia, on SAK:laisten äänestämisen varmuus kasvanut 17 prosenttiyksiköllä 63 prosenttiin.

Eri puolueiden kannattajien välillä on jonkin verran eroja. Vasemmistoliiton ja Kokoomuksen kannattajat ovat ainakin tässä vaiheessa keskimäärää varmempia äänestämässä käymisestään. Eniten epävarmuutta on perussuomalaisten kannattajien keskuudessa.

Alueellisesti suurinta äänestysinto on Uudellamaalla (72 %) sekä pääkaupunkiseudulla (74 %). Etenkin maaseudulla Länsi- ja Pohjois-Suomessa äänestysinto on kateissa.

Ylemmät ja alemmat toimihenkilöt sekä akavalaiset ovat muita varmempia äänestämässä käymisestä. Akavalaisten kohdalla äänestämisen varmuus on kuitenkin jonkin verran hiipunut. TNS Gallup Oy keräsi tiedot 15.3.-.1.4.2011 ja haastatteluja tehtiin 1 470.

SAK kampanjoi eduskuntavaalien alla työn ja sen tekijän puolesta. Vaalikauden tavoiteohjelmassaan SAK korostaa, että työllisyyteen ja työelämään liittyvät haasteet ovat tulevan hallituskauden keskeisimpiä kysymyksiä.

Kampanjan avulla SAK on nostanut työelämän asioita julkiseen keskusteluun ja haastanut puolueet ja ehdokkaat ottamaan niihin kantaa. Ehdokkaiden näkemyksiin työelämän asioista voi tutustua Työelämän vaalikoneessa SAK:n nettisivuilla, www.sak.fi/vaalit.

Nuorten äänestysinto nousussa

Kolme neljästä nuoresta aikoo äänestää eduskuntavaaleissa, kertoo Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry:n TNS Gallup Oy:ltä tilaama kyselytutkimus.

Kyselyyn vastanneista nuorista lähes 70 prosenttia kertoi päättäneensä, mitä puoluetta aikoo äänestää.

Perussuomalaiset ovat erityisesti nuorten miesten suosiossa. Myös kokoomuksen kannatuksella on tietty miehinen leima, kun taas vihreät saa leimallisesti tukea naisilta.

Puoluetta enemmän ehdokasvalintaan näyttäisivät vaikuttavan se, että ehdokas ajaa nuorelle äänestäjälle tärkeitä asioita. Nuorille tärkeimpiä kysymyksiä ovat hyvinvointierojen kaventaminen ja nuorisotyöttömyyden ratkaisu.

Riihimäellä voi äänestää ennakkoon postissa

Eduskuntavaalien ennakkoäänestys alkaa keskiviikkona 6. huhtikuuta ja jatkuu viikon ajan tiistaihin 12. huhtikuuta saakka. Riihimäellä äänestämään pääsee Riihimäen postissa kauppakeskus Atomissa (Voimalankatu 2).

Ennakkoäänestysajat postissa ovat:

• 6.-8.4.2011 klo 8-20
• 9.-10.4.2011 klo 10-16
• 11.-12.4.2011 klo 8-20

Mukaan ennakkoäänestykseen tarvitaan kuvallinen henkilöllisyystodistus, esimerkiksi passi tai ajokortti.

Varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina 17.4.

Kaupungin tiedotustilaisuus Peltosaaren lähiöhankkeesta

Tervetuloa kuulemaan miten Suomen kiinnostavin lähiöhanke Peltosaaren alue kehittyy eko- ja energiatehokkaaksi asuinalueeksi.

Tilaisuudessa kerrotaan kuinka Innova-talo eli Peltosaaren Saturnuksenkatu 2 saneerataan Suomen ensimmäiseksi passiivikerrostaloksi. Tarjolla on siis paljon mielenkiintoista tietoa kaikille Riihimäen Peltosaaren alueen kehityksestä ja taloyhtiöiden energiatehokkaasta saneerauksesta sekä taloyhtiön hoidosta kiinnostuneille!

Kaikille avoin tilaisuus pidetään keskiviikkona 13.4. klo 18.30 – 20.00 Peltosaaren koulun juhlasalissa osoitteessa Telluskatu 8, Riihimäki.

Tilaisuus alkaa klo 18.00 kahvitarjoilulla koulun ruokalassa.
Ilmoittauduthan 12.4. mennessä jonna.kanerva(at)riihimaki.fi

Ohjelma

• Tervetuloa!
  Johtaja Jouko Lehtonen, Riihimäen kaupungin tekninen keskus
• Energiatehokkuus korjausrakentamisessa – Case Innova
  Kehityspäällikkö Kim Bärlund, Paroc Oy Ab
• Miksi passiivisaneeraus?
  Toimitusjohtaja Heikki Mattila, Kotikulma Oy
• Näin Peltosaaren alue kehittyy
  Projektipäällikkö Irene Väkevä-Harjula, Peltosaari-projekti
• Omataloyhtiön palvelut taloyhtiöille
  Kehityspäällikkö Topi Aaltonen, Omataloyhtiö.fi
• Keskustelua

Vantaan tulvariski kasvaa Riihimäellä

Tulvariski on jälleen  ikävä esimerkki  siitä, että uhkasta huolimatta ei ole riittävästi varauduttu. Vantaan tulvaherkkyys on tiedetty vuosia, aikaa olisi ollut ryhtyä oikeaan tulvimisen ehkäisemiseen. Riihimäellä ollaan tosi hämäläisiä. Asioita pyöritellään  ja pyöritellään, mutta valmista ei tahdo tulla. Tämä on edistystä , että kaupunki  nyt edes varoittaa tulvasta.

Edellisen kerran  kaupunki täysin laiminlöi tiedottamisen. Vasta pari viikkoa silloisten tulvien jälkeen kaupungin virka- ja luottamushenkilöt uskaltautuivat tulemaan  ihmisten eteen ja kertomaan, mitä on tapahtunut.  Kirjoitin silloin lehtiin oheisen kirjoituksen:

Riihimäen kaupunki laiminlöi tiedottamisen Vantaan tulviessa ja pilatessa ihmisten juomaveden ja asuntoja ja muuta omaisuutta. Kaupunki laiminlöi myös Vantaan tulviin varautumisen. Lopulta tilanteen helpottaessa muutaman viikon kuluttua kaupunki tiedotti ja lupasi huojennusta vesilaskuihin. Tämä on tyylipuhdasta hallinnoimista, joka perustuu vanhaan tsaarinaikaiseen perinteeseen: Kaupunkilaisia pidettiin alamaisina. Kansainvälisen politiikan professori Keijo Korhonen kirjoittaa Ilkka-lehdessä, että Etelä-Arizonassa viranomaisten on pakko kohdella ihmisiä täysivaltaisina kansalaisina. Esimerkiksi Korhosen asuinkaupungin vesiyhtiö totesi, että verkostoon oli pesiytynyt e-colibakteereja. Yhtiö otti heti täyden vastuun. Jokaiseen taloon ilmoitettiin tilanteesta, ensin ovelta ovelle suullisesti, sitten tiedotteilla. Vesijohtovettä ei saanut käyttää juoma- eikä talousvetenä. Jokaiseen kotiin toimitettiin heti kaksi neljänlitran astiaa vettä. Juomavettä jaettiin koko viikon ilmaiseksi. Korhonen kirjoittaa: ”Yhtiö piti joka päivä jokaisen perheen korjaustoimien ja aikataulun tasalla. Tiedotteita jaettiin kahdesti päivässä. Yhtiön edustaja puhui päivittäin perheiden kanssa. Jos puhelimeen ei vastattu, hän käväisi ovella työajan jälkeen. ” Vesijohtolaitoksen menettelyä ohjasi palvelualttius ja pyrkimys välttää vahingonkorvausjutut. Korhonen jatkaa: ”Tapahtumasarja joka tapauksessa seurasi maan tapaa. Se kuvastaa samalla eroa alamaisyhteiskunnan ja kansalaisyhteiskunnan välillä.” Taidapa tuo selvemmin sanoa. Milloin Riihimäen kaupunki alkaa kohdella kaupunkilaisia kansalaisina? Milloin riihimäkeläiset voivat nousta täyteen pituuteensa ja lopettaa alamaisen elämän? Valistunut veikkaus: Meneekö tähän muutama vuosikymmen vai muutama sata vuotta? Mikko Lund

Riihimäen kaupunki tiedottaa:

Tulvariski kasvaa Riihimäellä

Lumien sulaminen ja runsaat vesisateet nostavat tulvariskiä Riihimäellä. Vantaanjoen vedenkorkeus ei kuitenkaan vielä yllä tulvalukemiin.

Tämän hetken ennusteen mukaan Vantaanjoen vesi nousee lähelle tulvarajaa Riihimäellä huhtikuun 16. päivän paikkeilla. Ennuste saattaa vielä muuttua kevään etenemisen mukaan. Vantaanjoen Paloheimon mittauspisteen vesistöennustetta voi seurata osoitteessa http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/21/q2100210y/wlsanafi.html

Riihimäen kaupungin tekninen keskus on varautunut tulvaan yhdessä Riihimäen Veden kanssa. Kaupunki seuraa vedenkorkeuden muutoksia ja tiedottaa asukkaille, jos veden pinta nousee hälyttävästi.

Runsaasta vesisateesta ja lumien nopeasta sulamisesta johtuen Riihimäen jätevedenpuhdistamolla on jo jouduttu tekemään verkosto- ja laitosohituksia Vantaanjokeen. Ohituksia joudutaan valitettavasti tekemään myös myöhemmin tulva-aikana.

Pelastuslaitos kehottaa tulvaherkillä alueilla asuvia varautumaan mahdolliseen tulvaan tyhjentämällä talojen kellareita. Tulvariski on suurimmillaan vanhassa Peltosaaressa sekä Peltosaaren itäosassa Bad Segebergin puiston läheisyydessä. 

Toimintaohjeet omatoimiseen varautumiseen tulvan varalta:

• Tyhjennä omakotitalon kellari ja kerrostalon kellarikerroksen säilytystilat tavarasta.
• Tarkista viemärikaivojen kunto ja mahdollisten takaiskuventtiilien toiminta.
• Varaa tarvikkeita viemärikaivon tulppaamiseen: tiivis materiaali kaivon ritilän alle ja kannen tuenta esimerkiksi kattorakenteista.
• Oma tulvan torjunta: Jos vesi nousee kellariin, poista vettä ensisijaisesti omin välinein, esimerkiksi uppopumpulla. Varaa myös kuivausvälineeksi hyvin imevää kangasta.
• Mikäli oma tulvan torjunta ei riitä, tee ilmoitus hätänumeroon 112.

Jos Vantaanjoki tulvii Riihimäellä, seuraa viranomaisohjeita alueen tiedotusvälineistä ja kaupungin kotisivuilta www.riihimaki.fi. Lisäksi vältä liikkumista tulva-alueen välittömässä läheisyydessä.

  

Mikko Lund

Kalliit sanat ja asiaan

Kalliit sanat ja asiaan

 

Iltalehden Pikkutakki käyttää 5.4.  Kalliita sanoja

 

Pikkutakki kirjoittaa  (ks. tarkemmin http://www.iltalehti.fi/kolumnistit/ ) :

"Päätä särkee monella äänestäjälläkin, kun yrittää saada selkoa vaalipuheista. Jos ennen solkattiin politiikan munkkilatinaa, niin nyt kaikki puhuvat tätä europuppua. Siinä kielessä näyttää olevan paljon ja kalliita lainasanoja. Satojen miljardien eurojen takauksista puhutaan.
Vaalien seuraajilla on käytössään kaksi tuoretta politiikan sanakirjaa. Ensimmäisen teki Jussi Lähde jo yli vuosi sitten. Tuoreempi tapaus on professori Matti Wibergin paksu sanakirja.
Mutta eivät ne pajatsoa tyhjentäneet. Tässä tiivis sanasto, josta on apua vaaliväittelyjen seuraamisessa. Esimerkiksi kestävyysvaje tarkoittaa tietysti sitä tilaa, joka iskee vartissa tv-väittelyn seuraajaan. Yksi joutuu lähtemään jääkaapille, toinen nukahtaa sohvalle. Nuorempi väki keksii jotakin parempaa tekemistä.
Arvopoliitikko = Vähintään ministerin palkan arvoinen poliitikko. Asiaa = Katsos tätä Mari Kiviniemen paidanrintamusta ja unohda jo ne Matti Vanhasen tempaukset. Kansa haluaa muutosta = Kamala vale. Kaikki vastustavat muutoksia, jos ne osuvat omalle kohdalle. Ennen oli paremmin ja huomenna on vielä huonommin kuin tänään.
Kasvojen kuluminen = Kun poliitikko on tarpeeksi monta kertaa tv-väittelyissä, ei naaman ärsyttävyyttä saa peittoon enää edes meikillä, vrt M Vanhanen ja P Lipponen. Kyllä kansa tietää = Eivät ihmiset asioista mitään tiedä, eivät he jaksa seurata monimutkaisia asioita, ihmiset äänestävät tunteella. Rempseä esiintyminen ja hyvät letkautukset ratkaisevat."

Poliittisessa keskustelussa pitäisi mennä jo asiaan

Helsingin Sanomien poliittisen toimituksen esimies Marko Junkkari kirjoitti 5.4.2011 Eurokeskustelussa pitäisi mennä jo asiaan.  Junkkari totesi, että tähän asti vaalitaistelussa on puhuttu lähinnä asian vierestä. Torstaina Ylen pääministeritentissä neljän puolueen puheenjohtajat keskittyivät tekniseen jankkaukseen euroalueen väliaikaisen rahoitusvakausvälineen ERVV:n yksityiskohdista. Takausjärjestelmät ovat monimutkaisia. Asiaa sotkee entisestään, että ao. väittelyssä puheenjohtajat puhuivat sekaisin väliaikaisesta ja vuonna 2013 aloittavasta pysyvästä mekanismista. Televisiokuvasta saimme nähdä, että keskustelun yleisössä istunut kansanedustaja Kimmo Sasi (kok) nukahti kesken väittelyn. Otaksun, että moni muukin ajatteli, että tuskin vähempää asia ei enää kiinnosta.

Poliittinen keskustelu on vaikeaa, ellei peräti mahdotonta, jos keskustelijat eivät tiedä asioita. Helsingin Sanomat julkaisi taannoin tutkimuksen, jonka mukaan vain 31 prosenttia vastaajista osasi luetella hallituspuolueet oikein. Jos eivät kansalaiset tiedä, niin eipä taida kansanedustajaehdokkaat, kansanedustajat ja jopa ministeritkään  tietää, kuten oli kysyttäessä A-studiossa  eduskuntavaaliehdokkailta, mitä tarkoittavat euroalueen takausrahaston lyhenteistä ERVV ja EVM.

Häkellyttävän moni istuva kansanedustaja tai ministeri ei pystynyt vastaamaan kysymyksiin.

Junkkarin mukaan Kanava- lehden päätoimittaja Ville Pernaa on ennustanut, että kevään eduskuntavaaleissa on tulossa euroalueen talouskriisin johdosta kahden blogin   - euromyönteisen ja eurokriittisen -  välinen kamppailu. Euromyönteisyyttä edustaa puhtaammillaan Jyrki Katainen ja vastapuolta Timo Soinin perussuomalaiset.

Kahtiajakoa korostaa, että kansa on myös jakaantunut lähes samansuuruisiin blokkeihin. Alma Median kyselyn mukaan euromaiden tukemista kannattaa  47 prosenttia vastaajista. Vastustajia on 41 prosenttia.

Junkkari huomauttaa varsin osuvasti, että SDP ja Keskusta saavat syyttää pitkälti itseään jäämisestä sivuraiteelle eurokeskustelussa.

 Junkkari toivoo, että jatkossa enemmän keskusteltaisiin siitä, minkälainen Suomen roolin pitäisi olla maailmassa ja EU:ssa. Puolueiden pitäisi kertoa, minkälaista EU:ta ne ajavat. Soinikin voisi selventää, mitä tarkoittaa ”vähemmällä EU:lla” ja miten he haluavat ”keventää EU:n rakenteita”.

Kaleva: Kauppa keskittyy liikaa kahdelle suurelle

Kauppa keskittyy Suomessa enenevässä määrin kahdelle suurelle ryhmälle, kirjoittaa Kaleva,  S-ryhmä ja K-ryhmä kasvattivat molemmat viime vuonna markkinaosuuttaan. Niiden hallussa on yli 77 prosenttia päivittäistavarakaupasta. Vain kolmannes jää muille toimijoille. Kaksi ylivoimaisen suurta kaupparyhmittymää hallitsevat käytännössä kotitalouksien ruokaostoksia, sillä 80 prosenttia päivittäistavarakaupan myynnistä on ruokaa.

Kalevan mukaan Päivittäistavarakaupan yhdistys kehuu, että Suomessa on monipuolinen kauppaverkosto. Se pitääkin paikkansa niiden omasta näkökulmasta. Kuluttajalle vaihtoehdot ovat silti vähissä, kun markkinat jaetaan pääasiassa kahden suuren toimijan kesken.

Silti esimerkiksi Saksassa, jossa on suuret markkinat, päivittäistarvikkeet maksavat noin kolmanneksen vähemmän kuin Suomessa. Arvonlisäveron odotettavissa oleva korotus on vaarassa nostaa hintoja entisestään.

Mikko Lund

Minkä painon talous saa eduskuntavaaleissa?

Iltalehti pohtii pääkirjoituksessaan (Iltalehti 31.3.), mikä vaikuttaa äänestäjän äänestyspäätökseen. Ratkaiseeko talous eduskuntavaalit? Suuret ja pienet talousasiat ovat nousseet keskiöön.  Mitä lähemmäksi vaalipäivä tulee, sitä enemmän äänestäjiä kiinnostaa omaan talouteensa vaikuttavat asiat. Näin on yleensä käynyt esimerkiksi Yhdysvaltain vaaleissa.

 

 

Iltalehti kirjoittaa: 

 

"Oma talous on monella tiukoilla. Euroopan rahoitusjärjestelmän ongelmat tuntuvat tärkeiltä asioilta, mutta kuitenkin kaukaisilta oman lompakon suhteen, vaikka niillä taatusti on tiukka kytkentä. Miten rahoitusjärjestelmän vakaus Euroopassa kehittyy ja kasvaako talous vai taantuuko, kaikki se tuntuu jatkossa suomalaisenkin taloudessa. Työelämään liittyvät asiat ovat olleet aika ajoin vahvasti yhteiskunnallisessa keskustelussa. Työelämässä jaksaminen on noussut keskeiseksi huoleksi, samoin pätkätyöläisten kohtalo. Jää nähtäväksi heijastuvatko nämä huolet myös eduskuntavaalikäyttäytymiseen. Verotuksen muutoksilla ja julkisten palvelujen mahdollisilla leikkauksilla on suuria vaikutuksia monien kansalaisten taloudelliseen asemaan. Äänestäjän on kuitenkin usein vaikea hahmottaa tätä kokonaisuutta. Puolueet eivät ole aina auttaneet asiaa tukeutumalla enemmänkin mielikuviin ja mainostoimistojen kikkoihin kuin suoraan faktaan siitä millaista talouspolitiikkaa ne edustavat.
Kaikkein puutteellisimpia ovat olleet puolueiden kannanotot tuleviin säästötarpeisiin. Pääministeripuolue keskusta on antanut jopa sellaisen kuvan, että paraneva talouskasvu ratkaisee ongelmat. Suomen velkaantuminen on kuitenkin sellaisessa vauhdissa, että hyvän kasvun ja paranevan työllisyydenkin oloissa tarvitaan jatkossa myös rakenteellisia uudistuksia ja hyvin suunniteltuja säästötoimenpiteitä. Rakenteellisilla uudistuksilla voidaan tarkoittaa esimerkiksi kuntarakenteen ja palvelutuotannon muutoksia. Leikkauksia tarvitaan vaikkapa rönsyileviin yritystukiin ja joihinkin verovähennyksiin.
Suurten puolueiden ongelmana on ettei suoralla puheella haluta suututtaa mitään äänestäjäryhmää. Ei edes sellaisia ryhmiä, jotka puolueelle ovat melko vähämerkityksisiä. Kannatuserot ovat pieniä ja hyvin marginaaliset muutokset voivat ratkaista puolueen suuruusjärjestyksen vaaleissa."
Minäkin uskon, että erityisesti työllisyys, työelämäkysymykset, verotus ja valtiontalous tulevat olemaan vaalien suuria  paitsi puheenaiheita, niin kysymyksiä, jotka jakavat ihmisiä. Ihmettelen suuresti, jos äänestäjät eivät pane merkille, että nykyinen hallitus on pahasti epäonnistunut valtiontalouden hoidossa. Kun  Vanhasen oikeistohallitus aloitti, valtiolla oli ylijäämää 3 miljardia euroa,  nyt on alijäämää 8 miljardia euroa. Hallitus on rikkaitten veronalennuksilla ajanut valtion kassan tyhjäksi ja valtiontalouden kehysten mukaan valtio paikkaa asian ottamalla jatkuvasti vuoteen 2015 saakka 8 miljardia velkaa joka vuosi. Kysyn vaan, minkälaisen hallituksen housut kestää jatkaa velkaannuttamisen politiikkaa. 
SDP:n talouslinja lähtee siitä, että valtiontalous on laitettava kuntoon, muuten hyvinvointivaltio ei pysty toimimaan, vaan muuttuu pahoinvointivaltioksi.
SDP:n politiikan peruslinja on työllisyyden lisääminen, verotulojen kasvattaminen ja oikeudenmukainen suurten tulojen progressiivinen verotus. Tähän sisältyy harmaan talouden laittaminen kuriin. SAK:n tuore jäsentutkimus osoittaa, että työntekijät arvostavat varmuutta työpaikasta. Se on tärkein 70 prosentille SAK:n jäsenistä.
Kokoomus on ainut puolue, joka on asettanut tavoitteekseen tuloverojen alentamisen. Kaikki muut puolueet ovat pitäneet kokoomuksen verolinjaa vastuuttomana. Kokoomus on myös ilmoittautunut  leikkauspuolueeksi. Puheenjohtaja Katainen ilmoitti 26.2.2011 puolueensa linjaksi, että "me kannatamme valtion menojen reaalista jäädyttämistä".

PAM sulkee Citymarketit ja Prismat  päiviksi lakolla

Ensimmäinen lakko alkaa 15. huhtikuuta. PAMin puheenjohtaja Ann Selin muistuttaa, että viime vuonna vähittäiskaupan myynti kasvoi 5 prosenttia ja koko kaupan liikevaihto 9,2 prosenttia. PAM tavoittelee 74 euron palkankorotusta ja parannuksia työoloihin. Työnantaja on tarjonnut palkkoihin 1,5 prosentin korotusta. Se tarkoittaisi 29 euron korotusta kokoaikaisten kuukauden keskipalkassa.
Ensimmäinen lakko alkaa perjantaina 15.4. klo 6 ja päättyy lauantaina 16.4. klo 18.
Toinen eri yhtiöiden varastoja koskeva lakko alkaa 18. huhtikuuta, lakko päättyy 20.4. klo 21.
Kolmas lakko alkaa 20.4. klo 6 ja päättyy 21.4. klo 21.
Menestystä  työtaisteluun!

Mikko Lund

Tasan kaksi viikkoa vaaleihin. Tärkeintä on äänestää!

Tasan kaksi viikkoa vaaleihin. Tärkeintä on äänestää! 

 

 

Vaaligallupit  ovat  osoittaneet toistuvasti SDP:lle  alle 20 prosentin kannatusta. Tosiasia on, että vaalit ratkaistaan laskettujen, hyväksyttyjen  äänestyslippujen perusteella. Siksi  päähuomio on asetettava siihen, että ihmiset menevät äänestämään.

Vuoden 2007 eduskuntavaaleissa äänestysprosentti  jäi alhaisemmaksi kuin koskaan  vuoden 1945  vaalien jälkeen. Äänestysprosentti oli  67,8  eli 1,9 prosenttiyksikköä pienempi kuin 2003 vaaleissa. Riihimäen äänestysprosentti oli  64,3, ja kaikkein huonoimmalla ’äänestysalueella  Peltosaaren koululla 54,2. SDP:n äänimäärän romahdusta   kuvaa Riihimäellä vuoden 2003  eduskuntavaalien 5 589 demariäänen menetys  vuonna 2007   4 441 ääneen. Pudotus peräti 1148  ääntä.

Tutkimuksessaan Puuttuva punainen viiva professori Tuomo Martikainen osoittaa äänestämättömyyden liittyvän ihmisten huono-osaisuuteen ja syrjäytymiseen. Martikaisen mukaan useiden vuosikymmenien aikaan eri puolilla maailmaa tehdyt tutkimukset ovat päätyneet hyvin samankaltaisiin tuloksiin:

Syrjäytyminen ja erityisesti pitkäaikaistyöttömyys  on  tekijä, joka saa monen kääntämään selkänsä äänestämiselle.

Sivuuttaa ei voi myöskään yhteiskunnallista tietämättömyyttä.  Monelle äänestäjälle on todellinen vaikeus  löytää  itselle sopiva puolue, mutta vielä suurempi ongelma voi olla sopivan ehdokkaan löytäminen. Nämä vaikeudet koskevat tutkimusten mukaan erityisesti nuoria äänestäjiä. Mutta kyllä tällaista vaikeutta on ikääntyvälläkin väestöllä. Onhan se käsittämätöntä, että  kolmasosa  kansalaisista ei tiedä, onko SDP  hallituksessa vai ei.

Vuosien 2003 ja 2007 eduskuntavaalitutkimukset osoittavat, että vain noin joka toisella äänioikeutetulla on ollut vakiintunut puoluekanta. Äänestyspäätökseen vaikuttaa yhä enemmän ehdokas kuin puolue, esimerkiksi 2007  puoluetta piti ensisijaisena  äänestyspäätöksen perustana 48 prosenttia  ja ehdokasta 51 prosenttia. Kaksi kolmasosaa korosti myös puoluejohtajan henkilöä oman valintansa perusteena.

Näissä vaaleissa SDP: lla  on hyvä yhteiskunnallinen ohjelma  ja hyvät ehdokkaat, joita sopii tarjota  ihmisille. Suuri ongelma vain taitaa olla siinä, että viesti ei mene itsestään  perille.

Vaaleihin on aikaa tasan kaksi viikkoa. Puolueen on saatava aktivoitua kaikki mahdolliset vaalityöntekijät liikkeelle.  Meidän on keskusteltava ihmisten kanssa politiikasta. Tärkeää on korostaa äänestämisen tärkeyttä.

 

 

Perussuomalaisten nousun syyt

 

 

Risto E. J. Penttilä  on löytänyt  seitsemän syytä perussuomalaisten nousulle. Penttilä kirjoittaa asiasta Suomen Kuvalehden blogissa. Penttilän kirjoitus on luettavissa kokonaan http://suomenkuvalehti.fi/blogit/eri-mielta/risto-e-j-penttila-seitseman-syyta-soinin-nousuun

 

Ohessa tiivistelmä  Penttilän  analyysistä.

 

Ensimmäinen syy perussuomalaisten nousuun on Eurooppa. 43 prosenttia suomalaisista vastusti vuoden 1994 kansanäänestyksessä liittymistä Euroopan unioniin. Niin kauan kuin Suomella ja Euroopalla meni hyvin, he olivat hiljaa.

 

Toinen syy on nuorten miesten viha. ”Todellako?” oli minun reaktioni kun eräs nainen tämän asian minulle Kuopiossa ilmaisi. Mutta kyllä tässä taitaa olla vinha perä.

 

Kolmas syy on perusteollisuuden ahdinko.
Perusduunarille ei oikein tahdo enää löytyä Suomesta töitä. Tämä on tiedetty jo pitkään. Uutta on se, että perusinsinöörillekään ei tahdo löytyä töitä. Ei siis ihme, että perusteollisuuden varaan oman elämänsä rakentaneet suomalaiset turhautuvat ja lähtevät liikkeelle.
Neljäs syy on poliittinen korrektius.
Kylmän sodan aikana Veikko Vennamo sai vauhtia siitä, että kyseenalaisti idänsuhteiden erinomaisuutta kailottaneen virallisen totuuden. Nyt perussuomalaiset saavat vauhtia siitä, että kyseenalaistavat monikulttuurisuuden autuuden.
Viides syy perussuomalaisten nousuun on pelko.
Elämme globaalia murrosta, joka mielestäni on syvempi kuin kylmän sodan päättyminen. Murrokset saavat ihmiset haikailemaan menneiden aikojen perään.
Kuudes syy perussuomalaisten nousuun on kiusanteko.
Kiusa se on pienikin kiusa, sanoo vanha sananlasku. Tällainen kiusanteko on jo suurta herkkua. Kuinka usein suomalaisten on mahdollista panna poliitikkojen housut tutisemaan pelkästään sillä, että vastaa gallupkyselyyn aikovansa äänestää tiettyä puoluetta. Tilaisuus on liian houkutteleva.

Seitsemäs syy Timo Soinin nousuun on muiden ylimielisyys.
En ole ottanut Soinia tosissani. Olen pitänyt häntä suhteellisen harmittomana, lupsakkana miehenä, jolla ei ole mitään merkittävää sanottavaa. Olen ollut väärässä. Soinilla ei ehkä ole kovin paljon omaperäisiä analyysejä tai argumentteja, mutta hän kuuntelee kansaa. Hänen merkityksensä on siinä, että hän toimii tavallisen kansan äänitorvena.
Perussuomalaiset ovat antiteesi sille markkinatalouden, eurooppalaisuuden ja globalisaation agendalle, jota nuorsuomalaiset 1990-luvulla edustivat. He ovat vastakkaisia myös siinä mielessä, että he ovat onnistuneet niissä kahdessa asiassa, joissa nuorsuomalaiset epäonnistuivat: he ovat saaneet tavallisten suomalaisten kannatuksen ja ylittäneet uskottavuuskynnyksen. Ei mikään huono saavutus.
 Risto E. J. Penttilä osuu  lähelle oikeaa!

Mikko Lund

"Vihreiden toiminta tekopyhyyden huippu"

   Tilikikkailun tilinpäätös: Pitäisi pesänselvityksenä laittaa ministeri ja kunnanjohtajat vastuuseen?

SDP:n kansanedusta Huovinen arvostelee kovin sanoin vihreitä Iltalehdessä:

Vihreiden toiminta tekopyhyyden huippu

Kansanedustaja Susanna Huovisen (sd) mielestä vihreiden ei tulisi kysellä ydinvoimakantojen perään.

Sinnemäki kaipaa SDP:n ja keskustan ydinvoimakantaa

SDP:n ympäristötyöryhmän vetäjä ja ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Huovinen kertoo Iltalehdessä olevansa pöyristynyt vihreiden puheenjohtajan Anni Sinnemäen SDP:hen kohdistamista syytöksistä.

Huovisen mukaan vihreät yrittävät antamillaan lausunnoilla peitellä hallituksen huonoa ympäristöpolitiikkaa.

-          Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Risto Sulkavan arvion mukaan nykyhallitus, jossa vihreät ovat on "ehkä muistissa olevan historian luonto- ja ympäristökielteisin hallitus", Huovinen lataa.

-Tätä taustaa vasten on kyllä tekopyhyyden huippu, että ydinvoimahallituspuolue vihreät tivaa keneltäkään muulta kantaa olemattomaan lupahakemukseen, hän jatkaa.

Huovinen muistuttaa, että SDP on selvästi kertonut, ettei puolue näe tarvetta ydinvoimalupien kirjaamiseen tulevaan hallitusohjelmaan. Sen sijaan hän näpäyttää vihreitä. Vihreät itse ovat istuneet hallituksessa, joka on myöntänyt kaksi ydinvoimalupaa.

Näin kansanedustaja Huovinen Iltalehdessä.

Eikö ministeri ja kunnanjohtajat  pitäisi laittaa vastuuseen talouskikkailusta?

Asiantuntijat ovat kertoneet   Suomen Kuvalehdessä  ja kuntaministeri Tapani Tölli (kesk) myöntänyt, että kunnat ovat kaunistelleet vuosia tilinpäätöksiään! Julkisen talouden kestävyysvajeen kuromiseen tarvitaan lamalaskujen lisäksi kuntasektorin rahoitusvaje, yli 10 miljardia. Tilinpäätöksien ylijäämät ovat osoittautuneet alijäämiksi. Mistä asiassa on kysymys?  Asiaa ihmettelee myös sisäasiainministeriön kuntaosaston entinen ylijohtaja Juhani Nummela Kuntien tilinpidon ”enronit” - kenen on vastuu, missä on moraali? Suomen Kuvalehdessä 31.3.2011.

Nummela kirjoittaa:
”Tuloslaskelmat eivät ole antaneet todellista kuvaa kuntasektorin rahoitustasapainosta. Kupla on syntynyt kumulatiivisesti vuodesta 1997 lukien - siitä asti kun kirjanpitolaki otettiin käyttöön kunnissa.
Kirjanpitolain soveltamisella uskottiin luotavan moitteeton kunnallinen tilinpito. Takeeksi perustettiin kirjanpitolautakunnan kuntajaosto ohjeistamaan lain soveltamista; tilipuitteita, hyvää kirjanpito- ja tilinpäätöstapaa. Tilintarkastaja - entisestä poiketen - säädettiin riippumattomaksi ja virkavastuulla toimivaksi.
Suositukset, muun muassa poistojärjestelmää koskevat, ovat olleet sitovina voimassa, koskevat niin tilintarkastajia ja kuin tilinpäätöksen tekijöitäkin. Kuntaliitto hallinnoi kuntajaostoa, jonka jäsenet edustavat valtiovarainministeriötä ja tilintarkastajien ammattikuntaa.
Reilun vuosikymmen kokemukset eivät näytä antavan aihetta enempään pohdintaan, missä vika; lainsäädännössä, soveltajissa, valvojissa vai kaikissako?
Syntyy mielikuva, että Kuntaliitto ja ministeriöt eivät ole seuranneet ja valvoneet kunnallista tilinpitoa. Voihan olla kuntien alipoistoissa ja tase-erien käsittelyssä kysymys myös siitä, että ”kikkailtaessa” on sivuutettu lakiin perustuva ohjaus tai jopa pettänyt kirjanpidon ja tilintarkastuksen ammattietiikka. Jos, niin vastuun ja moraalin perään täytyisi kysellä!
Virkavelvollisuuksien rikkomista varten säännöksiä on kirjanpito- ja rikoslaissa.
Kuntien tilinpitoa ohjaavaa oikeuskäytäntöä on odotettavissa; KHO ja Hämeenlinnan hallinto-oikeus ratkaisevat erään kaupungin poistojärjestelyistä tehdyt valitukset. Päätökset ehkä selventävät käytäntöä, mutta se ei riitä.”
Hyviä  ja rohkeita kysymyksiä.
Suomennetaanpas vähäsen. Kuntaministeri, ministeriö ja kuntaliitto eivät ole riittävästi seuranneet ja valvoneet, mitä kunnissa  tapahtuu.
Voisin  hyvin kuvitella, että läntisessä Euroopassa  asia synnyttäisi kunnon keskustelun, tuuletuksen  ja  toimet, joiden tuloksena ministeri  ja eri vastuutehtävissä toimineet  saisivat lähteä.
Eikö opposition tulisi  olla niin  terhakka, että sen tulisi tehdä välikysymys  tai että asiassa edes kyseltäisiin ministerivastuun perään?
Politiikan on nostettava esiin moraali  ja kysyttävä, eikö kunnallisia virkamiehiä sitten tulisi asettaa  samalla tavalla vastuuseen. Eli kysymys  ei ole vain kuntaministeriöstä, vaan kaikista Suomen kunnista.


Mikko Lund

.