perjantai 5. helmikuuta 2016

Riihimäellä ei oikeuden päätöksiä kunnioiteta ja kumarreta

Riihimäellä  ei oikeuden päätöksiä  kunnioiteta ja kumarreta

Valitin Riihimäen vuoden 2012 tilinpäätöksestä. Hämeenlinnan hallinto- oikeus kumosi tilinpäätöksen  2012. Oikeuden mukaan tilinpäätös ei antanut oikeata kuvaa kaupungin taloudesta ja tilasta. Virhe oli poistosuunnitelmassa, jossa poistoaikoja pidentämällä  poistoja oli vuosi vuodelta vähennetty, niin ettei tilinpäätös antanut oikeita ja riittäviä tietoja.

Kumotun tilinpäätöksen takia kaupungin piti korjata tilinpäätös, mutta sitä ei korjattu. Nyt kun tammikuussa hyväksyttiin vuoden 2012 tilinpäätös, se oli tismalleen sama kuin hallinto- oikeuden kertalleen kaatama tilinpäätös. Luvut olivat täysin samoja ja liitetiedoissakaan ei ollut olennaisia eroja.

Esitin  tammikuun valtuustossa, että asia palautettaisiin uudestaan valmisteluun ja siinä muutettaisiin poistosuunnitelmaa kirjanpitolautakunnan suositusten mukaiseksi. Ehdotusta ei kannatettu.  Kaupunginhallitus oli jo elokuussa päättänyt, ettei poistosuunnitelmaa tarkisteta ja muuteta. Kaupunginvaltuusto päätti samalla tavalla, se hyväksyi tilinpäätöksen sellaisenaan kaikkine karvoineen ja vikoineen.

Hämeenlinnan hallinto- oikeus kumosi 19.2.2015 Riihimäen kaupunginvaltuuston päätöksen vuoden 2012 tilinpäätöksen hyväksymisestä.
Hallinto- oikeus totesi, että poistosuunnitelman käyttäminen tilinpäätöksessä on merkinnyt poistojen määrän alenemista ja johtanut keskimääräisten suunnitelman mukaisten poistojen  ja poistoalaisten investointien merkittävään erotukseen. Nämä yhdessä aiheuttavat sen, että tilinpäätös ei anna oikeita ja riittäviä tietoja kaupungin taloudellisesta asemasta kuntalain tarkoittamalla tavalla. Valtuuston päätös tilinpäätöksen hyväksymisestä oli kuntalain vastainen.

Hallinto- oikeus nimesi myös ne seikat, joiden perusteella poistosuunnitelma on johtanut siihen, että tilinpäätös ei anna oikeita ja riittäviä tietoja kunnan toiminnasta. Nämä seikat olivat poistoaikojen pidentyminen, poistomenetelmän muutos ja analyysin painottuminen tekniseen käyttöikään. Nämä seikat johtivat myös siihen, että keskimääräisten suunnitelman mukaisten poistojen ja investointien omahankintamenojen erotus on ollut merkittävä. Se oli vuoden 2012 tilinpäätöksessä peräti 47 prosenttia. Eron syytä ja poistosuunnitelman tarkistamistarvetta ei ollut selvitetty liitetiedoissa.

Oikeuden näin selvien perusteluiden sanomasta huolimatta Riihimäellä  virkamiehet ja luottamushenkilöt  pullikoivat oikeuden päätöksiä vastaan. Tähän toimintaan osallistuvat kaupunginjohtaja, kaupunginhallitus, tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja. Oikeuskäytäntö on riidaton. Kunnan on kunnioitettava oikeuden päätöksiä.

Edellä olevasta seuraa, että joku kaupunkilainen tulee  valittamaan ao. tilinpäätöksestä  Hämeenlinnan hallinto- oikeuteen. Riihimäen kaupungin tilinpäätös 2012 kumotaan. Ja Riihimäellä on valitettu myös vuoden 2014  tilinpäätöksestä. Valitusperusteet  ovat paljolti samat kuin 2012  tilinpäätöksestä. Silloin on jo  melkoiset  perusteet  vaatia tutkintaa kaupunginjohtajan, kaupunginhallituksen, tarkastuslautakunnan ja tilintarkastajan virkatoimista. Kaiken edellä olevan perusteella minä kysyn, onko tässä mitään järkeä osallistua tällaiseen kunnallispolitiikkaan, jossa luottamushenkilöt siunaavat täysin kaiken virkamiesten tekemän sotkun. Ja lopputulema siitä on, että joutuvat siitä vielä mahdollisesti edesvastuuseen ja maineen menettämiseen.

Tällä kirjoittamisella tähtään vain yhteen asiaan. Tällaisilla luottamushenkilöillä, joita virkamiehet vievät vuodesta toiseen kuin kuoriämpäriä, luottamushenkilöt eivät ansaitse kaupunkilaisten luottamusta. Riihimäellä tämä koskee kaikkia puolueita ja kaikkia luottamushenkilöitä. Kun luottamus on menetetty, sitä ei helposti saa takaisin! Tämä kirjoitus on taas kerran hätähuuto paikallispolitiikan puolesta. Mielestäni tarvitaan kriittisiä puheenvuoroja  ja keskustelua   - se on enemmän politiikkaa!

Mikko Lund

Ei kommentteja: